Ylellä pyörii nyt kolmatta jaksoa Titaniciin löyhästi liittyvä sarja 1900-luvun alun Belfastiin sijoittuen. Tai homman nimi on Titskun rakentaminen ja erityisesti paikalliset ammattiliittoväännöt porvarien kanssa, ei niinkään laivan kohtalokas matka. Ihan mielenkiintoista ajankuvaa ja erityisesti tykkään tuosta luokkajaon kuvaamisesta. Historiallisia henkilöitä on liimailtu mukaan, samoin pakolliset romanssikuviot. Ihan kelpo viihdettä kuitenkin, jos tykkää hidastempoisesta historiasarjasta.
Olen itsekin jäänyt koukkuun tähän sarjaan, Sarja on saanut jonkun verran kritiikkiä siitä, että on ottanut liikaa historiallisia vapauksia, mutta minua tämä seikka ei ole haitannut. Minusta sarjassa tulee tosiaan hyvin esiin Belfastin vaikea tilanne. Miten saada katolliset ja protestantit tekemään töitä samalla telakalla. Vaikuttaa siltä, että edes yhteinen asia paremmista työoloista ei pysty yhdistämään näitä kahta eri ryhmää.
Kevin Zegersin näyttelmä Mark Muir on aivan mahtava persoona, joka yrittää vakuuttaa konservatiivista varustamon johtoa riskeistä, jotka pitäisi ottaa huomioon laivaa rakentaessa ja samalla pistää naisten päät pyörälle tahtomattaankin. Mark Muir on ainakin kolmessa ensimmäisessä jaksossa ollut selkeä päähahmo jonka silmin on katsottu niin Belfastia kuin telakkaa. Sympaattinen, kiltti ja älykäs henkilö, joka yrittää löytää diplomaattisia ratkaisuja eripuraisen yhteisön välille sekä telakan johdon että työntekijöiden välille.
Mielenkiintoista on miten Markin ja italiaisen Sofia Silvestri (Alessandra Mastronardi) suhde kehittyy. Mark vetää tuossa sarjassa naisia puoleensa kuin magneetti, mutta kuten tälläiselle sarjalle tyypilliseen tapaan kuuluu niin hänen sydän sykkii katollilaiselle italialaiselle siirtolaiselle, joka on tietenkin protestanttisessa yhteisössä ehdottomasti kielletty rakkaus.
Suosittelen kyllä itse kyseistä sarjaa, ainakin kolmen jakson perusteella. Tämä sarja tosiaan ottaa historiallisia vapauksia, mutta ainakaan minua se ei ole häirinnyt, vaikka yleinsä olen aika tarkka historiasta.