Työmatka (-vähennys, -kulkuväline jne.)

[teppana]

Ensinnäkin tunnustus siitä, että viinan vetäminen oli tosiaan vitsi, mutta oli siinä sellainen pieni totuuden siemenkin että pro-yksityisautoilujengi usein unohtaa, että kulutusveroja maksetaan muustakin (vähintään se alv).

Kuitenkin vakavasti ottaen tämä ei ole marginaalinen kysymys todellakaan. Tuo 1,6 mrd (joka ei sinänsä ole mikään kova fakta) ei ole läheskään koko totuus. Tämä on kokonaisuus, että mitä syrjäseutujen tekohengittäminen maksaa. Otetaan vaikka sähkönsiirto. Siitä tulee miljardeja euroja vuodessa. Niinkuin kaikki tietävät siirto maksaa about saman kuin kulutus. Jos kaikki maksaisivat oman siirtonsa todelliset kustannukset, niin minä en esim maksaisi käytännössä mitään. Nyt tuen syrjäseutuja ehkä jopa nelinumeroisella summalla vuositasolla. Samaten palveluiden tuottaminen hajautetusti maksaa miljardeja valtionosuuksien muodossa. Tämä on 10-numeroinen kysymys hinnaltaan.

Tämä keskustelu menee jo niin paljon yli työmatkojen verovähennysoikeuden, ettei maksa vaivaa puhua tässä ketjussa. Sen verran täytyy kyllä sanoa, että tuo lause "siirto maksaa about saman verran kuin kulutus" on täyttä huuhaata eikä se edes sellaisenaan ole looginen. Sähkönsiirto ja sähkönkulutus eivät ole verrattavissa olevia suureita. On myös vähintäänkin kyseenalaista niputtaa koko suomen sähkönsiirron merkitys maaseudun yksityisasumuksille.

Muutenkin tässä keskustelussa on varsinkin sinun puolesta selvästi esillä tahallinen väärinymmärrys tai ihan perus trollaaminen. Sen perusteella miten kirjoitat, uskon sinun olevan yhteiskunnallisesti kartalla. En hyvällä tahdollakaan usko, että aidosti olet tuota mieltä. Tai no, kaikenhan voi yksinkertaistaa vitsiin. Mutta tuo sähkönsiirto menee melkolailla samaan kategoriaan viinan ja polttoaineen verotuksen vertailun kanssa.

Edit: Mutta siis, tuo työmatkojen vähennysoikeus on se mistä puhuin marginaalisena. Kyseessä on (työmatkojen verovähennysoikeus) kansantaloudellisesti marginaalinen asia. Sinänsä mielenkiintoinen keskustella, koska se linkittyy oleellisesti tasavertaisuuteen sekä valtion tarkoitukseen, olemalla yksi niistä harvoista etuuksista joista keskiluokka voi päästä nauttimaan. Yleensä ottaen valtion tukiaiset on varattu varattomille tai varallisille.

 

[DTremens]

Niinpä. Tuo on se virallinen "söpö vaaleatukkainen orpotyttö" osuus. Sivutuotteista et sinäkään kirjoita mitään.

Esim siitä, mistä olen aiemminkin kertonut. Kun vanhasta työpaikastani, alle kahdenkymmenen työntekijän firmasta Helsingissä, ainakin neljä työntekijää muutti muutaman kilometrin päästä yli viidenkymmenen kilometrin päähän kehyskuntiin. Valtion avokätinen tuki työmatkoille oli merkittävä tekijä siinä, että tuo oli mahdollista. Yksi noista työntekijöistä kuskasi vaimonsa samalla kyydillä vaimon työpaikalle Helsinkiin. Oletettavasti verottajalle asia esitettiin toisin. Kaksi noista harrastivat ajottain kimppakyytejä, samalla suunnalla kun asustelivat. Kuten Dana on useampaan kertaan todennut. Tuo tuki kannustaa valintoihin, jotka ovat valtion kannalta huonoja. Mm siksi se on huono tuki.

En ole väittänyt etteikö veron perusteen valinnalla olisi myös kääntöpuolensa. Niin se on puhtaalla tuloverotuksellakin ja se on se että työssä käyminen tulee kannattamattomaksi helpommin. Tässä nykyisessä mallissa veron perustetta viedään enemmän työn tuotto-osuuden suuntaan, mutta hyväksyttävälle kuluvähennykselle on myös asetettu vuosikatto ja korvaus maksetaan vain halvimman liikkumismuodon mukaan. Jokaisella on tosiaan se vapaus valita asuinpaikkansa kuitenkin eikä syrjään muuttamistakaan voi estää. Kalliimmaksi se silti tulee verohyödystä huolimatta.

Teen tässä hieman laskentaa perustuen tuohon "pariskunta muutti ympäryskuntiin" esimerkkiin:

Jos hyvätuloisen henkilön marginaaliveroprosentti on sellainen 50 niin 7000€ vuosimaksimista tulee 3500€ hyötyyä veroeuroissa, jos talodessa on 2kpl 50% henkilöä henkilöä niin 7000€. Esim. OP teki tässä joskus laskelman jonka mukaan suomalaisen kansanauton eli 7500€ arvoisen toyota avensiksen vuosikustannus on 30 000 km vuosiajolla yli 6200€. Paremman auton huomattavasti enemmän. Eli jos tämä hyvätuloinen pariskunta muuttaa sinne ympäryskuntiin niin molempien säästetyt veroeurot menevät melkein kokonaan pelkän halvahkon (kakkos)auton pitämiseen. Auton mistä he eivät "pääse hyötymään" juuri muuten kuin kulkemaan sinne töihin ja mahdollisesti harrastuksiin joihin Helsingissä ei autoa olisi tarvittu. Auton vuosikustannuksista suuri osa palautuu veroina valtiolle. Olet

Helsingin tapauksessa ole välttämättä myöskään pelkästään huono asia että osa hakeutuu ympäryskuntiin kun Helsinki ei pysty nykyiselläkään vastaamaan alkuunkaan asuntotarpeisiin ja asuntojen hinnat karkaavat (isolta osin toki myös paskan asumistukihimmelin takia).

Oletko myöskään miettinyt sitä, että jos mielestäsi liian moni haluaa enemmän ja vähemmän "syrjään" asumaan niin sille on ihan syynsä. Osalla jopa niin perustavaa laatua olevia syitä että ihmiset mieluumin vaikka jättävät sen oma työmarkkinapotentiaalinsa hyödyntämättä kuin muuttavat sinne umpeen rakennetun lähiön luukkuun asumaan. Ja jos näitä ihmisiä on niin valtavan ongelman aiheuttava määrä niin eikös heitä ole sellainen määrä että heillä kuuluukin olla sananvaltaa kun politiikassa yhteisistä asioista päätetään vaikkap millaiseksi yhteiskunta- ja asumisrakennetta sekä periaatteessa myös verotusta rakennetaan. Yhteiskuntana meidän yksi tärkeimmistä tavoitteista on kuitenkin luoda ihmisille mahdollisuuksia elää elämäänsä yhtäaikaa onnellisena ja tuottavana osana yhteiskunnan koneistoa. Kaupungistuminen etenee koko ajan ja uusista sukupolvista yhä suurempi osa viihtyy urbaanissa ympäristössä.

Vähennysten oikeudeton merkitseminen on toki ikävää, mutta kovin suuri ongelma se ei liene, koska jos tällä tavoin menetetty vero arvioitaisiin suuremmaksi kuin väärinkäytön suitsimisen kustannus olisi, niin varmasti verottaja tähän puuttuisi. Huom. vaikka pariskunta kulkisi kimppakyydillä niin matkan toteutunut kustannus voi olla silti suurempi kuin verottajan hyväksymä halvin matkustusmuoto 2 henkilölle (tuskin jos auto on niin halpa kuin tuossa OPn laskelmassa).

Tarkoitukseni oli vain avata sitä mikä merkitys työmarkkinan toiminnalle ja rahan kierrolle valtiontaloudessa on sillä että verotus kohdistetaan työn tuottoon. Se että tehdään vähemmän tai henkilön koulutustasoa alempaa työtä lähempänä kotia voi olla ihmisen kokonaistaloudelle ja ajankäytölle järkevää, mutta valtiontalous siitä ei hyödy. Silloin jää henkilön työpanoksesta osa hyödyntämättä. Suuri osa työnteon vaikutuksista valtiontalouden rahavirtojen pyörimiseen ei edes näy suoraan tuloverotuksen luvuissa vaan se tuloutuu muihin verovirtoihin kun ihminen työpanoksellaan tuottaa lisäarvoa. Eli valtiontalous tykkää eniten siitä että mahdollisimman moni ihminen tekee mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottavaa työtä, vaikka sitten vähän kauempana kotoaan.

Kuten totesimme, niin valtion tuloverot ovat 5,5 mrd ja työnmatkavähennykset ovat 1,6 mrd. Ansioveroa voitaisiin siis laskea keskimäärin n. 20% jos vähennyksestä luovuttaisiin ilman että se vaikuttaisi verotuloihin. Tarpeen ei liene korostaa, että tuollainen ansiotuloverotuksen lasku tekisi työssäkäynnistä kannattavampaa ja nostaisi työllisyysastetta (jolloin mummojen perseet tulisi hoidettua sitä kautta)

Pahoittelut kun palaan vielä tähän samaan mihin vastasin jo mutta voisitko avata laskelmaasi jolla saat tuosta 20% ansioveron laskun jotta päädytään samaan kokonaispottiin? Jos vähennyksiä on tehty 1,6mrd niin ei kai tuosta summasta saataisi mitenkään sellaista määrää veroeuroja kerättyä että yleisesti voitaisiin noin iso pudotus tehdä? Myönnän etten itse osaa laskea kun verotuksen jakautuminen on niin vaikeaa, mutta ympäristökeskuksen vuoden 2015 raportista löysin silloisesta potista seuraavaa "Nettovaikutuksiltaan tämä tarkoittaa noin 620 milj. euroa. Työmatkakulujen verovä-hennyksestä siis seuraa veromenetyksiä valtiolle noin 210 miljoonan euroa, kunnille noin 363 miljoonaa euroa, Kelalle noin 24 miljoonaa euroa ja seurakunnille noin 21 miljoonaa euroa." En tuosta potista saa mitenkään 20% laskua väännettyä itse.

Löytyi samasta raportista myös aiempaan vääntöömme "onko työmatkavähennys aluetuki syrjäseuduille":

"Perustelut vähennyksen maksimimäärän suureen korotukseen vuonna 2007 olivat työvoiman liik-kuvuuden lisääminen erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella (Eduskunta 2006). Tuki kohdistuu kuiten-kin tällä hetkellä enemmän suurten kaupunkien kehyskuntiin, eikä varsinaiselle ydin- tai harvaan asutul-le maaseutualueille (VTV 2011)."

Eli juuri niinkuin sanoin niin syrjäseudut ovat selkeä vähemmistö työmatkavähennysten kokonaispotista ja suurin osa vähennyksistä tulee suurten kaupunkien ympäristössä tapahtuvasta liikenteestä.

Kerkesin vain vilkaisemaan tuota alkua, mutta pitää tutustua ajan kanssa tarkemmin koko raporttiin. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154287/SYKEra_15_2015.pdf?sequence=1

 

[Sanainen arkku]

Vähän tosiaan huvittaa, kun näyttävät monet.ajattelevan että juurikin Keskustapuolueen äänestäjät nostavat tuota älytöntä boonustuloa, työmatkavähennystä.

Sellaisesta umpikepulaisesta kunnasta kuin Lahti käy pk-seudulla päivittäin 5000 ihmistä sorvin ääressä. Aika yllättävä määrä maajusseja kuitenkin kohtalaisen urbaanista paikasta.

 

[Anssi #5]

Ajattelet että kansalaiset ovat valtiota varten

En ajattele.

Ja valtion tulee mahdollistaa tietyin määrin valintoja jotka parantavat kansalaisen elämänlaatua. Väitän että merkittävä osa suomalaisista nimenomaan haluaa asua hieman syrjemmällä koska kokevan elämänlaatunsa siellä paremmaksi

Ihan vapaasti saa asua missä haluaa. Lähtökohtaisesti toki omalla kustannuksella. En keksi ensimmäistäkään järkevää syytä, miksi valtion pitäisi maksaa siitä, että joku muuttaa tieten tahtoen korpeen. Ei sitä tietenkään estää pidä, mutta ei siitä maksaakaan pidä.

Työmatkojen tuki koskee nimensä mukaisesti työssä käyviä ihmisiä. Valtaosa tuen saajista on tilanteessa missä tuen loppuminen tarkottaisi, että pakollisten menojen jälkeen jäisi käyttöön 1500 euron sijaa 1400 euroa. Se ei ole välttämätön tukimuoto juuri kenellekään. Se on tukimuoto niille, joilla on jo omistusasunto ja kaksi autoa. Mun mielestä tuollaisten ihmisten tukeminen yhteisistä varoista on jonkinlainen kepulainen versio vasemmistolaisesta taikaseinäaatteesta. Aito pro market henkilö ei tuollaista yksinkertaisesti voi hyväksyä. Eihän se kiellettyyä ole tuollaista kannattaa, kyllä taikaseinäihmisiä riittää. Se on vain mun mielestä typerää.

 

[nevins]

Työmatkavähennys on sinänsä mielenkiintoinen, koska se maksetaan niille jotka on lähtökohtaisesti muuttanut alueelle jossa on halvemmat asunnot. En ota kantaa onko tämä valtiolle kannattavaa vai ei. Sekä oman kokemuksen mukaan myös osittain halvemmat palvelut(ei ruoka). Tätä kautta on saatu jo merkittävä etu ja sen lisäksi omasta päätöksestä "palkitaan" vähennyksellä.

Aihe voisi olla laajempi, kun aletaan keskustella siitä kuuluuko yksilön kantaa "vastuu" valinnoistaan ja maksaa sen mukaisesti. Olen itsekin ottanut kaikki rusinat pullasta, kun paikka on ollut ja eniten ihmetellyt miksi maksetaan vähennyksiä siitä, kun on omasta tahdosta muuttanut etäälle asumaan.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Mistähän keksisi semmoisen vähennyksen, josta itse pääsisi nauttimaan? Olen yrittänyt googlettaakin, mutta en vain osaa. Ei taida sellaista olla, kun yleensä tulee etsittyä järkevimpää olosuhteisiin osuvaa vaihtoehtoa. Tässä maassa yleensä palkitaan vallan muut asiat, kuin ihan työnteko. Vituttamaan alkaa tahtomattaan.

Asunnosta muuten sai joskus sitä. Tuli vain oltua niin perseaukinen ensimmäistä asuntoa ostaessa, että eipä se nyt niin vakuuttava summa ollut. Oispa ollut varaa ottaa edes 300ke lainaa, niin olisi siitä ollut jotain iloakin :(

 

[Jules W.]

Tokihan ko. vähennys mahdollistaa tietynlaisen verosuunnitelun esimerkiksi muuttamisen omakotitaloon kehyskuntaan, toisaalta ko. vähennys kannustaa siellä kehyskunnassa olevan työttömän ottamaan vastaan työn pääkaupunkiseudulta. Toki kauniissa maailmassa yhteiskunta saataisin optimoitua ilmastoneutraaliksi, jokainen asuisi 10min kävelymatkan päässä työpaikastaan. Kannattaa muistaa, että työpaikat muuttavat, poistuvat tai työntekijä saattaa joutua puolison työn takia muuttamaan. Tällöin tuo ko. vähennys tasaa näitä vaikutuksia, kun yhteiskunta tukee liikkumista vähennyksellä, jossa kukaan ei varmasti reaalisesti voita euroakaan.

Olisiko @dana77 parempi että, se pienituloinen joka nollaa tällä vähennyksellä veronsa, pysyisi kotona ja työttömänä, koska työmatkojen takia työnteosta tulee kannattamatonta? Jos et maksa euroakaan veroja, niin silloin suhteellisen iso osa tuloista menee siihen kulkemiseen. Tässä YLE:n juttu autoilun hinnasta: Kuinka paljon autoilu maksaa? Jos tuota katsotaan ja 18 000km vuodessa ajava maksaa alle 20 000e arvoisella autolla autoilustaan 5000 euroa vuodessa, niin aika kallista lystiä se on jos autoa pidetään pääosin työmatkoja varten. Toki jos puhutaan halvemmasta autosta, niin arvo ei alene samassa suhteessa, mutta ylläpitokulut kasvavat.

Jos Suomi olisi pieni ja tiheään asuttu, niin eihän tällaiselle vähennykselle olisi mitään tarvetta. Täytyy tunnustaa etten tiedä yhtäkään ihmistä, joka olisi vähennyksen takia valinnut asuinpaikkansa. Aika moni kyllä kiroaa autoon meneviä kustannuksia, kun auto on pakko pitää työmatkan takia. Eniten asumisessa ohjaa sen hinta, kun se omakotitalo on huomattavasti halvempi siellä kehyskunnassa ja sellaisessa on mukavampi kasvattaa ne lapset.

 

[Anssi #5]

Olisiko @dana77 parempi että, se pienituloinen joka nollaa tällä vähennyksellä veronsa, pysyisi kotona ja työttömänä, koska työmatkojen takia työnteosta tulee kannattamatonta? Jos et maksa euroakaan veroja, niin silloin suhteellisen iso osa tuloista menee siihen kulkemiseen.

Tämä joukko on niin pieni, että tuo sinänsä olemassaoleva ja ihan oikea ongelma saadaan hoidettua ihan helvetin paljon halvemmalla, kuin nykyiset 1,6 miljardia + seurannaiskustannukset.

 

[Remy Martin]

En keksi ensimmäistäkään järkevää syytä, miksi valtion pitäisi maksaa siitä, että joku muuttaa tieten tahtoen korpeen..

Minä taas keksi ensimmäistäkään järkevää syytä, miksi autoilijoilta pitää kerätä enemmän veroja kuin autoiluun liittyvän infran kehitys ja ylläpito maksaa...

 

[teppana]

Työmatkavähennys on sinänsä mielenkiintoinen, koska se maksetaan niille jotka on lähtökohtaisesti muuttanut alueelle jossa on halvemmat asunnot. En ota kantaa onko tämä valtiolle kannattavaa vai ei. Sekä oman kokemuksen mukaan myös osittain halvemmat palvelut(ei ruoka). Tätä kautta on saatu jo merkittävä etu ja sen lisäksi omasta päätöksestä "palkitaan" vähennyksellä.

Aihe voisi olla laajempi, kun aletaan keskustella siitä kuuluuko yksilön kantaa "vastuu" valinnoistaan ja maksaa sen mukaisesti. Olen itsekin ottanut kaikki rusinat pullasta, kun paikka on ollut ja eniten ihmetellyt miksi maksetaan vähennyksiä siitä, kun on omasta tahdosta muuttanut etäälle asumaan.

Tässä on oikeastaan se ydin mistä on hyvä lähteä keskustelemaan. Sinänsä työmatkavähennys ei (rehellisesti käytettynä) tuo rahallista etua vaan tasoittaa n. samaan tasoon muiden saman tuloluokan ihmisten kanssa. Ei se ihan tarkka ole, suomen vahvan progressiivisen verotuksen vuoksi, mutta se on kohtuullisen tarkka. Mutta laskelmat on sille, että sitä ei käytetä väärin.

Sinänsä voidaan ajatella, että valtiolla on myös vastuu tarjota tiettyjä palveluita kansalaisille. Nämä palvelut on keskitetty (kuten pitääkin) asutuskeskuksiin, joihin taas luonnollisesti on pidempi matka maaseudulta. Kasvukeskuksista maaseudulle muuttaminen ei tuo pelkästään etuja työmatkavähennysten ja halvempien asuntojen muodossa, vaan myös hankaloittaa elämää monella tavalla. Lapsien kouluun meneminen on kauempana, yhteiskunnan toimittavat palvelut ovat kauempana, poliisi ja palokunta voivat olla hätätapauksessa de facto hyödyttömiä.

Lisäksi, jos mennään tähän tässäkin ketjussa vallalla olevaan taloudelliseen pragmatismiin, onko oikein että valtio antaa ihmisille mahdollisuuden vähentää asuntolainaa verotuksessa, tai omaharkintaista koulutusta, tai työhuonetta, tai asumistukea...listaa voi varmasti jatkaa loputtomiin.

Näin loppuun voisin sanoa anekdoottina, että meillä on kotona teetetty yksi aika iso rakenteellinen muutos asuntoon, jonka kulut meni käytännössä kokonaan verovähennyksiin koska avovaimolla teknisesti ottaen on mahdollisuus pitää vastaanottoa kotona. Tätä ei ole koskaan tehty eikä koskaan tulla tekemään. Mutta se oli mahdollista hyödyntää. Tämä on varmasti vielä tuhat kertaa marginaalisempi asia, mutta pitääkö verovähennysoikeus kodissa työn takia tehtävien muutosten vuoksi lopettaa? En tiedä.

 

[Anssi #5]

Minä taas keksi ensimmäistäkään järkevää syytä, miksi autoilijoilta pitää kerätä enemmän veroja kuin autoiluun liittyvän infran kehitys ja ylläpito maksaa...

Jostainhan ne rahat on otettava, jotka taikaseinäläiset haluaa jakaa ihmisille, joilla jo ennestään on enemmän kuin ehtivät törsätä.

 

[Anssi #5]

Tämä on varmasti vielä tuhat kertaa marginaalisempi asia, mutta pitääkö verovähennysoikeus kodissa työn takia tehtävien muutosten vuoksi lopettaa? En tiedä.

Työmatkojen tukemisen lopettamistahan ei ole vaadittu siitä syystä, että sitä käytetään väärin. Tuo väärinkäyttöhän oli vain yksi pieni sivupolku keskustelussa.

 

[teppana]

Tämä joukko on niin pieni, että tuo sinänsä olemassaoleva ja ihan oikea ongelma saadaan hoidettua ihan helvetin paljon halvemmalla, kuin nykyiset 1,6 miljardia + seurannaiskustannukset.

Tämä luku on aivan posketon. Tosissaanko täällä ihan viisaat ihmiset on sitä mieltä, että valtion verokirstu on 1,6 miljardia euroa + seurannaiskustannukset kevyempi työmatkavähennysten vuoksi?

 

[molari]

Vähän tosiaan huvittaa, kun näyttävät monet.ajattelevan että juurikin Keskustapuolueen äänestäjät nostavat tuota älytöntä boonustuloa, työmatkavähennystä.

Sellaisesta umpikepulaisesta kunnasta kuin Lahti käy pk-seudulla päivittäin 5000 ihmistä sorvin ääressä. Aika yllättävä määrä maajusseja kuitenkin kohtalaisen urbaanista paikasta.

Tai vuorotyöntekijät, klo 00.00-05.00 välisenä aikana päättyvät/alkavat vuorot ja ilman eri selvitystä saa vähentää oman auton käytön ko. työmatkoissa verotuksessa. Niinkin keskeinen paikka kuin Vantaan lentokenttä ympäristöineen, joka pyörii 24/7, ja silti julkiset yhteydet ovat yöllä huonot.

 

[teppana]

Työmatkojen tukemisen lopettamistahan ei ole vaadittu siitä syystä, että sitä käytetään väärin. Tuo väärinkäyttöhän oli vain yksi pieni sivupolku keskustelussa.

Ahh. Täytyy myöntää että tulin keskusteluun kesken kaiken ja osa punaisesta langasta katosi vaikka mielestäni lukaisin ketjun läpi.

 

[benicio]

@Anssi #5 Paljonko olisit siis valmis keventämään autoilun verotusta jos työmatkavähennys poistettaisiin? Vai mentäisiinkö suoraa @Remy Martin ehdotuksella, että tieliikenteestä ei ylijäämää kerättäisi?
Vai onko autoilun verotus työmatkavähennys huomioituna nytkin sinusta siis liian kevyttä?

 

[Jules W.]

Tämä joukko on niin pieni, että tuo sinänsä olemassaoleva ja ihan oikea ongelma saadaan hoidettua ihan helvetin paljon halvemmalla, kuin nykyiset 1,6 miljardia + seurannaiskustannukset.

Eli miten? Siitä olen samaa mieltä, että systeemi ei ole hyvä ja ko. vähennystä pitäis korjata monin tavoin, mutta miten tuetaan oikeiden ihmisten työmatkoja?

Omassa lähipiirissä on vasta valmistunut opiskelija, jonka odotettava työtulo on n. 2000e - 2300e. Mahdollinen työnhakualue on säteeltään ensi alkuun n. 40km ja työ on kolmivuorotyötä. Miksi ko. henkilön kannattaisi ottaa työ esimerkiksi 30km päästä kotoa, jos työmatkoja ei saisi vähentää ollenkaan? Optimihan on että ko. henkilö työllistyy n. 2km säteelle kodistaan, mutta se ei välttämättä ole mahdollista. Kaupunkialueella kun sattuu olemaan kova kilpailu työpaikoista.

 

[DTremens]

Tämä luku on aivan posketon. Tosissaanko täällä ihan viisaat ihmiset on sitä mieltä, että valtion verokirstu on 1,6 miljardia euroa + seurannaiskustannukset kevyempi työmatkavähennysten vuoksi?

Sitä tässä juuri kyseenalaistin. Tuo on ihmisten tekemien vähennysten määrä ei menetettyjen veroeurojen määrä. Nettovaikutus pienempi ja jakautuu kunnallisveroon, valtion tuloveroon jne.

Eli siis yhteensä 1,6mrd vähemmän tuloja lasketaan verotettavaksi tuloksi tässä maassa. Niin kauan kuin keskimääräinen marginaalivero ei ole 100% niin...

 

[teppana]

Sitä tässä juuri kyseenalaistin. Tuo on ihmisten tekemien vähennysten määrä ei menetettyjen veroeurojen määrä. Nettovaikutus pienempi ja jakautuu kunnallisveroon, valtion tuloveroon jne.

Nimenomaan. Ja tuo tukiainen kohdistuu pelkästään palkkatöissä käyviin ihmisiin (oletan että oman yrityksen tai osakastilin nimiin tehdyt matkat ei tuolla ole) jolloin todellinen vaikutus verotuksen osalta on lähempänä nettonollaa kuin 1,6 miljardia. On jokseenkin käsittämätöntä että tässä ketjussa ei osa muka ymmärrä sitä, että tulonhankkimisvähennykset eivät koskaan ole nettovaikutukseltaan lähelläkään totaalilukua. Varsinkaan niin "duunariluokkaan" keskitetyllä vähennyksellä kuin matkakorvaus.

Haluan nähdä sen taloustieteilijän joka suoralla naamalla väittää, että valtion kirstu kevenee 1,6 miljardia + seurannaiskustannukset vuodessa matkavähennysten takia.

 

[Anssi #5]

Tämä luku on aivan posketon. Tosissaanko täällä ihan viisaat ihmiset on sitä mieltä, että valtion verokirstu on 1,6 miljardia euroa + seurannaiskustannukset kevyempi työmatkavähennysten vuoksi?

Jostain toisesta viestistä tuon luvun nappasin, mutta tuo taitaa olla työmatkakuluvähennysten yhteismäärä. Pikaisella googletuksella löytyi seuraavanlainen pätkä:

Työmatkakuluvähennyksen määrä yhteensä oli vuonna 2013 jo yli 1,5 miljardia euroa. Nettovaikutuksiltaan se on noin 620 milj. euroa. Tästä seuraa veromenetyksiä valtiolle noin 210 miljoonan euroa, kunnille noin 363 miljoonaa euroa, Kelalle noin 24 miljoonaa euroa ja seurakunnille noin 21 miljoonaa euroa.

Lisäksi verottaja esim kertoo, että matkakuluhässäkän käsittely vie silta 100 henklötyövuotta vuodessa. Siis 100 byrokrattia pitää palkata hoitamaan tätä yhtä ainoata tukea.

Nykymallissa suurin osa työmatkakulujen verovähennystä saavista henkilöistä kuuluu tuloluokkaan 30 000–39 999 € (kuva 15). Tässä tuloluokassa huomattavan moni, lähes 40 % vähennyksen saajista saa maksimivähennystä (7 000 €).

Ja alle 15 000 vuodessa tienaavia tuensaajia on suurinpiirtein yhtä monta, kuin yli 100 000 vuodessa tienaavia tuensaajia.

 

[Sanainen arkku]

Mistähän keksisi semmoisen vähennyksen, josta itse pääsisi nauttimaan? Olen yrittänyt googlettaakin, mutta en vain osaa. Ei taida sellaista olla, kun yleensä tulee etsittyä järkevimpää olosuhteisiin osuvaa vaihtoehtoa. Tässä maassa yleensä palkitaan vallan muut asiat, kuin ihan työnteko. Vituttamaan alkaa tahtomattaan.

Asunnosta muuten sai joskus sitä. Tuli vain oltua niin perseaukinen ensimmäistä asuntoa ostaessa, että eipä se nyt niin vakuuttava summa ollut. Oispa ollut varaa ottaa edes 300ke lainaa, niin olisi siitä ollut jotain iloakin :(

Luultavasti priorisoit turvallisuutta "kaikessa". Aika usein nuo vähennykset kannustaa tavalla tai toisella riskin ottoon. Helpoin (ja turhin) tapa päästä vähennysten makuun on liittyä ammattiliittoon. Vähennyksiä pääsee tekemään esimerkiksi ostamalla hoiva-, remontti- tai siivouspalveluita. Mutta kuten työmatkoissakin, ensiksi pitää ostaa jotain. Aika paljonkin.

 

[Anssi #5]

Omassa lähipiirissä on vasta valmistunut opiskelija, jonka odotettava työtulo on n. 2000e - 2300e. Mahdollinen työnhakualue on säteeltään ensi alkuun n. 40km ja työ on kolmivuorotyötä. Miksi ko. henkilön kannattaisi ottaa työ esimerkiksi 30km päästä kotoa, jos työmatkoja ei saisi vähentää ollenkaan?

Yritätkö vakavissasi väittää, että noilla luvuilla työnteko on kannattamatonta ilman työmatkakuluvähennyksiä?

 

[teppana]

Jostain toisesta viestistä tuon luvun nappasin, mutta tuo taitaa olla työmatkakuluvähennysten yhteismäärä. Pikaisella googletuksella löytyi seuraavanlainen pätkä:

Lisäksi verottaja esim kertoo, että matkakuluhässäkän käsittely vie silta 100 henklötyövuotta vuodessa. Siis 100 byrokrattia pitää palkata hoitamaan tätä yhtä ainoata tukea.

No nyt aletaan jo olla jossain määrin kestettävissä luvuissa. Tosin, epäilen että tuohon nettovaikutukseen on saatettu myös laskea työvuodet.

No, ihan miten vain. Oletetaan nyt keskustelun vuoksi, että tuo nettovaikutus valtion sekä kuntien pussissa on tuo 620milj. euroa.

Nyt meillä on summa jota pitää lähteä purkamaan.
Verotuotot Suomessa

Verot ja veronluonteiset maksut olivat Suomessa vuonna 2017 yhteensä lähes 97 miljardia euroa. Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja keräävät valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot. Lisäksi Suomessa kerätään Euroopan unionille tilitettäviä veronluonteisia maksuja.

Tuossa on nyt kaksi pottia, jotka ovat molemmat yhtä yksinkertaistettuja.

Totuus on tottakai se, että tuosta 620 miljoonasta eurosta ei katoa Cayman saarille juuri mitään. Koska matkavähennykset ovat, edelleen, erioten keskiluokan vähennyksiä. Eli juuri sen kulutusluokan. Tuosta rahasta yhteiskunnasta katoaa juuri se, mitä pörssiyhtiöt jakavat ulkomaille kulutuksen jälkeen ja se kuinka paljon iskä jaksaa kanarialla Irwinin baarissa ryypätä.

Nyt haluaisin todella kuulla ne argumentit, ottaen huomioon kaikki vaikutukset, miksi matkavähennykset olisivat mitään muuta kuin kansantaloudellisesti marginaaliin merkittäviä "muut" kuluja?

Jatkokysymyksenä, jos tässä aidosti on kyseessä 620 miljoonan euron tappio vuositasolla, miksi siitä ei ole uutisissa enemmän?

 

[DTremens]

Nimenomaan. Ja tuo tukiainen kohdistuu 100% palkkatöissä käyviin ihmisiin (oletan että oman yrityksen tai osakastilin nimiin tehdyt matkat ei tuolla ole) jolloin todellinen vaikutus verotuksen osalta on lähempänä nettonollaa kuin 1,6 miljardia. On jokseenkin käsittämätöntä että tässä ketjussa ei osa muka ymmärrä sitä, että tulonhankkimisvähennykset eivät koskaan ole nettovaikutukseltaan lähelläkään totaalilukua. Varsinkaan niin "duunariluokkaan" keskitetyllä vähennyksellä kuin matkakorvaus.

Haluan nähdä sen taloustieteilijän joka suoralla naamalla väittää, että valtion kirstu kevenee 1,6 miljardia + seurannaiskustannukset vuodessa matkavähennysten takia.

Mun edellisessä postauksessa oli avattu 2015 luku ja se oli yht 600 jotain josta valtiolle 200 jotain ja kunnallista 300 jotain. En jaks nyt puhelimella selata kun tuli niin paljon viestejä.

Ei ole kukaan vielä muuten kertonut miksi tuloveron pitäisi olla puhdas ilman työn tekemisen kustannuksia mutta jos saman työn tekee yrittäjänä nimissä niin vero maksetaan tuotosta ( = tulot - menot). Eikä silloin kukaan tule sanomaan kuinka kaukana saa käydä työn tekemässä tai kuinka suurilla kustannuksissa. Tuloverossa vähennyksellä on kuitenkin raja (joskin jokseenkin korkea korotuksen jälkeen) ja hyvitys on halvimman kulkuneuvon mukaan (vain kilsojen mukaan laskettava keventäisi byrokratiaa tuon saman selvityksen mukaan linkki siinä ed. postauksessa)

 

[dana77]

Varsinkin kotimaisen alkoholin kulutuksen lukeminen nimenomaan Helsingn keskustan eikä syrjäseutujen ansioksi oli pikantti näkökulma. Luulin että hipsterit käyvät esim ravintoloissa.

VItsihän se oli niinkuin kerran jo sanoin, mutta jos alkoholi juodaan ravintolassa niin sittenhän se vasta kansantaloudelle hyvää tuottaakin. Vaikka suorien kulutusverojen osuus laskee, niin sillä on suoria työllistäviä vaikutuksia joista maksetaan veroja ja jos jonkinlaisia maksuja.

Jos kerran autolla ajeluakin tuetaan, niin ravintolalaskut olisi vähintään perusteltuja saada vähennettyä verotuksessa. Vähennetään kaikki menot.