TV-sarjaketju

  • 2 318 719
  • 10 193

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
En ole sarjoja viime aikoina hirveästi ahminut. True Detectiven kolmannen kauden katsoin YLE Areenasta ja tykkäsin paljon. Palattiin tunnelmaltaan ehkä siihen eka kauden suuntaan ja sehän toimii. Ei se toka paska ollut, muttei kovin mielenkiintoinen. En tiedä, mitä mieltä tästä yleisesti on oltu, enkä jaksa selvittää. Itse tykkäsin paljon.

Hämmentävän hyvin tämä oli "piilotettu" Areenaan. Isoissa kuvissa kaikkea mikä ei voisi vähempää kiinnostaa ja sitä kategoriaa, mistä löysin sai scrollata hyvän matkaa. Itseäni se vähän hämmentää. Aika iso tuotanto ja vähän yllätyin, että Yleltä pääsi katsomaan. Nythän siellä ei ole enään kuin jaksot 5-8.

Taino True Crimea ja suomalaista viihdettä on tullut vaimon kanssa katsottua, meillä kun ei tv-sarjojen maku noin muuten täsmää ollenkaan. Kyllä minä ihan tykkään Pitääkö olla huolissaan sarjasta ja suurmestarista, kun ei ota kaikkea liian vakavasti ja ylikriittisellä kyynikon asenteella, jollainen minä joskus olen.
 
Viimeksi muokattu:

Reverent

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ylen au pairit maailmalla ei petä taaskaan. Tällä kertaa tuotanto on sijoitettu Panamaan ja taas on saatu hyvä setti koolle. Yks pilalle hemmoteltu luonnevikainen pissis, kaks vähän keskinkertaisimmilla älynlahjoilla varustettua blondia ja yks kihloissa oleva, joka viettää yönsä bileiltojen jälkeen tuntemattomien miesten seurassa. Olen vasta puolessa välissä, joten varmasti hykerryttäviä hetkiä on tulossa, kun henkilökemiat alkavat mennä ristiin. Sen verran olen spoilereita nähny, että tää kohtuullisilla tisseillä varustettu, muuten erikoisen maailmankuvan omaava lähtee jo toisesta perheestä ja haistattaa lähtiessään vitut emännälleen. Way to go!
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Piilotettu? Torstai-illan jännäripaikallahan tuo on pyörinyt kakkosella. TV esitystahtiin itse seurannut, jakso jäljellä
En edes muista milloin olen livenä teeveetä katsonut, saati jotain sarjaa sieltä seurannut. Tämä tietenkin sillain, jos urheilua ei lasketa mukaan.

Minun tvkatsomiseni on siis lähes 100% striimausta. Tähän on monia käytännön syitä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tässä puhuttiin Areenasta, ei mistään ikäihmisten lähetysvirrasta.
Miten siis Areenan voisi "piilottaa" mitään? Sehän on suoratoistoalusta isinä kun muutkin, kyllä siltä itse pitää katsomisensa löytää. Ja oikeastaan vielä helpommin, kun vilasee mitä lähtesyvirtaTV:ssä on (ohjelmalistaukset on joka paikassa edelleen) ja sitten poimii siitä.


Jos näin ei toimi, niin menee kyllä ohi paljon varsinkin pohjoismaista ja suomalaista huipputuotantoa
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Westworldin uusi kausi alkaa näköjään kesällä. Toivottavasti sarja palaa kahden ensimmäisen kauden tasolleen.
 

John Lidgett

Jäsen
Suosikkijoukkue
KouPa ( Kouvolan Paska)
Stranger Thingsin uusin kausi tuli bingetettyä parissa päivässä läpi. Olihan tuossa urakkaa, kun jaksot olivat jotakuinkin elokuvan mittaisia, mutta hyvä näin. Hieman alkoi tässä 3 vuoden odotuksen aikana skektisyys hiipiä puseroon, että näinköhän sarjan taika on edelleen tallella. Mutta onhan se taika tallella, ei kahta sanaa. Näyttelijäsuoritukset ovat edelleenkin täyttä kultaa. Uudeksi suosikiksi Hopperin rinnalle mulla nousi jo viime kaudella Murray "The Bald Eagle", joka nyt saakin ruutuaikaa huomattavasti enemmän. Joka kerta, kun kaveri näkyy ruudussa, niin tekee mieli nauraa. Toimii hyvänä kevennyksenä, kun meno sarjassa on edellisiä kausia selvästi synkempi. Uudet hahmot Eddie ja Argyle tulivat myös vahvasti sisään sarjaan ja homma toimii. Uusi kausi on täyttänyt kaikki odotukset tähän asti ja Stranger Things on Breaking Bad- universumin ohessa parasta mitä Netflixistä (tai mistään suoratoistopalvelusta) löytyy tällä hetkellä. Mulla ainakin nousi kylmät väreet, kun 3 vuoden tauon jälkeen legendaarinen alkuintro pärähti soimaan!

Pakko muuten sanoa, että uusimmalla kaudella saatettiin ehkä nähdä koko sarjan historian eeppisin kohtaus. Nimittäin se, kun Max pakeni sieltä Upside downin helvetistä Vecnalta Running Up That Hill:n soidessa taustalla. Huhhuh. Tuo kohtaus oli pakko katsoa uudestaan. Muutenkin Vecna pahiksena toimii erinomaisesti ja hienoa, että nähtiin myös tuo pahan syntytarina. Se mua jäi vielä hieman mietityttämään, että onko Vecna nyt sitten yhtä kuin Mind Flayer. Ei taida olla? Jännä nähdä, avataanko Mind Flayerin syntyä vielä samalla tavalla kuin Vecnan ja onko Vecna nyt sitte se endgame pahis vai lymyääkö Mind Flayer jossain taustalla vielä.
 

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Time Traveler's Wife. Koska kaikelle mitä Hesari haukkuu pitää antaa mahdollisuus. Parhaimmillaan silloin kun aikamatkustusjuttua käytetään ja silloin kun revitään koko kuvion sekaisuudesta huumoria. Näyttää vaan siltä, että menee siihen suuntaan, että kaikki on angstaavaa draamaa. Toinen jakso vielä meni, kun se aikamatkajuttu toi oman mutkansa, mutta kolmas meni jo kategoriaan einytvaanjaksa. Varsinkin kun tuohon se aikamatkustus ei edes juuri tuonut mitään.

Ymmärrän että tuo "hengaan tulevan vaimoni kanssa kun se on lapsi"-juttu on mahdoton tehdä ilman että kaikki asiaanliittyvät hirtetään, ammutaan ja lopuksi haastetaan oikeuteen, mutta sieltä olisi kyllä ollut kaivettavissa enemmänkin niitä WTF-tilanteita, missä tuo sarja loistaa. Silloin kun tuo menee huumori edellä, se on oikeastaan aika hauska, mutta ei tuota angstaamista vaan oikein jaksa. Varsinkin kun koko ajan tehdään hyvin selväksi, että homma ei lopu kauniisti. Seuraavan jakson varmaan väijyn vielä, mutta jos siihenkin tarvitaan joku kauhea tragedia, niin sitten en varmaan enää jaksa. Arvaan että tarvitaan ja arvaan, että se liittyy siihen, että naimisissa ollaan n. 15 vuotta ja lapsia ei ole. Arvaan myös, että siihen jää katsominen.

Noin muuten olen sitä mieltä, että heti tapaamisen jälkeen Henryn olisi pitänyt mennä 20 vuotta tulevaisuuteen toteamaan, että niillä on 8 lasta.
 

lainelaser

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL Leijonat
Miten siis Areenan voisi "piilottaa" mitään? Sehän on suoratoistoalusta isinä kun muutkin, kyllä siltä itse pitää katsomisensa löytää. Ja oikeastaan vielä helpommin, kun vilasee mitä lähtesyvirtaTV:ssä on (ohjelmalistaukset on joka paikassa edelleen) ja sitten poimii siitä.


Jos näin ei toimi, niin menee kyllä ohi paljon varsinkin pohjoismaista ja suomalaista huipputuotantoa

No sitä sarjaa ja leffaa on tyrkyllä niin paljon että jos se ei näy etusivulla tai sitä ei mainoteta niin helposti unohtuu. Sitten kun noita palveluja on helvetisti käytössä niin paljon mene ohi. Kuten jälkimmäisessä kappaleessa sanotkin. Itseltäkin menee paljon ohi kun ei tule kaiveltua.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Lea.

Ruotsissa ei jääkiekon osalta suju, mutta kyllä nämä jännityspohjaiset draamat hallitaan hyvin. Ylen areena tarjoili tämän 6 jakson mittaisen todisteen asiasta.

Naisnyrkkeilyn maailman, nykyhetken vaikeudet ja menneisyyden haamut seurauksineen käsittelevä sarja onnistui hämmentävällä tavalla olemaan samaan aikaan hyvä ja huono. Jättämättä kuvaa hyvin huonosta missään vaiheessa. Pakko ihailla että näinkin hallitaan asiat.

Sarjan ainoa ongelma oli mittasuhde. Maalattiin kuvaa mm-tasosta vaikka toiminta ihan kauttaaltaan oli puulaakitasoa. Tässä olisi voitu ihan sarjassa olleen nimekkään näyttelijän avulla hoitaa homma uskottavasti ja kaikki (*rummunpärinää* ) rahaan liittyvät tekijät olisi olleet oikeasti uhkaavia. Näin jokaisen osapuolen motiivit olisi toimineet paremmin.

Myös virkavallan puolelta tulleen päähenkilönaisen olisi voinut kynäillä työpaikalleen ja työhommiin uskottavammin. Kun sitten muutoin hänet oli kirjoitettu jäätävän huolellisesti.

Tuli mainittua tuo puulaakitaso ja tämä olikin sitten priimaa. Jokainen pieninkin sivuhahmo oli kirjoitettu osaksi yhtälöä ja kaikki niljakkeet osattiin myös inhimillistää. Jopa suurin "pahis" käsiteltiin juuri hänen tasollaan ja tästä sarjasta oli toisaalta vaikea nimetä pahiksia. Kaikki saivat omalla toiminnallaan dominoefektin vyörymään. Tässä oltiinkin sen äärellä että kuka on hyvä ja kuka paha.

Hahmot, näyttelijät ja intensiivinen tunnelma oli loistavaa. Nuo elementit olivat hallussa ihan alusta loppuun.

Iso kuva oli myös toimiva vaikka se ilmennettiin about heti. Kaikki tunsivat toisensa ja sitten ruvettiin rakentamaan sitä miten noin sisäänpäin lämmennyt porukka saadaan ulos tuosta helvetistä.

Itsestäni tuntui että sarja ihan tarkoituksella loi kuvaa mm-tasosta, mutta ensin piti selvittää puulaakitaso. Kyllähän Lea Ferraran treenaamista hierottiin koko ajan katsojan naamaan ja jopa tylyimmällä hetkellä unelma meinasi voittaa inhimillisyyden.

Ei tämä sarja mikään täysosuma ollut, mutta jälleen kerran hahmojen huolellisella käsittelyllä sekä juonen johdonmukaisuudella oli helppo voittaa katsoja puolelleen. Ja tämän vuoksi tuo selkeä heikko osa-alue hämmensikin niin paljon.

Se on myös todettava ihan omasta kokemuksesta että 60kg naisnyrkkeilijä lyö helvetin kovaa jos on vähänkään enemmän treenattu. Oli hiukan huvittavaa miten isäntänä sarjan "pahin pahis" esiintyi. Tuossa maailmassa en itse noin uhkaavien tekojen jälkeen leikkisi onnellani.

Kyllä tälle suosituksen voi laittaa.

Lea, 4/5.
 
Viimeksi muokattu:

axe

Jäsen
Kahtelin Pistolin, eli Sex Pistolsin lyhyet vaiheet lähinnä Steve Jonesin näkökulman perusteella kerrottuna, directed by Trainspotting-Boyle. Tykkäsin kovasti. Tietty ei varmaan ihan historiallisen tarkkaa ja sellaista muuta nitpicking-paskaa, mutta tietty dramatisointi tekee asioista monasti jopa parempaa.

Ainoa vähän tökkinyt asia oli se, että Stevestä oli tehty vähän turhan söpö ja ylipäätään jopa hurmaava persoona, joka nyt sattuu olosuhteiden ja lapsuuden väärinkäytösten takia olemaan vähän damaged. Ja Rotten taas sitten oli turhankin yli vedetty mulkoileva ja lähes toimintakelvoton kummajainen. Toki myönnän olleeni harvakseltaan paikalla Englannissa 1970-luvun puolivälissä ja tuntevani henkilöt ylipäätään varsin heikosti ja ainoastaan YouTuben videoista tai ehkä kirjoista, mutta ei noi tyypit ihan silleen aiempia mielikuvia kohdanneet. Koska esim. jokainen keittiöpsykologihan näkee oikean Steve Jonesin nuoruuskuvista heti, että siinä on ylimielinen huligaani jossa ei ole mitään hurmaavaa! Mutta Jones toimi sarjassa mukana tuottajana, Rotten-Lydon ei, siitähän ne pienet erot jo syntyy. Ai niin, ja olihan Malcolm McLarenkin sarjassa kummallinen teinitohtori Doogie Howser eikä näyttänyt/vaikuttanut lainkaan bändiään kymmenen vuotta vanhemmalta.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tuli pyöräytettyä tulille True Detectiven ensimmäinen kausi. Kertaalleen olen katsonut silloin aikoinaan joten ihan kaikki ei ole tuoreessa muistissa enää. On tämä edelleen aivan loistava sarja ja McConaughey vetää juuri niin kovan roolin kuin muistelinkin. Tämän jälkeen täytynee sitten ottaa työn alle kausi kolme, joka on vielä itseltäni katsomatta.

Juuri lopetin kauden 3 Areenasta... olihan se laatua.. ei nyt niin top notch kuin ykkönen, mutta hyvää laatua tässä genressä kyllä. Miten toisen kauden sössivätkin kässärin suhteen, ei ymmärrä. Franchise kärsi pahasti.

Mutta näyttäsi nelosen tekijäkaarti sellaiselta, että laatu jatkuisi.. odotellaan
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Voiko kolmosen katsoa ilman toisen kauden katsomista? Eikö nämä olekin itsenäisiä kausia?

Ykkösen olen joskus katsonut ja pidin.
 

Outsider

Jäsen
Voiko kolmosen katsoa ilman toisen kauden katsomista? Eikö nämä olekin itsenäisiä kausia?

Ykkösen olen joskus katsonut ja pidin.
Mikäli True Detectivestä on kyse, niin kyllä voi. Kausilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kolmonen oli kyllä tosi hyvä, mutta pitäisi itse katsoa kakkonenkin uudestaan, kun sitä niin paljon aina haukutaan ja mielestäni sekään ei ollut surkea.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mikäli True Detectivestä on kyse, niin kyllä voi. Kausilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kolmonen oli kyllä tosi hyvä, mutta pitäisi itse katsoa kakkonenkin uudestaan, kun sitä niin paljon aina haukutaan ja mielestäni sekään ei ollut surkea.
Ei minunkaan mielestäni kakkonen mikään surkea ollut vaikka älyttömästi rapaa saakin. Tosin onhan tästä aikaa kun se tuli katsottua. En varmaan jaksa katsoa uudestaan tosin.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
We Own This City HBO:lla oikein vahvaa settiä kahden jakson perusteella. Baltimoressa seikkaillaan ja taustalla Wiren tekijät. Tykkään.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
We Own This City on tosiaan herkkua Wiren ystäville.
Tarinankerrontatyylissä lainauksia True Detectivestä joten ei paljon kovempaa comboa voisi keksiäkkään.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mikäli True Detectivestä on kyse, niin kyllä voi. Kausilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kolmonen oli kyllä tosi hyvä, mutta pitäisi itse katsoa kakkonenkin uudestaan, kun sitä niin paljon aina haukutaan ja mielestäni sekään ei ollut surkea.

Kakkoskausi on saanut ihan aiheetta haukkuja. Ei se tietty ole ykköskauden veroinen ja vähän eri tyylinen, mutta aivan erinomainen silti. Se poliisihyökkäys on parhaita tuon tyyppisiä action-kohtauksia koskaan missään. Se on realistisimman oloista ammuskelua ja jättää vähän samanalaisen olon jälkeensä kuin se Saving Private Ryanin alun taistelukohtaus. Keskimäärin nämä pyssyräiskinnät poliisisarjoissa muistuttavat enemmän lasten pyssyleikkejä kuin todellista tulitaistelua.

Edit. Paitsi nyt uudestaan Youtubesta katsottuna niin on tuossakin perus Hollywood kliseet alkaen luodinkestävistä autoista. Miksi ne Ukrainassa käyttää panssarivaunuja kun perus farmariauto ajaa saman asian kun vaan pysyy poissa ikkunoista.
 
Viimeksi muokattu:

Teresa

Jäsen
Kylmäverisesti sinun 4 ekaa jaksoa takana. Vaikuttaa oikein hyvältä sarjalta. Joskus kun jonne oli, niin muistan vilauksiani tästä nähneen, mutta koskaan en ole aikaisemmin kattonut. Onkohan 2 ja 3 kausi sitten huonompia, kun niissä ei kait enää ole oikeita rikoksia takana?
Olet varmaan jo ehtinyt edetäkin sarjassa, mutta ainakin omasta mielestäni kaikki kaudet olivat suurin piirtein tasavahvoja. Tämä taisikin olla ensimmäinen maassamme tehty poliisisarja tai ainakin ensimmäinen minun katsomani. Pidin erityisesti siitä, että tapaukset olivat pääsääntöisesti oikein kiinnostavia. Ykköskaudella keissit tosiaan perustuivat vieläpä Suomessa ihan oikeasti tapahtuneisiin ja aikoinaan lehtien palstoillakin esiteltyihin rikoksiin, mikä toi hommaan oman autenttisen lisävivahteensa. Toisella kaudella keskityttiin ulkomaalaisten rikosjuttujen fiktioksi sovittamiseen ja kolmoskauden keissit olivat täysin käsikirjoittajien päästä kotoisin. Sekä tosipohjaisiin että kuvitteellisiin tapauksiin oli saatu ujutettu roppakaupalla draamaa. Olivatpa myös sarjan sivujuonet usein varsin tunteita herättävää sorttia.

Kylmäverisesti sinun -sarjassahan jokainen jakso pyrkii kertomaan oman itsenäisen tarinansa – samoin kuin muiden lemppareideni joukosta vaikkapa Housessa tai Pienessä talossa preerialla. Kylmärit eroaa noista kahdesta muusta mainitsemastani sikäli, että siinä jaksot eivät kuitenkaan ole liian irrallisia keskenään. Kaudet etenevät kyllä keissi per jakso -tahdilla, mutta aikaisempien jaksojen keissejä muistellaan aina välillä. Lisäksi päähenkilö Veli Miettisen ja hänen työkavereidensakin henkilökohtaisen elämän kiemurat pyörivät koko ajan taustalla ja etenevät varsin luontevalla tahdilla. Housessahan vaikkapa hahmonkehitys saattoi harppoa joskus ihan hullua pikavauhtia juuri siitä syystä, että jokainen jakso oli yritetty runnoa itsenäiseksi kokonaisuudeksi. Pienessä talossa preerialla taas oli vähän samaa ongelmaa, mutta lisäksi merkittävätkin tapahtumat unohtuivat eteenpäin mentäessä kuin taikaiskusta. Kylmäreissä moisia puutteita ei episodimaisesta esitystavasta huolimatta ilmene, vaan siihen on saatu vangittua aito jatkuvuuden tuntu.

Toiseen seuraamaani suomalaiseen poliisisarjaan eli Robaan verrattuna Kylmärit ei kuitenkaan ole aivan yhtä realistisen oloinen. Toki Veli on murharyhmän rikospoliisi ja siksi hänen työtehtävänsä ovat luonnollisestikin paljon raflaavampia kuin Roban piiripoliisien vastaavat, mutta hänelle tuntuisi siunaantuvan vähän epäuskottavankin paljon kaiken maailman ihmissyöjien ja sarjamurhaajien jahtaamista siihen nähden, että käsittääkseni suuri osa tämänkin maan henkirikoksista on vain jotakin alamaailman keskinäisiä välienselvittelyjä. Toisaalta kehuin juuri sarjassa käsiteltyjen keissien mielenkiintoisuutta ja draamapotentiaalia, mutta tuollakin asialla on puolensa ja puolensa – realistisuushan siinä väistämättä kärsii, jos tykitetään peräkanaa toinen toistaan ihmeellisempiä tapauksia.

Sen sijaan rikospoliisien toimintatavat tuntuisivat rajallisten tietojeni valossa olevan sarjassa ihan uskottavasti kuvattu, paitsi että kyseisellä poliisilaitoksella ilmeisesti häärii ainakin viimeisellä kaudella vain kolme työntekijää. En välttämättä kaipaisikaan enempää merkittäviä sivuhenkilöitä, mutta ihan todenmukaisuuden nimissä olisin toivonut muitakin jepareita edes taustalle vilahtelemaan. Lisäksi on vähän turhan kärjistettyä, että joka ikinen Velin ja hänen perheensä keskinäinen illanvietto kusahtaa raadon löytymiseen. Onhan rikospoliiseilla varmasti paljon hommia (etenkin jos osastolla on indeksihenkilön lisäksi vain kaksi tyyppiä) ja yksityiselämä sellaisesta väistämättä kärsii, mutta rajansa kaikella.

Sarjan hahmot on enimmäkseen uskottavasti kirjoitettu. Tässä ei nähdä mitään puhtoisia sankareita, vaan jokaisella lainvalvojalla piilee pinnan alla myös pimeä puolensa. Siitä en tosin pitänyt, että Velin ja hänen tärkeimmän työkaverinsa TT:n välille oli väsätty sellainen yksinkertaistettu Sherlock Holmes vs. rakas Watson -dynamiikka. TT:n tehtävänä oli esittää aina ne kaikkein itsestäänselvimmät ja lopulta täysin erheellisiksi osoittautuvat ratkaisuvaihtoehdot, kun taas Veli oli aina oikeassa. Olisin toivonut ihan henkilökuvien realistisuuden nimissä, että Veli olisi joskus vaikkapa kämmännyt oikein kunnolla ja TT olisi pelastanut päivän. Oikeassa elämässä kun kukaan ei ole aina oikeassa tai väärässä, vaan kaikki meistä tekevät tietenkin joskus virheitä, mutta harva kuitenkaan ihan koko aikaa.

Näyttelijät olivat sivuhahmojen osalta priimaa: Antti Reini, Leena Uotila, Taneli Mäkelä (no hän taisi esiintyä vain yhdessä tai ehkä kahdessa jaksossa), Kari Väänänen, Mari Nenonen… Usko Nikkari oli vertaansa vailla omalaatuisena ja murhista selvästi jonkin sortin sadistista nautintoa imevänä oikeuslääkärinä. Rikosten uhreina ja syytettyinä vilahteli monia tv:stä tuttuja näyttelijöitä ja näyttelijäksi yrittäviä, kuten Apulannan Toni – kiinnostus hänen roolisuoritustaan kohtaan minut alun perin ajoikin tämän sarjan pariin. Harmi vain, että itse pääosan vetäjä Ville Virtanen on mielestäni väkinäinen puupökkelö. Hänen tapansa ängätä repliikkejä häiritsee erityisen paljon siitä syystä, että siitä joudutaan kärsimään miltei jokaisessa kohtauksessa. Olisin mieluummin suonut, että pääosassa olisi ollut joku kovan luokan tekijä ja kaikkien sivuhenkilöiden näyttelijät olisivat olleet keskinkertaisuuksia.

Mutta että laatusarja oli tämäkin. Kaikki kaudet on tullut katsastettua useampaan otteeseen. Ilmeisesti ne löytyvät nykyään Ruutu plussastakin, joten pian voisi olla aika palata jälkeen Kylmäreiden pariin.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
@Teresa Joo tulihan tuo sarja sitten katsottua heti putkeen oikeastaan läpi. Pidin kyllä sarjasta ja lopetus oli mielestäni hyvä. Taneli Mäkelä tosiaan oli vain ensimmäisessä jaksossa ja kun omissa papereissani on ehkä jopa kovin suomalainen miesnäyttelijä, niin oisin halunnut nähdä Mäkelää tässä lisääkin. Ehkä tuo eka kausi oli juuri paras, kun siinä tapaukset olivat oikeita ainakin osittain. Taisi saada kovaa kritiikkiä vain juuri siitä, kun perustuivat oikeisiin rikoksiin, jonka takia sitten seuraavalle kaudelle keksittiin nämä tapaukset.

Olihan tuota ennen jo tietääkseni poliisisarjoja, ainakin joku Tommi Korpelan tähdittämä 1990-luvulla, jos en väärin muista. Suosittelen kuitenkin tuota Kylmäverisesti Sinun sarjaa kaikille ja onhan pääosassa oleva Ville Virtanen tässä paljon parempi kuin Sorjosessa joka sekin nyt oli ihan katsottava sarja.
 

Soutukorva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Olen tässä katsellut areenasta Pysäyttäkää Nyqvist -sarjaa. Alku oli hämmentävyydessään lupaava. En oikein osannut sanoa, onko tämä hyvä vai täyttä paskaa. Nyt kahta jaksoa vaille valmiina tuntuma on kääntynyt tasolle ihan jees.

Satiirisen vakoilukomedian Pysäyttäkää Nyqvistin piti alkaa jo viime kuussa, mutta Ylen uutisoitiin tuolloin hyllyttäneen sarjan.

Hyllytys osoittautui kuitenkin lopulta vain väliaikaiseksi päätökseksi, sillä Pysäyttäkää Nyqvist käynnistyy tänään TV1:llä. Alun perin ongelmana oli Iltalehden tietojen mukaan se, että Ylessä pelättiin, etteivät katsojat olisi osanneet erottaa faktaa fiktiosta. Sarjassa Venäjä aloittaa hybridioperaation Suomea vastaan. Ukrainan sodan varjossa sarjaa pidettiin pelottavan ajankohtaisena. Kyse on kuitenkin mustasta
huumorista ja komediallisesta sepitteestä.
 

Hollanti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Varmaan se KalPa
Koskisen kakkos kausi alko tänään ja...
Se on lisää Koskista
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Olen tässä katsellut areenasta Pysäyttäkää Nyqvist -sarjaa. Alku oli hämmentävyydessään lupaava. En oikein osannut sanoa, onko tämä hyvä vai täyttä paskaa. Nyt kahta jaksoa vaille valmiina tuntuma on kääntynyt tasolle ihan jees.

Ihan mukava sarja oli katsoa, itseä tosin näissä kotimaisissa ärsyttää se että alkuun pohjustetaan tosi hyvin ja on todella lupavaa, sitten loput pari jaksoa tulee hirveän kiireen tuntua, kaikki paljastettava ja puskettava kiireellä edestakaisin.
 

Buster

Jäsen
Helpon katseltavan paikkaa täyttää tällä kertaa Suurmestari UK, eli Taskmaster. Alunperin formaattiin sisään kotimaisen version kakkoskaudella ja nyt vasta kolmannen kotikauden aikana kurkistus tuonne alkulähteelle.

Todella hienoa settiä. Greg Davies on hauska ja nopeasanainen mies, sekä niin on myös Alex Horne ja kaksikon välillä käytävä sanailu vain paranee kausi kaudelta. Davies myös vittuilee kisailijoille kieli poskessa (ja kisailijat toisilleen, sekä Daviesille), jolloin nuo studio-osuudetkin ovat jotain muuta kuin ohjelmaa pätkästä toiseen liikuttavaa kankeaa pakkopullaa. Brittisarjassa kilpailijat ovat sanavalmiita koomikoita ja siellä ei ole mitään viikottaista julkkisvierasta kiertämässä.

Suomen puolella vähän hiertää nuo studiohommat, jotka on muuttuneet hyvinkin virkamiesmäisiksi erityisesti tällä kolmoskaudella. Ja paljon riippuu tietysti kisailijoistakin. Kovin vähän siellä on koomikoita taas kolmannella kaudella. Kakkoskausi oli ihan omalla tasollaan. Eikä ole haitannut nyt UK:ta katsoessa, että on tullut tuttuja suomiversiossa käytettyjä tehtäviä vastaan.

Ekalta kaudelta UK:ssa tunsin yhtä vajaa kaikki kisailijat, tokalta kaudelta vain yhden ja ei haitannut menoa. Siinä kisailun ja studiosanailun lomassa kilpailijoille muodostuu todella nopeasti persoonallisuus, kenties jopa se aito persoona puskee läpi erityisesti tehtävissä. Kolmannella kaudella Paul Chowdry on valtavan herkullinen ja omalaatuinen tapaus. Ei voi olla ihan varma, että vetääkö se vaan hienoa roolia.

TV:stä sitten nauhoitellut UK:n vitos ja ysikausia, ja noita muita katsellut MTV:n videopalvelusta. Ihmeellisesti vaan jopa tv:n puolella mainoskatkot ovat joskus tulleet tulleet useamman kymmenen sekuntia liian aikaisin, ja on jäänyt jotain näkemättä. Melkein maksaisin 5-10 euroa, ettei tarttisi tuon sarjan kohdalla katsella mainoksia. Mutta en kuitenkaan 30 euroa kuukauden C Moresta.

Pitänee jenkkiversiokin katsella jostain, että miten ne oikein sähläsivät sen. Lisa Lampanelli ja Ron Funches ovat ainakin hyviä kilpailijoita. Reggie Watts suurmestarina kuulostaa "mielenkiintoiselta". Kyllä siinä vähän häijykin pitäisi pystyä olemaan sellaisella sopivalla ja hyvällä tavalla.

EDIT: James May - Miehemme Italiassa tulee näköjään Amazon Primelle ensi kuun 15. päivä. Luvassa on jälleen varmastikin taattua hyväntuulista viihdettä kulturellin ja maailmaa matkanneen herrasmiehen siivellä. James May - sumimasen.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös