Uni ei enää tule, joten hetki tänne.Laitan tähän jotain tyyliin kaikkea kaikille, kun en ala erikseen jokaisen mulle vastanneen kommenttia pohtimaan.
Jokainen kommentti tällä palstalla on uskon asia. Ei ole olemassa vain ns.kristillistä uskoa, myös ateisti on oman näkemyksensä uskovainen. Sinällään sana uskovainen tuo mulle melkein allergista ihottumaa, sillä itselleni sillä sanalla on jotenkin huono kaiku. Sen verran stereotypiaa tietyt tahot sille sanalle ovat negatiivisessa mielessä tehneet.
Meillä on perheessä aina keskusteltu asiasta kuin asiasta. Kun lapset ovat kysyneet ihan omasta tahdostaan sitä, olemmeko polveutuneet apinasta olen sanonut oman kantani ja tuonut esiin, että on olemassa myös muunlaisia näkemyksiä ja sanonut niistäkin. En halua, että lapseni kasvatetaan vain yhden "totuuden"tuntemisessa, edes oman katsomukseni mukaan. Haluan heidän itse päättävän. Joka tapauksessa pitäisin suorastaan raakana sitä, että kuolevan lapsen kohdalla ei antaisi mitään toiveita siitä, että elämä jatkuisi ja se tapahtuisi hyvissä merkeissä, antaen lupauksen nähdä vielä toisemme. Itselleni on käsittämätön paikka ajatella, että olisi kamalaa nähdä rakkaat ihmiset kuoleman jälkeen. En tajua ollenkaan,mutta niinkuin olen kirjoittanut se näkemys on jokaisen oma.Kuulostaa vain jotenkin katkeralta sellainen.
En tiedä koska,missä ja milloin maapallo on syntynyt ja miten ihminen on tänne loppujenlopuksi tullut, eikä sen ole niin väliä mulle. Kaikki numerot ovat tiedemiesten päätelmiä ja siis tavallaan myös oma uskonsa. Mihin kukakin uskoo ei siitä muutu.
Olen ollut havaitsevinani tietynlaista ivaa uskovia kohtaan ateistien taholta. Näyttäisi siltä, ettei sieltä taholta kyetä hyväksymään sittenkään uskon varassa eläminen, vaan haetaan todisteita ja taas todisteita, joita omasta näkökulmasta tuputetaan.Kyllä me tiedämme apinateoriat puuttuvine lenkkeineen jne. Tiedemiehet sanovat yhtenä päivänä, että asia on näin ja seuraavana päivänä kumoavat. Ihmisiähän me kaikki olemme, hyväksykäämme siis erehtyväisyyskin. Ja kyllä, uskon, että ihminen on asetettu johtamaan tätä palloa aivoineen, on sitten eri asia miten vastuu on vastaanotettu. Eläinkuntaa tulee kunnioittaa ja käytettävä viisaasti sen tarjoama ravinto, samaten on muunkin luonnon suhteen.
Ympäri käydään, yhteen tullaan. Näkemykseni ei tästä muutu, se on niin vahva sydämessäni(ai niin, sehän on vain lihaskimppu, eikä sillä ole tunteita;))Äh, ehkä se tuntuu sitten selkäytimessä. On asioita, joita tiedemiehet eivät koskaan tule kykenemään mittaamaan, eikä toteennäyttämään ja hyvä niin. Mulle kaiken mittaaminen on vierasta ja ahdistavaakin. Elämä on paljon muutakin.