Mainos

Työmatka (-vähennys, -kulkuväline jne.)

  • 15 340
  • 248

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
No jumalauta, sillä työmatkavähennyksellä jolla hyvätuloisten mattivanhasten Helsingissä työssäkäyntiä tuetaan.
Eihän tueta, vaan hiukan kohtuullistetaan erittäin korkeasti verotetun liikenteen verotusta. Voitaisiinhan sitä verotusta suoraankin laskea työmatkavähennyksen vaikutusta vastaavalla summalla, mutta nyt siinä on sentään yritystä kohdistaa se nurmijärveläisen työmatkaan, eikä esimerkiksi nurmijärveläisen pandamatkaan Ähtäriin. Lisäksi ne nurmijärveläiset maksavat kahdeksanneksi suurinta ansiotuloveroa per veronmaksaja, ja kulutusveroasteensa on uskoakseni myös korkea, arvaat varmaan miksi.
Olemme palanneet alkupisteeseen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jos nämä saavutetut edut ovat niin tiukassa, niin pitääkö tässäkin muutos tehdä sanoin kuin eläkeikien, visiiripakkojen ja sopeuttamiseläkkeiden kanssa, että niitä maksetaan nykyisiin asuntoihin ja nykyisille asukkaille, mutta uusiin rakennettaviin tai ostettaviin niitä ei enää saisi. Näin valtiovalta ohjaisi olemaan rakentamatta alueelle tai olemaan ostamatta asuntoja seuduilta, josta töissäkäynti maksaa niin paljon ettei se ole kannattavaa ilman tukea. Ei se bensan hinta vai verotus voi yllätyksenä enää tulla.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Jälkimmäinen kysymys riippuu paljon siitä että lasketaanko työssäkäyntialue 25km, 50km vai sadaksi kilometriksi kaupungista. Ei sillä että alkaisin asiaa sinulle kaivamaan.
No joo, työssäkäyntialuetta ei lasketa etäisyyden vaan keskuskunnassa töissä käyvien osuuden perusteella ja niitä on 33kpl, eli valmiin tilastoinnin puutteen takia ei tuohon 50 kaupungin km-perusteiseen työssäkäyntialueeseen oikein ole minulla ainakaan vastausta. Löysin netistä maininnan, että noiden 33 työssäkäyntialueen ulkopuolella asuu 12% suomalaisista, 93 kunnassa. Toki muutaman työssäkäyntialueen keskuskunta on aika pieni (esim Haapajärvi). Sen muistan ulkoakin jo että sata pienintä kuntaa saavat valtionosuuksia n 800m€. Osa noista pienistä kunnista toki on työssäkäyntialueillakin, eli sinänsä nämä luvut eivät ole keskenään suoraan tekemisissä.

Näin valtiovalta ohjaisi olemaan rakentamatta alueelle tai olemaan ostamatta asuntoja seuduilta, josta töissäkäynti maksaa niin paljon ettei se ole kannattavaa ilman tukea.
Eiköhän niille rakenneta jo nytkin hyvin vähän.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No joo, työssäkäyntialuetta ei lasketa etäisyyden vaan keskuskunnassa töissä käyvien osuuden perusteella.
Itseasiassa Työkkäri on laskenut ja heillä raja oli ennen 80km mutta muuttui nyt kolmen tunnin matkustamisessa päivässä eli 1,5h suuntaan.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
(Btw - taitaa mennä Which is nice..mutta ihan ok yritys kuitenkin. Ensi kerralla sitten menee ehkä jo oikein.)
Mikäli dana77 lähtee noin anti-kepulaisella reformilla ehdolle, äänestäisin heti. Toki matkavähennyksen poisto ei voisi olla ainoa muutos, vaan nallekarkkien jako pitäisi tehdä uudelleen kunnolla (asumistuet jne.).

Tärkeimmän kohdan lainaukseen jätin, eli oikea muoto on whichwasnice, kuten youtuubikin tietää...
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Kysyit: "Miksi ko. henkilön kannattaisi ottaa työ esimerkiksi 30km päästä kotoa, jos työmatkoja ei saisi vähentää ollenkaan?"

Aika vahvasti tuo viittaa siihen, että mielestäsi työn vastaanottaminen on kannattamatonta ilman työmatkavähennyksiä.

Henkilön tulot tippuvat aika paljon ja vapaa-aika, jos ottaa työn vastaan kauempaa keskustasta. Tietysti on kannattavampaa, että ihmiset asuvat lähellä työpaikkoja, mutta tuota on aika vaikea kontrolloida tai ohjailla.

Niin tai miksei vietäisi tätä tukiaisajatusta vielä pidemmälle. Ihmiset voisivat vähentää työmatkakustannustensa lisäksi vaatteensa, ruokansa, harrastuksensa, lomamatkustelunsa. Olisihan se hirveän väärin että toinen viettää lomansa Rio De Janeirossa ja toinen Muuramella ja kumpikin maksaisi yhtä paljon veroja.

Työmatkakustannukset ovat välttämättömiä tulonhankkimiskustannuksia. Nämä muut ovat joko luksusta tai muuten välttämättömiä hyödykkeitä. Matkavähennys tasaa hieman tilannetta, jos henkilö A:n työpaikka on kauempana, kuin henkilö B:n työpaikka. Kannustaa ottamaan työpaikan vastaan hieman kauempaa tai vaihtamaan työpaikkaan, joka on kauempana kotoa.

Toisekseen jos olet töissä, niin saat itse asiassa pienen vähennyksen verotukseen mm. työvaatteiden ja muiden välttämättömien tulonhankkimiskulujen takia.

Sinänsä vielä koko syrjäseudulla asumisen ihanuus on sellainen kysynys, että poislukien Helsinki niin ei taida olla Suomessa montaa sellaista työpaikkaa olla etteikö jo parinkymmenen kilometrin sisällä siitä löytyisi lähes korpea. Turun keskustaa en tosin tunne. Sekin että asumus ohjataan edes tuonne 10-20 km kaupungista on järkevämpää kuin että tuetaan 50-100 km työmatkoja. Niiden kansantaloudellinen hyöty alkaa olla jo hyvin kyseenalainen.

Riippuu alueesta ja tilanteesta, jos ajatellaan vaikka maakuntia, niin pätevää työvoimaa ei välttämättä ole kotikaupungissa. Osaaja voi löytyä viereisestä kaupungista, mutta joudut houkuttelemaan ko. kaverin vanhasta työpaikasta. Tarjoat hänelle hieman parempaa palkkaa, vähemmän vapaa-aikaa ja enemmän matkakuluja. Henkilön voi olla huomattavasti mukavampaa jäädä vanhaan työpaikkaan, joka ei ole niin houkutteleva, mutta fiskaalisesti järkevä. Kansantaloudellisesti voisi kuvitella, että olisi tärkeää saada oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin.

Täydellisessä maailmassa meillä olisi täällä niin paljon ihmisiä, että julkinen liikenne olisi halvempaa kuin omalla autolla liikkuminen. Itse en ole vielä hakenut 15v työuran aikana kertaakaan matkakuluja. Ne eivät ole sinällään kannattavia hakijalleen, eikä niillä voi oikein voi voittaa mitään. Se on pieni kannuste ja vastaantulo, joka on käytössä myös muualla.

Itse pidän sitä enemmän lumelääkkeenä, joka kannustaa ottamaan töitä vastaan kauempaakin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
'Työmatkakustannukset ovat välttämättömiä tulonhankkimiskustannuksia. Nämä muut ovat joko luksusta tai muuten välttämättömiä hyödykkeitä. Matkavähennys tasaa hieman tilannetta, jos henkilö A:n työpaikka on kauempana, kuin henkilö B:n työpaikka. Kannustaa ottamaan työpaikan vastaan hieman kauempaa tai vaihtamaan työpaikkaan, joka on kauempana kotoa.
Työmatkakustannukset eivät ole välttämättömiä. Ne ovat vältettävissä asumalla lähempänä työpaikkaa. Ihan yhtä hyvin sitä voidaan pitää luksuksena, että joku asuu jossain vuoristojärven rannalla neitseellisellä maaseudulla. Ei huonoja valintoja eli sitä, että asuu kauempana työpaikastaan tule tasata, vaan kannustaa tekemään parempia valintoja.
Riippuu alueesta ja tilanteesta, jos ajatellaan vaikka maakuntia, niin pätevää työvoimaa ei välttämättä ole kotikaupungissa. Osaaja voi löytyä viereisestä kaupungista, mutta joudut houkuttelemaan ko. kaverin vanhasta työpaikasta. Tarjoat hänelle hieman parempaa palkkaa, vähemmän vapaa-aikaa ja enemmän matkakuluja. Henkilön voi olla huomattavasti mukavampaa jäädä vanhaan työpaikkaan, joka ei ole niin houkutteleva, mutta fiskaalisesti järkevä. Kansantaloudellisesti voisi kuvitella, että olisi tärkeää saada oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin.
Tässä maakuntien kohdalla kuvaat oikein hyvin maakuntien ongelmaa. Juuri tuollaisen jäykkyyden takia talouskasvu maakunnissa on jäänyt ja jää jälkeen kaupungeista. Juuri tästä syystä tällaisia jäykkyyttä aiheuttavia rakenteita tulee purkaa, eikä tukea. Monissa paikoissa on normaalia, että ihmiset muuttavat töiden perässä, mutta suomessa omistusasunnon muuttaminen on niin kallista, että siitä on tehty hankalaa (korkovähennykset, leimaverot). Kansantaloudellisesti olisi tärkeää, että houkuteltavalle kaverilla maksetaan isompaa palkkaa, jonka ansiosta hänen kannattaa vaihtaa sinne naapurikaupunkiin ja hänellä on paremmat tulot, yhtä paljon vapaa-aikaa, valtio saa enemmän verotuloja eikä matkakuluja tule vieläkään. Ymmärrän että yksilö ei voita siinä mitään, että hän tuhlaa pari tuntia vapaa-aikaansa matkustamiseen per päivä, mutta ei yhteiskuntakaan siitä mitään hyödy, vaan päinvastoin. Se on klassinen lose-lose.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Työmatkakustannukset eivät ole välttämättömiä. Ne ovat vältettävissä asumalla lähempänä työpaikkaa. Ihan yhtä hyvin sitä voidaan pitää luksuksena, että joku asuu jossain vuoristojärven rannalla neitseellisellä maaseudulla. Ei huonoja valintoja eli sitä, että asuu kauempana työpaikastaan tule tasata, vaan kannustaa tekemään parempia valintoja.

Itse asun tällä hetkellä alle 10min kävelymatkan päässä työpaikasta, mutta 1,5v sisällä työpaikka muuttaa. Tällä hetkellä ei vielä mitään tietoa mihin, mutta nyt pitäisi päättää mistä ostaa asunto. Millä perusteella teen valinnan? Tällä hetkellä teen sen asunnon koon, hinnan, iän ja sijainnin perusteella. Kuljen töihin sieltä ja sinne missä työpaikka sijaitsee. Aika moni tuttava, työkaveri ja ystävät valitsevat asuinpaikkansa samoin perustein.

Useampi on rakentanut tai hankkinut talon / asunnon maakuntakeskuksesta, mutta työpaikka on siirtynyt tai vaihtunut. Asuinpaikkaa on hankala vaihtaa samaa tahtia, koska se vaikuttaa puolison työmatkaan, lapsien koulussa käyntiin ja muutenkin elämään. En usko että keskusteluissa vilkkunut Nurmijärvi olisi niin houkutteleva vaihtoehto, mutta kun kaupunkikeskuksessa pelkkä tontti voi maksaa 100 000 euroa ja iso asunto todella paljon enemmän kuin mihin on varaa. Siksi ihmiset muuttavat kauemmaksi kaupungista. Sopivaa asuntoa ei välttämättä myöskään löydy työpaikan läheltä, tuollaisia asioita on hankala optimoida. Vielä jos otetaan vaikka nuori työn perässä muuttanut valmistunut, jonka pitää vain hankkia ylipäätänsä asunto, johon on varaa ja jossa viihtyy. Aika asunnon etsimiseen on pari viikkoa, silloin otetaan se asunto mikä saadaan ja harva haluaa muuttaa jatkuvasti.

Työmatkat ovat normaali osa ihmisten elämää ja tilanteet muuttuvat. Välttämätön tulonhankkimiseen liittyvä meno, kuten sanottua asuinpaikkaa on hankala vaihtaa työpaikan perässä. Toisilla on hyvä tuuri ja mahdollisuus vaihtaa asuntoa työpaikan viereen, kuten minulla oli yksinäisenä aikanaan. Nyt jos omistaisin tämän asunnon, niin 1,5v päästä työmatka voi olla helposti 30min julkisilla. Jos sinne ei pääse järkevästi julkisilla, joutuisin hankkimaan auton pelkästään työmatkan takia ja saisin siitä pienen osan kustannuksista takaisin.

Joskus elämä tapahtuu, jos minä jotain tukisin jollain tasolla, niin kyllä se on tulonhankinta. Matkustaminen on selkein kulu mitä siinä voi tasata. Mallista voi olla montaa mieltä. Nykyinen on huono ja sitä pitäisi muuttaa.
 
Työmatkakustannukset eivät ole välttämättömiä. Ne ovat vältettävissä asumalla lähempänä työpaikkaa. Ihan yhtä hyvin sitä voidaan pitää luksuksena, että joku asuu jossain vuoristojärven rannalla neitseellisellä maaseudulla. Ei huonoja valintoja eli sitä, että asuu kauempana työpaikastaan tule tasata, vaan kannustaa tekemään parempia valintoja.

Tässä maakuntien kohdalla kuvaat oikein hyvin maakuntien ongelmaa. Juuri tuollaisen jäykkyyden takia talouskasvu maakunnissa on jäänyt ja jää jälkeen kaupungeista. Juuri tästä syystä tällaisia jäykkyyttä aiheuttavia rakenteita tulee purkaa, eikä tukea. Monissa paikoissa on normaalia, että ihmiset muuttavat töiden perässä, mutta suomessa omistusasunnon muuttaminen on niin kallista, että siitä on tehty hankalaa (korkovähennykset, leimaverot). Kansantaloudellisesti olisi tärkeää, että houkuteltavalle kaverilla maksetaan isompaa palkkaa, jonka ansiosta hänen kannattaa vaihtaa sinne naapurikaupunkiin ja hänellä on paremmat tulot, yhtä paljon vapaa-aikaa, valtio saa enemmän verotuloja eikä matkakuluja tule vieläkään. Ymmärrän että yksilö ei voita siinä mitään, että hän tuhlaa pari tuntia vapaa-aikaansa matkustamiseen per päivä, mutta ei yhteiskuntakaan siitä mitään hyödy, vaan päinvastoin. Se on klassinen lose-lose.
Se ei vain aina ole esimerkiksi perheille kovin mielekästä muuttaa jos työpaikka vaihtuu vähän kauemmas, jos siitä vaihtoehtoisesti selviää kohtuullisella ajomatkalla. Ei valtionkaan kannalta aina paras ratkaisu ole halvin vaan siinä otetaan huomioon esimerkiksi perheiden hyvinvointi.

Noin muuten, verottaja laskee tuon vähennyksen halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon mukaan (joka useimmiten on julkinen) vaikka sitä omalla autolla sen matkan kulkisikin. Sitä vähennystä saa myös ihan samalla tavalla jos kulkee vaikka Espoosta töihin Helsinkiin. Ei tuolla muutenkaan mitään tiliä tehdä kun maksimi korvaukseen saa autoilla päivässä noin 130km ja verottaja tuosta myöntää omavastuun jälkeen vähennystä 0,25€/km. Kulut ovat paljon suuremmat ja aikaa kuluu myös ihan kohtuullisesti.
 

DTremens

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings, PattU, Wolves, Patriots
Jos haluttu ohjaus on että ihmiset asuvat siellä missä on toimiva joukkoliikenneinfra, niin silloin päinvastaista toimintaa ei ole intressiä kompensoida. On syrjäseutuja jotka ovat esim junaratojen varrella.

En sanonut noin vaan että haluttu ohjaus on että ihmiset jotka asuvat sielä missä on toimiva joukkoliikenneinfra myös käyttävät sitä. Ihmiset keskittyvät muutenkin sinne enenevissä määrin, ilman ohjausta. Valtio ei suoranaisella poliittisella ohjauksella sitä tee vaikkakin päätökset siihen toki vaikuttavat, kuten se polttoaineveron määrä mikä tekee liikkumisesta kallista. Kuten jo aiemmin sanottu niin tuon verovähennyksen tarkoitus on ollut syrjäseudut, mutta koska se ei kohdennu mitenkään niin se aiheuttaa päinvastaista lopputulosta suurten kaupunkien ympäryskunnissa eli töihin mennään omalla autolla vaikkei olisi pakko ja/tai valitaan sieltä ympäryskunnasta sijainti josta julkisia ei ole.

Sanotaan nyt sekin, että missään ei ole sanottu että vähennys palvelisi vain syrjäseutuja.

Minun piti oikein tarkistaa asia tuolta kauempaa niin sinä aloitit listaamalla "syrjäseutujen piilotukia" (viesti on ennen modejen tekemää katkaisua omaksi ketjukseen). Sitten olit keskustellut muiden kanssa kaupungista poispäin tehtävistä matkoista vs. ympäryskunnista kaupunkiin tehtävistä matkoista (totta kai olit oikeassa että ympäriltä mennään enemmän kaupunkiin). Tässä sanailussa tuli seuraavat kaksi viestiä, jotka ovat tämän irroitetun ketjun ensimmäiset.

@dana77
Työmatkavähennys ei ole mikään maaseudun piilotuki. Minä ainakin ajelen ja junailen Helsingistä 55km maalle töihin, ja tulen hakemaan matkakorvaukset oman auton mukaan.

Kenellä vaan kaupunkilaisella on oikeus samaan vähennykseen.

Ei ole kyse ole siitä, että onko jollain oikeus siihen vai ei, vaan siitä, että miten sen kustannukset tosiallisesti kohdistuvat. Se että löytyy joku poikkeus ei valtavaa enemmistöä kumoa.


Tässä on ilmeisesti siis alusta asti ollut hieman epäselvyyttä siitä mitä olet tarkoittanut, sillä minä luin tuon vastauksesi Sanaiselle arkulle niin, että se kohdistuu tuohon "ei ole mikään maaseudun piilotuki" mutta ilmeisesti puhuitte edelleen suurkaupunkien ympäryskunnista koska hän sanoo ajavansa helsingistä 55km maalle. Eli minä käsitin asian niin että olit sitä mieltä että 1) ympäyskunnissa hyödytään enemmän kuin kaupungissa ja 2) maaseudulla (syrjäseudulla) hyödytään enemmän kuin kaupungissa ja niiden ympäryskunnissa yhteensä.

Tämän jälkeen minä liityin keskusteluun ja huomautin että suurin osa kustannuksista kohdistuu sinne ympäryskuntiin ei syrjäseudulle. Jäi huomaamatta että puhuitte myös ympäryskunnista maaseutuna. Onhan sielä joo syrjäisiäkin paikkoja, mutta pääosa noista vähennyksiä hyödyntävistä sielä ympäryskunnissa asuu aivan muualla kuin maaseudulla. Mm. siellä paljon mainitulla Nurmijärvellä pelkästään Klaukkalan taajamassa on 17 000 ihmistä. Se on tietysti aina mistä puolelta asiaa katsoo jne. Pahoittelut kuitenkin väärinymmärryksestä ja käsi pystyyn virheen merkiksi!

Hauskaa muuten että olet katkaistun ketjun ensimmäisessä viestissäsi sitä mieltä että merkitystä on vain vain sillä miten kustannukset todellisuudessa kohdistuvat. Polttoaineveron raippavaikutuksen suhteen et ole ollut ollenkaan sitä mieltä että on merkitystä sillä että kustannukset tosiasiallisesti kohdistuvat enemmän maaseudun asukkaiden työmatkoihin tai keikkatyöläisten työmatkoihin. Ilmastomielessä toki jokainen bensalitra on yhtä pahasta, mutta valtiollisen ohjauksen kannalta paheksuttavampia ovat ne jotka ajetaan sielä missä on vaihtoehtoja, silti niiden hinta on bensapumpulla sama. Lisäksi kansalaisen kannalta ajateltuna sielä missä ei ole vaihtoehtoa on etäisyys keskimäärin aina pidempi eli jokaista saavutettua palvelua kohti joutuu maksamaan enemmän polttoaineveroa

Mitä muuhun kirjoitukseen tulee, niin on totta että kaupunkeihin on tehty investointeja. Samaten on totta, että isot kaupungit hyötyvät suoraan esim valtion virastoista. Nämä eivät silti muuta mihinkään sitä, että syrjäseutuja tuetaan nettona useilla miljardeilla joka vuosi.

En ole minäkään sanonut etteikö tuettaisi. Sekin on ihan kansan tahto / poliittinen päätös että perusinfran katsotaan kuuluvan kaikille ja laajakaistayhteys internetiin on jo melkolailla ihmisoikeuksiin vertautuva. Ja koko ajan maksetaan enemmän per henkilö mutta vähemmän kokonaisuutena kun syrjäkylät tyhjenee omalla painollaan. Jos joskus valtaenemmistö on sitä mieltä että kaupunkien tai muiden aluekeskusten ja niiden ympärysten ulkopuolelta kannattaa "sammuttaa valot" kerralla niin eiköhän niin melko pian tapahdukin kun ne tyhjenevät jo muutenkin. Joudut vain kenties "hieman" odottelemaan.

Ne syrjäisimpien seutujen jäärät kyllä maksavat kyllä verovähennyksestä huolimatta polttoainessa silti aivan hyvän summan veroja suhteessa keskimääräisiin tuloihinsa. Eläkkeistäänkin sen maksavat sitten ilman mitään vähennyksiä ja stereotyyppisesti eivät lennä tuhlaamaan eläkkeitään ulkomaille koska kotimetsässä on tarpeeksi tekemistä (eikä muutenkaan olisi varaa kun bensaan menee eläke) Eikä ole pelkoa että muuttoliike kääntyisi sinne suuntaan. Ajattele asia niin päin että säästyy kustannuksia kun ihminen saa käydä töissä ja elää normaalia elämää kokematta itseään nurkkaan ahdistetuksi valtion toimesta. Se kuntakeskuksen vuokraluukussa masentuva vangittu metsäsielu tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi.

Olen myös sanonut että haluan tukia purettavan ja/tai kohdistettavan huomattavasti nykyistä paremmin. Ymmärrän kuitenkin valtion tarpeen ylläpitää jollain mekanismilla yllä työvoiman liikkuvuutta tilanteessa jossa se itse verottaa niitä toistaiseksi yleisimpiä, ja maantieteellisesti suurimmassa osassa maata ainoita, liikennevälineitä rajusti. Toisin sanoen itse aiheuttaa markkinahäiriön. Koko tämän meidän järjestelmän suurin vika on se että erilaiset säätelyjärjestelmät ovat paitsi vahvoja myös huonosti kohdennettuja ja siksi on olemassa useita ristikkäisiä järjestelmiä jotka ovat vaikuttavat eri asioihin eri suuntaisesti. Kokonaisuutena ihan jotenkuten tasapainoinen, mutta helvetin tehoton. Hyvinvointitappiota syntyy välillä naurettavan paljon, mutta korsia himmelistä on hankala purkaa. Itse sanoisin kuitenkin ettei työssä käymisen mahdollistamiseen tähtäävien toimien lopettaminen kannata olla asialistalla kun työllisyysastetta pitäisi saada edelleen reilusti ylöspäin. Taakkahan tasaantuu kun usempi voi elättää itsensä työllä ja tehdä mahdollisimman tuottavaa työtä, vaikka sitten vähän vähemmän verotetun liikkumisen voimin. Ympäristö siitä ei toki tykkää.

Jonkinlaisena loppukaneettina totean seuraavaa:

Valtion pitäisi kannustaa ihmisiä muuttamaan työn perässä enemmän positiivisin keinoin ja tekemällä siitä helpompaa. Tällöin niitä matkojakin ajaisi ja vähennyksistä "nauttisi" pienempi määrä ihmisiä ja suurempi osa heistä tekisi sitä esim. työn luonteen vuoksi.

Vetäydyn nyt toistaiseksi toisenlaisten aiheiden ja mm. keikkatöiden pariin, johon liittyvistä matkoista aion merkitä verovähennyksiä puhtaalla omallatunnolla ;) Mistä tulikin mieleeni että @dana77 haluaisin vielä kuulla mitä ajattelet siitä että työelämähän pirstoutuu koko ajan ja yhä useammalla niistä joiden tarvitsee fyysisesti työpaikalle siirtyä ei tulevaisuudessa ole yhtä ja samaa työpistettä minne perseensä raahata aamuisin. Onko sekin, että ainoastaan tai osittain tämänluontoista työtä on yhä useammin tarjolla jatkossa, jokaisen henkilökohtainen valinta jota valtion ei tule huomioida verotuksen perusteen (työtulo vs. työn tuotto kulujen jälkeen) valinnassa?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Vetäydyn nyt toistaiseksi toisenlaisten aiheiden ja mm. keikkatöiden pariin, johon liittyvistä matkoista aion merkitä verovähennyksiä puhtaalla omallatunnolla ;) Mistä tulikin mieleeni että @dana77 haluaisin vielä kuulla mitä ajattelet siitä että työelämähän pirstoutuu koko ajan ja yhä useammalla niistä joiden tarvitsee fyysisesti työpaikalle siirtyä ei tulevaisuudessa ole yhtä ja samaa työpistettä minne perseensä raahata aamuisin. Onko sekin, että ainoastaan tai osittain tämänluontoista työtä on yhä useammin tarjolla jatkossa, jokaisen henkilökohtainen valinta jota valtion ei tule huomioida verotuksen perusteen (työtulo vs. työn tuotto kulujen jälkeen) valinnassa?
Minullekin alkaa tämä keskustelu riittämään kun ei tässä nyt viimeisiin viesteihin ole tullut hirveästi uutta (käden nostaminen huomioitu ja kuitattu). Tämä viimeisin kysymys on uusi ja siitäkin olen sitä mieltä, että kun ihmiset asuvat suhteellisen tiiviisti, jolloin yhteydet ovat toimivat, niin sen parempi (vähemmän huono vaihtoehto) se on työelämän pirstaloitumisen kannalta. Silloin ei uuteenkaan paikkaan ole matkaa niin hirveästi keskimäärin (toki kaikenlaisia poikkeuksiakin on). Jossain New Yorkissa on niin perhanan hyvä joukkoliikenne, että jos Manhattanista puhutaan, niin about minne tahansa saarella pääsee 20-30 minuutissa. Sama pätee tiivisti rakennetteihin 100 000 - 200 000 kaupunkeihin.

Pitää vielä loppuun sanoa, että miettikää jos maailman olisikin sellainen, että ihmiset eivät sanoisi että sain uuden duunipaikan josta maksetaan parisataa euroa kuussa enemmän kiun vanhasta, tosin kun verottaja ottaa siitä omaansa niin lähtee jää vain satanen. Sen sijaan he sanoisivat, että sain uuden työpaikan. Palkka on sama kuin ennen, mutta se on niin lähellä työpaikkaa, että käteen jää säästyneiden matkustamiskustannusten myötä 200€ enemmän kuussa. Nykyiselläään Suomessa ei tuollaista lausetta kuule koskaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sää vaan kehittelet eri versioita koko "ongelmasta", myönnä nyt vaan reilusti että nykyinen systeemi on tasapuolinen ja järkevä, kunhan porukka ei sitä käytä väärin. Eli olet siis väärässä.
Not In this lifetime or the next!
Systeemi on perseestä ja hyvin mahdollista on että siitä tullaan luopumaan ennemmin tai myöhemmin osittain tai kokonaan. Globaali kilpailu kovenee, elintasosta joudutaan tinkimään, yhteiskunnan toimintaa tullaan tehostamaan monilla tavoin ja yksityisautoilu ei tule olemaan koskematon. Ne jotka pisimpään roikkuvat vanhassa ovat isoimpia häviäjiä.

Mutta eipähän tule yllätyksenä. Herra antoi, herra otti.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Kai tämä pätee, että ihminen ei voi noin valita asuinpaikkaansa, myös niihin kaikkiin asumistuella Helsingin keskustassa asuviin hippeihin? Vai onko tämä vain joku kainuun erikoisuus?
 

DTremens

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings, PattU, Wolves, Patriots
Pitää vielä loppuun sanoa, että miettikää jos maailman olisikin sellainen, että ihmiset eivät sanoisi että sain uuden duunipaikan josta maksetaan parisataa euroa kuussa enemmän kiun vanhasta, tosin kun verottaja ottaa siitä omaansa niin lähtee jää vain satanen. Sen sijaan he sanoisivat, että sain uuden työpaikan. Palkka on sama kuin ennen, mutta se on niin lähellä työpaikkaa, että käteen jää säästyneiden matkustamiskustannusten myötä 200€ enemmän kuussa. Nykyiselläään Suomessa ei tuollaista lausetta kuule koskaan.

Onpa jännä kun minä olen kuullut useinkin. Sekä asunnon että työpaikan vaihtuessa ja sekä Helsingissä asuessani että täälä pohjoisempana. Niin suuri on se ihmisen riemu kun hän, jonka ammatissa ei palkassa neuvotteluvaraa käytännössä tunneta, ei joudu käyttämään palkkaansa ja vapaa-aikaansa matkustamiseen. Sellaiset ihmiset joilla palkka on neuvottelukysymys keskittyvät enemmän siihen kohonneeseen lukemaan. Ja tietysti samassa paikassa saadusta korotuksesta kuuluu maan tapaan, että jokaisen joka sellaisen saa, tulee todeta verottajan viekkaudesta. Ehkäpä tunnen vain tosiaan sinua enemmän niitä joiden aloilla palkankorotuksia ei käytännössä tunneta muuten kuin TES:n taulukon mukaiset ikäkorotukset.

Tuohon kysymykseeni antamaasi vastaukseen, josta kiitän, päteekin aiemmat vastaukseni siitä poliittisen tahdon muuttumisen odottelusta.

Sen kuitenkin huomautan että tuollaiset 100 000 - 200 000 ihmisen kaupungitkaan eivät toimi optimaalisesti (vaikkakin nykyistä rakennetta paremmin) yksistään vaan tarvitsevat toisia samanlaisia riittävän lähelle. Ja kun näiden kaupunkien välit ovat luonnollisesti ne seuraavaksi eniten asukkaista täyttyneet alueet niin eipä sitä väkeä sitten kovin moneen paikkaan riitäkään ellet suunnuttele laajamittaista väestönottoa ulkomailta agendalle. Vaikka jätetään pois se aiemmin mainittu itä- ja pohjois-suomen muuttuminen erämaaksi pois haittapuolista niin voin kertoa että jos tämän väestörakenteen valmiiksi saaminen olisi tavoitteena vaikkapa yhden sukupolven (~30 vuotta) aikajänne niin noiden kaupunkien (riittävän tiiviiksi) rakentamiseksi vaadittavat investoinnit infrastuktuuriin tuovat mukavan määrän veroja sinunkin maksettavaksesi.

Toisekseen tuo kaikki vaatisi onnistuakseen hallittua ja suunniteltua muutosta ja erittäin tavoitteellista rakentamista, mutta kaikki tukijärjestelmät poistamalla* nykyisille nettosaaja-alueille syntyisi todennäköisesti ainakin aluksi paniikinomainen epävarmuus ja yritysten osalta totaalinen investointien tyrehtyminen. Se johtaisi työpaikkojen katoamiseen nopeammalla tahdilla kuin ihmisten irtautuminen suurimmasta omaisuudestaan eli asunnostaan tapahtuisi. Näin ollen asuntojen arvot romahtaisivat ja suunnittelemiisi uusiin kaupunkeihin muuttaisi uusi varallisuutensa menettänyt maaseutuköyhälistö ellei, niin, valtio tukisi työllisyyttä alueilla siirtymäjan ajan mutta sellainenhan ei käy päinsä.

*edit. parempi kohdentaminen ja muut välimallit himmelin purkamisessa eivät saaneet vastakaikua

(Tällä erittäin pessimistisellä skenaariolla ja viittauksella valtion tukitoimiin saattaa olla tai olla olematta enemmän tai vähemmän tekemistä sen kanssa, mitä valtio tällä hetkellä tekee työllisyyden ja elinmahdollisuuksien ylläpitämiseksi kasvukeskusten ulkopuolella tilanteessa jossa suurimmat kaupunkimme joutuvat jo nykyisellä muutostahdilla ponnistelemaan pystyäkseen tuottamaan riittävästi hyvin suunniteltua uutta asuntokantaa.)

Nyt uusi viikko ja uudet jutut.
 
Viimeksi muokattu:

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kun aikanaan ensimmäisiä kertoja täällä jatkoajassa joku tuumaili, että asuntolainan korkojen verovähennyksestä pitäisi luopua, niin samanlainen tunnereaktio palstan syvistä rivistä pääsi. Nythän sitä tuossa pikkuhiljaa himmaillaan ja oletettavasti siitä päästään aikanaan eroon kokonaan.

Sama on tilanne nyt tämän työmatkavähennyksen kanssa. Asiantuntijat jo tietävät, että eroon siitä pitäisi päästä. Poliitikoilla saattaa vielä mennä vaalikausi tai pari, kunnes uskalletaan tuohon puuttua, mutta kannattaa varautua siihen, että tuosta typerästä rakennelmasta ennemmin tai myöhemmin hankkiudutaan eroon. Että ei sitten tule yllätyksenä.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Kyllähän tuo niin traagiselta ja huonosti toimeentulevalta perheeltä tosiaan kuulostaa, että ei ihme että täällä ollaan barrikaadeilla niiden kerran saavutettujen tulonsiirtojen puolesta.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Sama on tilanne nyt tämän työmatkavähennyksen kanssa. Asiantuntijat jo tietävät, että eroon siitä pitäisi päästä. Poliitikoilla saattaa vielä mennä vaalikausi tai pari, kunnes uskalletaan tuohon puuttua, mutta kannattaa varautua siihen, että tuosta typerästä rakennelmasta ennemmin tai myöhemmin hankkiudutaan eroon. Että ei sitten tule yllätyksenä.
Sehän sopii mainiosti kunhan kokonaisveroaste ei nouse. Liikenne kun tulee muuttumaan vähäpäästöisemmäksi ja toivottavasti myös kokonaissuorite laskemaan selvästi niin valtio joutuu joka tapauksessa miettimään liikenteen verotuksen ja työmatkavähennyksen osana sitä uusiksi. Tiemaksut lienee tulossa ja erityisesti ruuhkamaksut isoihin kaupunkeihin, saa nähdä miten tästä sitten saadaan revittyä yhtä paljon ja epäsuhtaisesti verotuottoja kuin nyt.
Työpaikalla olen paikalla lähinnä vain virtuaalisesti ja sähköautoni lataan omavaraisesti tai samalla kun haen kaupasta vähän jotain vegaanisia palleroita.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Jos olet mun viestejä kommentoimassa, niin olisi syytä opetella jollakin tasolla se tägäys. Tuntuu aika usein unohtuvan teikäläiseltä.
Siinä kuvitteellisessa esimerkissä ei otettu kantaa tulonsiirtoon, vaan siihen helppona mainostettuun muuttoon työpaikan lähelle. Pk-seudulta kum pompataan vähänkin kauemmas, niin ongelmat noiden suhteen lisääntyvät potenssiin kaksi.

No nyt on näköjään kaikki kurjasti. Minähän kommentoin vain yleisesti että ymmärrän kyllä miksi näitä tulonsiirtoja puolustellaan. Saavutetuista eduista ei haluta luopua. Kuulostaa demarilta, näyttää demarilta ja vielä kävelee kuin demari. Kyllä se silloin demari on.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sehän sopii mainiosti kunhan kokonaisveroaste ei nouse. Liikenne kun tulee muuttumaan vähäpäästöisemmäksi ja toivottavasti myös kokonaissuorite laskemaan selvästi niin valtio joutuu joka tapauksessa miettimään liikenteen verotuksen ja työmatkavähennyksen osana sitä uusiksi.
Arvaan, että tuo poisto tapahtuu samalla autoilun verotuksen uudistamisen kanssa. Esim siten, että verotuksen perustaso laskee ja sitten sinne, missä autoilua on liikaa, laitetaan tulleja, ruuhkamaksuja ja vastaavia.

Nythän se on siis niin, että perustaso on korkea ja saat veronalennuksia, joista hyödyt sitä enemmän, mitä suurempi palkka sulla on. Ja kaappidemarit tykkää.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No nyt on näköjään kaikki kurjasti. Minähän kommentoin vain yleisesti että ymmärrän kyllä miksi näitä tulonsiirtoja puolustellaan. Saavutetuista eduista ei haluta luopua. Kuulostaa demarilta, näyttää demarilta ja vielä kävelee kuin demari. Kyllä se silloin demari on.
Jos tarkemmin luet, niin ihan vaan kaverin puolesta nuo kyselee...että eihän ne ite tästä mitään hyödy juu...köh köh.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Saavutetuista eduista ei haluta luopua. Kuulostaa demarilta, näyttää demarilta ja vielä kävelee kuin demari. Kyllä se silloin demari on.
Kepulainen paremminkin, ainakin huomioiden mistä koko ketju lähti.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Mä en ole kovin montaa demaria kuullut, joka puolustelisi myös hyvätuloisille kuuluvaa vähennysoikeutta, saati sitten koko Suomen pitämistä elinvoimaisena. Näitäkin varmasti on, mutta varmaan siellä takarivissä.

Täytyy kyllä näin suht hyvätuloisena ihmetellä, miksi helvetissä minun pitäisi saada mitään ylimääräisiä vähennysoikeuksia, saati toivottavasti ikinä ei mene niin huonosti että alan vielä itkemään niiden perään.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Sen sijaan he sanoisivat, että sain uuden työpaikan. Palkka on sama kuin ennen, mutta se on niin lähellä työpaikkaa, että käteen jää säästyneiden matkustamiskustannusten myötä 200€ enemmän kuussa. Nykyiselläään Suomessa ei tuollaista lausetta kuule koskaan.
En tuota lausetta ollut kuullut jos se pitää juuri noilla sanoilla sanoa. Mutta tuttava vaihtoi työpaikkaa lähemmäksi kotiaan (työmatkaksi jäi muutama sata metriä) ja palkkakin laski (en tiedä paljon).
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Työmatkavähennys omalla autolla on 0.25 euroa km ja omavastuu 750 euroa. Maksimivähennys on 7750, josta omaa osuutta tuo 750 euroa. Maksimivähennys edellyttää vuodessa noin 31 000 kilometriä. Koska vähennys tehdään tuloista, laitetaan esimerkkituloksi 77 000 euroa. Veroja menee noin 24 250 euroa. Kun vähennys huomioidaan, veroja menee noin 21 250 euroa. Laskenallinen etu tässä vaiheessa on noin + 3 000 euroa.

Kuvitellaan, että henkilö muuttaa kaupunkiin, ja siirtyy käyttämään joukkoliikennettä. Hän tienaa edelleen 77 000 euroa vuodessa. Enää ei ole 31 000 km työmatka-ajoja, joiden kustannuksista hän sai osan vähentää verotuksessa. Todellisuudessa työmatka-ajoja olisi enemmän, koska ei juuri kukaan asu tasan sopivan matkan päässä, josta tulisi vuodessa tasan 31 000 km työmatka-ajoa. Jos arvioidaan Soininvaaran/Autoliiton laskelmien olevan yhtä halvan noin 20 000 euron auton osalta kuin todellisten kulujen, noin 0.29 euroa kilometri, joukkoliikenteeseen siirtynyt saa kulusäästönä työmatkoista 9 000 euroa, ja nettohyötynä vähintään 6 000 euroa, mutta todellisesta ajomatkasta riippuen enemmän. Toisin sanoen, autoilu töihin ei tuota hänelle kuin tappiota 0.25 euron korvauksella ja omavastuulla maksimikorvaus huomioiden.

Miten tällä tehtiin rahaa? Ei mitenkään, todellisuudessa. Jokainen kilometri tuottaa vähennyksen saajalle tappiota.

Kun auto vaihtuu joukkoliikenteeseen, valtio ja kunnat menettävät verotuloja. Auton osalta perusvero, käyttövoimavero, ajoneuvovero, polttoainevero. Lisäksi alv vakuutukset, pysäköinti, huollot jne.

Valtion osalta voidaan sanoa, että se jopa hyötyy veroina enemmän ajamisista kuin antaa takaisin vähennyksinä, joten pitkän matkan työmatka-autoilijat ovat todellisuudessa nettomaksajia autoilunsa osalta.

Kuvitellaan vielä, että 77 000 tienaava ajaa jollain muulla kuin riisikupilla. Ei mikään huippuauto, nopea tai voimakas, mutta sentään jotain 49 000 euron perusauto eli BMW 500-sarjaa kuitenkin. Koska kulutus pitää laskea todellisilla kulutusluvuilla per satanen, ohitetaan valmistajan antamat arvot 5.8-6.5 litraa mallista riippuen. Saksalainen Spritmonitor on testannut todellisia kulutuksia, ja BMW 500-sarjassa ne ovat noin 70 prossaa ilmoitettua suuremmat eli tässä voisi arvioida, että 10.5 litraa per satanen. Todelliset polttoainekulut 31 000 km:lla ovat noin 4 700 euroa, jos litrahinta olisi noin 1.45 euroa. Siitä verojen osuus on noin 70 prosenttia ja täten pelkät polttoaineverot ovat hieman suuremmat valtiolle kuin työmatkalaisen saama verohyöty vähennyksenä. Tällaisen auton todellinen kilometrikustannus on esim. YLE:n pyytämien laskelmien mukaan noin 0.45 euroa kilometri bensiini-, diesel tai pistokehybridimallina.

e: kirjoitusvirheet korjattu, lisäksi avattu paremmin yksi kappale ja tuotu polttoainelaskelma mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös