Niinpä. Tuo on se virallinen "söpö vaaleatukkainen orpotyttö" osuus. Sivutuotteista et sinäkään kirjoita mitään.
Esim siitä, mistä olen aiemminkin kertonut. Kun vanhasta työpaikastani, alle kahdenkymmenen työntekijän firmasta Helsingissä, ainakin neljä työntekijää muutti muutaman kilometrin päästä yli viidenkymmenen kilometrin päähän kehyskuntiin. Valtion avokätinen tuki työmatkoille oli merkittävä tekijä siinä, että tuo oli mahdollista. Yksi noista työntekijöistä kuskasi vaimonsa samalla kyydillä vaimon työpaikalle Helsinkiin. Oletettavasti verottajalle asia esitettiin toisin. Kaksi noista harrastivat ajottain kimppakyytejä, samalla suunnalla kun asustelivat. Kuten Dana on useampaan kertaan todennut. Tuo tuki kannustaa valintoihin, jotka ovat valtion kannalta huonoja. Mm siksi se on huono tuki.
En ole väittänyt etteikö veron perusteen valinnalla olisi myös kääntöpuolensa. Niin se on puhtaalla tuloverotuksellakin ja se on se että työssä käyminen tulee kannattamattomaksi helpommin. Tässä nykyisessä mallissa veron perustetta viedään enemmän työn tuotto-osuuden suuntaan, mutta hyväksyttävälle kuluvähennykselle on myös asetettu vuosikatto ja korvaus maksetaan vain halvimman liikkumismuodon mukaan. Jokaisella on tosiaan se vapaus valita asuinpaikkansa kuitenkin eikä syrjään muuttamistakaan voi estää. Kalliimmaksi se silti tulee verohyödystä huolimatta.
Teen tässä hieman laskentaa perustuen tuohon "pariskunta muutti ympäryskuntiin" esimerkkiin:
Jos hyvätuloisen henkilön marginaaliveroprosentti on sellainen 50 niin 7000€ vuosimaksimista tulee 3500€ hyötyyä veroeuroissa, jos talodessa on 2kpl 50% henkilöä henkilöä niin 7000€. Esim. OP teki tässä joskus laskelman jonka mukaan suomalaisen kansanauton eli 7500€ arvoisen toyota avensiksen vuosikustannus on 30 000 km vuosiajolla yli 6200€. Paremman auton huomattavasti enemmän. Eli jos tämä hyvätuloinen pariskunta muuttaa sinne ympäryskuntiin niin molempien säästetyt veroeurot menevät melkein kokonaan pelkän halvahkon (kakkos)auton pitämiseen. Auton mistä he eivät "pääse hyötymään" juuri muuten kuin kulkemaan sinne töihin ja mahdollisesti harrastuksiin joihin Helsingissä ei autoa olisi tarvittu. Auton vuosikustannuksista suuri osa palautuu veroina valtiolle. Olet
Helsingin tapauksessa ole välttämättä myöskään pelkästään huono asia että osa hakeutuu ympäryskuntiin kun Helsinki ei pysty nykyiselläkään vastaamaan alkuunkaan asuntotarpeisiin ja asuntojen hinnat karkaavat (isolta osin toki myös paskan asumistukihimmelin takia).
Oletko myöskään miettinyt sitä, että jos mielestäsi liian moni haluaa enemmän ja vähemmän "syrjään" asumaan niin sille on ihan syynsä. Osalla jopa niin perustavaa laatua olevia syitä että ihmiset mieluumin vaikka jättävät sen oma työmarkkinapotentiaalinsa hyödyntämättä kuin muuttavat sinne umpeen rakennetun lähiön luukkuun asumaan. Ja jos näitä ihmisiä on niin valtavan ongelman aiheuttava määrä niin eikös heitä ole sellainen määrä että heillä kuuluukin olla sananvaltaa kun politiikassa yhteisistä asioista päätetään vaikkap millaiseksi yhteiskunta- ja asumisrakennetta sekä periaatteessa myös verotusta rakennetaan. Yhteiskuntana meidän yksi tärkeimmistä tavoitteista on kuitenkin luoda ihmisille mahdollisuuksia elää elämäänsä yhtäaikaa onnellisena ja tuottavana osana yhteiskunnan koneistoa. Kaupungistuminen etenee koko ajan ja uusista sukupolvista yhä suurempi osa viihtyy urbaanissa ympäristössä.
Vähennysten oikeudeton merkitseminen on toki ikävää, mutta kovin suuri ongelma se ei liene, koska jos tällä tavoin menetetty vero arvioitaisiin suuremmaksi kuin väärinkäytön suitsimisen kustannus olisi, niin varmasti verottaja tähän puuttuisi. Huom. vaikka pariskunta kulkisi kimppakyydillä niin matkan toteutunut kustannus voi olla silti suurempi kuin verottajan hyväksymä halvin matkustusmuoto 2 henkilölle (tuskin jos auto on niin halpa kuin tuossa OPn laskelmassa).
Tarkoitukseni oli vain avata sitä mikä merkitys työmarkkinan toiminnalle ja rahan kierrolle valtiontaloudessa on sillä että verotus kohdistetaan työn tuottoon. Se että tehdään vähemmän tai henkilön koulutustasoa alempaa työtä lähempänä kotia voi olla ihmisen kokonaistaloudelle ja ajankäytölle järkevää, mutta valtiontalous siitä ei hyödy. Silloin jää henkilön työpanoksesta osa hyödyntämättä. Suuri osa työnteon vaikutuksista valtiontalouden rahavirtojen pyörimiseen ei edes näy suoraan tuloverotuksen luvuissa vaan se tuloutuu muihin verovirtoihin kun ihminen työpanoksellaan tuottaa lisäarvoa. Eli valtiontalous tykkää eniten siitä että mahdollisimman moni ihminen tekee mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottavaa työtä, vaikka sitten vähän kauempana kotoaan.
Kuten totesimme, niin valtion tuloverot ovat 5,5 mrd ja työnmatkavähennykset ovat 1,6 mrd. Ansioveroa voitaisiin siis laskea keskimäärin n. 20% jos vähennyksestä luovuttaisiin ilman että se vaikuttaisi verotuloihin. Tarpeen ei liene korostaa, että tuollainen ansiotuloverotuksen lasku tekisi työssäkäynnistä kannattavampaa ja nostaisi työllisyysastetta (jolloin mummojen perseet tulisi hoidettua sitä kautta)
Pahoittelut kun palaan vielä tähän samaan mihin vastasin jo mutta voisitko avata laskelmaasi jolla saat tuosta 20% ansioveron laskun jotta päädytään samaan kokonaispottiin? Jos vähennyksiä on tehty 1,6mrd niin ei kai tuosta summasta saataisi mitenkään sellaista määrää veroeuroja kerättyä että yleisesti voitaisiin noin iso pudotus tehdä? Myönnän etten itse osaa laskea kun verotuksen jakautuminen on niin vaikeaa, mutta ympäristökeskuksen vuoden 2015 raportista löysin silloisesta potista seuraavaa "Nettovaikutuksiltaan tämä tarkoittaa noin 620 milj. euroa. Työmatkakulujen verovä-hennyksestä siis seuraa veromenetyksiä valtiolle noin 210 miljoonan euroa, kunnille noin 363 miljoonaa euroa, Kelalle noin 24 miljoonaa euroa ja seurakunnille noin 21 miljoonaa euroa." En tuosta potista saa mitenkään 20% laskua väännettyä itse.
Löytyi samasta raportista myös aiempaan vääntöömme "onko työmatkavähennys aluetuki syrjäseuduille":
"Perustelut vähennyksen maksimimäärän suureen korotukseen vuonna 2007 olivat työvoiman liik-kuvuuden lisääminen erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella (Eduskunta 2006). Tuki kohdistuu kuiten-kin tällä hetkellä enemmän suurten kaupunkien kehyskuntiin, eikä varsinaiselle ydin- tai harvaan asutul-le maaseutualueille (VTV 2011)."
Eli juuri niinkuin sanoin niin syrjäseudut ovat selkeä vähemmistö työmatkavähennysten kokonaispotista ja suurin osa vähennyksistä tulee suurten kaupunkien ympäristössä tapahtuvasta liikenteestä.
Kerkesin vain vilkaisemaan tuota alkua, mutta pitää tutustua ajan kanssa tarkemmin koko raporttiin.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154287/SYKEra_15_2015.pdf?sequence=1