Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.
Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.
Meille, joilla ei ole netflixejä eikä muitakaan flixejä niin Yle Areenassa PEN15. Kertoo kahdesta 13-vuotiaasta tytöstä jotka siirtyvät ala-asteelta yläasteelle ja sijoittuu vuoteen 2000. Toiminee naispuolisille vähän paremmin, mutta vilkaisemisen arvoinen sarja. 25 puolen tunnin jaksoa.
Pääosien esittäjät ovat muuten kumpikin 35-vuotiaita ja ovat myös itse kehittäneet koko sarjan.
Mahtava kulttuuriteko SubTV:ltä alkaa lähettämään tätä legendaarista sarjaa. Hasselhoff ja KITT ihan vedossa! Mahtavaa hupailua! Kyllä tulee ihan nappula-ajat mieleen kun tätä katselee... Hasselhoff on äijä!!
Yle Areenassa oleva kotimainen ”Suden hetki” kannattaa myös katsoa, jos ette jo ole katsoneet. Pyörii telkkarissa uusintakierroksella. Erittäin hyvä kotimainen
Mahtava kulttuuriteko SubTV:ltä alkaa lähettämään tätä legendaarista sarjaa. Hasselhoff ja KITT ihan vedossa! Mahtavaa hupailua! Kyllä tulee ihan nappula-ajat mieleen kun tätä katselee... Hasselhoff on äijä!!
Wow, kiitos! Keskustelu ei näköjään ollut silloin 21v sitten kovin laadukasta, katsotaan jos uskallan nostaa tämän joskus ylös. Veikkaan vaan että aika yksin siellä olisin hehkuttamassa tätä kaikkien aikojen parasta tv-sarjaa.
@Everton kuitenkin nähnyt KITT:n livenä?? Vähän oon kateellinen, oikeesti.
NIitä Kittejä pyöri useampi samaan aikaan maailmalla, kun buumi oli kovimmillaan. Koko sirkusesityksen kun oli odottanut sen näkemistä kädet täristen, niin toteutus oli lopulta aika antikliimaksi. En muista ajettiinko vai työnnettiinkö se siihen estradille, mutta läheltä ei siis edes päässyt katsomaan.
Jotkut yleisön edustajat valittiin "juttelemaan" Kittin kanssa. Mutta ei siitä tainnut juuri mitään tulla, 80-luvun ujot suomalaispenskat puhumassa englantia Ritari Ässän auton kanssa... Ja itseltä ainakin meni kaikki lapsenusko sen auton aitouteen / hienouteen, kun se ei tosiaan osannut edes suomea.
Olisikohan se sitten ollut myös paria vuotta myöhemmin esillä messuilla Lahden suurhallissa? Hämärästi muistelen, että mulla olisi sieltä joku valokuva. Paremmin muistan sieltä kuitenkin maailman pisimmän limousinen, joka oli siis sillä kertaa kiinnostavampi.
Muistatteko muuten Ritari Ässä -purukumit samoilta ajoilta? Eilen löysin vinttiä siivotessani nipun purkan mukana tulleita keräilytarroja. Myös mm. Miami Vice -tarroja ja Alf-keräilykortteja oli samassa laatikossa.
No nyt en ole enää yhtään kateellinen @Everton . Aikamoinen antikliimaksi.
Muistanko ihan väärin vai oliko The Hoff joskus Suomessa KITT:n kanssa vastaavanlaisessa tilaisuudessa? Seura lehdestä muistaakseni tästä luin, itse kun en 10 vuotiaana päässyt paikalle.
Purkat muistan hyvin, oispa tarrat vielä tallessa. Kaikenlaisia KITT leikkiautoja omistin, ei taida mitään olla enää tallessa.
HBO Maxilla on vanhat Alfit nyt katsottavissa, joten niitähän on katsottu. Tykkään vieläkin kuten silloin niin kauan sitten ettei uskalla edes ajatella tai laskea. Mutta jumanklavita toi olisi aivan ylihuikea sarja, jos se olisi pikkuisen roisimpi ja ronskimpi, siis jos se olisi K16 eikä K7. Ei siis mitään seksiä ja ryyppämistä tarvittaisi, mutta että vitsit voisivat olla rajumpia.
Onneksi ei tullut irtisanottua tuota tarjoushintaista tilausta äskettäin, kun Teho-osasto on nyt tullut tarjontaan. Pakkohan se on taas kerran hiljalleen alkaa katsomaan läpi, joskin viimeiset kaudet oli sitten jo aika huttua.
Onneksi ei tullut irtisanottua tuota tarjoushintaista tilausta äskettäin, kun Teho-osasto on nyt tullut tarjontaan. Pakkohan se on taas kerran hiljalleen alkaa katsomaan läpi, joskin viimeiset kaudet oli sitten jo aika huttua.
Meille, joilla ei ole netflixejä eikä muitakaan flixejä niin Yle Areenassa PEN15. Kertoo kahdesta 13-vuotiaasta tytöstä jotka siirtyvät ala-asteelta yläasteelle ja sijoittuu vuoteen 2000. Toiminee naispuolisille vähän paremmin, mutta vilkaisemisen arvoinen sarja. 25 puolen tunnin jaksoa.
Pääosien esittäjät ovat muuten kumpikin 35-vuotiaita ja ovat myös itse kehittäneet koko sarjan.
Itsellä ei oikein lähtenyt, mutta saattaa olla sitä että naisilla varmaan kouluaikana noita tiettyjä käyttäytymistä, miehillä enemmän mielessä vain se seksi. Sitten kun vanhempana näitä teinisarjoja katsoo niin se sama asia edelleen mielessä. Saisi omaan makuun olla rajumpaa menoa joukossa :)
Tulipahan tilattua Netflix uudestaan ja aloitettua Peaky Blinders (tämäkin siis uudestaan) - ja voi morjes mihin koukkuun jäi heti - kohta ensimmäinen kausi katsottu. Tuli joskus muinoin sarjaa katsottua ehkä kakkoskauden loppuun asti, mutta siitä on jo niin pitkä aika että piti aloittaa nyt alusta. Cillian Murphyn näyttelijäsuoritus on kyllä tuossa sarjassa jotain aivan maagista. Ainoa "miinus" sarjasta on kyllä tunnin jaksot, mielestäni 45min jakso on melko optimaalinen noin niinkuin yleisesti.
Tulipahan tilattua Netflix uudestaan ja aloitettua Peaky Blinders (tämäkin siis uudestaan) - ja voi morjes mihin koukkuun jäi heti - kohta ensimmäinen kausi katsottu. Tuli joskus muinoin sarjaa katsottua ehkä kakkoskauden loppuun asti, mutta siitä on jo niin pitkä aika että piti aloittaa nyt alusta. Cillian Murphyn näyttelijäsuoritus on kyllä tuossa sarjassa jotain aivan maagista. Ainoa "miinus" sarjasta on kyllä tunnin jaksot, mielestäni 45min jakso on melko optimaalinen noin niinkuin yleisesti.
Ei olisi Peaky Blindersin takia tarvinnut tilata kun ovat olleet Areenassakin kesän alusta lähtien. Myös mielenkiintoinen 2-osainen dokumenttisarja rikollisjengeistä draamasarjan taustalla tuli katsottavaksi viime viikolla.
Ei olisi Peaky Blindersin takia tarvinnut tilata kun ovat olleet Areenassakin kesän alusta lähtien. Myös mielenkiintoinen 2-osainen dokumenttisarja rikollisjengeistä draamasarjan taustalla tuli katsottavaksi viime viikolla.
Ei tuota pelkästään Peaky Blindersin takia tullut otettua - parempi puolisko kuluttaa Netflixin sarjoja melko lailla ja katsotaan samalla myös Stranger Thingsiä. Kiitos vinkistä kuitenkin, Areenan tarjonta jää todella usein itsellä tsekkaamatta. Tuo kaksiosainen dokumenttisarja tosin pitää katsoa, kiitos katseluvinkistä :)
Stranger Things kausi 4 olisi voinut olla pari tuntia lyhempi. Pidin siitä, että jaksot olivat juuri sen mittaisia kun ohjaajat/tuottajat halusivat eli joku jakso oli 50 minuuttia, joku toinen oli 1h 40 minuuttia. Tietty 42 minuutin formaatti mainoksineen on liian vitun ärsyttävä. Se on tullut siitä että 42 minuuttia ohjelmaa, 15 minuuttia mainoksia ja 3 minuuttia siirtymään. Vanhan ajan skeidaa.
Stranger Things kausi 4 oli loistava! Silti siitä olisi voitu leikata vähintään pari tuntia pois. Ei tätä Dungeons and Dragonsia jota joku ehdotteli tuolla aikaisemmin. Tarkoitan, että joka jaksossa oli pieniä ja turhia juttuja ja loppujaksoissa oli enemmän niitä leikattavia ja turhia. Silti kausi oli 9/10.
Spoilerina se hieno Maxin kohtaus, se oli jotain upeaa.... Älä katso tätä spoileria, ellet ole katsonut aikaisempaa sarjaa.
Btw, monet luulevat että Stranger Things on lapsellista tarinaa kuten Harry Potter koska siinä on lapsia näyttelijöinä. Monet minun ystävistäni luulivat niin ja sitten he katsoivat sarjaa kun suosittelin sitä heille ja... he olivat toista mieltä. Draamaa, kauhua, scifiä, huumoria jne....
4. Kausi alkanuy YLE1:llä. Nyt huomasin että 2. jakso TVssä, joten areenasta eka päälle. Sarjan kaikki 3kautta on ollu hyviä, varsinkin eka (ekat kaudet btw netflix:ssä). Neljäskin alkaa lupaavasti Harry Sbrosen, Bill Pulmannin hahmon, eläkkeelläolosta traumaattisen 3. kauden jälkeen.
..ja huoh, Netflix Keep Breathing
Yksin luontoa vastaan jne. Nyt sarja, jeee! Paitsi että koko luonnossa olo olisi riityänyt yhteen jaksoon. Muuten käsitellään omia perhe ja ihmisuhteita samalla kun lupaavasti ja uskottavasti eränaassa kääntyy epäuskottaviksi tapahtumiksi. Siis sellaisiksi miksikukaantekisinoin jutuiksi. Boooooring. Reality Alone 100x kiinnostavampi (ja 9. kausi lähenee ratkasuaan)
Roban uusi kausi on nyt katsottuna, joten sananen siitä ja ensin ylipäätään ko. sarjasta.
En väitä tietäväni kovinkaan paljon suomalaisen rivipoliisin arjesta, mutta ainakin omien lähinnä Poliisit-tositv-sarjasta peräisin olevien mielikuvieni perusteella Roba vaikuttaisi suhteellisen realistiselta. Ei mitään jatkuvaa gloriaa ja toinen toistaan raflaavampia rikostapauksia, vaan ihan tavanomaiset ”makkureiden” ja ”näppäreiden” (poliisislangin käyttökin tuntuu muuten dialogissa luontevalta) kuskailut ovat aika merkittävässä osassa. Kuitenkaan sarjassa ei ole pelkästään niitä, vaan murhia, kouluampumisia, panttivankitilanteita, terroristi-iskuja ja pommiuhkiakin on riittävästi pitämässä homman mielenkiintoisena ja tuomassa keitokseen ylimääräistä dramatiikkaa. Olen kyllä realismin ystävä, mutta pelkkä tavallinen elämä käy hyvin helposti ajan oloon tylsäksi, tai ainakaan se ei ole sitä mitä fiktiiviseltä poliisisarjalta toivon. Jos haluan ehtaa totuudenmukaisuutta, käännyn vaikkapa sen Jimin dokumentaarisen Poliisit-sarjan puoleen. Roba ei tuollaiseen dokumentaarisuuteen edes pyri, vaan se on onnistunut sekoitus peruspoliisin arkea ja jännittävämpiä keissejä. Poliisien henkilökohtaisen elämän kiemuroita ja työpaikan jännitteisen ilmapiirin kuvausta on myös pääsääntöisesti ollut riittävästi, sillä alkaisihan pelkkä keissien jatkuva tykittäminen puuduttaa hyvinkin pian. Jos joitakin epäuskottaviakin piirteitä pitää mainita, niin työnjako pussihousujen (järjestyspoliisi) ja dekkareiden (rikospoliisi) vaikuttaisi välillä hämärtyvän. Rikospoliisit nyt sarjassakaan harvemmin juoppoja kuskailevat, mutta järjestyspoliisien olen nähnyt useammankin kerran lähtevän kesken työvuoronsa seurailemaan jotakin johtolankaa, mikä ei selvästikään heidän toimenkuvaansa kuuluisi.
Hahmot on pääsääntöisesti hyvin käsikirjoitettu. Virkavallasta ei anneta mitenkään liian ruusuista kuvaa, vaan niin rivipoliisien kuin johtoportaankaan toiminta ei kestä aina päivänvaloa. Henkilöhistorian tynkääkin henkilöille on yritetty pykätä. Jonkun nykyinen käyttäytyminen saattaa vaikkapa kummuta jostakin vuosia sitten tapahtuneesta epäonnistumisesta, joka on jäänyt mielen perukoille kummittelemaan. Dialogi on myös mielestäni ihan ok tasoa – huumoriakin on ja välillä saa nauraa ihan ääneenkin. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa se, kun Riku Niemisen ja Kari Hietalahden hahmot olivat ensimmäisellä kaudella peruuttaneet tahallaan kissan päälle, ja Aarni Kivisen näyttelemä ylikomisario ripitti heitä sanoin: ”Mielipidepalstalla lukee, että poliisi tekee autoillaan kissoista lättyjä.”
Näyttelijäkaartia vaivaa epätasaisuus. Aluksi tuntui hieman oudolta nähdä Putouksesta tunnetut naamat (Kari ”Hissu” Hietalahti, Aku Hirviniemi ja Riku Nieminen) näinkin vakavassa roolissa, mutta melko pianhan tuohon tottui. Olen lukenut netin keskustelupalstoilta jonkin verran kritiikkiä siitä, että pitääkö noita samoja iänikuisia tyyppejä nyt joka tuuttiin tunkea. Itseäni sellainen ei kuitenkaan lähtökohtaisesti haittaa, sillä jos näyttelijä on hyvä, niin kyllähän häntä jaksaa katsellakin, ja toisaalta tuntui virkistävältä seurailla varsinkin noita komediatyyppejä aivan erilaisessa roolissa kuin heidät on aiemmin totuttu näkemään. Hietalahti ja Hirviniemi (joka on sittemmin poistunut sarjasta) suoriutuivat minusta ihan hyvin, mutta Nieminen on melkoinen pohjanoteeraus. Hissukin on toki aika ilmeetön ja välillä hänkin puuskahtelee repliikkejään, mutta hahmon on tarkoituskin olla piinkova poliisimies, eli mikään eloisampi ilmaisu ei välttämättä istuisi rooliin. Aku replikoi ihan luontevan tuntuisesti, vaikka kyllähän hänestä selvästi huomasi, että hän vain näyttelee. Hahmo muistutti jollain tapaa Potter-kirjojen Ron Weasleyta – toisinaan ihan jumalaton törppö, mutta samaan aikaan hauska huliveikko ja jollain tapaa sympaattinenkin. Riku puolestaan näyttelee tässä sarjassa yhtä puupökkelömäisesti kuin Juice-elokuvan pääosassa. Jokaikinen repliikki on teennäisen tuntuisesti lausuttu ja äänensävy vaikuttaa jostain syystä kroonisesti hämmästyneeltä, vaikkei mitään yllättävää olisikaan tekeillä. Hän ei jotenkin vain tunnu uskottavalta poliisilta, toisin kuin Hietalahti ja jossain määrin Hirviniemikin. Hissua on käsittääkseni aika monta kertaa luultukin oikeaksi poliisiksi, eli aika hyvin on rooli sisäistetty. Tai ainakaan hänestä ei kilometrien päähän paista se, että nyt tässä vain näytellään.
Mitä muihin näyttelijöihin tulee, niin Ilari Johansson, Rauho Ahonen, Andrei Alén ja Taneli Mäkelä edustavat parhaimmistoa, Mari Perankoski ja Syke-sarjasta tuttu Tiina Lymi taas sitä puupökkelö-osastoa. Vaikkapa Leena Pöysti ja Aarni Kivinen ovat sitten siinä välissä. Johanssonin, Ahosen ja Alénin repliikkien lausunta on niin vaivattoman tuntuista, että on helppo unohtaa heidän kaikesta huolimatta vain näyttelevän. Hahmot ovat myös ihan hauskoja. Etenkin Johanssonin joka kohtauksessa kahvia ryystävä ja töistään ankeriaan lailla luistava renttumainen dekkari on aivan klassikkoainesta. Sarjan edetessä tuohon Markus Uusitaloon on tullut myös syvyyttä. Vähitellen hän alkoi ilmeisestikin kokea jonkinasteista huonoa omaatuntoa ainaisesta sluibailustaan, katseli mietteliäänä taivaisiin kohoavia paperipinojaan ja päätti lopulta ottaa lusikan kauniiseen käteen. Viimeisimmällä kaudella päästiin näkemään taas uusia puolia – sellainen vanhasta pelleilijästä tyystin poikkeava angstailija-Markus, jolla ei mennyt henkilökohtaisen elämän saralla ollenkaan hyvin. Ahosen sivistynyt konttorirottapoliisi Niilo on ollut pääsääntöisesti turhankin pienessä osassa, lähinnä huumoripainotteisessa sellaisessa, mutta viimeisimmällä kaudella hänen ja Uusitalon väliset dialogit olivat mukavaa seurattavaa. Lisää niitä, ja Ahosta ylipäätään. Alénin idealistinen ylikomisario Lund on vähän överi, mutta uskottavan makuisesti näytelty. Välillä Alénin intonaatio kuulostaa kyllä vähän oudolta, olisikohan ruotsalaista taustaa tai jotain. Joka tapauksessa hauskaa katseltavaa, kun Lund yrittää värkätä kaiken maailman uskoutumispiirejä, eikä muita poliiseja kiinnosta paskan vertaa. Taneli Mäkelä puolestaan on tehnyt viimeisimmiltä kausilta harmittavan katoamistempun, eikä hänen takakireä poliisipäällikköhahmonsa kieltämättä ollut mitenkään erityisen mieleenpainuva tapaus, mutta ikävä on silti jäänyt. Jos vertaa vaikka Ou nou’hun, Team Ahmaan tai muihin takavuosien suorituksiin, niin onhan Mäkelä parantanut kuin sika juoksuaan. Nykyään hän jopa osaa näytellä, tai ehkä tällaiset vakavat roolit vain istuvat hänelle paremmin.
Siirtyäkseni puupökkelöihin ja keskinkertaisuuksiin, niin Perankoskella ainakin on vain yksi ilme ja ääneen hiipuu kammottava teennäisyys aina kun jotakin pitää sanoa. Lymi ilmeilee ylidramaattisesti ja puhuu naurettavan väräjävästi jokaisessa kohtauksessa. Niin Sykkeessä kuin tässäkin hän näytti koko ajan siltä kuin olisi pillahtamassa itkuun hetkenä minä hyvänsä, mikä sopikin ihan hyvin hänen vollottajatyyppiselle Sykkeen hahmolleen Marleenalle, mutta ei tälle kovapintaiselle ylikomisariolle. Ehkäpä hänellä on jäänyt se Marleenan rooli päälle maailman tappiin asti. Toinen Syke-sarjasta maineeseen ponnahtanut näyttelijä eli Pöysti osaa kyllä perusreplikoinnin sujuvammin, mutta mitään kummoisia tunnetiloja hänkään ei kykene välittämään. Syystä tai toisesta hänen hahmonsa tuntuvat olevan aina enemmän tai vähemmän pliisuja, mutta ehkä hän sitten ei parempaan pystyisikään. Aarni Kivistä ovat monet parjanneet, mutta minusta hän oli ihan kelvollinen, vaikka kieltämättä se jatkuva suunmutristelu pakkasi välillä häiritsemään.
Eli ihan hyvä sarjaa on kyseessä, mutta ei nyt mitään all time feivörittejä sentään, ehkä juuri tuosta näyttelijämateriaalin epätasaisuudesta johtuen. Tuli muistaakseni toissakeväänä katseltua niitä siihen asti ilmestyneitä jaksoja maratonityylillä ja hauskaa kyllä oli. Tämä viimeisin kausi ei iskenyt niin paljon kuin aiemmat. Spoilereissa lisää.
Niilon ja Uusitalon väliset kohtaukset olivat hyviä, ja pidin siitä Uusitalon kivessyöpäjuonesta kokonaisuudessaan, vaikka ehkä se tuotiin jossain määrin hieman naurettavalla tavalla esille (”Niitä kulkusia on vain yksi”). Ensimmäisen jakson terroristi-isku oli myös ihan jännittävä, ja sen päätteeksi katsoilta vedettiin taitavasti matto jalkojen alta – kun sitä ehti jo luulla, että aika vähällähän tästä selvittiin, niin loppujen lopuksi Arto olikin ampunut väärän tyypin. Kaiken kaikkiaan kaudella hahmot tuntuivat jotenkin aiempaa etäisemmiltä. Oli ehkä vähän liikaakin niihin rikostapauksiin keskittymistä ja liian vähän muuhun elämään paneutumista, eivätkä käsitellyt rikostapaukset tai ne vähäiset henkilökohtaisen elämän kiemuratkaan olleet pääsääntöisesti kovin kiinnostavia. Sinisalolle (Perankoskelle) oli yritetty virittää kerrankin jotain omiakin juonikuvioita, kun hän ja hänen perheensä joutui ”maalittamisen” uhriksi, mutta sekin tuntui vähän vanhan toistolta. Muistaakseni jollain aiemmalla kaudella ainakin Artolle (Hissulle) ja ehkä jollekin muullekin on käynyt näin. Maikin (Pöysti) isäänsä tullut stalkkaajapoika oli yksinkertaisesti inhottava, ja olisi tehnyt mieli käväistä telkkariruudun toisella puolella antamassa hänelle köniin. Ihan kiva sinänsä, että hahmo herättää jonkinlaisia tunteita, mutta rajansa kaikella. Stalkkaajiakin sarjassa on aiemmin nähty, ainakin sen Maikin exän muodossa.
Tuntui siis vähän siltä, ettei tälle kaudelle ollut oikein keksitty mitään uusia ideoita. Varmasti tulevat kaudetkin tulee kuitenkin katsottua, jahka niitä tulee (sori tautofoniasta).
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy
