Mainos

Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

  • 258 219
  • 1 089

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Täällä kun on esille tuotu, niin täytyy itsekin liittyä joukkoon, joka ihmetteli sitä Akseli Koskelan "Lahtariarmeija"-kommenttia. Kirjaa en häpeäkseni ole lukenut, siis Pohjantähtiä, mutta olen ymmärtänyt, että toden totta niinkin kahtia jakautuneessa kylässä mitä Pentinkulma oli, oli talvisota, tai II maailmansota yleensäkin yhteinen hanke, jos näin voi sanoa ja vanhat rintamalinjat ainakin hetkeksi unohdettu suuremman vihollisen edessä. Voihan se toki olla, että kun on kaksi poikaa jo menettänyt, niin ei enää kolmatta halua ja sitten mieleen voi tulla, että keiden herrojen puolesta siellä tapellaan. Koivusalon Pohjantähdessä kun pojat lähti YH:n, niin jopa Rautajärvi ja Siukola laittoivat syrjään omat vihamielisyytensä.
 
Viimeksi muokattu:
Sellaista muuten mietin että onko sitä sensuroimatonta kirjaversiota aka Sotaromaania ollut millään muotoa tutkittavissa jo 80-luvulla? Tuli mieleen lähinnä siitä kun virallisesti tuo julkaistiin vuonna 2000, mutta tuossa Mollen versiossa esim. siinä kun venäläiset hyökkää haavoittuneiden kuljetusauton kimppuun huutaa se sotamies "Minä tapan kaikki, suomalaiset ja ryssät, minä tapan jumalan" tuo lainaus taitaa olla siitä sensuroimattomasta versiosta?
Sotaromaani oli Tampereen yliopiston professori Yrjö Varpion hallussa ainakin loppuajat ennen julkaisua. Varpio toki itse Linna-tutkija.

Sotaromaanin vaikea synty: Väinö Linnan perikunta tuomitsi idean sensuroimattoman Tuntemattoman julkaisemisesta - Seura.fi

Tuntemattomassa sotilaassa tuo sitaatti loppuu "minä tapan kaikki" -kohtaan. Sotaromaanissa jatkuu edellämainitun lisäksi (Jumalan po Jumalankin) vielä: Minkä takia sinä annat minun palaa... Tu tänne perkele, niin minä tapan sun saatanan... s. 444.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Sotaromaani oli Tampereen yliopiston professori Yrjö Varpion hallussa ainakin loppuajat ennen julkaisua. Varpio toki itse Linna-tutkija.

Sotaromaanin vaikea synty: Väinö Linnan perikunta tuomitsi idean sensuroimattoman Tuntemattoman julkaisemisesta - Seura.fi

Tuntemattomassa sotilaassa tuo sitaatti loppuu "minä tapan kaikki" -kohtaan. Sotaromaanissa jatkuu edellämainitun lisäksi (Jumalan po Jumalankin) vielä: Minkä takia sinä annat minun palaa... Tu tänne perkele, niin minä tapan sun saatanan... s. 444.
Joo muistelinkin että tuon jumalan tappamisen jälkeen oli vielä muutakin huutoa, sen vaan tuli ensimmäisenä mieleen tuosta kun Mollen versiota katselin.

Eroaako tuo Sotaromaani muuten Tuntemattomasta sotilaasta muuten kuin niiden poistettujen kohtien osalta, jotka siis on Sotaromaanissa kursiivilla tekstissä mukana?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sellaista muuten mietin että onko sitä sensuroimatonta kirjaversiota aka Sotaromaania ollut millään muotoa tutkittavissa jo 80-luvulla? Tuli mieleen lähinnä siitä kun virallisesti tuo julkaistiin vuonna 2000, mutta tuossa Mollen versiossa esim. siinä kun venäläiset hyökkää haavoittuneiden kuljetusauton kimppuun huutaa se sotamies "Minä tapan kaikki, suomalaiset ja ryssät, minä tapan jumalan" tuo lainaus taitaa olla siitä sensuroimattomasta versiosta?

Väinö Linnahan oli jollain tavalla mukana tässä Mollbergin elokuvan teossa. Tai ainakin seurasi kuvauksia. Olen itse nähnyt muistaakseni YLE:n Elävästä Arkistosta pätkän Linnan juhlista muistaakseni vuodelta 1982 tai 1983, jossa Linna ja Mollberg yhdessä kertovat TV-toimittajille, että ovat päättäneet uuden Tuntemattoman tekemisestä.

Linnahan muistaakseni sai aivoinfarktin kuvausten aikaan (tai jo ennen niiden alkua), ja menetti puhekykynsä. Tästä huolimatta hän seurasi usein kuvauksia. En pitäisi mitenkään poissuljettuna, että tämä olisi kertonut Mollelle, miten muutama kohtaus olisi hänen mielestään pitänyt mennä kirjassa, ja tämä olisi vaikuttanut sitten elokuvaankin.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Meni nyt aika lailla aiheesta jo sivuun, joten aasinsillan kautta asiaan: TPA:ta oli hyödynnetty ihan hyvin Tuntemattomassa, mutta minusta Akselin paasaus lahtareiden armeijassa olemisesta ei ollut ihan kirjan mukaista. Akselin punaisuus oli tuolloin jo kovaa vauhtia kadonnut, eikä hän missään vaiheessa kirjaa antanut ymmärtää, että sodassa mukana oleminen olisi jotain luokkapetturuutta. Siksi tuo ei ollut erityisen hyvä toteutus Louhimieheltä. Tuli olo, että mahtaako tämä olla edes lukenut TPA:ta...
Hyvä pointti, joka myös täällä aiheutti niheyttä muuten niin hyvässä sarjatoteutuksessa. Akselihan päin vastoin jo talvisodan aikana itse suunnitteli sanomalehtien tilannekartoista puolustusasemia ja radiota kuunnellessa kehotti poikia "painamaan raskaimman päälle". Tietysti talvisodassa kaksi pojista oli jo kuollut eikä Akseli olisi enää halunnut menettää esikoistaan, mikä sitten näkyi miehen totaalisena romahtamisena kun tieto Vilhon kaatumisesta tuli Pentinkulmalle.
Itse mietin tätä taas näiden "taiteellisten vapauksien" kantilta. Louhimies varmaan halusi tuoda tässä esille tätä Koskelan taustaa kun on kuitenkin ns. punaisesta perheestä kotoisin. Koskelan aatemaailmaa nyt ei niin kamalasti avata Tuntemattomassa sotilaassa (siis ainakaan elokuvassa, kirja on lukematta vaikka vanhempien luona Sotaromaani onkin), jos nyt lasketa sitä upseerien korsulla riehumista kännipäissään.

Toteutuksena ehkä vähän tönkkö joo, mutta itse näen tuon enemmänkin juuri perhetaustan esilletuomisena. Ja miksei myös sitten tuollaisena TPA-tribuuttina noin muutenkin.
 

rosba70150

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
On muuten hauska kattoo tätä sarjaa ja varsinkin 2. jaksoo kun oma lärvi näkyy sen aikaa mitä kohtausta oikeasti kuvattiin.

Hauskaa on myös se että törmään Eero Ahoon n. kerran kk Kalliossa ja se tuijottaa mua aina vähän kiusaantuneena. Liekkö muistaa että pudotti kp:n rumpulippaan mun kasseille. En oo viittiny muistuttaa
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Hauskaa on myös se että törmään Eero Ahoon n. kerran kk Kalliossa ja se tuijottaa mua aina vähän kiusaantuneena. Liekkö muistaa että pudotti kp:n rumpulippaan mun kasseille. En oo viittiny muistuttaa
Kyllähän tuollaisesta voisi jo oikeasti muistuttaa. Mene sanomaan vaikkka "kuule sie alikessu" ja sitten jatkat tarinaa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Niin ja toki tuossa Mollen versiossa on muutama muukin turhan papan näkönen, meinaan esim Vääpeli Korsumäkeä. Toki hyvää oli taas, että nuoria oli nuo varusmiesten näyttelijät.

On totta, että Korsumäki on tuossa vanha mies, ja minustakin jo liian vanha. Toki kirjassakin mies mainitaan iäkkääksi kantavääpeliksi, josta löytyy myös tällainen sitaatti: "Vanhuus ja talvisota oli riisunut vääpelin idealismin, mikäli sellaista oli ollut, ja huokaisten hän ajatteli niitä uusia vaivoja ja kärsimyksiä, joihin hänen vielä kerran olisi astuttava".

Korsumäki

Itse epäilisin tuon perusteella miehen olleen jossain hieman viidenkymmenen ikävuoden yläpuolella. Ehkä n. 55-vuotias voisi olla sivistynyt arvaus.

Mollbergin elokuvassa Kaarnan hahmo tökkii vielä enemmän. Siltikin kokonaisuutena tuon elokuvan näyttelijäsuoritukset ovat minusta kokonaisuutena kaikkein parhaimmat, vaikkakin nuo yksittäiset limbot siitäkin löytyvät.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Yhtä kohtausta mietin myös kovasti jo silloin kun näin leffan ja uudestaan tämän sarjan kohdalla.

Minkähän takia siinä kun Rokka tuo Baranovin pojan eli venäläiskapteenin sinne Sarastien korsuun niin Sarastie kutsuu siellä taustalla ollutta lähettiä tms etunimellä "Ossi"? Kaikkia muita sotilaita kutsutaan vain ja ainoastaan sukunimellä, mutta tuossa kohtauksessa sanotaan Ossi. Tarkistin vielä lopputeksteistä niin hahmo löytyy nimellä "Sarastien lähetti Ossi" ja näyttelijänä Ossi Kivimäki.

Mikähän lie mahtoi olla syynä tähän että tuossa oli pelkästään etunimi Ossi? Oletan nyt että kyseessä on tosiaan etunimi. Luulisi että tuossa olisi kutsuttu sukunimellä ja sotilasarvolla muuten.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yhtä kohtausta mietin myös kovasti jo silloin kun näin leffan ja uudestaan tämän sarjan kohdalla.

Minkähän takia siinä kun Rokka tuo Baranovin pojan eli venäläiskapteenin sinne Sarastien korsuun niin Sarastie kutsuu siellä taustalla ollutta lähettiä tms etunimellä "Ossi"? Kaikkia muita sotilaita kutsutaan vain ja ainoastaan sukunimellä, mutta tuossa kohtauksessa sanotaan Ossi. Tarkistin vielä lopputeksteistä niin hahmo löytyy nimellä "Sarastien lähetti Ossi" ja näyttelijänä Ossi Kivimäki.

Mikähän lie mahtoi olla syynä tähän että tuossa oli pelkästään etunimi Ossi? Oletan nyt että kyseessä on tosiaan etunimi. Luulisi että tuossa olisi kutsuttu sukunimellä ja sotilasarvolla muuten.
Olisiko syy niinkin yksinkertainen, että lähettien kanssa suhde oli niin tuttavallinen ja läheinen, että muodollisuudet heivattiin sivuun.

Heti kirjan/elokuvan alussakin Kaarna ”kinastelee” lähettinä kanssa kuin vanha pariskunta, eiköhän silloin ole jo sinuteltukin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse mietin tätä taas näiden "taiteellisten vapauksien" kantilta. Louhimies varmaan halusi tuoda tässä esille tätä Koskelan taustaa kun on kuitenkin ns. punaisesta perheestä kotoisin. Koskelan aatemaailmaa nyt ei niin kamalasti avata Tuntemattomassa sotilaassa (siis ainakaan elokuvassa, kirja on lukematta vaikka vanhempien luona Sotaromaani onkin), jos nyt lasketa sitä upseerien korsulla riehumista kännipäissään.

Avataan sitä kirjassa. Kiljunjuonnin yhteydessä kerrotaan, että Koskelan suku on punainen taustaltaan. Kerrotaan mm. että naapurin pappilan jääkäripoika oli omin käsin ampunut kaksi hänen setäänsä sisällissodan jälkiselvittelyissä. Tämä toki hieman muuttui TPA:ssa, sillä siinä Ilmari Salpakari johti teloitusosastoa. Myös se muistaakseni mainitaan, että Koskelan isä oli selvittänyt vankileirin lähinnä hyvän terveytensä ansiosta.

Mollberg toi omassa versiossaan Koskelan suvun taustat paremmin esiin. Siinä umpihumalassa oleva Vilho kertoilee melkein ääni murtuen, kuinka hän katseli kuinka kiväärimiehet veivät Aleksi- ja Aku-sedät...
 
Viimeksi muokattu:

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Avataan sitä kirjassa. Kiljunjuonnin yhteydessä kerrotaan, että Koskelan suku on punainen taustaltaan. Kerrotaan mm. että naapurin pappilan jääkäripoika oli omin käsin ampunut kaksi hänen peräänsä sisällissodan jälkiselvittelyissä. Tämä toki hieman muuttui TPA:ssa, sillä siinä Ilmari Salpakari johti teloitusosastoa. Myös se muistaakseni mainitaan, että Koskelan isä oli selvittänyt vankileirin lähinnä hyvän terveytensä ansiosta.
Noniin siinä on selkeämmin tuotu perhetaustaa esille. Laineen Tuntemattomasta ei voi oikein mitenkään edes päätellä että tämä Koskela on samoja Koskeloita mitä TPA:ssa, jos siis ei tuota ennestään tiedä. Olenko kuitenkaan hirveän väärässä jos väitän ettei tuo Vilho tainnut kuitenkaan kovin tulipunainen aatteeltaan olla?

Mollberg toi omassa versiossaan Koskelan suvun taustat paremmin esiin. Siinä umpihumalassa oleva Vilho kertoilee melkein ääni murtuen, kuinka hän katseli kuinka kiväärimiehet veivät Aleksi- ja Aku-sedät...
Tässä on sitten enemmänkin niitä vapauksia otettu, Vilho taisi olla joku 5- tai 6-vuotias kun sedät ammuttiin hiekkamontulla ja mielestäni ei tainnut siinä ihan läsnä kuitenkaan olla?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Noniin siinä on selkeämmin tuotu perhetaustaa esille. Laineen Tuntemattomasta ei voi oikein mitenkään edes päätellä että tämä Koskela on samoja Koskeloita mitä TPA:ssa, jos siis ei tuota ennestään tiedä.

Jos olisi päätellyt, olisi aikamoinen ennustaja. Laineen elokuva on vuodelta 1955, TPA:n ensimmäinen osa ilmestyi 1959.

Olenko kuitenkaan hirveän väärässä jos väitän ettei tuo Vilho tainnut kuitenkaan kovin tulipunainen aatteeltaan olla?

Mielestäni ei pätkääkään. Akselistakin punaisuus alkoi hiljalleen lähteä kun sai takaisin kansalaisluottamuksensa takaisin.

Tässä on sitten enemmänkin niitä vapauksia otettu, Vilho taisi olla joku 5- tai 6-vuotias kun sedät ammuttiin hiekkamontulla ja mielestäni ei tainnut siinä ihan läsnä kuitenkaan olla?

Tässä viitattiin tietenkin siihen, että kiväärimiehet veivät sedät Koskelan torpalta. Aluksi heidät vangittiin ja sitten tuomittiin kuolemaan.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Jos olisi päätellyt, olisi aikamoinen ennustaja. Laineen elokuva on vuodelta 1955, TPA:n ensimmäinen osa ilmestyi 1959.
No näin joo tietysti, nyt tuli itselle ihan täysi oikosulku. Jotenkin muistin että TPA:sta olisi jotain tullut jo ulos kun Laineen leffa julkaistiin, mutta näinhän se ei missään nimessä ole ja tämän tiesinkin kyllä.

Mielestäni ei pätkääkään. Akselistakin punaisuus alkoi hiljalleen lähteä kun sai takaisin kansalaisluottamuksensa takaisin.
Joo katsoin itse asiassa eilen ihan mielenkiinnosta vähän pätkiä ensin TPA:sta ja sitten Akseli ja Elina -leffasta, ja olihan tuo muutos Akselissa ihan huomattava. A&E:ssa sitä punaisuutta nyt ei pahemmin enää jäljellä kyllä tosiaan ollut.

Tässä viitattiin tietenkin siihen, että kiväärimiehet veivät sedät Koskelan torpalta. Aluksi heidät vangittiin ja sitten tuomittiin kuolemaan.
No niinpä juu. Tottahan toki näin.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Akselin punaisuus välähti vankileiriltä palaamisen jälkeen oikeastaan vain muilutusten yhteydessä. Olikohan se Kivivuoren Jannen kyyditys ja pahoinpitely, jonka jälkeen Akseli tokaisi jotakin tyyliin "Pitäiskö tässä vielä ruveta...". Sodan aikana ei enää mitään epäselvyyksiä ollut, vaan kansa oli yhtä ja Akselikin seurasi tapahtumia radiosta.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olikohan se Kivivuoren Jannen kyyditys ja pahoinpitely, jonka jälkeen Akseli tokaisi jotakin tyyliin "Pitäiskö tässä vielä ruveta...".

Akselissa ja Elinassa tuo oli jo aiemmin. Se oli silloin kun Siukola oli Koskelassa käymässä, ja kertoi kuinka häntä oli kuulusteltu "ohranan" toimesta, ja hakattu. Tämä oli vain vähän Akselin vapautumisen jälkeen. Siukola ja Akseli lähtivät tuon jälkeen tukkimetsään, vaikka Akseli olikin vielä melko heikkona.

Nyt en tosin ole ihan varma, että osuiko tuo repliikki kirjassa tuohon kohtaan.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Täällä pohjantähden alla- kirjassa, osa taisi kolmonen, oli kohtaus Koskelan tilan, ei torpan, juhannusjuhlasta.
Oli pystytetty lipputanko ja siihen vedetty Suomen lippu. Akseli katseli tyytyväisenä sitä, ylpeänä tilastaan, saavutuksestaan.
Tuonkin lipun hintaa maksettiin kyllä sitten rankasti.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
On. Etenkin kohtaus suolla, missä Riitaoja romahtaa väsymyksestä maahan ja Lehto alkaa häntä repimään, potkimaan ja ties mitä, niin se on Kiviojan puolelta todella riipaisevaa näyttelijäntyötä. Samoin toki myös Porasen. Avuttoman ihmisen rääkkäämistä aidoimmillaan. Toki Kristian Smeds veti Kansallisteatterin Tuntematon-ohjauksessaan kyseisen kohtauksen jos mahdollista vielä ilkeämmäksi katsoa. Riitaoja oli muistaakseni kehitysvammainen, jota siinä kiusattiin.
Tuo Smedsin ohjaama Kansallisteatterin Tuntematon löytyy Youtubesta, Riitaoja ei ollut kehitysvammainen siinä. Kehitysvammainenkin siinä kyllä oli, mutta se oli Honkajoen hahmo. Sitäkin kyllä sitten kurmuutettiin Lammion toimesta. Tosin Rahikainen sitten tokaisee Honkajoelle että nouse ylös sieltä niin sen jälkeen hahmo ei enää ollutkaan kehitysvammainen.

Tuossa Kansallisteatterin versiossa oli niitä taiteellisia vapauksia vähän liikaa omaan makuuni.
 

molari

Jäsen
Kolmososa oli pettymys, selvästi huonoin tähän mennessä näytetyistä. Lahtisen kuolema, Rokan neukkukomppanian lahtaus ja kiljukohtaus, kaikki väkisin näyteltyjä.
 

Stolk-2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ja tuossa neukkukomppanian lahtauksessa on yksi nolostuttava moka, joka osoittaa sen, että ehkä sitä kirjaa ei tainnut joku lukea kovin tarkasti. Rokan legendaarinen lause: ”Kun hän on närreen kohal...” NÄRE tarkoittaa kuusta. Louhimiehen elokuvassa näkyvissä on vain mäntyjä. Ehkä tuollaiset lipsumiset ei kaikkia häiritse, mutta olisi ollut helppoa tehdä tuokin asia oikein (aivan kuten Laine ja Molberg tekivät).

Haha.

Kolmos-osa oli vähän irtonaisia tapahtumia täynnä. Teloituskohtaus oli vähän irtonainen kun se tulkittiin toisin kuten edeltävissä versioissa joissa annettiin ymmärtää, että se oli siellä Petroskoissa tapahtuneisiin kieltäytymisiin liittyvä. Toisaalta oli ehkä todenmukaisempi kun kerrottiin sen syyt siellä teloituksessa. Rokan kotona käynti oli mielestäni turha kun se ei oikein lisää tarinaan tuonut. Korsutappelu taas avautui paremmin kun siellä se Koskelan veljien kuolemat tuotiin esille. Laineen versiosta sai sen kuvan, että Koskela hermostui vaan nössö upseerin saksankielisestä laulusta.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Kolmososa oli pettymys, selvästi huonoin tähän mennessä näytetyistä. Lahtisen kuolema, Rokan neukkukomppanian lahtaus ja kiljukohtaus, kaikki väkisin näyteltyjä.
Ryyppykohtauksessa ei tosin tarvinnut paljon väkisin näytellä, se oli metodinäyttelyä parhaimmillaan. Näyttelijät siis olivat oikeasti kännissä kun tekivät tuon kohtauksen. Hirviniemi on sanonut tuosta kohtauksesta että ei muista kyseisen kohtauksen tekemisestä mitään ja kutsuvierasnäytöksessä kertoi saaneensa ahaa-elämyksen että tuollaistakin tehtiin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Olihan tämä parempi kuin elokuva, lähes kaikki oli pohjustettu paremmin ja uudet kohtaukset syvensivät hahmoja. Silakka ja kovennettu eivät niinkään, mutta olihan nuo ikoniset hetket hyvä olla mukana.

Mulla oli jotenkin käsitys, että kotirintamaa olisi tässä pidemmässä enemmänkin, mutta ei juurikaan. Koskeloilta ehdittiin Vilhon vierailua näyttää paremmin, ja tuo toimikin hyvin ja lisäsi lopun draamaa. Lisätyt kohtaukset myös toivat paremmin esiin, miksi Koskela meni itsensä tapattamaan. Lammio on kyllä hyvä tässä uudessa, ensimmäisen kerran saatiin kunnolla esiin se tunnollinen upseeri pelkän mulkun takana.

Tuo vetäytymisvaihe ja lopputaistelut muuten Mollen leffan heikko kohta ja helvetinmoinen antikliimaksi koko leffalle. Juostaan läpi jossain parissa kymmenessä minuutissa ja todella halvan näköistä kaikkiaan.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Tykkäsin niin leffasta kuin sarjasta. Sarja toki toimi kestonsta myötä paljon paremmin kuin elokuva. Näyttelijäsuorituksista etenkin Rokka, Vanhala ja Koskela jäivät positiivisesti mieleen. Oli siellä toki muitakin, jotka onnistuivat roolissaan. Laineen tai Mollenin versiosta en edes muista koko Vanhalaa, kertonee jotain Hannes Suomisen onnistumisesta roolissaan.

Jos jotakin jäi taas toivomaan niin lisää kestoa. Nimenomaan tv-sarjalle. NetFlixin loputtomista rahakirstuista olisi varmasti tällekin projektille jokunen lantti irronnut, mutta liekkö edes yritettiin sinne päin sarjaa myydä? Vai pilaako tuo elokuva mahdolliset kaupat Flixin kanssa?
Joka tapauksessa etenkin tv-sarja toimisi aivan varmasti myös muillekin kuin suomalaisille katsojille ja siinä mielessä muutama lisäjakso olisi tuonut noita hahmoja vielä enempi esille. Nyt osa jäi vähän pimentoon.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Ainakin tuossa pidemmässä versiossa Rokan tuvan seinällä roikkuu Leninin ja Stalinin kuva. Mitäs tämä tämmöinen on? Oliko Rokka kirjassa muka kommari?
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ainakin tuossa pidemmässä versiossa Rokan tuvan seinällä roikkuu Leninin ja Stalinin kuva. Mitäs tämä tämmöinen on? Oliko Rokka kirjassa muka kommari?

Eiköhän velivenäläinen ole talvisodan lopuksi asettunut vain taloksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös