Uskontoihin kannattaa tutustua, ja aloittaa siitä omastaan. Sehän (tutustuminen uskoon, sen opinkappaleisiin ja muihin uskontoihin) ei mitenkään poista jumalkokemusta keneltäkään.
Se että tuntee mihin luulee uskovansa ja mihin oikeasti uskoo luulisi olevan ihmiselle itselleen mielenkiintoinen asia. Sen sijaan tuntuu siltä, että tuollainen pohdinta yksinkertaisesti sivuutetaan merkityksettömänä.
Niin nyt puhut uskonnosta ja olet vetänyt johtopäätöksesi monista uskontojen institutionaalisista muodoista sekä niiden tekemisistä, jonka myötä suhtaudut kielteisesti myös yksilön uskoon. Jälkimmäinen on taas mielestäni aikalailla eri asia. Odotan sitä, että sinä ja muut kritisoijat tarttu mielummin niihin yksilön ajatuksiin ja uskoon kuin että tämä menee aina siihen, että uskovat joutuvat puolustamaan koko uskontoa. Pelkäätkö sinä esimerkiksi Sampen ajatuksia? Onko hän uhkaksi yhteiskunnallemme?
Edelleen, mielestäni kaikkien keskustalaisten ei tarvitse kantaa vastuuta vaalirahasotkusta eikä kaikkien tarvitse ajatella puolueohjelmasta aivan samalla tavalla. Mielestäni on paljon hienompaa, että jokainen muodostaa oman kantansa pohdinnan jälkeen. Ei-uskovien kritiikki muodostaa totaalisen paradoksin: allekirjoita sanasta sanaan uskontosi tai et ole uskova. Jos taas allekirjoitat, et omaa omia ajatuksia vaan olet aivopesty. Kuten ex-piispakin sanoi niin Luoja on meille luonut nämä hoksottimet ja niitä tulee käyttää.