Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

  • 257 954
  • 1 089

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Linnan alkuperäisestä on karsittu "sotilasrivoudet" pois, mutta siitä Sotaromaanista nuo löytyvät. Ja siitä kiljukohtauksesta on poistettu pätkä, jossa Rokka kyselee Vanhalalta, että jokos on naisissa tullut käytyä. Ja Vanhala vastaa, että kyllähän sitä lämpimäistä irtos. En tiedä kuka Vanhalaa homona on pitänyt, kun ujohan tuo vain aluksi on. Ei alkuun uskalla osallistua porukan läpänheittoon, mutta kun taistelut sitten koventavat, muuttuu porukan keskeiseksi hahmoksi juuri noiden mielialaa keventävien heittojensa takia.

Vanhalan seksuaalisesta suuntautumisesta viis, mutta sehän on selvää, että Vanhala puhuu Rokalle palturia kertoillessaan, että "lämpimäistä" olisi irronnut. Missä ja milloin sitä olisi irronnut? Vanhala (kuten muutkin varusmiesikäiset sotilaat) on sodan alkaessa noin 19-vuotias hieman pullea teini, ja erittäin ujo sellainen. Ovathan kovat panopuheet kuuluneet aina asiaan kun oikeasti täysin kokemattomat kaverit ovat satuilleet kaveri/miesporukassa milloin mitäkin keksittyjä kokemuksia koska eivät ole halunneet myöntää, että ovat oikeasti vielä neitsyitä. Tuommoisen luulisi sodassa vielä olleen vähän yleisempää kun jutut menivät härskeiksi ja karskeiksi sotimisen lomassa.

Ellei sitten Vanhala ole Äänislinnassa käynyt huorissa sutenööri-Rahikaisen avittamana, mutta hahmon luonteen perusteella se ei oikein tunnu todennäköiseltä, sen verran ujoa hihittelyä meno on silloinkin kun porukka on Veran luona musiikkia kuuntelemassa ja Vanhala saa "ylen sankia priha"-nimityksen.

Jos voi itse tulkita hahmojen kehitystä sodan jälkeen, niin veikkaisin, että sen jälkeen Vanhalalle riitti kyllä vientiä - ujosta pyöreähköstä pojasta kasvoi sodan loppuvaiheessa urhea ja humoristinen mies, joka paitsi kunnostautui rintamalla myös kohosi aliupseeriksi (alikersantiksi) ja piti yllä porukan henkeä. Sellaisilla ominaisuuksilla pärjää sitten sodan jälkeenkin.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Olipa ristiriitainen elokuva. Vaikuttava ja mielestäni realistinen sodan kuvaus, mutta henkilöohjaus (esim. Vanhala vaikutti aluksi ihan jälkeenjääneeltä ja Susi laitettu änkyttämään) ja draaman kaari (leikkaus) ihan syvältä. Hahmot jäivät todella etäisiksi ja hyppivä kerronta olivat todella pettymys. Isomman roolin näyttelijöistä Johannes Holopainen oli todella huono, päihitti huonoudessa jopa Matti Raninin. Hirviniemi, Vatanen ja Aho tekivät hyvää työtä, muut ihan ok. Kotirintamaosuudet toivat syvyyttä siihen sodan tuomaan tuskaan, eli ajoivat asiansa. Leikkaukseen voi vaikuttaa se sarjaa varten kuvattu lisämateriaali, mutta ehkä tuosta elokuvasta olisi voinut tehdä selkeämmän. Nähty on, mutta ei tämä alkuperäistä voita eikä omissa kirjoissa klassikoksi nouse.
 

SilentMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Giants, Minnesota Timberwolves
Aku Hirviniemi on kuin köyhän miehen Tom Hanks. Molemmat tuijottavat luppaluomien takaa kaukaisuuteen ja höpisevät vuorosanansa - toinen uskottavammin kuin toinen.
 

Seymon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Punakeltaiset och världens bästa Karlsson
Kävin eilen katsomassa elokuvan ilman ennakko-odotuksia. Annan sille arvosanan 8/10. Vaikka muihin versioihin on ehkä turhaakin verrata, häviää tämä kyllä suht selvästi Mollbergin versiolle. Laineen versioon en edes vertaa, koska se on aikansa lapsi ja aika sensuroitu elokuva.

Kotirintamakohtausten laajuus oli ihan ok. Toi kontrastia sodan julmuuteen. Aku Hirviniemi, Jussi Vatanen ja varsinkin Eero Aho tekivät hienot roolisuoritukset. Lammio, Lehto ja Rahikainen olivat suurimmat pettymykset. Louhimies ei ilmeisesti halunnut näille isoa roolia ja näkyvyyttä elokuvassa. Oma lempihahmoni elokuvassa on Lehto ja roolinsa vähäisyys harmittaa, Riitaojasta puhumattakaan.

Louhimies toi tietyt ”pakolliset” kohtaukset, mutta ne oli vähän juosten kusten tehty. Paloaukealta lähdettiin pois tosi pian. Valmis kilju ilmestyi yhtäkkiä eikä sen valmistusta käsitelty. Eivät mm. seisoneet komennettua. Jossain kohdin dialogi oli tosi epäselvää. Näyttelijät ikään kuin puhuivat roolisanansa äkkiä pois. Näin esim. siinä, kun Lehto avasi rautaisannoksesa tai Rahikainen osti lotalta tupakkaa ja rinkilöitä.

Itseä miellytti elokuvan ääni- ja värimaailma. Kerrankin korostettiin, ettei kavereilla ollut kuulosuojaimia. Rokan ns. lahtauskohtaus oli tosi hyvä kuten myös Veeruskan rooli ja merkitys. Honkajoen artikulointi oli hienoa työtä.

Ihmetyttämään/harmituttamaan jäi: Suen Tassun änkytys, joka oli mielestäni liikaa. Petroskoin valtauksessa Honkajoki istui siellä maassa (pitkän matkaa ennne kuin tuli Koskelan korsuun ja sai ekat vuorosanat). Lammion ja varsinkin Lehdon pieni rooli. Oli erikoista, että Rokan vanhin tytär oli joka kohtauksessa meikattu, ihan kuin olisi menossa 6-luokan diskoon. Kun Hietanen haavoittui ja avasi suunsa, sieltä paljastui täydellisen virheetön ja valkoinen hammasrivistö. Ei kovin uskottavaa.

Kokonaisuudessaan ihan ok leffa, jossa ei aika tullut pitkäksi ja kolme tuntia meni heittämällä. Ikävä tuli silti varsinkin sitä Mollen pitkää versiota, josta ei ole karsittu Pauli Porasen hulluimpia kohtauksia Lehtona.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Ihmetyttämään/harmituttamaan jäi: Suen Tassun änkytys, joka oli mielestäni liikaa. Petroskoin valtauksessa Honkajoki istui siellä maassa (pitkän matkaa ennne kuin tuli Koskelan korsuun ja sai ekat vuorosanat).
Honkajoen istuminen siellä Petroskoissa perustuu kait siihen, että ovat keksineet, että pieni osasto JR56:sta (Honkajoen yksikkö alkupuolella jatkosotaa) oli todellakin Petroskoissa ensimmäisten osastojen joukossa. Toki ilmeisesti kaikki osaston miehet oli rykmentin ensimmäisestä pataljoonasta eikä toisesta mikä oli Honkajoen pataljoona ennen toipumislomaa. Itseänikin ihmetytti Suen änkytys, ei sellaiselle ole edes mitään perustetta.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Nähty leffa nyt itsekin. Elokuva jätti paljon ajateltavaa. Ensinnäkin, taistelukohtaukset vakuuttivat. Käsivarakameraa oli käytetty fiksusti. Etenkin tankkikohtaukset säväyttivät ja korostivat, millaista rohkeutta moisen masiinan torppaus on vaatinut. Mekaaninen, tunteeton metallipurkki vastaan pelokas, hiilestä tehty ahvena.

Sotaelokuva, joka kertoisi pelkistä aseilla käytävistä etulinjan kahakoista olisi turha. Sota vie miehet äärimmäisten kokemusten ja tunteiden äärelle äärelle. Pullamössökonsultit puhuisivat epämukavuusalueesta. Tätä pään sisäistä taistelua oli nostettu aiempaa vahvemmin esiin ja linjaus korostaa ison tarinan rinnalla erityisesti Rokan ja Kariluodon tietä läpi sodan oli lopulta toimiva. Näin elokuvalle löytyi oma näkökulmansa koko henkilökavalkadin suht' tasapuolisen esittelyn sijaan. Molempien roolien näyttelijät selvisivät puhtain paperein. Liekö sopiva vertaus, mutta Rokan räjähtämisestä esikunnassa tuli myöhemmin mieleen "Hitler kuulee..."-pätkä Perikato-elokuvasta. Meemiainesta?

Kotirintamaotokset arveluttivat etukäteen, mutta ne toimivat hyvin. Paula Vesala oli roolissaan koskettava. Sen sijaan ne mustavalkoiset arkistomateriaalipätkät olisin jättänyt pois, niiden anti jäi minulle hämäräksi. Samoin lotta Kotilaisen rooli - pakko tunnustaa, että piti googletella jälkikäteen mikä hän oli naisiaan. Jos elokuvan naisista jonkun vielä nostaa esiin, niin Vera oli ylväs ilmestys.

Tätä ketjua lukemalla selvisi, että TV-sarja olisi tulossa. Se selittänee, miksi rytmitys oli paikoitellen tiivis. Kohtausten väliin olisi kaivannut toisinaan enemmän "tilaa". Ei, kolme tuntia ei ole liian pitkä aika tälle tarinalle. Peter Jackson tekisi kirjasta helposti trilogian. Tuotannollisia ansioita ei pääse paljoa moittimaan, laatutyötä. Paitsi elokuvan alkupuolella repliikit puuroutuivat ainakin meikäläisen korvissa. Tuntemattomansa ulkoa osaavia tämä ei haitannut, mutta minua kylläkin. Äänestä puheen ollen musiikilla ei ollut elokuvassa aiempaa isompaa roolia, mikä oli harmi.

Oliko elokuva turha? Mielestäni se puolustaa paikkansa oman sukupolvensa kuvana historiallisista tapahtumista. Ei viiden tähden elokuva, mutta ainakin kolmen tähden. Ehkäpä parin uusintakatselun jälkeen tähtiä tulee vielä lisää.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Kävin perjantai-illan "ratoksi" filmin katsomassa pienessä paikallisteatterissamme, jonotimme jopa. Jotain ranskalaisin viivoin noteerasin elokuvan jälkeen ja lisää eilen, hieman sulateltuani. @Huerzo tuossa edellä toi esiin melkein jokaisen tuntemukseni, mutta kirjoitan jotain mielikuviani kuitenkin, liian pitkän Tuntemattoman Sotilaan lukeneena mutta Sotaromaanin lukemattomana (korjaan epäsuhdan pikimmiten kyllä).
Kolmetuntiseen elokuvaan valitut henkilöpainotukset olivat perusteltuja, hyviä. Tottakai olisi ollut koskettavaa vetää koko henkilögalleria Korsumäestä villasukkineen Mäkilän velvollisuudentuntoiseen nuukailuun, mutta aivan hyvä näkökulman tiivistys ja samalla kotirintaman, miesten taustojen ja motiivien huomioiminen Louhimieheltä ja Rantalalta.
Vaikuttavaa kuvausta,vaikuttavia maisemia miesten edetessä yhä vieraammalle maalle. Myös asemasodan korsu oli uskottava. Taistelukuvausten käsivaravedot ovat varmaan parasta Suomessa, olisi kiva tietää paljonko on oikeasti kuvattu, huteja. Äänityksessä tosiaan muutama repliikki jäi epäselväksi, mutta muuten kuulostaa hienolta, hiljaisuutta, luonnon ääniä ja toisinaan joukon tuntua, taustahöpötystä. Ja sitten kun lähelle osuu niin kuuluu, lähes tuntuu. Luodit yleensä suhahtavat tai viuhahtaen mätkähtävät.
Ihmiset kuolevat lakonisesti, tylysti. Eivät lennä neljän metrin loikkaa saluunan ovista kertoakseen viimeiset toivomukset kaverilleen.
Miehet kantavat myös kookoon jalustaa, eivät pelkkää varsinaista. Ja olisiko ensimmäistä kertaa suomi-filmissä kun suomi-koopeessa näytetään eli käytetään myös tankolipasta: rumpulipas oli luxusvaruste eli On Maamme Köyhä jne. . no en kirjoitakaan sen enempää nykypolvista.
Vaikea on elokuvata perääntymisvaiheen paniikkiin ajautuvaa sekosortoa, vihollisen jyräystä jonka myös Syväriltä pakenevat kokivat. Mielestäni olisi kuitenkin voinut pataljoonan kokeman katastrofin, totaalisen lyömisen eli komentopaikan menetyksen paremmin tuoda maltilla esiin, selittämisenkin uhalla kerrontaa rauhoittaa. Paniikkihan siellä oli, mutta nuoremmat katsojat eivät tajua todennäköisesti tajua yhtään missä mentiin. Hosuminen väärässä paikassa voi elokuvan pohjimmaista sanomaa hapertaa.

Pidin Vatasen Ville Vaiteliaasta, myös Ahon Rokka-tulkinta oli hyvä. Vesala oli mielestäni kuvauksellisen herkkä, suruisa suomalainen nainen. Kariluotoon olisin jotain lisää kaivannut, jotenkin liian puhtoinen loppuun asti, kapteenismies kuitenkin. Hirviksen Hietanen oli ihan kiva, pitäisi oikeastaan nähdä toisen kerran koko leffa: hätäisiä mielipiteen möläyksiä ovat nämä huitaisuni.
Annan neljä miekkaa viidestä.
Ja toivottavasti kaikki saatanan vajakkimainospellet ja teeveekanavien jääkiekosta maksaneet kusipäät tajuavat tämän katsottuaan kuinka typerää on panna mertsi ja leijonat Paloaukealta MM-KISOIHIN, VAIN MEITIN KANAVALLA
 

startin13

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saimaan Pallo
Yksityiskohtana minua viehätti Rahikaisen hääräily sutenöörinä "susiturkki" päällä Petroskoissa.

(olikohan ko, turkki jäänyt joltain Antti Tuurin “Ikitie" romaanissa kuvaamalta amerikansuomalaiselta Hotelli Pohjolan narikkaan jatsi-iltojen pyörteissä, ja kulkeutunut aikojen saatossa Rahikaisen evakuoimaksi, jostain Petroskoilaisesta varakkaammasta yksityisasunnosta?)
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat

scholl

Jäsen
Olisi mielenkiintoista nähdä tuo kansainvälinen versio jotta pääsisi vertailemaan sitä alkuperäiseen.

Vain suomalaisetko pitävät pitkäpiimäisestä elokuvasta? Tässäkin ketjussa alunperin mainittu, että elokuva on liian pitkä. Luulin, että se on pidempikin, koska jossain Finnkinon sivulla luki jossakin vaiheessa 3h30min. Joka tapauksessa on hyvä, että lyhenee.
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Kävin tänään katsomassa. Aika pitkälle kaikki on jo sanottu. Ehkä vähän nopea tempo oli. Hypittiin taistelusta taisteluun ja muutaman avainhenkilön roolin pienuus vähän häiritsi. Vanhalan näyttelijä oli loistava ja olisi voitu vieläkin enemmän nostaa esille.
Suden änkytyksestä puhuttiin ja omasta mielestä se oli vähän yliampuvaa, joskin tulkitsin että sillä korostettiin Suden
nojautumista Rokkaan. Laittoihan Rokka Tassulle repunkin selkään kun asemasota loppui ja korsusta lähtivät.
Vesala teki koskettavan roolin. Olisi voinut jonkun leikkauksen tehdä myös Tassun perheeseen kun hänkin lomilla kävi.
Itse kun luen tuntemattoman noin kerran vuodessa, pidin kohtauksista jossa joka joku hahmoista katsoi kaukaisuuteen ilmiselvästi
ajatellen jotain ja kirjasta ne ajatukset kerrotaan. Esimerkkinä kun erikoisjoukot pyöräilivät ohi ja Kariluoto katseli niitä ihaillen.

Mukavia yksityiskohtia oli kuten Viirilän sotahuuto taustalla ja myöskään Viirillä ei ollut paitaa takin alla. Pieniä juttuja joista
jäi hyvä maku suuhun.
Rokan tuntematon tämä oli. Ja itse pidän tätä yhtenä parhaista kotimaisista elokuvista. Eero Aho oli loistava.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Vain suomalaisetko pitävät pitkäpiimäisestä elokuvasta? Tässäkin ketjussa alunperin mainittu, että elokuva on liian pitkä. Luulin, että se on pidempikin, koska jossain Finnkinon sivulla luki jossakin vaiheessa 3h30min. Joka tapauksessa on hyvä, että lyhenee.

Tuo Finnkinon kolme ja puolituntinen taitaa olla tämä ns. veteraaninäytös ja muillekin väliaikaa kaipaaville: kolmentunnin elokuvaa esitään teattereissa sekä että: myöhäisemmät näytökset on meilläpäin näköjään vedetty ilman välituntia.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Itse tunnistin kaksi ikonista kohtausta, jotka loistivat poissaolollaan - kovennettu ja suolainen silakka.

Mutta ehkäpä näitä joitain "puuttuvia" kohtauksia nähdään sitten siinä neliosaisessa sarjassa. Tai siis luulisi ainakin.

Mielestäni jossain trailerissa olisi ollut suolaisen silakan anelu, vaikka se tuosta elokuvasta olikin leikattu pois.

Jostain syystä eksyin yhden trailereista pariin ja tämä kommetti muistui.

linkki: YouTube
 
Viimeksi muokattu:

JYP#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyyni Kari & Klassikkopaidat
Jostain still-kuvasta olin näkevinäni Hietasen darrasilakka kourassa samoin kuin trailerissa jonkun pätkän aivan kuin keskitysleiristä tai vastaavasta. Mene ja tiedä.

En ole jaksanut lukea kaikkia viestejä tästä ketjusta leffan ilmestyttyä, joten pahoittelen mikäli tulee vanhaa tietoa. Mutta still-kuvan lisäksi darrasilakat ovat vilahtaneet leffan making of-videolla.

Näin tehtiin Tuntematon sotilas - YouTube (ajassa 2:10)
 

Unkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC
Sunnuntaina kävin katsomassa. Olihan tuo hieno elokuva, varsinkin taistelukohtaukset oli tehty hyvin. Luotien vinkuminen ja läsähtely oli todella jopa pelottavan kuuloista. Toki alku oli hieman hosuva, kuten moni on todennut. Ja varmasti sellaiselle joka ei ole lukenut kirjaa ja tai katsonut vanhoja versioita, jää todella sekava kuva alusta, tai koko elokuvasta. Itselle ei jäänyt, koska kaikki oli niin tuttua. Ja elokuva parani loppua kohden. Päällimmäiseksi jäi mieleen lopun kohtaus, jossa b-luokan miehet Vanhala, Honkajoki ja Asumaniemi ajavat vihollisen pois asemistaan. Kun parhaat soturit ovat kaatuneet tai haavoittuneet, astuvat esille hihittelijä, hullu ja yli-innokas kloppi. Näin se varmaan on mennytkin. Ja Asumaniemen kaatuminen on paras kaatuminen ikinä missään sotaelokuvassa. Elämä päättyy tylysti kesken lauseen. Kuoleman kertakaikkisuus ja tylyys kuvataan erinomaisesti, jättäen kirjan kuuluisat vuorosanat pois.
Loistava elokuva.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Elokuvassa oli kyllä tiettyjä yksityiskohtia joita en muista aiemmista, esim lopussa vetäytymisessä joku syötti pervitiiniä miehille, en ole kunnolla kirjaa ikinä lukenut että puhutaanko siinä mitään pervitiinin käytöstä. Eikä tuo nyt muuten ole kyllä esillä.
 

asyouwere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ja Asumaniemen kaatuminen on paras kaatuminen ikinä missään sotaelokuvassa. Elämä päättyy tylysti kesken lauseen. Kuoleman kertakaikkisuus ja tylyys kuvataan erinomaisesti, jättäen kirjan kuuluisat vuorosanat pois.
Tämä oli kyllä todella vaikuttava kohtaus. Pyörii välillä mielessä edelleen, vaikka kävin kumminkin jo lauantaina leffan katsomassa.

Tykkäsin kyllä erittäin paljon. Samaa mieltä siitä, että esim. ulkomaanmarkkinoille saattaa olla turhan sekava mutta näin kun kirjan tuntee, niin juonta ei ollut vaikea seurata.

Vaikka osa suht keskeisistäkin hahmoista oli jätetty vähän enemmän sivurooliin, niin kokonaisuudessaan kuitenkin hahmojen taustat ja syvempi olemus tulivat Laineen versiota paremmin esiin. Tämä tietysti etenkin Rokan ja Kariluodon kautta, mutta mielestäni myös Koskelan, Hietasen ja jopa Lammion.

Lammiosta muuten sen verran, että siinä missä Laineen versiossa pidän Lammiota ihan puhtaana mulkkuna, niin tässä Louhimiehen tuntemattomassa aloin jopa tuntea hieman sympatiaa tätä kohtaan.

Tässä kohtaa sanottakoon, että vertaan tätä uusinta elokuvaa ainoastaan Laineen versioon, koska Mollbergin version olen nähnyt vain kerran ja siitäkin muistikuvat ovat melko hatarat.

Pienenä yksityiskohtana tuo Robinin rooli Hauhiana oli mielestäni hyvä veto, vaikka moni on sitä kritisoinutkin. Ensinnäkin, jo pelkkä Robinin nimi varmaan tuo elokuvalle jokusen tuhat nuorta katsojaa. Toiseksi, jos minuakin hiukan hätkähdytti nähdä koko Suomen unelmavävy verissäpäin kuula kallossa, niin voisin kuvitella sen aiheuttavan jonkunlaisen reaktion nuorissa jotka ovat häntä oikeasti fanittaneet, ja samalla pistämään miettimään sitä että ihan oikeasti siellä rintamalla tuollaisia tavallisia nuoria miehiä on menettänyt henkensä. Vähän konkreettisempaa kosketuspintaa, siis.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
En ole jaksanut lukea kaikkia viestejä tästä ketjusta leffan ilmestyttyä, joten pahoittelen mikäli tulee vanhaa tietoa. Mutta still-kuvan lisäksi darrasilakat ovat vilahtaneet leffan making of-videolla.

Näin tehtiin Tuntematon sotilas - YouTube (ajassa 2:10)

Aika paljon on tainnut tuon lisäksi jäädä leikkaamon lattialle julkaistavaksi siinä TV-sarjaversiossa. Esim vääpeli Korsumäen nimen olen nähnyt jossain hahmoluettelossa(esittäjänä Ilkka Heiskanen), mutta ei tuota valkokankaalta huomannut. Oma veikkaukseni on että hyökkäysvaihe saa TV:ssä lisää aikaa ja Lehtoa ja Riitaojaa nähdään enemmän. Tuntui myös että Hietasen romanssia Veerukan kanssa on saksittu pois Rokka-shown tieltä, sen verran tuntui Urho-poika katoavan kuin pieru saharaan.
 

SteelGate

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Ilves, Bruins, HC Davos, Tunturi-Kiekko
Aika paljon on tainnut tuon lisäksi jäädä leikkaamon lattialle julkaistavaksi siinä TV-sarjaversiossa. Esim vääpeli Korsumäen nimen olen nähnyt jossain hahmoluettelossa(esittäjänä Ilkka Heiskanen), mutta ei tuota valkokankaalta huomannut.
En muista tarkkaan kohtausta (olikohan elokuvan loppupuolella), mutta kyllä tuo vääpeli Korsumäki vilahti n. viiden sekunnin ajan ja joku puheenparsi Heiskasella siinä oli.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En muista tarkkaan kohtausta (olikohan elokuvan loppupuolella), mutta kyllä tuo vääpeli Korsumäki vilahti n. viiden sekunnin ajan ja joku puheenparsi Heiskasella siinä oli.

Aika outoa, jos on loppupuolella. Korsumäki kuitenkin kaatuu jo aika aikaisessa vaiheessa. Olisiko ollut juuri siinä lentopommituksessa, joka on keskeyttää kovennetun seisomisen? Sinänsä loogista, että kaatumistakaan ei näytetä, kun tuo kovennetun seisominenkin on leikattu elokuvasta pois.
 

Andji

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kulloinkin minkäkin liigan hallitseva mestari
Aika outoa, jos on loppupuolella. Korsumäki kuitenkin kaatuu jo aika aikaisessa vaiheessa. Olisiko ollut juuri siinä lentopommituksessa, joka on keskeyttää kovennetun seisomisen? Sinänsä loogista, että kaatumistakaan ei näytetä, kun tuo kovennetun seisominenkin on leikattu elokuvasta pois.
Jep, eikös ylikersantti/vääpeli Sinkkonen tule tuon Korsumäen kaatumisen jälkeen komppanian vääpeliksi? Heiskasta en minäkään valkokankaalla nähnyt. TV-sarjaversiossa lienee jopa vuorosanoja.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Jep, eikös ylikersantti/vääpeli Sinkkonen tule tuon Korsumäen kaatumisen jälkeen komppanian vääpeliksi? Heiskasta en minäkään valkokankaalla nähnyt. TV-sarjaversiossa lienee jopa vuorosanoja.

Näinkö ihan väärin, oliko Heiskanen myös Akseli Koskela? Siinä kun Ville lähti lomilta takaisin rintamalle.
 

ipaz

Jäsen
Noniin. Tuli käytyä katsomassa tämäkin versio ja omasta mielestäni selvästi paras näistä kolmesta. Mutta se johtuu varmasti siitä, että leffa on niin hyvin kuvattu ja tuotettu. Nykyaikaisilla kameroilla ja kunnolla tuotantoon panostamalla saa aikaiseksi hyvännäköistä kuvaa ja ääntä. Itse lukeudun siihen porukkaan joka ei ole kirjaa lukenut, joten vertailukohta on vaan nuo aiemmat leffat. Laineen mv-versiota en ole jaksanut katsoa samalta istumalta loppuun enää pitkään aikaan ja Mobergin versiossa häiritsee jonkun sortin ylinäytteleminen.

Tämä versio on niin selvästi Rokan elokuva, että muut hahmot jäävät väkisinkin taka-alalle. Siksi odotan myös tv-sarjaa innolla, jotta nyt vähemmälle ruutuajalle jääneet hahmot tulisivat paremmin esiin. Itseäni kiinnostaa myös aina se, että kuinka paljon historiallinen elokuva saadaan vastaamaan totuutta kyseisestä aikakaudesta. Mielestäni se on erittäin tärkeää, jotta elokuva on vakavasti otettavissa. Ja tässä oli mielestäni onnistuttu varsin hienosti. Tottakai aina tulee vastaa kohtia, jotka ovat joko jääneet huomaamatta tai sitten niihin ei ole nähty vaivaa paneutua kuten esim. Hirviniemen todella valkoiset ja hyväkuntoiset hampaat (tai mistä minä tiedän kuin hyvä hammashoito oli 1930-40 Varsinais-Suomessa Hietasen kotikonnuilla).

Pisti kanssa mietityttämään että osaako Veraa näytellyt Diana Pozharskava oikeasti auttavasti suomea, vai onko opetellut vuorosanat vain leffan vuoksi. Ymmärtääkseni näyttelijä on umpivenäläinen.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
Tämä versio on niin selvästi Rokan elokuva, että muut hahmot jäävät väkisinkin taka-alalle.

Tätä meinasin itsekin kommentoida, elokuvaa olisikin voinut kutsua myös nimellä Levottomat 5: Kun Rokkakaan ei enää riitä :). Tietysti tuo oli ihan luontainenkin vaihtoehto, Rokka hahmona oli loppupelissä epäpoliittisin kolmesta mielestäni kirjan hallitsevasta hahmosta(muut ovst Koskela ja Kariluoto), lisäksi Koskelaa on tavallaan jo avattu Pohjantähdissä, vieläpä ihan muutama vuosi sitten, joten Koskela-keskeisyys olisi ollut jo liikaa toistoa. Kariluoto taas olisi ollut liian vaikea samaistuttava suurelle yleisölle. Lisäksi Reino Tolvanen ja Paavo Liski olivat jo valmistelleet omilla vahvoilla esityksillään pohjaa sille että vanhat elokuvat tuntevat olivat jo muodostaneet tunnesiteen hahmoon jota nyt syvennettiin.

Sinällään Riitaojan lähes täydellinen puuttuminen harmitti, sillä hahmo oli mielestäni romaanin alkuosalle tärkeä, rakentaen muistutusta siitä että ihmisiä nuo sotamiehet vain lopulta olivat.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
En kyllä taida viitsiä mennä katsomaan, jos kerran kyseessä on Rokka-show. Todella läpikaluttu jo kirjassa ja ensimmäisessä elokuvassa. Ei varsinaisesti kiinnosta mennä katsomaan "uutta näkemystä" Rokasta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös