Mitä ihmeen turhien toiveiden nostattamista tuollainen puhe olisi? Mistäs se lapsi tietää sitten loppupeleissä onko tuo turhaa puhetta? Milloin lapsi tajuaisi, että koko stoori olikin turhaa toiveiden nostattamista?
Mutta lapselle ei mielestäni kuitenkaan pidä mennä suoranaisesti valehtelemaan tai ainakin itse kokisin sen valehteluksi, jos hänen kuolinvuoteella kertoisin tapaavani hänet sitten kuoltuani tuonpuoleisessa. Se on turhien toiveiden nostattamista, mielummin siis sanoisin jotain muuta, sellaista mikä viittaa maanpääliseen rakkauteen.
Tiedemiehet sanovat yhtenä päivänä, että asia on näin ja seuraavana päivänä kumoavat.
Mitä ihmeen turhien toiveiden nostattamista tuollainen puhe olisi? Mistäs se lapsi tietää sitten loppupeleissä onko tuo turhaa puhetta? Milloin lapsi tajuaisi, että koko stoori olikin turhaa toiveiden nostattamista?
Mitä se sitten on muuta kuin turhien toiveiden nostatamista? Jos minä sanon, että tapaamme tuonpuoleisessa, niin eikö se juuri ole sitä turhien toiveiden nostattamista lapsen elon viimeisinä hetkinä?
Ei se oikeastaan ole näin. Ei esimerkiksi Pekka Puska ole toimiessaan julkisella areenalla "tieteenharjoittaja", hän on keskustalainen terveysasioihin erikoistunut poliitikko ja virkamies, jolla on huono tapa vedota muodolliseen asemaansa ja koulutukseensa auktoriteettiargumentin tapaan silloin kuin se sopii hänen intresseihinsä.
Monilta ihmisillä ja toimittajilla ei ole ammattietiikkaa tai -moraalia, kysymyksessä on yksi ominaisuus muiden joukossa. Tieteen tunnusmerkki on objektiivisuus. Tästä syystä Humen giljotiini ei ole kiinnostava kysymys tieteessä, ei vaikka tiedepolitiikka ja tieteen rahoitus ovatkin aihepiiriin kytkeytyneitä. Oleellisempaa on kuitenkin ymmärtää, että vaikka tieteenharjoittaja käyttöfilosofianaan ajattelisi edustavansa "yleistä hyvää tai hyötyä", tieteenharjoitus ei ole subjektiivisista motivaatioista lähtevää henkilökohtaisten halujen tyydytystä tahi sisällöltään sosiaalisesti konstruoitua.
... Mitä tulee koko maailmankaikkeuden kvanttitilaan, niin alkuehtojen ja luonnonlakien lisäksi ei tarvita mitään, tosin filosofian puolella on ehdotettu niin sanottua 'consistent histories' lähestymistapaa. Mihinkään oleelliseen, esimerkiksi laskuihin, sitä ei kuitenkaan tarvita.
Kun en ole fyysikko, niin minulle ei auennut yllä oleva. Tarkoitatko sitä, että maailmankaikkeuden kvanttitilaa ei tarvita yhtälöihin?
Ilveksen ja Tapparan kannattamisella ei ole vaikutusta ihmisten toimintaan epähumaanisti globaalitasolla, uskonolla on. Vaikka kuinka kokisit henkilökohtaisesti, että kyse on vain henkilökohtaisesta uskosta jumalaan, niin siihen liittyy aika usein myös ao. uskonnon yhteisöllinen rakenne ja hierarkia ja sen rahallinen tukeminen. Eli kuuluminen kirkkoon ja sille verojen maksaminen.
yksinkertaistettuna; JOS sitä katolilaisuutta ei olisi, ei olisi niitä pedofilapappeja, eikä rakenteita, jossa nämä pedot pääsisivät lapsiin käsiksi..
Mutta kerro nyt ihmeesssä mistä se lapsi tietää, että tuo on turhaa toiveiden nostattamista.
Kerro sinä nyt ihmeessä, että miksi lapselle tulisi kertoa jotain mikä mitä suurimmalla todennäköysyydellä ei pidä paikkaansa?
Eikö tämä sama koske sitä aiemmin esittämääsi kysymystä, eli että milloin sielu on annettu ihmiselle ja että oliko Neandertalin ihmisellä sielu? Näihinkin varmaan useimmat uskovat joutuvat vastaamaan, että ei tiedetä.Se että jos jotain ei tiedetä ei todista mihinkään suuntaan mitään, se vaan tarkoittaa, että ei tiedetä.
Väännetään rautalangasta: Jos lapsi elää perheessä jossa käsitteet "taivas", "tuonpuoleinen", "kuoleman jälkeinen elämä" ovat täysin vieraita ajatuksia ja käsitteitä niin miksi lapselle tulisi kertoa sellaisista hänen kuolinhetkellä? Miksi tulisi nostaa esille käsitteitä, joista ei koskaan tai juuri koskaan ole keskusteltu lapsen eläessä ja ollessa terve? Kyse on siitä, että lapsetkin tietävät, eivät he ole tiedostamattomia "idiootteja" (vaikka toisinaan tuntuu siltä, että ovat), jolloin hän voi kokea tilanteen sellaisena, että vanhemmat valavat häneen uskoa jostain sellaisesta johon he eivät kuitenkaan usko. Tämä on juuri turhien toiveiden nostattamista.
vlad.
Ja näinkö poistuu taas yksi "uskova" tästä ketjusta? Ei näistä asioista kannata ottaa nokkiinsa eikä tarkoitus kai todellakaan ole yrittää käännyttää ketään muuta omalle kannalleen, vaan yrittää valoittaa niitä syitä omille ajatuksilleen ja kannoilleen. Kuten muutama viesti sitten todettiin yllä, eiköhän siinä ole tämän ketjun anti, joskaan sekään ei tunnu olevan sen arvoista joillekuille (no, eihän tarvitse sitten lukea tätä ketjua).En edelleenkään pysty sivuuttamaan omia, henkisiä ja myös hengellisiä kokemuksia elämässäni. Olen täysjärkisen kirjoissa, joten mihinkään sekoamiseenkaan ei voi vedota. En käytä huumeita, alkoholiakin hyvin vähän. TIEDÄN, että on muutakin kuin tämän silminnähtävä maailma, enkä nyt tarkoita mitään mikrobiologiaa tms. Kokemukseni eivät järkeilemällä poistu, vaikka yrittäisikin. Niistä en kummemmin täällä selvitystä tee, riittää, että ne ovat minut vakuuttaneet. Se riittää.
YHtä totuutta ei taida löytyä koskaan ja keskustelu on kuin veteen piirretty viiva, kun yksi jälki katoaa, syntyy toinen. Ehkä tämä riittää osaltani, ettei mene jankkaukseksi. Aivopesemään en ketään ala kannalleni, ei ole tarvetta. Jokainen eläköön niinkuin parhaaksi näkee, kunhan on itse saanut näkemyksensä valita.
En edelleenkään pysty sivuuttamaan omia, henkisiä ja myös hengellisiä kokemuksia elämässäni. Olen täysjärkisen kirjoissa, joten mihinkään sekoamiseenkaan ei voi vedota. En käytä huumeita, alkoholiakin hyvin vähän. TIEDÄN, että on muutakin kuin tämän silminnähtävä maailma, enkä nyt tarkoita mitään mikrobiologiaa tms. Kokemukseni eivät järkeilemällä poistu, vaikka yrittäisikin.
Toivoisin kuitenkin, että useampi uskovainen jaksaisi esittää arvokkaita mielipiteitään tässä ketjussa vaikka ne ateistien ja/tai agnostikkojen tai filosofien toimesta "kumotaankin" aika näennäisen tehokkaasti. Jos uskoa kuitenkin on, niin tuskin se noista vasta-argumenteista niin paljon kärsii. Tai jos kärsii, niin silloin sitä uskoa ei tainnut alun alkaenkaan olla.
Kerro sinä nyt ihmeessä, että miksi lapselle tulisi kertoa jotain mikä mitä suurimmalla todennäköysyydellä ei pidä paikkaansa?
vlad.
.... Se ei ole todistanut jumalan olemassaoloa, eikä kykene todistamaan että jumalaa ei olisi. Mahdollisuudet ovat siten hyvinkin fifty-sixty tai vaikka sitten äärettömän pienet kumpaankin suuntaan. ....
Mutta kerro nyt ihmeesssä mistä se lapsi tietää, että tuo on turhaa toiveiden nostattamista.
Yhtä hyvin kuolinvuoteella olevalle lapselle voi vaikka vain valehdella että häntä ollaan valmistelemassa pelastavaan leikkaukseen ja sitä varten vain odotetaan että lapsi "nukahtaa".
Mielestäni emme rehellisesti pysty arvioimaan kuolemanjälkeisen elämän tai jumalan olemassaolon todennäköisyyttä. Tiede ei todista jumalasta suuntaan eikä toiseen. Se ei ole todistanut jumalan olemassaoloa, eikä kykene todistamaan että jumalaa ei olisi. Mahdollisuudet ovat siten hyvinkin fifty-sixty tai vaikka sitten äärettömän pienet kumpaankin suuntaan. Kukin voi ottaa halutessaan kantaa asiaan, mutta tuskinpa totuus on kenenkään ulottuvilla.
Loppujen lopuksi uskonnoissa on kyse ihmisen kokoamista ajatusrakennelmista, järkeilystä ilman mittalaitteita tai kunnon tutkimusmetodeja. Mielestäni juuri tämä tekee uskonnoista niin epäuskottavia. Maailmankaikkeuden alkuperästä en osaa sanoa paljoakaan, mutta uskonnot ovat 100 kertaa enemmän väärässä väittäessään tietävänsä vastauksen tällaisiin mysteereihin.
Tästä ei ollut vertauksessani ollenkaan kyse. Pointtini oli, että ei ole olemassa oikeaa tai väärää kantaa. Yhdenlainen maailmankatsomus sopii yhdelle, toisenlainen taas toiselle jne. Nyt ei ollut kyse mistään epähumaanista globaalista tasosta tai siitä kuinka henkilökohtaisesta asiasta on kyse.
Jos tämä yksinkertaistettu ajatusmallisi pitäisi kutinsa, aiheuttaisi katolaisuus pedofiliaa. Itse en tähän usko vaan näen, että se vain tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa sitä.
Toki sinä saat itse uskoa vaikka kuin yksinkertaistettuihin ajatusmalleihin, mutta itse en tätä ajatusta osta.
Eikö tämä sama koske sitä aiemmin esittämääsi kysymystä, eli että milloin sielu on annettu ihmiselle ja että oliko Neandertalin ihmisellä sielu? Näihinkin varmaan useimmat uskovat joutuvat vastaamaan, että ei tiedetä.
En todellakaan aio alkaa vaikeaselkoisia opuksia kahlaamaan läpi. Mulla on kyllä riittävästi tietoa saatavilla, onhan mulla kirjoja avaruudesta ja sen eri syntymuotojen oletuksista hyllyssänikin, mutta silti ne eivät vakuuta.
Mutta olemalla vakaumuskeltaan jotain, joka osaltaan on oikeuttamassa epähumaanin käytökseen, niin ei se ole kyllä mikään henkilökohtainen asia. Jos uskova ei sanoudu selvästi irti Raamatusta, eli käytännössä kirkosta, hän hiljaisesti hyväksyy raamatun varjolla tehtävät kauheudet. Perusteet niille kun faktisesti löytyvät raamatusta.