Maple Leaf kirjoitti:
Eikä valinnanvapautta olisi lakisääteisen tupakointikiellon jälkeenkään. Siksi ihmettelen edelleen, miksi tällainen asia tarvitsee erityistä lainsäädäntöä. Jos kerran ihmiset kaipaavat savuttomia ravintoloita, on niille oltava markkinoita, aivan ilman erityisiä lakeja asiasta. Ravintoloitsija päättäköön, saako hänen raflassaan polttaa vai ei, ja asiakkaat äänestäkööt lompakoillaan.
Asia voisi olla näin jos kyseessä ei olisi todistetusti terveydelle haitallinen substanssi, jonka vaikutuksilta pääasiassa pyritään suojelemaan henkilökuntaa, joka joutuu sille altistumaan. Jos kyseessä olisi esimerkiksi nenänkaivuu, olisi ihan ookoo, että markkinat voisivat itse ratkaista tarvitaanko erillisiä ravintoloita, joissa nenänkaivuu on sallittua ja toisia, joissa se on kiellettyä.
Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa vastapelurina on joukko ihmisiä, jotka ovat riippuvuutta aiheuttavan nautintoaineen käyttäjiä ja näin ollen alentuneen arvostelukyvyn alaisessa tilassa. Tämä joukko ihmisiä, kutsuttakoon heitä tässä yhteydessä vaikkapa tupakoitsijoksi, kokee oman nautintonsa tyydyttämisen tärkeämmäksi kuin yleisen edun, johon kuuluu nautintoainetta käyttämättömien suojeleminen tarpeettomalta altistumiselta terveydelle haitallisille aineille. Kyse ei ole mistään markkinoista vaan ihmisten keskinäisestä solidaarisuudesta ja huomioonottamisesta. Ihmisten, jotka eivät halua tupakoida tai jotka eivät sillä hetkellä tupakoi, ei pidä joutua alttiiksi muiden tuottamille haitallisille ainesosille.
Jos raflaan ilmaantuisi kaveri tinneripönikkä kainalossa ja hän alkaisi imuroimaan keuhkoihinsa kymmenen litran sangosta ohennetta niin, että koko baari haisisi kuin Tikkurilan maalitehdas, kaveri heitettäisiin niska-perse -otteella välittömästi kadulle pääläreineen. Kaikille olisi selvää, että muiden asiakkaiden päätä alkaisi särkeä, osa olisi seuraavana päivänä elämänsä krapulassa ja pidemmän aikaa altistuneet saisivat pysyviä vaurioita elimistöönsä. Kuulostaako tutulta?
Jos tupakka tuotteena lanseerattaisiin markkinoille nyt, se ei vamasti menisi läpi lainsäädännön seulasta. Ei myöskään kahvi tai moni muukaan nautintoaine, mutta toisin kuin tupakka, nämä vahingoittavat ainoastaan käyttäjää itseään. Minun on hyvin vaikea ymmärtää sitä itsekkyyttä, joka kumpuaa ihmisistä, jotka vastustavat ajatusta savuttomista ravintoloista tai ylipäätään savuttomista julkisista tiloista. Moni muukin harrastajansa mielestä mukava asia edellyttää sen harrastamista omissa oloissaan ilman, että tästä rajoituksesta aiheutuisi suunnatonta haittaa. Ei seksiäkään harrasteta julkisissa paikoissa, ainakaan pääsääntöisesti. Itse ainakin olen malttanut odottaa siihen asti, kunnes olen päässyt jonkinmoiseen näkösuojaan. Ja sen aiheuttamat haitat olisivat ainoastaan esteettisiä.
Yhtä hyvin voitaisiin vaatia baareja, joissa käsiaseilla ammuskelu on sallittua alkoholinjuonnin ohella. Mahdolliset kuolonuhrit tulisivat silloin instant-pohjalta toisin kuin passiivisen tupakoinnin seuraukset, joissa aiheuttajat ovat kollektiivinen joukko, joka ei ole uhrinsa sairasvuoteella asiaa toteamassa elleivät satu olemaan viereisessä rautakeuhkossa pihisemässä.
Ainoa todellinen peruste ravintolatupakoinnille on, että se on ennenkin ollut sallittua. Se on ollut sallittua, koska haitallisista vaikutuksista ei aikoinaan tiedetty. Röökiä on saanut vetää maalla, merellä ja ilmassa, Moni muukin asia on muuttunut kielletyksi tai siitä on luovuttu, kun asiasta on saatu tietoa. Aivovaurioiden hoito poraamalla kalloon reikä on todettu yleisluontoisesti huonoksi ideaksi, kommunismi on todettu toimimattomaksi yhteiskuntajärjestelmäksi, moottorisahan käynnistäminen terä jalkojen välissä on vähemmän suositeltavaa jne. Virheistä on opittava. Vastakkain eivät ole terveysfasismi ja oikeus oman kehon turmelemiseen tai holhousyhteiskunta ja vapaa markkinatalous. Vastakkain ovat itsekkyys ja muiden huomioonottaminen.
