Työtä palkatta – tulppa on auki

[peterra]

Vaikka olen keskimääräisen usein @Cobol kanssa eri mieltä asioista, silti pidän hänen pragmaattisesta ja yksinkertaisesta esitystavastaan, jossa hän yrittää löytää erittäin vaikeisiin ongelmiin edes jotain järkeviä ratkaisuja. Vaikka olen asiasta edelleen jonkin verran eri mieltä, pidän silti ks. kirjoittajan ajattelun sisällöstä ja aidosta yrityksestä oikeaan suuntaan. Paljon asiaa, vaikka ehkä hieman enemmän yrittäjän ja yrityksen näkökulmasta kuin yhden ihmisen, mutta kuitenkin oikean suuntaisia kehityskohteita.

 

[BlackWolf]

Alat vaan @Cobol puuhata tänne kaikille työttömille keskitysleirejä, niin sitten on halpaa asua ja ruoatkin tulee talon puolesta. Niin sitten ei tarvi valtion maksaa 1000€ vuokraa ja päälle vielä se toimeentulo, kun sinusta se on niin kallista. Se kun on kallista vain jos kaikki kämpät maksaa aivan vitusti, se katto pään päälle kun ei vaan löydy halvemmalla, mutta se lienee työttömän vika. Ei kun tuet pois ja kadulle, niin maksaa enää sen 550€/kk kun eihän ihminen missään oikeus/hyvinvointivaltiossa mitään kotia tarvitse. Sun juttusi on niin kujalla, että vaikka kuinka vääntää niin ei vain tunnu aukenevan. Se, että ihminen saa sen minimi toimeentulon ja katon nyt vaan tämän hetken hintatasolla maksaa sen 500(minimitoimeentulo)+800-1000€(asunto)... sun ainoa keino on edelleen viedä jompi kumpi. Sä voit selitellä hamaan tappiin, mutta edelleen totuus on tuo. Sinun mielestä joko pitää vähentää asunnon hintaa, tai toimeentulon hintaa, koska yhteensä ne on "niin paljon".

Ihan oikeasti? Kerro nyt kumpi viedään, asunto minkä vuokrasta se työtön ei näe joko latiakaan kun menee suoraan kelalta/sosiaalituesta vuokraan, tai se käy vaan tilillä pyörähtämässä, vai se minimi 10€/pvä mikä on minimiksi määritelty, mistä pitää maksaa paskapaperit, saippuat, ruoat ja kännykät ja minkä on EU liian pieneksi määritellyt, suhteessa meidän hintatasoon?

 

[Cobol]

Vaikka olen keskimääräisen usein @Cobol kanssa eri mieltä asioista, silti pidän hänen pragmaattisesta ja yksinkertaisesta esitystavastaan, jossa hän yrittää löytää erittäin vaikeisiin ongelmiin edes jotain järkeviä ratkaisuja. Vaikka olen asiasta edelleen jonkin verran eri mieltä, pidän silti ks. kirjoittajan ajattelun sisällöstä ja aidosta yrityksestä oikeaan suuntaan. Paljon asiaa, vaikka ehkä hieman enemmän yrittäjän ja yrityksen näkökulmasta kuin yhden ihmisen, mutta kuitenkin oikean suuntaisia kehityskohteita.

Kiitokset tästä. Pidän myös teksteistäsi, vaikka en useinkaan ole niistä täysin samaa mieltä.

 

[BlackWolf]

Niin ja @Cobol minäkin pidän sinusta asiakirjoittajana, koska jaksat jauhaa ja jauhaa, mutta se ei ole tämän ketjun asia. Minä vain toivon konkreettisen vastauksen, koska minä olen päätynyt jo aikaa sitten samaan lopputulokseen, että tuet jotka voivat olla tuhansia per perhe on liikaa, mutta kun minä en vain pysty yhdistämään sinun ratkaisuasi tähän ongelmaan. Koska viemällä noi tuet ei jää silti mitään, siellä ihmiset elää kädestä suuhun ja ne ei noista euroista näe kuin murto-osan, se ongelma kun on muualla ja siihen puuttuminen ei taas ole tämän ketjun asiaa. Missä on halvat asunnot? Yksinkertainen juttu, että halpoja kämppiä maa täyteen ja kaikille, niin että Kela voi sanoa, että muuta tuonne paikkaan X siellä on 100€ vuokra, tai tuet putoo sen tasolle. Sitten voidaan sanoa että toimeentulotuki on 550€+100€ asuntoon. Nyt se on joko katto päältä tai ruoka pöydästä... kerro kumpi?

Johan kannattaisi työtäkin ottaa vastaan, kun 1000€/kk olisi 200-300€ enempi kuin nykyisin. Sen sijaan asuntojen vuokrien hinnat suhteessa palkansaajien palkkoihin on karanneet käsistä viimeisten vuosikymmenten aikana. Siellä on sinun ongelmasi. Mutta tätä et jostain syystä halua tajuta. Joskus se vuokra oli 10% palkasta, nykyisin jo jopa yli 50%... ja loput sitten valtio tukee... missähän se vika silloin on?

PS. Asuntojen vuokrat eivät ratkea sillä, että viedään köyhiltä tuhkatkin pesästä.

 

[Cobol]

Tuskin @BlackWolf mitään saadaan nopeasti aikaan, mutta jos saisin itse päättää, tutkisin erityisesti Helsingissä, mutta myös pääkaupunkiseudulla maksimivuokran mahdollisuutta. Kyseessä olisi siis eräänlainen vuokrakatto, jonka yli menevästä osasta ei maksettaisi tukia joko tuensaajalle tai vuokranantajalle. Tämäkin vaatisi myös asuntotuotannon lisäämistä vuokra-asuntojen kohdalla.

Mitä tulee näihin todella tiukoilla oleviin tuensaajiin, en lähtisi heiltä mitään ottamaan. Kyse ei ole heitosta tässä ja nyt. Esimerkiksi tässä asiaa koskeva kirjoitukseni vajaan 1.5 vuoden takaa.

 

[olkikuukkeli]

Virossa on varmasti ongelmansa, mutta on silti vaurustunut nopeammin kuin Suomi:
Maailman kehitysindikaattorit-Google Public Data Explorer

Käsittääkseni sinulla on jonkin sortin taloustietoa, joten en voi kun ihmetellä miksi teet tällaisen vertailun. Tiedät todennäköisesti yhtä hyvin kuin minäkin, ettei Suomen ja Viron talouksia voi vertailla tai ainakaan laittaa paremmuusjärjestykseen tuolla tavalla (Suomen BKT ~230mrd€ ja per capita yli 40k, Viro 23mrd ja ~17k), niin eri tilanteessa ne ovat kaikin puolin.

 

[olkikuukkeli]

Mitä tulee noihin ylempiin kohtiin (miinukset), ne koskevat erityisesti Helsinkiä. Alla suuntaa-antavasti laskurilla tilanne, jossa toimeentulotukea saa 1 131 euroa 696 euron peruspäivärahalla, kun vuokra on 1 200 euroa. Helsinki on maksanut yli asumistuen katon aiemmin erittelemistäni syistä rajatun tai pitemmän ajan.

Vaikka olemme varmasti sosiaalipolitiikassa muuten aika eri linjoilla, niin tästä olen kyllä täsmälleen samaa mieltä. Helsingin asuntomarkkinatilanne on ihan perseestä ja aiheuttaa monenlaisia kieroutumia esim. mainitsemistasi syistä. Yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville tarkoitettu tuki valuu osakkeenomistajien taskuun samalla muodostaen asuntokuplaa.

Mitä mieltä muuten olet, onko poliittisen eliitin asunto-omistuskytköksillä osuutta siihen, että Helsingin lisäkaavoitus on sillä tolalla, että päällä on jatkuva asuntovaje?

 

[dana77]

Käsittääkseni sinulla on jonkin sortin taloustietoa, joten en voi kun ihmetellä miksi teet tällaisen vertailun. Tiedät todennäköisesti yhtä hyvin kuin minäkin, ettei Suomen ja Viron talouksia voi vertailla tai ainakaan laittaa paremmuusjärjestykseen tuolla tavalla (Suomen BKT ~230mrd€ ja per capita yli 40k, Viro 23mrd ja ~17k), niin eri tilanteessa ne ovat kaikin puolin.

Tottakai Suomi on edellä, mutta siinä missä Suomi on jämähtänyt heikon kasvun uralle, niin Viro uskoakseni tulee tulevina vuosina kasvamaan reippaammin. Ei nuo sinunkaan lukusi mitään kovin kuvaavia ole. Suomi on yli 4 kertaa isompi maa, niin tottakai BKT on isompi. Samaten ostovoimakorjattua per capitaa pidän paljon parempana kuin suoraa vertailua.

Se mikä vertailussa oikeasti on ongelmana, niin tottakai Viro kärsii vieläkin kommunismin seurauksista ja kasvu olisi luonnollista riippumatta maan hallituksien talouspolitiikan nyansseista. Ei vain ole mitään pätevää kaavaa, jossa tuo olisi osattu huomioida. Sen takia tyydyin ampumaan alas väärän väitteen etteikö Viro vaurastuisi.

 

[Cobol]

Eiköhän @olkikuukkeli kaikenlaisia hyötyjien kytköksiä löydy. Niin eliitin kuin ay-työmiesten. Lisäksi vuokra-asuntojen tuotto taitaa jäädä reippaasti kovan rahan asuntojen tuoton alle - joita rahastot ostavat pää märkänä ja vuokraavat sitten max hinnalla, jonka saa.

Arvaisin, että hieman karrikoiden rakennusliikkeet muodostavat yhdessä rahoituslaitosten ja kaavoittajien kanssa eräänlaisen mafian Helsingissä.

 

[depre]

Toki on isompi ongelma, mutta en lähtenyt tarkastelemaan kuin pientä osaa tuosta. Johtuen siitä, että muutkin puhuivat näistä "työelämätutustumisista" ja sen ongelmista.

Paljonko tuosta 400 000 työttömästä on oikeasti työkykyisiä työnhakijoita? Olkoon se määrä X.

Jotta edes osa X:stä saataisiin töihin tulevaisuudessa, jotain tällaista noin suuntaviivoina:

* koulutusta ja mm. oppisopimusjärjestelmää pitää uudistaa
* ay-liikkeen valta määrätä osin halllitusten yli talous- ja työllisyyspolitiikasta pitää murtaa
* paikallinen sopiminen oltava aina mahdollista
* johdon palkkaus perustuttava enemmän tulokseen -> huonoista tuloksista rangaistaan
* rakenneuudistus tehtävä eli kunnollinen kiky, ei näpertelyjä
* luotava kansallinen strategia digitalisoinnin mahdollisuuksista

Kuinka monelle näistä 400 000 työttömästä riittää koulutustaan vastaavaa työtä omalta lähialueelta? Mistä tuo 40 000 vapaata työpaikkaa koostuu? Siivouksesta, puhelinmyynnistä ja myyntiedustajan töistä?

Itse olin muutama vuosi sitten noin 2kk työttömänä. Suurin osa vapaista työpaikoista koostui noista edellä mainitusta työpaikoista ja lisäksi mm. ravintola-alalla oli krooninen tarve. Kaikkia noita paikkoja yhdistää joko matalapalkkaisuus tai epävarmuus, eivätkä ne edes sovi kaikille.

Mitä työttömät sähkömiehet, tuotantotalouden diplomi-insinöörit ja ympäristöteknikot tekevät? Veikkaan että työtön insinööri ihan mielellään työllistyisi koulutustaan vastaavaan työhön tai jopa alempaan tehtävään etenemisen toivossa, mutta kun sellaista ei välttämättä ole näköpiirissä.

Lisäksi osa työpaikoista on sellaisia ettei niiden takia kannata muuttaa, eikä kaikilla ole edes mahdollisuutta siihen. Toisaalta omaa koulutusta vastaaviin hommiin ollaan yleensä valmiita siirtymään, jos puolison tilanne ei sitä estä.

Meillä on tällä hetkellä syrjäytyneitä, joita pitäisi aktivoida. Jos ajatellaan työmarkkinoita vaikka 50 vuotta taaksepäin, niin ne peruskoulun jälkeen suoraan työmarkkinoille siirtyneet pystyivät työllistymään hanttihommiin, joita ei enää ole. Voidaanko heidät saada ammatillisen koulutuksen piiriin ja heille sopivaa alemman tason suorittavaa työtä tarjolle?

Siitä olen samaa mieltä, että tukipolitiikkaa pitäisi miettiä uudemman kerran ja joitain ryhmiä pitäisi oikeasti päästä aktivoimaan. Kuten kerroit niin aina tilanne ei ole niin yksiselitteinen, vaan ansiot nousevat niin marginaalisesti tai jopa laskevat, ettei työnteossa ole mitään järkeä.

Toisaalta jos meille ei saada jostain lisää ns. oikeita työpaikkoja, niin hankala on syyllistää niitä ihmisiä jotka ovat koulutuksensa hankkineet, mutta joiden tilanne työmarkkinoilla on oikeasti hankala. Se on sitten toinen tarina, että pitäisikö heidät silti pakottaa esim. siivoamaan, puhelinmyyntiin tai jopa muuttamaan työn perässä? Osa tuota varmasti tekee jo nyt, jos sillä saa paremman toimeentulon kuin kotona istumalla.

 

[Byvajet]

Se on sitten toinen tarina, että pitäisikö heidät silti pakottaa esim. siivoamaan, puhelinmyyntiin tai jopa muuttamaan työn perässä?

Siivouksessakin vaatimukset ovat nousseet. Täytyy käydä ensin koulua.

Se tässä nykymaailmassa kummallista onkin, että hommat, jotka ennen opittiin tekemällä ja joiden opettelusta maksettiin palkka, vaativat nykyään muodollisen koulutuksen. Ennen mentiin töihin, opeteltiin ja palkka juoksi alusta saakka. Nykyään käydään koulua koulun perään ja tehdään harjoitteluita ja pätkätöitä.

Muodollisia suorituksia vaativan kehityksen vaikuttimena on erilaisten eturyhmien itsekkäät pyrkimykset. Korttien, tutkintojen ja kurssien taustalla on suuri joukko ihmisiä, jotka tekevät itselleen turhankouluttamisella rahaa. Venäjän opettajia koulutetaan, vaikka venäjän osaajista on ylitarjontaa.

Tästä yhteiskunnasta on hävinnyt jo ajat sitten terve järki. Kilpailuyhteiskunnasta on syntynyt absurdien aktien näyttämö, kun ihmiset tekemällä tekevät itsestään tarpeellisia ja yrittävät maksimoida oman etunsa. Yksilöiden välinen kilpailu johtaa valtavaan tehottomuuteen ja näennäisyyteen.

Esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn paras keino olisi pakkotyö, joka toteutettaisiin työtä jakamalla, mutta se ei työllisille sovi, koska he eivät tahdo luopua tuloistaan. Kun tällaista järkevää keinoa ei voida käyttää, niin sen sijaan yritetään kurittaa ja kurjistaa ja kannustaa, vaikka se ei poista millään tavalla perusongelmaa eli työpaikkojen puutetta. Työpaikkoja syntyisi työtä jakamalla, kun taas työstä kilpaileminen ainoastaan kasvattaa kuluja, koska kilpailu johtaa pakkokouluttautumiseen ja byrokratian pyörittämiseen.

Uusin katsastussotku on hyvä esimerkki nyky-yhteiskunnan höperyydestä. Ensin kevennetään, mutta samalla yritetään turvata bisnes luomalla keinotekoisia rajoja, joilla ei ole mitään tekemistä katsastuksen perimmäisen idean kanssa.

 

[Tuamas]

Mutta silloin, kun julkisuuteen puhutaan nimenomaan heikon palkan perusteena tuottavuudesta niin puhutaan väärästä asiasta eikä olla oikealla asialla ja sillä ei voi heikkoa palkkausta perustella. Tuottavuudesta puhumisen ongelmat olen nostanut tässä keskustelussa jo riittävästi esille ja minulle kelpaa kyllä, että puhutaan kilpailukykyisistä palkoista johtajistolle juuri vaativuuden ja vastuun vuoksi. Ja se kelpaa perusteluksi ja käy jopa järkeen, mutta tuottavuudesta puhuminen on höpönlöpöä ja harhaan johtamista.

Edelleen, tässä on liian kapea näkemys tuottavuudesta.

Johtajien ja päälliköiden osalta se tuottavuus ja sen kasvu tulee työvoiman ja muiden tuotannontekijöiden valinnasta ja allokoinnista entistä tehokkaammin sekä mm. toimenpiteistä myynnin kasvattamiseksi ja tarvittavan rahoituksen optimoimiseksi.

 

[Tuamas]

Se tässä nykymaailmassa kummallista onkin, että hommat, jotka ennen opittiin tekemällä ja joiden opettelusta maksettiin palkka, vaativat nykyään muodollisen koulutuksen. Ennen mentiin töihin, opeteltiin ja palkka juoksi alusta saakka. Nykyään käydään koulua koulun perään ja tehdään harjoitteluita ja pätkätöitä.

Tämä liittyy vaativuustason nousuun sekä tuottavuuden nousuun, nykyään esim. siivoukselta vaaditaan tehokkuutta ja monien kemikaalien soveltuvuuden osaamista.

"Pystymetsästä" porukan ottaminen kun on tällaisessa työnantajalle melkoinen riski, yksi asiakkaan väärällä puhdistusaineella pilattu lattia ja siinä on syöty monen kymmenen siivoojan monen kuukauden aikana tuottama kate.

Tästä yhteiskunnasta on hävinnyt jo ajat sitten terve järki. Kilpailuyhteiskunnasta on syntynyt absurdien aktien näyttämö, kun ihmiset tekemällä tekevät itsestään tarpeellisia ja yrittävät maksimoida oman etunsa. Yksilöiden välinen kilpailu johtaa valtavaan tehottomuuteen ja näennäisyyteen.

Kun on nähnyt mihin vaihtoehdot johtavat ja kuinka julkinen raha toimii nykyjärjestelmässä, minun on vaikea olla samaa mieltä.

Yksilöiden ja yritysten välinen kilpailu johtaa yleensä aina toiminnan tehostumiseen sekä oikeisiin asioihin keskittymiseen, kun julkisin varoin hoidettuna raha on isännätöntä ja sitä käytetään todella tehottomasti.

Nähdäkseni yksilöiden ja yritysten välinen kilpailu on se tehokkain tapa parantaa tehokkuutta. Nähdäkseni laajemmat empiiriset kokeet asiasta osoittavat täsmälleen saman, toki se ei tarkoita sitä, etteikö myös vääristyneesti edennyt kilpailu väärin toteutettuna voisi johtaa äärimmäiseen tehottomuuteen (esimerkkinä vaikka Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä).

Uusin katsastussotku on hyvä esimerkki nyky-yhteiskunnan höperyydestä. Ensin kevennetään, mutta samalla yritetään turvata bisnes luomalla keinotekoisia rajoja, joilla ei ole mitään tekemistä katsastuksen perimmäisen idean kanssa.

Uusin katsastussotku on esimerkki vasemmistohenkisestä byrokratiasta puhtaimmillaan, joku yrittää tehostaa järjestelmää ja sitten etujärjestöt älähtävät ja järjestelmää lähdetään korjaamaan taas väärään suuntaan.

 

[Cobol]

Toisaalta jos meille ei saada jostain lisää ns. oikeita työpaikkoja, niin hankala on syyllistää niitä ihmisiä jotka ovat koulutuksensa hankkineet, mutta joiden tilanne työmarkkinoilla on oikeasti hankala. Se on sitten toinen tarina, että pitäisikö heidät silti pakottaa esim. siivoamaan, puhelinmyyntiin tai jopa muuttamaan työn perässä? Osa tuota varmasti tekee jo nyt, jos sillä saa paremman toimeentulon kuin kotona istumalla.

Minusta ketään koulutuksensa hankkinutta ei tulekaan syyllistää.

Sen sijaan syyllistää voi - ja pitää - työntekijöiden ja työnanatajien etujärjestöjä sekä poliittisia puolueita. Kun mainitsemiesi oikeiden työpaikkojen luominen vaatii investointeja, joustavuutta ja innovaatioita, meillä on varsinkin kunta- ja muun julkisen sektorin päättäjien lähellä ahneita liikemiehiä ja hyvä veli kerhoja sekä ay-liike pitämässä kiinni lähinnä omista eduistaan, jotka tulevat menneestä maailmasta.

Suomella on kaikki mahdollisuudet olla menestystarina. Jos vaikka Ruotsista kopioitaisiin miten investointeja, joustavuutta ja innovaatioita lisätään.

 

[Thombson]

Sivusta sen verran, että Jatkoajassa ei ole näköjään asiantuntemusta tästä aiheesta. Peruspäiväraha on 32.40 euroa ja jos siihen saa 9 euroa iisää, maksetaan rapiat 30 prosenttia enemmän. Korotus on tuntuva. Se miksi tällaista työllistämistä vastustetaan, ei liity 30 prosentin korotukseen. Vaan siihen, että sen korotuksen kautta joku monista muista tuista saattaa jäädä saamatta. Ongelma ei siten ole se, etteikö 30 prosentin lisävastike olisi riittävä. Ongelma on se, että peruspäivärahan lisäksi mahdollisesti saatava asumistuki ja/tai toimeentulotuki putoavat.

Toisin sanoen, kaikkia tukia nauttivien perustyöttömien on kannattavaa olla perustyöttömänä sen sijaan, että he pyrkisivät töihin. Nykyinen tukijärjestelmä palkitsee työttömyydestä ja Suomi käyttääkin eniten (suhteessa koko määrään) Pohjoismaista työttömyyden hoitamisessa työttömyyskorvauksiin rahaa. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomessa oli avoimia työpaikkoja noin 26 500 kpl. Ne eivät täyty, koska kannusteet tukien vuoksi ottaa töitä vastaan ovat riittämättömät.

Perustyötön saa nyt noin 700 euroa peruspäivärahaa kuukaudessa. Asumistukea ja /toimeentulotukea on saatavissa aina asunnon maksimivuokraan asti. Toimeentulotuen kautta kuulemma senkin yli. Tällä tavalla perustyötön voi tienata nettona kunnasta riippuen esim 1 300 - 1 800 euroa kuukaudessa. Samaan ei pääse välttämättä niissä töissä nettona, joita 10 vuotta kattoon sylkeneelle inssille tarjotaan.

Osittain edellä mainitun takia mm. asumistuessa tehdään uusia ennätyksiä. Ja puhutaan miljardeista yksin sen kautta. Ainoa järkevä muutos on laittaa työjaluttomat töihin tai pienentää heidän etujaan sille tasolle, että työtä on otettava vastaan.

1300-1800?!? Oikeasti? Helpdeskissä työskentelen nyt ja tienaan 1600 miinus ulosotto ja käteen jää tonni. Työttömänä sängyn pohjalla käteen jäisi enemmän. Sairas maa. Pitänee ruveta harkitsemaan tulevaisuutta.

 

[olkikuukkeli]

e mikä vertailussa oikeasti on ongelmana, niin tottakai Viro kärsii vieläkin kommunismin seurauksista ja kasvu olisi luonnollista riippumatta maan hallituksien talouspolitiikan nyansseista. Ei vain ole mitään pätevää kaavaa, jossa tuo olisi osattu huomioida. Sen takia tyydyin ampumaan alas väärän väitteen etteikö Viro vaurastuisi.

Pointtini oli juurikin se, että tällä hetkellä Viro olisi kasvu-uralla aika monenlaisen talouspolitiikan seurauksena. Mitä tulee ostovoimakorjattuun BKT:hen, niin kyllä silläkin käyttöä tietysti on. Kuitenkin laajan sosiaalisen tukiverkon maissa BKT:sta huomattava osa menee tukiverkon ylläpitämiseen (=korkea verotus vähentää ostovoimaa ja nostaa tuotteiden hintoja). Itse näen sillä todella paljon arvoa, vaikka toki ostovoimallakin on iso merkitys terveessä kansantaloudessa ja sitä tulisi pyrkiä kasvattamaan.

 

[Byvajet]

Työtön kauppatieteiden maisteri, insinööri, puoliksi työkyvytön ja varakas.

Olisi mukava kuulla hallitukselta rakentavia ehdotuksia, kuinka tällaisia ihmisiä kannattaisi tukea, jotta he työllistyisivät. Pitäisikö heidän yrittää enemmän? Kouluttautua lisää? Kannattaisiko vajaakuntoista kuntouttaa ja järjestellä hänen elämäänsä niin että työllistymisen todennäköisyys kasvaa vai piiskata minimituille ja ilmaistyöntekijäksi?

Korkeasti koulutettujen tilanne:

Kari 58, kauppatieteiden maisteri
-Työttömyyttä takana viisi vuotta
-Kursseja, joiden tarkoituksena on työllistää hyvin pienellä palkalla kokeiluluontoisesti, mutta työnantajia ei kiinnosta palkata edes puoli-ilmaiseksi
-Tällä hetkellä Kari kertoo elävänsä Kelan maksamalla työmarkkinatuella, josta jää verojen jälkeen käyttöön kuukausittain noin 520 euroa

Janne 52, insinööri
-Työttömyyttä kestänyt 4,5 vuotta
-Lähettänyt hakemuksia 300, ollut haastattelussa 25 kertaa, mutta ei ole tärpännyt. Syynä ehkä ikä.
-Arki työmarkkina- ja asumistuen varassa on karua. Pakollisten menojen jälkeen muuhun käyttöön jää kuukaudessa 290 euroa

Tällaisia ihmisiä hallitus tahtoo työskentelemään palkatta. Orjafirmat-ryhmässä näyttävät lisääntyvät ilmoitukset, joissa etsitään lujaa ammattitaitoa vaativaan työhön ilmaisia tekijöitä.

Tätäkö oikeisto tahtoo?

"Valvira etsii palkatonta IT-harjoittelijaa. Orjan tehtäviin kuuluu mm. sovellus-, järjestelmä- ja laiteympäristön ohjelmistohuolto ja ylläpito. Orjalta vaaditaan mm. ITIL-käytäntöjen hallintaa, vaatimusmäärittelytaitoja, hyväksymistestauksen suunnittelun, toteutuksen ja organisoinnin hallintaa ja systeemityön metodeja."

"Kuuhvitar Oy etsii markkinoinnin ja viestinnän osaajaa palkattomaan harjoitteluun. Orjalta vaaditaan monipuolista osaamista viestinnästä, organisointi- ja viestintätaitoja, oma-aloitteisuutta sekä kykyä työskennellä tiimissä, kielitaitoa, sekä aikaisempaa työkokemusta markkinoinnista."

"JS Sound Group Oy etsii palkatonta harjoittelijaa. Orjan työkuvaan kuuluu mainoksien tekeminen ja sosiaalisen median päivittäminen. Orjalta vaaditaan itsenäistä otetta työntekoon, oma-aloitteisuutta, reippautta sekä kuvankäsittelyn ja tekstinkäsittelyn hallintaa."

"VMP etsii palkatonta harjoittelijaa Salon toimistolleen. Orjan tehtäviin kuuluu mm. palkattujen työntekijöiden työsuhteista huolehtiminen ja henkilöstöresurssien kartoittaminen. Orjalta vaaditaan mm. nopeaa uusien asioiden omaksumista, organisointikykyä, hyviä ihmissuhdetaitoja, aktiivista ja tuloksellista työskentelyotetta ja aikaisempaa työkokemusta toimistotyöstä."

"ISS:n ruokailupalvelut hakee palkattomia harjoittelijoita edustuskeittiöön, lounaskeittiöön ja kahvilatyöntekijöiksi. Orjilta vaaditaan reipasta ja rivakkaa työotetta ja aikaisempaa työkokemusta henkilöstöravintolasta ja/tai monipalvelutehtävistä."

 

[Cobol]

Tätäkö oikeisto tahtoo?

Ei, vaan vasemmisto ja ay-liike. Erilaiset eläkevastuut jakaantuvat pitkälti viimeisen työnantajan niskoille ja jos vaikkapa nuorempi henkilö joutuu isossa firmassa työkyvyttömyyseläkkeelle (tai hän on kiikun kaakun, joutuuko vai ei hakiessaan työtä), ovet sulkeutuvat. Joissakin tilanteissa firma maksaa kokonaan hänen työkyvyttömyyseläkkeensä, joka voi olla satoja tuhansia euroja. Ikääntyvät ovat tämän takia erittäin vaikeita työllistää uudelleen. Oikeisto on esittänyt erilaisia uudistuksia eläkejärjestelmiin, mutta vassarit ja ay-liike pitävät nykyisestä epätoivoisesti kiinni aina eläkkeen rajattomuutta myöten.

Esimerkiksi vihreiden Osmo Soinivaara on käsitellyt asiaa:


Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa : Soininvaara

 

[sekolust]

Se tässä nykymaailmassa kummallista onkin, että hommat, jotka ennen opittiin tekemällä ja joiden opettelusta maksettiin palkka, vaativat nykyään muodollisen koulutuksen. Ennen mentiin töihin, opeteltiin ja palkka juoksi alusta saakka. Nykyään käydään koulua koulun perään ja tehdään harjoitteluita ja pätkätöitä.

Työnantajan näkökulmasta nämä "alalle pakon edessä tulevat" ovat melkoinen uhka. Koulutusjakso itsessään ei ole erityisen tehokasta. Esimerkiksi siivouksessa erilaiset kemikaalit, tietoturva ja vastaavat ovat tärkeässä asemassa. Pilalle mennyt lattia tai kaluste syö sen verran tuottoja, että persneton puolelle voi mennä helpostikin. Puhumattakaan jos siivoojalle käy jotain. Roskien lajittelu väärin voi viedä siivouspalveluja ostaneen firman iltapäivälehtien sivuille negatiivisen julkisuuden muodossa, kuten esimerkiksi potilastietojen levitessä normiroskiksen kautta ulkopuolisille tahoille. Hidas siivous taas saattaa estää tilojen luovuttamisen seuraavien asiakkaiden käyttöön määräajassa sovitussa kunnossa.

Jos pystymetsästä otetaan henkilö noita tekemään, käytännössä se vaatii perehdytystä paljonkin. Työnantajalle on turvallisempaa palkata valmista osaamista, kuin ottaa riskejä. Yksi pätevä on turvallisempi ja halvempi valinta kuin täysin kokematon perehdytyksessä.

Laitetaan vielä loppuun pari syytä sille, miksi siivoaminen tietyissä kohteissa ei ihan ole verrannollinen oman kämpän imuroimiseen:
Overzealous cleaner ruins £690,000 artwork that she thought was dirty | Art and design | The Guardian
Cleaning Lady Threw Away Expensive Modern Art She Mistook For Trash Gawker
Financial Documents Found In Bank Trash Bin - 23ABC News

Vaikka esimerkiksi vakuutuksen kautta yksittäisen tuollaisen tapauksen tappiot saataisiinkin hyvin pitkälti korjattua, tuskin siivousurakoita tai -sopimuksia tulee noista paikoista ihan heti. Ja jos jostain Sollia pienemmästä puhutaan, niin työntekijän tietämättömyys, laiskuus tai muu vältettävissä oleva "turha" virhe voi viedä firman nopeastikin kuralle.

Lisäksi en väheksyisi sitäkään, että perehdys tietyille aloille on periaatteessa "turhaa". Jos työntekijä vaikuttaa tulevansa alalle vain lyhyeksi aikaa, käytännössä perehdytykseen käytetyt resurssit menevät hukkaan, jos työntekijä vaihtaa alaa heti ensimmäisen oman alan paikan tullessa vastaan. Sen siivoojan pitkä perehdytys voi mennä täysin hukkaan, jos työntekijä nostaa kytkintä nopealla aikataululla. Turvallisempi vaihtoehto on valita tekijä, joka on aiemman kokemuksen ja mahdollisen muodollisen koulutuksen perusteella motivoitunut alaa kohtaan.

Yksilöiden välinen kilpailu johtaa valtavaan tehottomuuteen ja näennäisyyteen.

Lähtökohtaisesti kilpailun pitäisi toimia juurikin päinvastoin. Ilman kilpailua ei ole tarvetta kehittää omaa tuotettaan parempaan suuntaan, mitattiin sitä sitten tuotettuina yksikköinä tuotteita tai palveluita per tunti, hintatehokkaampina ratkaisuina tai esimerkiksi ympäristöystävällisyytenä. Ilman toimivaa kilpailua ei yhdelläkään toimijalla ole tarvetta päivittää ja kehittää tekemistään, vaan jäädä junnaamaan paikalleen.

Toisekseen, jos oletetaan nykyisen kilpailutason riittävän tai varaa downgreidata on, mikä on tulevaisuus? Kuinka moni kansainvälinen yritys enää sen jälkeen tänne tulee tai jää? Kuinka paljon esimerkiksi Kesko tai S-Ryhmä hankkisivat tuotteita Suomesta, jos Puolan ja Baltian kiinnostavuus nousisi entisestään tehokkaamman tuotannon takia? Kuinka paljon YIT siirtäisi toiminnoistaan muualle Eurooppaan, jos siellä olevilta markkinoilta saa parempaa tuottoa? Olisivatko Nordea ja Danske Bank enää Suomessa ollenkaan, jos samaan aikaan kasvavien viranomaisvaatimusten kanssa kilpailun kautta tuleva tehostuminen jäisi saavuttamatta?

Itä-Blokin maiden kokemukset olemattomasta yksilöiden välisestä kilpailemattomuudesta kertovat karua kieltään siitä, mikä voisi olla toinen vaihtoehto. Nopeasti kilpailun katoaminen näkyisi tuotteiden tasossa ja lopulta ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kilpailemattomuus ei paljoa lämmitä, jos tunnin jonotuksen jälkeen joutuu leivän sijaan ostamaan huulipunaa, kämpässä vetoisia ikkunoita ei saa paikattua huonolaatuisella Pravdalla, sähköt katkeavat milloin katkeavatkaan ja lähimmäisestä järvestäkään ei ole enää mitään jäljellä.

Esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn paras keino olisi pakkotyö, joka toteutettaisiin työtä jakamalla, mutta se ei työllisille sovi, koska he eivät tahdo luopua tuloistaan.

Kuka tämän pakkotyön järjestäisi? Millä tämä rahoitetaan?

Yksityiset firmat tuskin ovat erityisen kovalla mielenkiinnolla palkkaamassa kunnon palkkaa saavaa tekijää pakon edessä. Omien rekryjensä kautta he saavat todennäköisemmin sellaisen tekijän, joka heidän tarpeisiinsa sopii ja jolla on motivaatiota tehdä töitä heille. Työntekijän palkkaaminen on kuitenkin varsin kallis operaatio, ja huonon rekryn hinta on nopeasti kovempi kuin työntekijään käytetty palkka, sillä huonon rekryn seurauksena voi kärsiä myös asiakassuhteet, tehokkuus ja/tai onnettomuuksien määrä nousta. Kuvaavaa, että kaikille työnantajille ei sovi edes käytännössä ilmainen "orja", vaan mielummin rekryävät ihan oikeaa palkkaa saavia vapailta markkinoilta.

Jos taas valtio tukee näiden henkilöiden työllistymistä, niin mistä rahat? Alijäämäinen budjetti ei ainakaan helpota päätöksentekoa. Samoin tuo ei takaa sitä, etteikö työntekijä voisi palata lähtöruutuun kulkematta vankilan kautta: jos valtion rahoista työntekijälle kustannetaan palkka ja firma saa ilmaista työvoimaa, todennäköisesti tietyillä aloilla ei "oikeasti työllistyneitä" ainakaan lisää tule. Jos kuvitteellisesta käpyjen keräämisestä valtio maksaa työntekijöille palkan, todennäköisesti käpyjä kerääviä ei kohta työllistetä kuin valtion varoista.

Jos kuitenkin jollain tavalla tuo saataisiin toimimaan järkevästi, miten estettäisiin tukimuotojen väärinkäyttö? Jos henkilöllä ei ole intressejä tehdä työtä, pakottaminen ei auta. Potkut saa aina hankittua, sairastodistuksia voi hakea ja sivistysvaltiossa ei oikein kadullekaan voi jättää, jos tekijä ei vain koskaan ilmaannu töihin.

Yksi vaihtoehto helpottaa työllistymistä olisi tukea työperäistä muuttoa maan sisällä. Varmasti esimerkiksi helsinkiläisen työttömän olisi helpompi hakeutua sesonkiaikana määräaikaiseen työsuhteeseen pohjoisessa, jos samaan aikaan ei tarvitsisi miettiä mitä tekee Helsingissä olevan asunnon kanssa. Kahta asuntoa ei todennäköisesti ole varaa pitää, mutta alivuokrasopimus tai uuden asunnon etsintä parin kuukauden töiden jälkeen tuskin liikaa houkuttelee. Samoin "maalta" olisi helpompi tulla Helsinkiin töihin, jos ei tarvitsisi sitoutua lyhyen määräaikaisen työsuhteen takia asumaan Helsingissä pidempiä aikoja; moni vuokranantaja määrittelee irtisanomisajan asunnolle, ja työttömälle tuohon sitoutuminen irtisanomisaikaa lyhyemmällä työsopimuksella on riski, olettaen että varallisuus riittäisi vielä samaan aikaan pitämään asunnon maakunnassa ja maksamaan 2-3 kuukauden takuuvuokran Helsingin kämpästä.

 

[dana77]

Se tässä nykymaailmassa kummallista onkin, että hommat, jotka ennen opittiin tekemällä ja joiden opettelusta maksettiin palkka, vaativat nykyään muodollisen koulutuksen. Ennen mentiin töihin, opeteltiin ja palkka juoksi alusta saakka. Nykyään käydään koulua koulun perään ja tehdään harjoitteluita ja pätkätöitä.

Tässä on hieman dataa ansioiden kehityksestä:
https://henkinennahkahousumies.files.wordpress.com/2015/02/reaaliansioiden-kehitys-1975-2014.png

Jos palkat olisivat puolet nykyisestä, niin ihan varmasti meillä olisi täysittyöllisyys ja hommiin voitaisiin joku ottaa oppimaankin kun vain tekijä saataisin.
Se että reaaliansiot ovat nousseet noin räjähdysmäisesti on suoraa seurausta tuottavuuden kasvusta. Tuottavuus taas on seurausta koulutuksesta, koneista ja muusta kehityksestä. Nyt pitäisi valita kumpi halutaan. Kakkua ei voi sekä syödä että säästää.

 

[MPN]

Tässä on hieman dataa ansioiden kehityksestä:
https://henkinennahkahousumies.files.wordpress.com/2015/02/reaaliansioiden-kehitys-1975-2014.png

Jos palkat olisivat puolet nykyisestä, niin ihan varmasti meillä olisi täysittyöllisyys ja hommiin voitaisiin joku ottaa oppimaankin kun vain tekijä saataisin.
Se että reaaliansiot ovat nousseet noin räjähdysmäisesti on suoraa seurausta tuottavuuden kasvusta. Tuottavuus taas on seurausta koulutuksesta, koneista ja muusta kehityksestä. Nyt pitäisi valita kumpi halutaan. Kakkua ei voi sekä syödä että säästää.

Tuossa ei ilmeisesti ole työnantajan sivukuluja mukana? Eli jos ne otettaisiin huomioon, niin käppyrä olisi entistä jyrkempi.

 

[Cobol]

Kuten olen aiemminkin monesti esittänyt, niin uskon edelleenkin reaaliansioiden keskimääräisen kasvun selittyvän melko pitkälle ylimpien tulodesiilien roiman kasvun takia.

Tässä hieman aiheesta vuosilta 2000-2012:

eniten ansaitseva kymmenesosa kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi vähintään 4 756 euroa vuonna 2012. Tämä oli 53 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Vähiten ansaitseva kymmenesosa ansaitsi 2 027 euroa tai vähemmän vuonna 2012, mikä oli 48 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000.

Näin paljon sinun pitää tienata, että kuulut hyväpalkkaisimpaan 10%:iin - Talouselämä

Tuon mukaan kivaa kehitystä olisi tapahtunut myös vähiten ansaitsevien keskuudessa. Kun verotus huomioidaan (luvut brutto), suunta tuskin muuttuu.

 

[dana77]

Kiva käppyrä, jolla ei todennäköisesti ole mitään tekemistä esimerkiksi pienituloisen helsinkiläisperheen(esim. äiti kaupan kassa ja isä vartija) ansiotulokehityksen kanssa. Vai uskotko, että pienituloiselle helsinkiläisperheelle jää pakollisten menojen jälkeen enemmän rahaa käteen palkoista kuin 40 vuotta sitten? Pakollisiin kuluihin voisin laskea ainakin vuokran, sähkön, veden, tietyt vakuutukset ja ruoka. Kuten olen aiemminkin monesti esittänyt, niin uskon edelleenkin reaaliansioiden keskimääräisen kasvun selittyvän melko pitkälle ylimpien tulodesiilien roiman kasvun takia.

Vähän sekä että. Toisaalta nuo "pakolliset kulut" ovat nyt ihan toiset kuin 40 vuotta sitten. Silloin ei asuttu niin tilavasti ja mukavasti (esim maaseudulla ei ollut joka paikassa vesivessoja), ei ollut autoja, ei syöty ravintoloissa ja vaatteisiin ja muihin käytettiin raha selvästi vähemmän. Silti varmasti ylemmät tulodesiilit selittävät ison osan kokonaisuudesta.

 

[Byvajet]

Virkailija oli vihjannut Annalle palkattomasta työkokeilusta. Minkäköhänlaista kokeiluluontoista työtä tarjottaisiin muodollisesti pätevälle opettajalle? Ihanko sitä opettajan työtä vai kouluavustajan? Vai jotain muuta?

Jo työnhaun alkuvaiheessa Anna yllättyi hakijamääristä.

– Jokaista lyhyempääkin työsuhdetta haki kymmeniä hakijoita.

Anna kirjasi muistiin ennätykset: keväällä 2015 yhtä työpaikkaa haki 75 hakijaa, keväällä 2016 peräti 90 hakijaa ja tämän vuoden 2017 ennätys on tällä hetkellä 114 hakijaa.

– Tähän mennessä minut on kutsuttu kahteen työhaastatteluun. Toista haastattelua varten matkustin toiselle paikkakunnalle ja vietin päivän siellä. Haastattelija sanoi, että annoin itsestäni todella hyvän vaikutelman.

Kuitenkin kyseiseen tehtävään valittiin henkilö, joka sitä oli aiemminkin hoitanut.

– Olen hakenut töitä kolmelta eri työssäkäyntialueelta, ja kaikkialla on sama tilanne. Välillä iskee epäilys siitä, että mikä mahtaa olla syynä siihen, että minua ei oteta, Anna sanoo.

Opettajan pätevyyden hankkinut Anna äimistyi – sai syksyllä töitä yhteensä kolmeksi päiväksi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

 

[kahden suunnan sentteri]

Toimiva markkinatalous kysynnän ja tarjonnan lakeineen se tässä vaan tekee hienoa korjausliikettä pöhöttyneeseen yhteiskuntaan. Kun jokaista avointa työpaikkaa kohti on kymmenen työtöntä, on tietysti selvää, että monen paikan saa pätevistä hakijoista se joka suostuu tekemään halvimmalla, ja herran vuoteen 2017 mennessä tämä on nyt edennyt siihen pisteeseen, että yhä useammin tämä tarkoittaa 0e/tunti tai parhaassakin tapauksessa reilut 1e/h jonka senkin maksaa julkinen valta eikä työnantaja.

Olemme pääsemässä, kiitos esim. Facebookin orjafirmat-kansalaisaktivismin, mielenkiintoiseen keskusteluun; tuleeko meidän yhteiskuntana sallia tämä?

Minun mielipiteeni on toistaiseksi muotoutunut jokseenkin niin, että usein kuultu fraasi "työstä on saatava palkka jolla tulee toimeen" on typerää haihattelua, sillä työstä saa juuri sen palkan mitä joku on valmis maksamaan, ja vain idiootti tai moraalista selkärankaa omaava työnantaja maksaisi palkkaa, jos toinen vaihtoehto on ottaa ilmaista työvoimaa. Toisekseen toimeen tuleminen on epämääräinen subjektiivinen käsite ja suomalaisten keskipalkka on lähes kolme kertaa sen millä THL:n mielestä tulee toimeen.

Toisaalta ympäri maailmaa on tarjolla loputtomasti esimerkkejä, kuinka typerää olisi antaa tästä rakentua sellaisen yhteiskunnan, jossa on suuri tai kasvava osattomien tai vähäosaisten joukko. Myös hyväosaisten oman hyvinvoinnin kannalta on kannattavampaa antaa retalejengille kämppä ja rahat viinaan/aineisiin kuin katsoa kuinka se ottaa ne väkisin. Osalla kirjoittajista saattaa olla tästä omakohtaisia kokemuksiakin maailman bussilaitureilta.

AY-liike alas, perustulo perälautana ylös.