Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

  • 257 737
  • 1 089

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Taitaa olla niin että monilta paikoin tämä uudempi versio on tarkemmin suoraan kirjasta tehty?

Ainakin uudemmassa on kuvattu linkki Täällä Pohjantähden Alla sarjaan, kun Koskela juovuspäissään muistelee isäänsä ja setiänsä jonka jälkeen lähtee komentokorsuun hakkaamaan valkotaustaisia upseereita. Laineen versiossahan ei taida olla mitään vastaavaa?
 

Fordél

Jäsen
Voi muuten olla, että menee versiot nyt päässä sekaisin, täytyy vähän selvitellä muistikuvia.

Mulla ei jäänyt Ryhmäteatterin versiosta mieleen mitään erityisen pasifistista mielikuvaa. Enemmänkin siitä jäi mieleen huumori, jota oli kylvetty kohtauksiin.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Lavikaisen roolihahmot ovat yleensä aika vittuuntuneita tapauksia, joten Lahtisen tontille sovittelisin häntä.

Ääh, edelleenkään ei nyt oikein lähde innostamaan. Yleensäkin remaket ovat järjestään ja näkemättä paskaa. Tuolla pätäkkämäärällä olisi saanut ihan uudenkin sotaleffan tehtyä. Ei niitä kovin usein Suomessa tehdä, juurikin kalleuden takia.

Eilen olin anopin synttärikahveilla ja siellä vanha liitto oli äärimmäisen sydämistynyt, kun Koivusalo ei ole ohjaajana. Itselle tuli oksennus suuhun ja vaikka hiljaisuus on hyväksyntää, niin vaikenin silti.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Löytyykös noista nuoremman polven näyttelijöistä ketään sellaista sopivasti hullun oloista tyyppiä joka sopisi uskottavasti Lehdon rooliin? Pakko muuten mainita että Pauli Poranen teki todella loistavan roolityön Lehtona Mollbergin Tuntemattomassa.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Linnan konekiväärikomppanian sotilaat olivat parikymppisiä joten toivoa sopii että casting tehdään sen mukaan eikä niin miten "kansa" iltapulujen sivuilla haluaa. Mollberg teki tämän fiksusti ja Peteliusta lukuunottamatta lähes kaikki olivat vielä silloin melko tuntemattomia.
 

mjarkko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Tämäntyyppisissä huomaa sen, miten paljon Laineen sinänsä huono, vaikka klassikko tulkinta Tuntemattomasta vaikuttaa ihmisiin. Rokan esikuva Viljam Pylkäs oli jatkosodan alkaessa 29-vuotias. Tommi Korpela on melkein viisikymppinen. Toivottavasti tässä ei tehdä samaa hölmöilyä kuin Laineen leffassa, että henkilöt ovat järkiään 15 vuotta liian vanhoja rooleihinsa. Joitain vuosia toki varmasti ovat, koska teatterikoululainenkaan harvoin enää on varusmiesiässä.

En tiennyt Pylkäksen ikää, Mollen versiossa Paavo Liski oli myös iäkäs Rokka.

Mollen versiota olisi syytä esittää itsenäisyyspäivisin myös, vaikka yömyöhään kun Laineen versio iltapäivisin.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ehkä puolustan liikaa Lainetta, mutta en nyt edes ajattele sitä jonain taiteena vaan merkityksellisenä sodanjälkeisen kulttuuri- ja mentaali-historian tapahtumana. Olihan tuossa ikä-asiassa myös se puoli, että useat Laineen näyttelijät olivat olleet sodassa, mikä nyt on sekin kai ihan bonusta. Rokka puolestaan oli kai kirjassakin näitä asevelvollisia vanhempi, omisti pientilan Kannaksella ja oli ollut jo talvisodassa.

Sotaromaanista pitäisi kai keskustella muualla, mutta edelleen ajattelen, että useat poistot olivat täysin perusteltuja esteettiseltä kannalta, vaikka ei ehkä paatokselliselta. Se on kyllä totta, että esim. lottien kuvausta loivennettiin, mutta nykypäivän valossa veikkaisin, että loivennettaisiin myös joka tapauksessa - nyt ymmärretään lottien panos todella hyvin eikä seksuaalimoraalisuuskaan ole enää tuolla Linnankin henkilöhahmojen edustamalla perinteisellä kaksinaismoralistisella tasolla naisten sukupuolisuuden suhteen.

Varmasti Tuntematon on kokonaisuudessaan sodanvastainen teos, mutta se on myös realistinen teos eli se ei esitä sotakokemusta yksinomaan ideologian tai doktrinäärisen vastustuksen kautta. Sota myös houkuttelee ihmisiä ja sitä myös kestää paljon enemmän kuin voisi kuvitella, tai kuin olisi tervettä ja rationaalista.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Eilen olin anopin synttärikahveilla ja siellä vanha liitto oli äärimmäisen sydämistynyt, kun Koivusalo ei ole ohjaajana. Itselle tuli oksennus suuhun ja vaikka hiljaisuus on hyväksyntää, niin vaikenin silti.

Koivusalo on vissiin saanut jotain käsikirjoitustukea ja käsiksen väsännytkin Seitajärven partisaani-iskuista kertovaan elokuvaan. Tosin en tiedä mikä on projektin tilanne tällä hetkellä, mies kun tuntuu viihtyvän Risto Räppääjän parissa.

Jahans, tammikuussa 2013 tilanne oli Satakunnan Kansan haastattelun mukaan tämä:

"Mutta tärkein ohjaajakäsikirjoittajalta vielä puuttuu.

– Rahoitusta ei ole vielä löytynyt, joten ei tämän tekeminen taida olla ihan lähellä näköpiirissä, Koivusalo korostaa."

edit:
Kaiken kaikkiaan II maailmansota säilyy elokuvataitelijoittemme aihekavalkadissa vielä pitkään, uskoisin.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Taitaa olla niin että monilta paikoin tämä uudempi versio on tarkemmin suoraan kirjasta tehty?

Ainakin uudemmassa on kuvattu linkki Täällä Pohjantähden Alla sarjaan, kun Koskela juovuspäissään muistelee isäänsä ja setiänsä jonka jälkeen lähtee komentokorsuun hakkaamaan valkotaustaisia upseereita. Laineen versiossahan ei taida olla mitään vastaavaa?

Samoin kuuluisa lotta Kotilainen -kohtaus on poistettu ja joitain muitakin, Viirilän ampuminen jne. Laineen versio on rillumarei-elokuva, jolla on hyvin vähän tekemistä alkuperäisen kirjan kanssa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Samoin kuuluisa lotta Kotilainen -kohtaus on poistettu ja joitain muitakin, Viirilän ampuminen jne. Laineen versio on rillumarei-elokuva, jolla on hyvin vähän tekemistä alkuperäisen kirjan kanssa.

Ei se pelkästään ole: tuon ajan taustaa vasten se oli aika hätkähdyttävä elokuva - jos olet vähänkin katsonut aikakauden normi-SF -tuotantoa niin asian pitäisi olla selvä. Sillä oli myös hyvin kriittinen yleisö, joka oli hyvin tietoinen sodan raadollisuudesta ja todellisuudesta. Rillumareiksi elokuva sitten vähitellen siloutui saadessaan uusia yleisöjä ja elokuvakerronnan muututtua paremmaksi ja rosoisemmaksi. Aikanaan se oli hyvä saavutus - ei erinomainen tai kiitettävä, mutta ihan ok.

Olisi muuten mukava lukea tuo lotta Kotilaisen kohtaus uudestaan, samoin kuin niitä muita poistettuja kohtia. Huomasin vain ettei minulla ole kumpaakaan versiota kirjahyllyssä. Sen sijaan Pohjantähti on aina löytynyt jossain muodossa... Tuntematon ei vain ole ollut itselleni sillä tavoin erityisen merkityksellinen teos.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Sen sijaan Pohjantähti on aina löytynyt jossain muodossa... Tuntematon ei vain ole ollut itselleni sillä tavoin erityisen merkityksellinen teos.

Tästä toki samaa mieltä, vaikka löytyykin Sotaromaani kirjahyllystä. Täällä Pohjantähden alla on ehkä paras suomalainen "kirja" koskaan.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Leffahan ei ole noin muuten kaksinen, mutta sen ideahan nimenomaan oli se, ettei henkilöhahmoja nosteta tai niitä edes nimetä, vaan kuvata kasvotonta kaaosta, jota sota on.

Ok, tätä en tiennyt. Valitettavasti se epäonnistui tavoitteessaan sitten siltäkin osin. Mitään kaaosta en havainnut, pelkkiä toisiinsa liittymättöiä kohtauksia.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tästä toki samaa mieltä, vaikka löytyykin Sotaromaani kirjahyllystä. Täällä Pohjantähden alla on ehkä paras suomalainen "kirja" koskaan.

Niinpä, se on hämmentävän majesteettinen teos...

Kävin muuten kirjastossa lukaisemassa sen julkaistun Kotilais-kohdan (Sotaromaania siellä ei harmittavasti ollut). Ja onhan se tietyssä yksiulotteisuudessaan aika kiehtova kuvaus: teksti ei olennaisesti erota itseään miehistön (varmasti realistisesti) kuvatuista asenteista - lotta Kotilainen oli kulutettu loppuun, "kevyt kenttäpatja" oli tullut tiensä päähän, ei tullut miestä, mutta miehiä oli tullut, ja lopulta oli sorruttu jopa vaivaiseen pst-mieheen. Eli likainen lutka, jonka avoin julkinen halveksiminen ja pilkkaaminen oli täysin ymmärrettävää ja realistista. En väitä, että Linna olisi näin ajatellut, mutta hän ei myöskään merkittävästi problematisoi miehistön asenteita.

Olisi todella kiinnostava nähdä nykyohjaaja, joka tekisi tuon kohtauksen täsmälleen alkuperäistä (tai Sotaromaanin vielä voimakkaampaa) kuvausta noudatellen, ilman mitään kummempaa myötätuntoa kohdettaan, likaista, langennutta naista kohtaan... Veikkaanpa ettei onnistu, koska emme enää ole siinä ajatusmaailmassa, eikä se välity meille enää.

Sama ongelmahan on sodan kokemuksen suhteen: voidaan kuvata suht. moderneja ihmisiä siinä mielettömässä maailmassa - mutta todelliset aikalaisethan eivät olleet kovin moderneja vaan monessa suhteessa hyvin arkaaisen kulttuurisen ympäristön leimaamia. Joku Linna edusti vasta ensimmäisiä askeleita modernimman näkökulman ottamisessa. Anyway, me emme siis tuossa maailmassa taistelleet, eivätkä myöskään 80-lukulaiset sodanvastustajat. Tässä suhteessa Talvisota-elokuvan ja -sarjan kuvausta on ehkä vähän aliarvostettu - minusta se on melko älykkään ja mielenkiintoisen, aikakaudelle yllättävän uskollisen näkökulman valinnut teos.
 

Mosku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lieksan hurtat
Eri mieltä kummastakin. Paras suomalainen sotaelokuva on Parikan Talvisota.

Laineen rillumarein oli tarkoitus olla tulkinta aiheesta sodan itse kokeneille sukupolville. Mielestäni se onnistui siinä tavattoman hyvin.

Tästä samaa mieltä. Talvisota, varsinkin se pitkä versio, on loistava kuvaus sodan tunnelmista. Laineen versio lienee aikansa kuva. Suomi filmiä maneereineen ja ei kai tuosta aikalaisuutensakaan vuoksikaan voitu esimerkiksi kauhean väkivaltaista tai rys...öh, neuvostovastaista tehdä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Hyvää fundeerausta tuossa yllä @mjr :llä sotaleffoista. Pitää sen verran ottaa kuitenkin kiinni aiempaa keskusteluun Tuntemattomien vertailusta, että aikakausi teknisine ja tarinankerronnallisine instrumentteineen on hyvä ottaa vertailuun mukaan, mikäli pyritään laatimaan edes hiukan objektiivista vertailua elokuvien välillä. Sen sijaan näin puhtaasti omasta vinkkelistä katsottuna en voi sietää vanhaa versiota - mua rassaa vanhojen Suomi-leffojen nasaalit äänet jo pelkästään niin paljon, että alkaa vuotaa korvista verta ja pää poksahtaa. Olipa kyseessä Tuntematon tai mikä tahansa tuon aikakauden elokuva, jää se liki poikkeuksetta katsomatta. Tässä mulla on toki sivistyksessä mittava aukko, mutta aivan tietoinen sellainen. Ei vain pysty, ei kykene. Tuntematon on tullut kyllä luettua moneen kertaan, samoin kertaalleen Sotaromaani, ja molemmat löytyvät hyllystä. Ja sanotaan nyt vielä sekin, että TPA on kiistämätön kuningas, TS hyvä perintöprinssi.

Miksi sitten TS filmataan uudelleen, eikä mitään muuta teosta. Mikä olisi pitänyt? TPA on juuri tehty, Westön tuotoksia on elokuvailtu ja Talvisota ei minunkaan mielestäni vaadi uusintaa. Tuntematon on vain niin selkeä kassamagneetti, että se kestää kolmannen kuvauksen. Kuten tässäkin ketjussa on jo ilmennyt, menee jengi katsomaan sen joka tapauksessa. Se on ikonisessa asemassa Suomen kansan keskuudessa, väittäisin, että vielä keskeisemmässä osassa kansamme kollektiivista muistia kuin TPA. Kaikki tuntevat sen, jopa vittumarkot yläkoulussa. Totta kai se kiinnostaa, ja on ymmärrettävää, että juuri siihen päädyttiin satavuotisjuhlia ajatellen, miksei olisi päädytty muutenkin. Kuinka moni uskoo, että salit olisivat täyttyneet vaikkapa Saarijärven Paavon filmatisoinnilla?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Miksi sitten TS filmataan uudelleen, eikä mitään muuta teosta. Mikä olisi pitänyt? TPA on juuri tehty, Westön tuotoksia on elokuvailtu ja Talvisota ei minunkaan mielestäni vaadi uusintaa. Tuntematon on vain niin selkeä kassamagneetti, että se kestää kolmannen kuvauksen. Kuten tässäkin ketjussa on jo ilmennyt, menee jengi katsomaan sen joka tapauksessa. Se on ikonisessa asemassa Suomen kansan keskuudessa, väittäisin, että vielä keskeisemmässä osassa kansamme kollektiivista muistia kuin TPA. Kaikki tuntevat sen, jopa vittumarkot yläkoulussa. Totta kai se kiinnostaa, ja on ymmärrettävää, että juuri siihen päädyttiin satavuotisjuhlia ajatellen, miksei olisi päädytty muutenkin. Kuinka moni uskoo, että salit olisivat täyttyneet vaikkapa Saarijärven Paavon filmatisoinnilla?

Rupesin aihepiirin innostamana selailemaan jostain syystä kyllä kirjahyllystä löytyvää Sissiluutnanttia. Siinä on todella tiettyä elokuvallista ja draamallista vetävyyttä. Aikoinaanhan se johti myös suureen ja katkeraan kirjasotaan, jota varmaan kärjisti se, että Rintala oli syntynyt vasta 1930, eli ei ollut itse käynyt sotaa (muistan oman ala-asteen luokanopettajani, todella joviaalin ja rauhallisen miehen, puhkuneen raivosta, kun jostain syystä oli tämä jo -60 luvun alussa ilmestynyt kirja tullut puheeksi). Mielenkiintoinen teos, josta saisi helposti dramaattisen ja kiinnostavan elokuvakäsikirjoituksen. Senkin lottakuvaus on hyvin kriittinen ja aikansa naiskäsityksen värittämä, myöskin Linnasta tuttu upseeri- ja "AKS"-kritiikki vallitsee.

Toki Tuntematon kestää kolmannenkin tulkinnan, miksi ei kestäisi, mutta mietin vain, että millä merkittävällä tavalla sitten Louhimies pystyy uudistamaan kertomusta? Toisaalta kysymys on osin pölyyntyneestä, tai ainakin ei enää kovin läheisesti ymmärretystä klassikosta, toisaalta Mollberg jo teki sen modernin tulkinnan, joka toi sitä kaivattua elokuvallista rosoisuutta. Louhimies on tähän saakka valinnut hyvin erilaisia, yksilöihin kohdistuvia teemoja ja nyt pitäisi tehdä kerran sukupolvessa -elokuva mitä kollektiivisimmasta tapahtumasta. Miten välittää nyt jo kaukaista historiaa mutta samalla kuitenkin elävää elämää some-sukupolvelle?
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Rupesin aihepiirin innostamana selailemaan jostain syystä kyllä kirjahyllystä löytyvää Sissiluutnanttia. Siinä on todella tiettyä elokuvallista ja draamallista vetävyyttä.
Tuosta kirjasta on kyllä tehty elokuva 60-luvulla, ohjaajana Mikko Niskanen. Elokuvan nimi on tosin muodossa: Sissit, kuten linkin takaa voi todeta.

Mielestäni todella hyvä sotaelokuva ja päihittää juuri raadollisena ja jopa psykologisena sotakuvauksena hieman ennen tuota ilmestyneen Laineen Tuntemattoman Sotilaan ihan leikiten. Ihmeellisen vähän tunnettu sotaelokuva. Liekö syynä sitten osaltaan nuo mainitsemasi syyt, että romaaniin on liittynyt moista bolemiikkia ja se on koskettanut liian arkoja asioita?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tuosta kirjasta on kyllä tehty elokuva 60-luvulla, ohjaajana Mikko Niskanen. Elokuvan nimi on tosin muodossa: Sissit, kuten linkin takaa voi todeta.

Mielestäni todella hyvä sotaelokuva ja päihittää juuri raadollisena ja jopa psykologisena sotakuvauksena hieman ennen tuota ilmestyneen Laineen Tuntemattoman Sotilaan ihan leikiten. Ihmeellisen vähän tunnettu sotaelokuva. Liekö syynä sitten osaltaan nuo mainitsemasi syyt, että romaaniin on liittynyt moista bolemiikkia ja se on koskettanut liian arkoja asioita?

Tosiaan, hyvä huomio, olipa jäänyt kokonaan muistista - olenkohan edes nähnyt tuota filmiä, pitääkin kaivaa se jostain esiin. Ja todella sopiva tuo Rintalan teos siis on filmiksi, ja sodan- (ja naisten löyhän moraalin) kritiikkinsä lisäksi siinä on ihan puhdasta ja tehokasta jännitystä. Tuo pienen erikoisjoukon sinänsä turhan kukkulan suorittama valtaus, kun maajoukot ovat ensin toistuvasti epäonnistuneet, on erittäin vetävästi ja lähes seikkailukirjanomaisesti kuvattu, mutta silti säilytetty tietty perusrealismi.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Rokan pitää olla musta. Kuten Mannerheim

Itse ajattelin, että tätä nykyistä valtaisaa raivoa ja pelkoa ehkä helpottaisi, jos somalit esittäisivät venäläisiä. Voisi olla jotain terapeuttista kansan syville riveille, kun Rokka puhelisi itsekseen, että "ko sie tuon näreen kohalle ehätät niin jo tuleepi noutaja siulle, Abdikarim".
 
Viimeksi muokattu:

Animal

Jäsen
En nyt myöskään oikein ymmärrä, että miksi TS tehdään taas uusiksi. No, tietysti nämä satavuotis-kinkerit, mutta silti. Eikö tuolla rahalla oltaisi jokin ihan muukin tarina saatu aikaiseksi? Olisihan siellä muitakin aihioita, mm.. Osasto Törniä, Häyhää, Marskia.

Mielestäni ihan hyvä tehdä klassikosta tämän aikakauden versio, mutta makuasia kun koira muniaan nuoli.

Ehkä tuossa on se, että tuo tarina pystytään kertomaan melkolailla kustannustehokkaasti ja tarina on valmiiksi jo loistava. Häyhästähän taitaa se yksi pilleriville olla tekemässä jo elokuvaa. Törnin ja Marskin osalta varmaan haastavaksi tulee aiheen rajaus - mitä kertoo ja mitä jättää kertomatta. Jos kaiken haluaisi kertoa niin budjetti huitelisi 50 miljoonan paremmalla puolella.
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
Koskahan nuijasodasta tehtäisiin mitat täyttyävä elokuva tai vaikkapa TV-sarja?

- Hienoja henkilöhahmoja kuten Jaakko Ilkka, Kaarle-herttua ja Klaus Fleming
- Köyhät suomalaiset talonpojat vastaan rikkaat ruotsalaiset sortajat, toimii aina.
- Ensimmäinen ns. itsenäisyyspyrkimys Suomen niemellä.
- Braveheart-tyyppinen traaginen lopetus Jaakko Ilkan teloituksen muodossa

Toki vittumarkot eivät tietäisi mistä on kyse.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Jos nyt sotaelokuva on pakko kerran pykätä sadan vuoden kunniaksi, niin Leväslaihon "kaikki luodit eivät vihellä" olisi ollut pikkuisen realistisempi ja todempi sodan kuvaus.

Jos taas on joku ajatus juhlistaa itsenäisyyden sataa vuotta ja Linnaa pitäisi olla, niin täällä pohjan tähden alla olisi ollut tuhannesti sopivampi, eikä siitä vielä kukaan ole tehnyt "nykyihmisen" versiota asiaa kokemattoman näkövinkkelistä. Edellisen aikaan oli vielä vahva kytky aikaan ja aikalaisiin, kun monella oli vielä perheissä ajan kokeneet kertomassa kokemiansa.

Kuitenkin kaikkinainen sotimisen ihannointi itsenäisyyden merkittävämpänä asiana on ajatuksena maho. Sataan vuoteen on tehty jotain ihan muuta merkityksellistä ja paljon, joka tästä maasta on tehnyt sen mitä se nyt on.

No, mulle sama, senttiäkään en moiseen tule koskaan pistämään, koska mitään uutta ja mielenkiintoista ei tuohon taruun kukaan pysty lisäämään.
 

Fordél

Jäsen
Itse ajattelin, että tätä nykyistä valtaisaa raivoa ja pelkoa ehkä helpottaisi, jos somalit esittäisivät venäläisiä. Voisi olla jotain terapeuttista kansan syville riveille, kun Rokka puhelisi itsekseen, että "ko sie tuon näreen kohalle ehätät niin jo tuleepi noutaja siulle, Abdikarim".

Itse ajattelen, että nykyisessä maailmanpoliittisessä ilmapiirissä se venäläinen riittää vastustajaksi oikein hyvin.
 

Fordél

Jäsen
Mielestäni ihan hyvä tehdä klassikosta tämän aikakauden versio, mutta makuasia kun koira muniaan nuoli.

Makuasioita tottakai, mutta mun on vaikea nähdä, miten tämän aikakauden versio eroaa Mollen versiosta. Mikä on se niin olennainen viesti, joka on jäänyt Mollelta pois, mutta jonka Louhimies ryhmineen on löytänyt ja jonka he haluavat nyt kertoa?

Mulla ei sinänsä ole mitenkään tätä leffaa vastaan ja tota seitsemän miljoonan budjettia tuskin olisi saatu kasaan toista sotaleffaa varten. Turha siis sinänsä huudella, että nuo rahat olisi voinut käyttää johonkin järkevämpäänkin. Mutta jos vaikka olisi saatu 3-4 miljoonaa kasaan jonkin uuden merkittävän tarinan kertomista varten niin olisin itse käyttänyt varmaankin rahat siihen. Kuten täällä on tuotu esiin. esim. Antti Tuurilta varmasti löytyisi hyviä tarinoita filmatisoitavaksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös