Työhaastattelun syvin olemus

  • 522 934
  • 1 707

Rossifumi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pitkä irtisanomisaika. Olen niin tärkeä ja vaikeasti korvattavissa... No ei sentään, tuo lienee tässä paikassa ihan vakio kaikilla ylemmillä toimihenkilöillä.

Taitaa vaihdella ylemmän toimihenkilön tehtävän ja firmojen sisäisten sopimusten mukaan.

Edellisen kerran kun olin ylempi, niin ihan "normi" irtisanomisajat oli. Toimin silloin perusinsinöörihommissa.
Nyt tammikuussa aloitan päällikkötehtävissä ja sopparin mukaan irtisanomisaika on 3kk molemminpuolin heti sopimuksen alusta asti.
 
Suosikkijoukkue
HPK
Taitaa vaihdella ylemmän toimihenkilön tehtävän ja firmojen sisäisten sopimusten mukaan.

Edellisen kerran kun olin ylempi, niin ihan "normi" irtisanomisajat oli. Toimin silloin perusinsinöörihommissa.
Nyt tammikuussa aloitan päällikkötehtävissä ja sopparin mukaan irtisanomisaika on 3kk molemminpuolin heti sopimuksen alusta asti.

Joo. Meillä vaihtelee myös sen mukaan kuinka tuore työntekijä on. Kaikilla joilla on vähänkin pidempi ura niin irtisanomisaika on se kuukausi.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
11v, samassa työpaikassa tulee parin viikon päästä päätökseen. Uudet tuulet puhaltaa ja aika hyvät fiilikset on. Uusi ja mielenkiintoinen työympäristö/toimiala, parempi palkka ja jopa vähemmän vastuuta henkilöstöjohtamisesta.

Sanotaanko näin, että 10v.6kk olin täysin tyytyväinen nykyiseen työhöni enkä edes miettinyt työpaikan vaihtamista. Töitä riittää, työpaikka turvattu ja työt harvemmin tulee mukaan kotiin.
Koko tuon jakson kun olin töissä niin esimieheni pysyi samana, kunnes juuri tuossa 10v.6kk kohdalla se vaihtui. Uusi päällikkö halusi myllertää organisaatiota ja pisti tuolileikin pystyyn ja esimiehet alkoivat vaihtaa paikkoja alueiden välillä.
Omaksi esimieheksi tuli sitten tietysti se firman "lapasin ja turhin" tyyppi, jolla ei tuntunut olevan mitään mielenkiintoa mihinkään ja kaikki ratkaisut joita sitten lopulta teki olivat niitä vääriä, vaikka niistä aina varoittelinkin, kun minulla siitä samalta työalueelta sitä kokemusta oli sen yli 10v.

Aiemmassa työssäni ollut 7v. tiiminvetäjänä ja onhan siinä hyviä puolia ollut, mutta vastapainona tulee sitä ihmisten johtamista ja jopa psykologina toimimista kaikenlaisissa ongelmissa, murheissa ja ristiriitatilanteissa. Etenkin nyt, kun jengi ei edes marssi esimiehen puheille, kun tiedostavat itsekin tämän aikaansaamattomuuden, vaan tulivat suoraan minun juttusilleni asioissa, joissa minulla ei ole ollut mitään valtuuksia tehdä niille mitään muuta kuin viedä eteenpäin...

Kävin ennen nykyisen työpaikan saamista kolmet eri rekryt läpi ja kyllähän niissäkin huomasi paljon eroja miten toimitaan.
Kaikissa pääsin siis ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon. Ensimmäisessä rekryssä pääsin jopa finaalikaksikkoon asti, mutta lopulta sitten ottivat sen talon sisäisen hakijan minun sijastani. Siinäkin rekry kesti melkein kaksi kuukautta, kun ensin odottelit hakuajan päättymisen jälkeen noin kaksi viikkoa, kunnes tuli kutsu haastatteluun. Se sitten sovittiin viikon päähän, se meni todella hyvin ja siitä viikko, niin pääsin sitten tuohon finaalikaksikkoon ja alettiin suorittamaan kaikenlaisia johtamistehtäviä ja ongelmanratkaisutehtäviä aikarajoituksieen sun muita työpsykologin testaamisia. Niistä sitten taas pari viikkoa, kunnes soittivat, että sori mutta nyt kävi näin.
Tästä hausta jäi kuitenkin todella hyvä fiilis siitä kuinka se oli hoidettu. Niin itse face to face-haastatteluista, Teams-haastatteluista, kuin kaikesta sähköposteista sun muista testeistä. Todella ammattimaisesti hoidettu, erittäin selkeät ja tarkat ohjeistukset yms.

Tuon jälkeen pidin sitten muutaman viikon hiljaiseloa työnhaun suhteen, kunnes laitoin saman päivän aikana kolmet eri hakemukset. Tästä tulevasta työpaikasta soitti jo seuraavana päivänä, hakuajan ollessa vielä auki, että pääsenkö haastatteluun.
Toisesta mestasta soittivat myöskin pari päivää myöhemmin, että pääsin jatkoon ja laittavat testejä tulemaan sähköpostiin.

Kolmannesta ei kuulunut yhtään mitään moneen viikkoon vaikka hakuaika jo umpeutuikin samana päivänä, kun laitoin hakemuksen.

Tuleva työpaikkani hoiti prosessit myös todella hyvin. Selkeät ohjeet jatkuvasti miten minun halutaan toimivan ja kerrotaan prosessien etenemisestä tarkasti. Kahdesti kävin heillä haastattelussa ja toinen näistä kesti jonkun 20min.
Jotenkin jäi sellainen fiilis jo sen jälkeen, että taitaapi paikka olla minun ja heti seuraavana aamuna soittikin, että haluatko liittyä meidän porukkaan.

Tästä toisesta mestasta soitti joku todella väsyneen oloinen HR-tyyppi, joka haukotteli ääneen puhelimessa jutellessaan minulle ja lopuksi laittoi sähköpostiin jonkun linkin testeihin, jotka oli varmaan suoraan jostain Windows 95-pohjalta otettu käyttöliittymä.
Ei jäänyt kovin hyvä fiilis tästä. Soitti sitten pari viikkoa noiden tekemieni testien jälkeen, että kiinnostaisiko tulla rekryn viimeiseen vaiheeseen ja haastatteluun. Olin kuitenkin juuri samana päivänä saanut tiedon tuon uuden työ varmistamisesta, joten kiitos mutta ei kiitos.

Tuo kolmas firmakin sitten soitti juuri tänä perjantaina viikkojen hiljaiselon jälkeen, että haluaisinko tulla haastatteluun. Kiitos, mutta ei kiitos, sain jo uuden työpaikan muutama viikko sitten.

Mutta ehkä se pointti tämän turhan tarinani takana ja mistä en vielä puhunut oli se, että sain kaikista haastatteluista kiitoksen siitä, että olin AKTIIVINEN haastatteluissa. Vastailin kysymyksiin kunnolla ja minusta jäi vaikutelma, että olen kiinnostunut siitä työstä. Tuossa ensimmäisessäkin paikassa, johon minua ei kuitenkaan lopulta valittu, minä jäin kuulemma kaikkien mieleen sen takia, että olin niin innostunut siitä mahdollisuudesta. HR-rekrytyyppikin sanoi, että oli kiva nähdä kun joku kerrankin osoittaa sen mielenkiintonsa.
Ja itselläni on vain ylioppilaan paperit. Siitäkin sain palautetta, että vaikkei koulutukseni olekaan se kaikista vahvin, niin se motivaatio ja aktiivisuus mitä olin haastatteluissa sai minut jatkoon heidän papereissaan.

Ja kannattaa oikeasti myös esittää itse niitä kysymyksiä. Lopussahan tulee usein niitä klassisia, että "Oliko sinulla jotain kysymyksiä meille?" niin kysykää jotain.
Itse kyselin, että miten teillä huolehditaan työntekijöiden hyvinvoinnista yms. tyyppisiä.
Ja jos nämä asiat tuli jo aiemmin esiin, niin kannattaa nyt ainakin mainita, että sinulla oli pari X kysymystä, mutta ne tulivatkin jo aiemmin esille.
Pahinta mitä voi sanoa tuossa lopussa on se, että sanoo vain "Eipä mulla oikein mitään ole".

Itse tykkään myös käyttää käsiäni, kun kuvailen jotain asiaa. Siitäkin sain kiitosta, että eläydyin ja olin se aktiivinen niissä haastatteluissa. Moni varmaan istuu vain jossain kädet puuskassa ja vastailee sitten yksipuoleisesti naama vakavana asioihin.

Mutta minä sain nyt uusia töitä ja olen siitä iloinen.

Tsemppiä kaikille!
 

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
Omalle kohdalleni on osunut työuralla positiivinen ongelma. Tarjolla on kaksi eri paikkaa, joista kumpikin päihittää nykyisen positioni, mutta joissa rekryprosessit etenevät eri tahdissa ja tämä on tuonut haasteita tilanteen ratkaisuun. Pohjaksi voi vielä kertoa sen verran, että toimin asiantuntijatehtävissä kaupallisella alalla.

Loppusyksystä entinen kollega kyseli kiinnostusta konsulttihommiin hänen nykyiselle työnantajalleen, jossa on tällä hetkellä tiiminvetäjänä ja lähdin hommaan mukaan. Käytiin läpi perusteellinen rekryprosessi, jossa tapasin organisaatiosta about kaikki tärkeät henkilöt TJ:stä lähtien ja lopulta paikkaa minulle tarjottiin.

Kun ensimmäinen prosessi veteli jo viimeisiään, tuli linkkarissa headhunterilta tarjous paikasta, joka kiinnostaisi vähän vielä enemmän. Kerroin rehellisesti oman tilanteeni toisen prosessin kanssa ja ilmoitin, että olen kiinnostunut, mutta aikatauluni on hieman tiukka. He lupasivat kiirehtiä, koska sovin mainiosti haettuun profiiliin ja tekijöitä osaamistaustallani on tarjolla vähänlaisesti. Kyse kuitenkin on isosta organisaatiosta, joka ei koskaan ole täysin ketterä ja homma on vielä kesken. On käyty muutama haastattelukierros, soveltuvuustestit ja muut, mutta vielä ainakin yksi haastattelu olisi tulossa ennen lopullista valintaa.

Tilanne on tällä hetkellä se, että olen kaikki käytettävissä olevat viivytyskeinot aikalailla käyttänyt ensimmäisen position kanssa. Soppari on viimeistelyä vaille valmis ja seuraava homma on sitten se allekirjoittaa. Mielessä kuitenkin kummittelee tämä toinen mesta, jonka haluaisin ehdottomasti katsoa loppuun.

Onko se miten törkeä etikettivirhe hyväksyä tarjottu sopimus ja jatkaa silti toisessa rekryprosessissa? On täysin mahdollista, etten tätä toista paikkaa edes saa, jolloin mitään ongelmaa ei synny. Jos sitä kuitenkin minulle tarjotaan, pitäisi vakavasti harkita jo allekirjoitetun sopparin purkamista. Eihän se kiva temppu olisi ja itse rekrytoivana tahona varmaan en kovin korkealle sellaista venkoilua arvostaisi, mutta minkä verran näissä asioissa saa olla itsekäs? Onko kellään vastaavia kokemuksia omalta uraltaan tai muuten painavaa sanottavaa aiheeseen? Palkka, edut, työmatkat jne. ovat vaihtoehdoissa aika tasan, erottavat tekijät ovat kiinnostavampi organisaatio ja laajemmat työtehtävät.
 

Jape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Onko se miten törkeä etikettivirhe hyväksyä tarjottu sopimus ja jatkaa silti toisessa rekryprosessissa? On täysin mahdollista, etten tätä toista paikkaa edes saa, jolloin mitään ongelmaa ei synny. Jos sitä kuitenkin minulle tarjotaan, pitäisi vakavasti harkita jo allekirjoitetun sopparin purkamista. Eihän se kiva temppu olisi ja itse rekrytoivana tahona varmaan en kovin korkealle sellaista venkoilua arvostaisi, mutta minkä verran näissä asioissa saa olla itsekäs? Onko kellään vastaavia kokemuksia omalta uraltaan tai muuten painavaa sanottavaa aiheeseen? Palkka, edut, työmatkat jne. ovat vaihtoehdoissa aika tasan, erottavat tekijät ovat kiinnostavampi organisaatio ja laajemmat työtehtävät.
Olen rekrytoiva esimies ja kohdalleni sattui tällainen tapaus viime keväänä. Hakija oli jo kirjoittanut työsopimuksen, mutta ei sitten aloittanutkaan, kun oli kuulemma saanut niin kovan tarjouksen, ettei siitä voinut kieltäytyä.
Eipä siinä mitään, kyllähän tuon ymmärtää. Itse hakijana olisin varmaan tehnyt samalla tavalla jos joku iso kala olisi ehkä tulossa, mutta päätös vielä viipyy.
Palkkasin sitten silloin mielestäni toiseksi parhaan hakijan ja tyytyväinen olen ollut. Onneksi (hyviä) hakijoita oli silloin mukavasti tarjolla.
 

Jeffrey

Jäsen
Onko se miten törkeä etikettivirhe hyväksyä tarjottu sopimus ja jatkaa silti toisessa rekryprosessissa? On täysin mahdollista, etten tätä toista paikkaa edes saa, jolloin mitään ongelmaa ei synny. Jos sitä kuitenkin minulle tarjotaan, pitäisi vakavasti harkita jo allekirjoitetun sopparin purkamista. Eihän se kiva temppu olisi ja itse rekrytoivana tahona varmaan en kovin korkealle sellaista venkoilua arvostaisi, mutta minkä verran näissä asioissa saa olla itsekäs?

itsekäs saa ja pitää olla. Omalle kohdalle sattui aika samanlainen tilanne tuossa viime kesänä - ja kyllähän se pahalta itsestä tuntuu kun tuollaiseen väliin joutuu. Työmarkkinat ovat kuitenkin Suomessa ajautumassa enemmän ja enemmän osaajapulaan ja tästäkin syystä tämänkaltaiset tilanteet yleistyvät varsinkin niissä tehtävissä joissa mahdollisia osaajia on rajallinen määrä. Kuuleman mukaan IT konsulttien puolella tämä on ihan arkipäivää ja yleistymässä myös muualla.

Eli ehdottomasti olet itsekäs, vaikka toki hankalalta tuntuu. Toki jos konsulttihommista on kyse, niin itse ne valitsisin toki riippuen liiketoimintamallista. Palkolliseksi konsultiksi en lähtisi, mutta oman yrityksen kautta osaamistani voisin myydä konsulttitalolle - joka sitten myisi osaamiseni eteenpäin itse asiakasyritykselle. Tässä vaiheessa rahalliset hyödyt nousisivat niin suuriksi, että olisin varmasti valmis ottamaan myös sen epämieluisamman duunin vastaan.

Niin... ja itselle kävi lopulta niin ettei siinä jälkimmäisessä rekryssä jäin kakkoseksi. Ei siis ikinä tarvinnut tästä asiasta loppuun asti murehtia, ja kun molemmat päihittivät aikaisemman position niin ei ole tarvinnut takaisinkaan haikailla vaikka nykyinenkään paikka ei täysin mielekäs ole.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Lert

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Onko se miten törkeä etikettivirhe hyväksyä tarjottu sopimus ja jatkaa silti toisessa rekryprosessissa? On täysin mahdollista, etten tätä toista paikkaa edes saa, jolloin mitään ongelmaa ei synny. Jos sitä kuitenkin minulle tarjotaan, pitäisi vakavasti harkita jo allekirjoitetun sopparin purkamista. Eihän se kiva temppu olisi ja itse rekrytoivana tahona varmaan en kovin korkealle sellaista venkoilua arvostaisi, mutta minkä verran näissä asioissa saa olla itsekäs? Onko kellään vastaavia kokemuksia omalta uraltaan tai muuten painavaa sanottavaa aiheeseen? Palkka, edut, työmatkat jne. ovat vaihtoehdoissa aika tasan, erottavat tekijät ovat kiinnostavampi organisaatio ja laajemmat työtehtävät.

Itselle kävi aikanaan, niin että sain töitä ensimmäisestä paikasta ja muutamia päiviä sen jälkeen soitettiin toisesta paikasta, että tänne saa tulla töihin jos haluat.

En ihan muista allekirjoitinko ensimmäiseen paikkaan jo sopparin mutta jokatapauksessa tuoltahan pääsi periaatteessa aika kivuttomasti poistumaan ennen kun olin töitä aloittanutkaan. Toki sen tiedän, että tuonne ei varmaan auta töihin hakea vähään aikaan. Eikä kyllä ole tarviskaan.
Eli kannattaa aika röyhkeästi varmaan toimia joskin tiedostaa se, että johonkin suuntaan saattaa sillat palaa joksikin aikaa.
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo tässä tuli puolisen vuotta oltua ihan muissa hommissa kuin mistä on eniten kokemusta. Hauskaa oli kurvailla leipäautolla ympäri pitäjää ja naapurikaupunkeja. Vaikka olikin välillä aika raskasta hommaa, ei silti hirveästi vituttanut muu kuin aika surkea palkka.

Noh, tuo työ loppui joulukuun viimeiseen päivään. Tuppaa ilmeisesti olemaan alkuvuosi aina aika hiljaista, joten eivät sitten uusineet sopimusta. Sanoivat kyllä että kevättä kohti taas vilkastuu ja silloin olisi taas paikka auki.

Päätin kuitenkin nyt katsella ihan oman alan hommia tässä välissä, koska ei hirveästi huvita työmarkkinatuella painaa menemään. Löysinkin ilmoituksen avoimesta paikasta ja pistin CV:tä menemään. Soittivat seuraavana päivänä ja sovittiin haastattelu.

Haastattelu oli sitten toissapäivänä Teamsissa. Ensimmäinen työhaastattelu meikäläisellä kokonaan etänä, mutta eipä siinä. Mukavan oloista porukkaa oli toisella puolen ruutua ja aika jouhevasti sain kerrottua mitä halusinkin kertoa. Tosin yhdessä kohtaa katkesi yhteydet kun naapurin "sähkömies" pisti koko korttelin pimeäksi. Kävin siinä ulkona tupakilla ja vähän kyselemässä että mitävittuahä?

Sähköt kuitenkin palautuivat reilun viiden minuutin kuluttua ja pääsimme jatkamaan. Ihan rennosti meni loputkin, ja lupasivat lähettää jotain tehtäviä jos ovat sitä mieltä että meikäläisellä on asiaa jatkoon.

Tehtävät saapuivat sitten samana iltana, eli etiäpäin päästiin. Maanantaihin asti olisi nuita ollut aikaa väkertää, mutta tänään pistin jo menemään takaisin kun sain ne tehtyä. Olisihan noita toki voinut viilata vaikka siihen maanantaihin asti, mutta suuremmalla nysväyksellä tuskin olisi mitään sen kummempaa saavuttanut.

Nyt sitten odotellaan mitä meinaavat. Seuraavana olisi ilmeisesti sitten vielä joku soveltuvuuskoe/haastattelu jos tehtävät kelpaavat.

Täytyy kyllä sanoa että pitkästä aikaa oli ihan mukava olla työhaastattelussa. Olihan siellä toki niitä kliseisiä "missä näet itsesi 5v päästä?"-kyssäreitä, mutta sanoin kyllä ihan rehellisesti että en minä tähän osaa vastata kun elämästä ei ikinä tiedä.

Jos tuolta nyt työpaikka napsahtaa, onkin sitten muutto edessä. Vaikka etätöitä voikin tehdä, ainakin alkuun olisi ihan hyvä olla paikan päällä oppimassa systeemit ja muu protokolla. Mutta ei siinä, kyllähän sitä nyt taas kerran muuttaa voi. Uutta elämää kohti!
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kaveri heitti linkin valtion rekryyn, ja paikka vaikuttikin kiintoisalta, joten matoa koukkuun jne. Mutta suosittelijoita kysyvät tuossa kilometrin pituisessa lomakepohjassa. Onko hajua, kuinka oleellista siihen on laittaa nimiä? Lähinnä ei kiinnostaisi aiheuttaa pienessä firmassa sydämen tykytyksiä lähtöaikeilla, jos koko rekry jää lopulta piippuun, mutta ei kiinnostaisi menettää mahdollisuuksia heti alkuun, jos valtion rekrytoijat ovat kovin tarkkoja noista kohdista.
 

regularflex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kaveri heitti linkin valtion rekryyn, ja paikka vaikuttikin kiintoisalta, joten matoa koukkuun jne. Mutta suosittelijoita kysyvät tuossa kilometrin pituisessa lomakepohjassa. Onko hajua, kuinka oleellista siihen on laittaa nimiä? Lähinnä ei kiinnostaisi aiheuttaa pienessä firmassa sydämen tykytyksiä lähtöaikeilla, jos koko rekry jää lopulta piippuun, mutta ei kiinnostaisi menettää mahdollisuuksia heti alkuun, jos valtion rekrytoijat ovat kovin tarkkoja noista kohdista.

Itse olen aina kaikkiin ilmoituksiin laittanut suosittelijoiden kohdalla "annan mielelläni suosittelijoiden yhteystiedot pyydettäessä" tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole ikinä siitä jäänyt kiinni.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Itse olen aina kaikkiin ilmoituksiin laittanut suosittelijoiden kohdalla "annan mielelläni suosittelijoiden yhteystiedot pyydettäessä" tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole ikinä siitä jäänyt kiinni.
Ihan hyvä pointti. Laitan ihan reilusti, etten hakua aiheuttaa rekryprosessin tässä vaiheessa turhaa huolta työnantajalleni, mutta toimitan mielelläni tiedot, mikäli peli etenee jatkoille.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ihan hyvä pointti. Laitan ihan reilusti, etten hakua aiheuttaa rekryprosessin tässä vaiheessa turhaa huolta työnantajalleni, mutta toimitan mielelläni tiedot, mikäli peli etenee jatkoille.

Minusta tuota ei kannata edes kovin isosti selitellä, vaan todella ihan noin kun @regularflex yllä totesi. Kyllä jokainen työhakemuksia lukeva ymmärtää yskän.
 

Eelie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, HJK, S.S Lazio
Noissa valtion rekryissä joka kerta on soiteltu niille henkilöille, joita olen suosittelijoihin laittanut. Jopa kesätyöstä lähtien ihan asiantuntijahommiin.
 

Beeam

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Olen ollut määräaikaisena vuoden ajan organisaatiossa. Nyt avoimeksi tuli vakipaikka täysin samasta tehtävästä ja sain luonnollisesti kutsun haastatteluun. Onko miten yleinen kuvio että nykyiset työkaverit (3 kpl heistä) ovat osana haastattelutiimiä? Olen työskennellyt kaikkien kanssa ja eräs heistä itseasiassa aloitti vähän minun jälkeeni, suoraan vakituisessa paikassa. Teemme samaa asiantuntijatyötä, ainut ero on työsuhteen vakinaisuus/määräaikaisuus. Kahden kanssa on homma sujunut hyvin, yhden kanssa on ollut näkemyserimielisyyksiä.

Mielestäni kuvio on vähän perverssi, ulkopuolisen hakijan osalta tämä on täysin ymmärrettävissä. Mielestäni pelkkä rekrytoivan esimiehen kanssa haastattelu pitäisi olla riittävä. Oma soppari loppuu toukokuussa, eli paikka kyllä kiinnostaa.
 
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Laitetaanpa tänne...

olen ollut nykyisellä työnantajalla reilut kuusi vuotta ja irtisanouduin kuukausi takaperin. Mulla on kymmenen viikon irtisanomisaika, josta viimeiset neljä käytän lomiin, eli töitä on jäljellä pari viikkoa.

Olen suunnittelijana tiimissä, jossa meitä oli kaksi vielä viisi kuukautta sitten ja nyt olen ollut siinä yksin, kun toinen kaveri ehti jo lähteä. Olen siis ollut ainoa, joka tuntee nykyisen projektin läpikotaisin, ja viime viikot olen briiffannut uutta suunnittelijaa projektista, jotta hän pääsee jotenkuten hommaan sisälle ja pystyy jatkamaan meidän työtä. Lisäksi olen tehnyt 50 tuntisia viikkoja, jotta homma olisi firmalle mahdollisimman hyvällä mallilla minun poislähtiessä.

Mulla oli eilen ns. "exit interview" HR-ihmisen kanssa. Juteltiin siinä perusjutut eka läpi, ja lopuksi alettiin puhua viimeisistä palkkakuiteista, mitä niihin tulee normaalin palkan lisäksi, jne. Työnantaja on Belgiassa, ja meillä on tapana, että vuosiansioista merkittävä osa tulee bonuksena, koska lainsäädännön takia työntekijälle jää bonus-systeemissä enemmän rahaa käteen (meillä bonus on tyypillisesti n. kolmen kuukauden nettopalkka, eli 20% vuosiansioista). Tähdennetään vielä, että bonuksesta ei ole mitään numeroita työsopimuksessa, vaan pelkkä maininta, että työntekijälle maksetaan vuosittain joku bonus peruspalkan lisäksi.

Bonus kuitenkin maksetaa vain, jos olet firmassa töissä päivänä, jolloin bonuksista päätetään - meillä tämä tapahtuu marraskuun lopussa. Omalta osaltani tämä siis tarkoittaa, että tänä vuonna en bonusta saa ja nettopalkaani on periaatteessa ollut vain 80% normaalista viimeiset neljä kuukautta. Omassa tiedossanihan tämä periaate ei ollut, eikä kuulemani mukaan kovin moni muukaan asiasta tiennyt.

Tänään on sitten ottanut päähän, että olen viimeisen kuukauden tehdyt työnantajalle palvelusta ja koittanut saada omaa työtäni pitkälle, jotta firma saa jatkettua projektia helposti - ja tämä kaikki 20% palkanalennuksella. Menin tänään aamulla aikaisin duunipaikalle, tyhjensin pöydän ja ajattelin ilmoittaa, että loput työpäivät olen palkattomalla vapaalla ja vitut työnantajasta sekä sen maineesta asiakkaan silmissä. Eipä siellä ketään paikalla ollut, joten ajelin sitten kotiin ja tein tänään täysin ilman motivaatiota hommat kotoa.

Hieman on päivän mittaan tunteet tasaantuneet, mutta edelleen tuntuu, että minua on käytetty hyödyksi tänä vuonna ja etenkin viimeisen kuukauden aikana. Käsittääkseni mulla olisi täysi oikeus ottaa palkatonta vapaata seuraavaksi pariksi viikoksi ja jättää työnantajani paskaan tilanteeseen. Tämä olisi myös helppo tapa polttaa takana olevat sillat, vaikka sitä olin kovin yrittänyt välttää.

Jos joku jaksoi lukea tänne asti, niin onko mielipiteitä miten edetä: jatkanko hommat loppuun asti ja lähden firmasta hyvissä väleissä vai ilmoitanko vain maanantaina, että seuraavat pari viikkoa olen palkattomalla ja palauttelen sitten läppärit, yms. jossain välissä ennen työsuhteen virallista päätöstä?
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Laitetaanpa tänne...

olen ollut nykyisellä työnantajalla reilut kuusi vuotta ja irtisanouduin kuukausi takaperin. Mulla on kymmenen viikon irtisanomisaika, josta viimeiset neljä käytän lomiin, eli töitä on jäljellä pari viikkoa.

Olen suunnittelijana tiimissä, jossa meitä oli kaksi vielä viisi kuukautta sitten ja nyt olen ollut siinä yksin, kun toinen kaveri ehti jo lähteä. Olen siis ollut ainoa, joka tuntee nykyisen projektin läpikotaisin, ja viime viikot olen briiffannut uutta suunnittelijaa projektista, jotta hän pääsee jotenkuten hommaan sisälle ja pystyy jatkamaan meidän työtä. Lisäksi olen tehnyt 50 tuntisia viikkoja, jotta homma olisi firmalle mahdollisimman hyvällä mallilla minun poislähtiessä.

Mulla oli eilen ns. "exit interview" HR-ihmisen kanssa. Juteltiin siinä perusjutut eka läpi, ja lopuksi alettiin puhua viimeisistä palkkakuiteista, mitä niihin tulee normaalin palkan lisäksi, jne. Työnantaja on Belgiassa, ja meillä on tapana, että vuosiansioista merkittävä osa tulee bonuksena, koska lainsäädännön takia työntekijälle jää bonus-systeemissä enemmän rahaa käteen (meillä bonus on tyypillisesti n. kolmen kuukauden nettopalkka, eli 20% vuosiansioista). Tähdennetään vielä, että bonuksesta ei ole mitään numeroita työsopimuksessa, vaan pelkkä maininta, että työntekijälle maksetaan vuosittain joku bonus peruspalkan lisäksi.

Bonus kuitenkin maksetaa vain, jos olet firmassa töissä päivänä, jolloin bonuksista päätetään - meillä tämä tapahtuu marraskuun lopussa. Omalta osaltani tämä siis tarkoittaa, että tänä vuonna en bonusta saa ja nettopalkaani on periaatteessa ollut vain 80% normaalista viimeiset neljä kuukautta. Omassa tiedossanihan tämä periaate ei ollut, eikä kuulemani mukaan kovin moni muukaan asiasta tiennyt.

Tänään on sitten ottanut päähän, että olen viimeisen kuukauden tehdyt työnantajalle palvelusta ja koittanut saada omaa työtäni pitkälle, jotta firma saa jatkettua projektia helposti - ja tämä kaikki 20% palkanalennuksella. Menin tänään aamulla aikaisin duunipaikalle, tyhjensin pöydän ja ajattelin ilmoittaa, että loput työpäivät olen palkattomalla vapaalla ja vitut työnantajasta sekä sen maineesta asiakkaan silmissä. Eipä siellä ketään paikalla ollut, joten ajelin sitten kotiin ja tein tänään täysin ilman motivaatiota hommat kotoa.

Hieman on päivän mittaan tunteet tasaantuneet, mutta edelleen tuntuu, että minua on käytetty hyödyksi tänä vuonna ja etenkin viimeisen kuukauden aikana. Käsittääkseni mulla olisi täysi oikeus ottaa palkatonta vapaata seuraavaksi pariksi viikoksi ja jättää työnantajani paskaan tilanteeseen. Tämä olisi myös helppo tapa polttaa takana olevat sillat, vaikka sitä olin kovin yrittänyt välttää.

Jos joku jaksoi lukea tänne asti, niin onko mielipiteitä miten edetä: jatkanko hommat loppuun asti ja lähden firmasta hyvissä väleissä vai ilmoitanko vain maanantaina, että seuraavat pari viikkoa olen palkattomalla ja palauttelen sitten läppärit, yms. jossain välissä ennen työsuhteen virallista päätöstä?

Jos tuota ei ole mainittu työsopimuksessa tai erikseen tehdyssä bonussopimuksessa, olet oikeutettu bonareihin. Katsoppa paperit läpi.


Helsingin hovioikeuden ratkaisussa työntekijä oli ollut työsuhteessa kannustepalkkion aikana, mutta hänen työsuhteensa oli päättynyt ennen palkkion maksamista. Työnantajan yksipuolisesti määriteltyjen ehtojen mukaan kannustepalkkion maksaminen edellytti muun muassa työnantajan palveluksessa oloa palkkion maksamishetkellä.

Oikeus katsoi, että työnantajan olisi pitänyt tuoda esille maksamisajankohtaa koskeva ehto työsopimusta solmittaessa. Koska työnantaja oli laiminlyönyt tämän, kyseistä ehtoa pidettiin kohtuuttomana. Näin ollen työntekijällä oli oikeus kannustepalkkioon.”

 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos joku jaksoi lukea tänne asti, niin onko mielipiteitä miten edetä: jatkanko hommat loppuun asti ja lähden firmasta hyvissä väleissä vai ilmoitanko vain maanantaina, että seuraavat pari viikkoa olen palkattomalla ja palauttelen sitten läppärit, yms. jossain välissä ennen työsuhteen virallista päätöstä?

Ihan ehdottomasti teet hommat loppuun niin hyvin kuin osaat. Jos heittää lekkeriksi, sen voi aina löytää edestään. Ihmiset liikkuvat ja jutut kulkevat ja aina voi nykyisessä firmassa olla joku, joka myöhemmin voi vaikuttaa asioihisi toisissa yhteyksissä. Hyvä maine kannattaa yrittää säilyttää, vaikka kuinka vituttaisi, eivätkä tällaiset asiat unohdu. Eivät hyvässä eivätkä etenkään pahassa.
 

Vahva tunne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ei ole kyllä Suomessa työvoimapulaa... no eipä. Kohta vuosi haettu työntekijöitä, mutta ei ole? Ihan hyvä duuni, hyvät edut, hyvät päivystysedut. Mutta ei kelpaa, pitäis varmaan sitten liksaa nostaa?
 

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Ei ole kyllä Suomessa työvoimapulaa... no eipä. Kohta vuosi haettu työntekijöitä, mutta ei ole? Ihan hyvä duuni, hyvät edut, hyvät päivystysedut. Mutta ei kelpaa, pitäis varmaan sitten liksaa nostaa?
Mikä ala kyseessä? Mutta tosiaan. Äkkiseltään tulisi mieleen, että jos ei meinaa tekijää löytyä niin pitäis maksaa enemmän.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Onko se miten törkeä etikettivirhe hyväksyä tarjottu sopimus ja jatkaa silti toisessa rekryprosessissa? On täysin mahdollista, etten tätä toista paikkaa edes saa, jolloin mitään ongelmaa ei synny. Jos sitä kuitenkin minulle tarjotaan, pitäisi vakavasti harkita jo allekirjoitetun sopparin purkamista. Eihän se kiva temppu olisi ja itse rekrytoivana tahona varmaan en kovin korkealle sellaista venkoilua arvostaisi, mutta minkä verran näissä asioissa saa olla itsekäs? Onko kellään vastaavia kokemuksia omalta uraltaan tai muuten painavaa sanottavaa aiheeseen? Palkka, edut, työmatkat jne. ovat vaihtoehdoissa aika tasan, erottavat tekijät ovat kiinnostavampi organisaatio ja laajemmat työtehtävät.
Vastaava tilanne oli tuossa muutama vuosi sitten.
Työsopimus allekirjoitettuna uuteen paikkaan ja toisesta paikasta soiteltiin, että kiinnostaisiko tulla hommiin.
No piti lähteä kuuntelemaan mitä siellä olisi tarjolla, sopimuksen tehneeseen paikkaan verrattuna tarjottiin selvästi isompaa palkkaa ja "vapaita" käsiä organisoida asiat kun kyseessä olisi ollut täysin uuden toimipisteen perustaminen.

Paikassa jonne olin sopimuksen allekirjoittanut oli takana isompi organisaatio ja mahdollisuus hyödyntää opiskeluja paremmin kuin tässä uudessa tarjokkaassa. Toki se koulutus minkä olin hankkinut oli yksi isoimmista syistä miksi minut valittiin kyseiseen tehtävään tähän sopparin alaiseen firmaan, uudessa sitä ei olisi varmastikaan saanut hyödyntää.

Siinä piti parina iltana tehdä listaa siitä mitkä olisivat olleet ne plussa ja miinukset molemissa paikoissa. Toisessa se merkittävästi isompi palkka vs. isompi organisaatio takana. Olisin varmastikin ottanut tuon puhtaan pöydän jos mukaan olisi saanut houkuteltua jotain vanhoista alaisista edellisitä työpaikoista, olisi ollut mahdollista rakentaa uutta pohjalta jossa olisi ollut jotain tuttua mukana.

Päädyin sillä kertaa pitäytymään paikassa, jonne sopparin tein. No sen takia/ansiosta on kohta yksi tutkinto työn ohessa opiskeltuna ja päälle jonkin verran firman maksamia koulutuksia, joita ei olisi omalla rahalla tullut hankittua. Tähän asti ihan OK valinta.
Rahallisesti varmasti hävisin toisaalta voittanut mm. työmatkojen ja muun vastaavan osalta kun toiseen pystyi tarvittaessa kävelemään ja pyörällä pääsi helposti, toiseen olisi vaatinut autoa käytännössä aina.
 

Vahva tunne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
No meillä kannustetaan opiskelemaan, aina saat saat harjoittelupaikan kouluaikana. Helvetin iso firma takana, joten voit päästä käytännössä minne vaan, jos haluat. Siis ihan minne vaan. Pakko kehua, hieno lafka. Yv, jos kiinnostaa.
 

SSAA

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Oma vuoroni keskellä yötä märehtiä miksi tuli laitettua nopeasti nimi soppariin, jossa on pienempi palkka, lyhyempi työaika ja vähemmän kiinnostava tehtävä... ja vain viikkoa ennen kuin yhdestä Suomen johtavasta alan yrityksestä otettiin yhteyttä, että hait tätä hommaa, mutta tahdottaiskin tarjota sulle mahdollisuutta tähän hommaan, joka kestäis vuoden -23 lopuille täällä meidän pääkonttorissa ja ois tämmönen ja tämmönen vastuualue.

Luonto ei anna myöten puljata jo sovittua asiaa enää muuksi. Syödään paska ja mennään eteenpäin :(
 

KiVi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nanna Karalahti
@SSAA, ei se ole mikään maailmanloppu puljata ja tehdä oharit. Suht usein realisoituva riski, kun rekrytään talon ulkopuolelta.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: SSAA
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös