Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

  • 257 963
  • 1 089

kamrat

Jäsen
Suosikkijoukkue
urheiluseura HIFK
Tuossa kyllä scholl osuu harhaan. Omien havaintojeni mukaan Suomessa käytetään kansallisia symboleja poikkeuksellisen vähän arjessa useimpiin muihin maihin verrattuna.
 

Schwein

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Venäläiset käyttävät Rossija-paitoja, sekä omassa maassaan, että ulkomailla.

Viime kesänä tili oksennuksen maku suuhun Linnanmäellä, kun joukko nuoria venäläisiä alkoi Kingiin jonottaessaan kovaan ääneen laulaa suurta ja mahtavaa. Hyi vittu. En muista oliko rossija-paitoja, mutta noin muuten aika maailmanomistajan meininkiä.

Tämän saman olisi ehkä voinut laittaa myös johonkin Venäjä-aiheiseen ketjuun.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Samaan kiinnitin huomiota. Kaipa tässä on vain tehty niin, että on yhdistetty pari pientä sivuroolia, jolloin sama roolihahmo voi vetää molemmat.

Talousaliupseerin nimi oli muuten Mäkilä, eikä Mäkinen.

Meillä menee muuten mielipiteet komeasti ristiin. Tämä on hyvä kakkonen, mutta Mollbergin versio on se paras. Ja Pauli Porasen Lehto on minusta upein tulkinta hahmosta.

Hirviniemi oli minusta pettymys. Itse puolustin miestä kun roolit aikoinaan julkistettiin ja hänet tuomittiin jo ennakolta Putous-koomikoksi, joka ei kuulu tällaiseen elokuvaan. Koivusalon Pohjantähdessä mies oli hyvä Aulis Kiviojana, mutta nyt Hietasena miehestä paistoi jotenkin se koomikko läpi. Enkä pitänyt sitä oikein luontevana. Pirkka-Pekka Petelius onnistui puolestaan hyvin Mollbergin versiossa, eikä koomikkotausta vaivannut roolissa liikaa.

Tämä elokuva pitäisi joka tapauksessa nähdä muutamaan kertaan, ennen kuin kaikki hienoudet oikeasti aukeaisivat.

Mua häiritsi Mollbergin versiossa liiallinen synkkyys ja hahmot jäi Mollbergin versiossa liian etäisiksi. Lisäksi Rokan ja Suden haavoittumiset ennen Koskelan kuolemaa itseäni ainakin raivostutti.
 
Kansallismielisyys-kommenteihin: Siinähän se nationalismin idea on ollut 1800-luvulta saakka, että tyhmä ja köyhä kansa menee herrojen (porvariston) retkuun maassa kuin maassa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mua häiritsi Mollbergin versiossa liiallinen synkkyys ja hahmot jäi Mollbergin versiossa liian etäisiksi.

Heh, mielestäni Mollbergin versiossa hahmojen persoonallisuudet korostuvat kuitenkin selvästi enemmän kuin Louhimiehen elokuvassa. Siinä ne vasta etäisiltä tuntuivatkin. Onhan noissa kaikissa versioissa omat epäjohdonmukaisuutensa ja väärissä järjestyksissä tapahtuvat kohtauksessa. Louhimiehen versiossa kiinnitin huomiota siihen, että tähtiä katseltiin ja hiilestä tehtyä ahventa ihmeteltiin vasta tulikasteen jälkeen rintamalla, eikä autokolonnaa odoteltaessa paloaukealla.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, HIFK, Arsenal
Muistakaa kun vertailettte että olette nähneet Louhimiehen Tuntemattoman yhden kerran, Mollbergin 34 kertaa ja Laineen 149 kertaa.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Heh, mielestäni Mollbergin versiossa hahmojen persoonallisuudet korostuvat kuitenkin selvästi enemmän kuin Louhimiehen elokuvassa. Siinä ne vasta etäisiltä tuntuivatkin. Onhan noissa kaikissa versioissa omat epäjohdonmukaisuutensa ja väärissä järjestyksissä tapahtuvat kohtauksessa. Louhimiehen versiossa kiinnitin huomiota siihen, että tähtiä katseltiin ja hiilestä tehtyä ahventa ihmeteltiin vasta tulikasteen jälkeen rintamalla, eikä autokolonnaa odoteltaessa paloaukealla.

Nojoo, pistin itsekin huomiota tuohon, että tulikaste tapahtui ennen kuin tähtien katselu ja kiista siitä, onko ihminen ollut alkuaan kala. Joonas Saartamo ois saanut kyllä jälkimmäisessä kohtauksessa näytellä vähän hermostuneemmin sen jälkeen, kun Hietanen ja Vanhala pilkkaavat Lahtista. Mutta kyllä minä sain ainakin tästä elokuvasta enemmän irti hahmoista kuin Mollbergin version hahmoista.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Muistakaa kun vertailettte että olette nähneet Louhimiehen Tuntemattoman yhden kerran, Mollbergin 34 kertaa ja Laineen 149 kertaa.

Onhan tää totta. Tosin en ole nähnyt näiden Laineen ja Mollbergin leikkaamattomia versioita Tuntemattomasta sotilaasta. Aku Louhimiehen tv-versio Tuntemattomasta sotilaasta taitaa olla tämän elokuvaversion leikkaamaton versio? Se olisi sitten ensimmäinen Tuntematon sotilas, mistä minä näkisin leikkaamattoman kokonaisuuden.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Katsastettu. Sen verran tärkeä romaani ja instituutio tämä Tuntematon on itselleni, etten edes yritä mitään syvällisiä analyysejä. Ihan onnistunut päivitys tälle vuosituhannelle, ja taistelukohtaukset olivat laadukkaita. Varsinkin päälle jyräävät tankit oli onnistuttu luomaan todella vaikuttaviksi. Ahon ja Vatasen suoritukset jäivät mieleen, ja ylipäänsä näyttelijätyö oli kauttaaltaan laadukasta. Viihdyin hyvin koko kolmetuntisen. Mitä nyt mannet mölysivät kesken leffan. No, hyvä se kai oli, että tulivat katsomaan.

Kyllähän tässä menee vuosia, ennen kuin Louhimiehen Tuntemattoman paikka kolmikossa selviää lopullisesti. Ei tämä minusta mitään sen kummempaa uutta aiheeseen tuonut tai tarinaa syventänyt. Nyt oli muutama aiemmin kuvittamaton asia kuvitettu, ei mitään muuta uutta. Edelleen sitä mieltä, että tämä sotaelokuva olisi ihan hyvin voitu tehdä "uudestakin" aiheesta.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Noin yleisesti muuten tähän kun osa hahmoista jäi vähän "sivuhahmoiksi" verrattuna esim. Laineen versioon, esim. juurikin Lehto, niin toisaalta se varmaan osittain selittyy sillä että tämä Louhimiehen versio oli kuitenkin sellainen missä Rokka oli ihan selkeästi päähahmo elokuvassa. Toki ideana oli tuon koko rykmentin tapahtumien kuvaus, mutta siitä huolimatta Rokka nousi tässä kuitenkin ainakin omasta mielestäni vielä entisestään isompaan rooliin, vaikka toki tunnetuin hahmo tässä tarinassa onkin aina ollut. Eniten niitä hänen taustojaan siellä näytettiin ja myös lopussa miehen kohtaloon palattiin.

Toki sitten siinä neliosaisessa sarjassa nähdään varmasti enemmän näiden muidenkin hahmojen taustoja. Tai mistäs minä tiedän, mutta uskoisin ainakin.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kyllä tässä jäi odottelemaan sitä ohjaajan versiota/minisarjaa. Kyllähän tuossa sellainen kavalkadi kohtauksia ja kirjan hahmoja sivuutettiin, että kaipa nuokin vielä oman osuutensa saavat. Ehkä oli jopa ihan järkeväkin veto kertoa tuo homma oikeastaan lähinnä Rokan ja Kariluodon kautta, pelkästään jo ihan siitä syystä, että näine hyvinenkään leffa kesti sen kolme tuntia. Olikos tuo sarja sitten sellainen kokonaisvaltaisemmin porukkan edesottamuksia seuraileva ja saadaan sitten Mäkilät, krappissilakat ja kovennetutkin mukaan. Toivottavasti.

Visuaalisestihan tuo oli komeaa katseltavaa, äänimaailma iski komeasti ja yhdyn kehuihin Ahon roolisuorituksesta Rokkana. Onnistui hienosti yhdistämään lunkin isähahmon kylmään tappajaan, Ja kyllähän Vatanen ja Hirvinemikin hyvää jälkeä tekivät.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Olikos tuo sarja sitten sellainen kokonaisvaltaisemmin porukkan edesottamuksia seuraileva ja saadaan sitten Mäkilät, krappissilakat ja kovennetutkin mukaan. Toivottavasti.
Näin minä olen ainakin itse ymmärtänyt, ja jos nähdään vaikka 4x60 minuuttia niin tuossa tulee tunti ylimääräistä verrattuna tähän teatteriversioon. Kyllä tuossakin paljon saadaan lisää materiaalia ruutuihin.

Visuaalisestihan tuo oli komeaa katseltavaa, äänimaailma iski komeasti ja yhdyn kehuihin Ahon roolisuorituksesta Rokkana. Onnistui hienosti yhdistämään lunkin isähahmon kylmään tappajaan, Ja kyllähän Vatanen ja Hirvinemikin hyvää jälkeä tekivät.
Hirviniemi oli jostain syystä se joka "pelotti" eniten, vaikka toisaalta vähän turhaan koska kyseessä on hyvä näyttelijä ja on kuitenkin tuon saman roolin esitänyt jo 10 vuotta sitten teatterilavoilla, ja käsittääkseni hyvin veti sielläkin. Vatanenkin kyllä erittäin hyvä Koskela, olikos hänellä jotain pohjaa myös teatterin puolelta tuohon rooliin? Niin tai näin, niin erittäin hyvä oli. Toki pidän Jussi Vatasta kyllä näistä nuoremman polven miesnäyttelijöistä ihan kotimaan kärkenä, ja jälleen todisti miksi.
 

Rolf Paski

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Raittiuslegioona & FC Kraak
Venäläiset käyttävät Rossija-paitoja, sekä omassa maassaan, että ulkomailla.

Tuossa kyllä scholl osuu harhaan. Omien havaintojeni mukaan Suomessa käytetään kansallisia symboleja poikkeuksellisen vähän arjessa useimpiin muihin maihin verrattuna.

Juu, en tiedä mitä täällä mietittäisiin, jos suomalaiset aina lomallaan pukeutuisivat Leijonat-pelipaitaan samalla tavalla kuin lädit Englanti-futispelipaitaansa.
 

scholl

Jäsen
Venäläiset käyttävät Rossija-paitoja, sekä omassa maassaan, että ulkomailla.

No voivat käyttää, mutta en viitannutkaan siihen, vaan siihen naurettavaan leijona-vaakunan käyttöön. Kyllä Suomi-paitoja voi käyttää, mutta leijonavaakunan käyttäminen on lapsellista. Ei niitä vaakunoita muissakaan maissa pahemmin käytetä.
 

scholl

Jäsen
Juu, en tiedä mitä täällä mietittäisiin, jos suomalaiset aina lomallaan pukeutuisivat Leijonat-pelipaitaan samalla tavalla kuin lädit Englanti-futispelipaitaansa.

En ole viitannut myöskään mihinkään jääkiekkoliiton logoon. Täällä on pakko hakea joka ketjussa konflikteja sillä, että viestit ymmärretään tahallaan väärin. Leijona-vaakunaa eivät käytä kuin dorkat, eikä niitä vaakunoita muissakaan maissa käytetä. Jotkut fanipaidat ovat ihan eriasia. Niissä on ihan eri merkitys. Suomessa vaakunaa käytetään lipuissakin vain valtion toimesta. Eikä sitä leijonaa pitäisi muutenkaan noin vain käyttää. Ymmärrän miksi uusnatsit sitä käyttävät, kun se on jonkinlainen itsenäisyyden symboli, mutta luulisi silti, että Suomi-paita ja sinivalkoiset värit riittäisivät isänmaallisuuteen. Vaakunoiden käyttö on muutenkin vähentynyt ja siirtynyt lähes yksinomaan juhlallisiin yhteyksiin kuten voidaan päätellä Helsingin kaupungin vähän kummallisestakin päätöksestä taannoin. Asia saataisiin ratkaistua sillä, että leijonan käyttö yksinkertaisesti kiellettäisiin.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Elokuvaa katsoessa pohdin välillä kuinka tämä täyttää odotukset. Kokemus oli voimakas, mutta parasta on se, että kuin hyvä viini, niin jälkimaku nostaa sen aivan huippuluokkaan. Minusta päähahmoja, joiden kautta kerrontaa vahvimmin kuljetettiin, olivat Rokka ja Kariluoto. Tunnelataus oli vahva ja erityisesti Eero Ahon, mutta myös Johannes Holopaisen kasvot peilasivat jatkosodan koko kuvan, revanssista tappion karvauteen. Draaman kaari oli sama, vaikka muuten näiden kahden henkilön taustoissa ei ole paljon yhteistä. Molemmat kertovat paljon suomalaisesta ajankuvasta. Kaikkea varsinaisesta Linnan tekstistäkään ei voi tuoda valkokankaalle, mutta näihin kahteen henkilöön liittyvät "omat lisäykset" olivat perusteltuja, juuri tuohon sodan kokonaiskuvaan liittyen.

Jussi Vatanen oli Koskelana loistava. Pohjantähden kautta olisi Koskelan roolia voinut kasvattaa vielä enemmän. Roskia tuli silmään, kun Alma istui keinutuolissa katsomassa kolmen lapsenlapsen kuvaa piirongin päällä. Kahden oman pojan kuvat siitä puuttuivat. Kovia on ollut itsenäisen Suomen alkuvuosikymmenet. Hienosti on Linna osannut historiaa popularisoida ja Louhimies teki Tuntemattomasta viiden tähden elokuvan.
 

Andji

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kulloinkin minkäkin liigan hallitseva mestari
Eilenhän tuo uusin Tuntematon tuli käytyä katsomassa. Otti kyllä paikkansa Laineen ja Mollbergin teosten joukossa, paremmuusjärjestykseen en noita vielä osaa asettaa. Johtunee siitä, jonka joku jo osuvasti toi esille, että Laineen elokuvan on nähnyt 20+ kertaa, Mollbergin version noin kolmesti ja tämän uusimman vasta kerran.

Pidin suuresti siitä miten vänrikki/luutnantti/kapteeni Kariluoto oli tässä Louhimiehen versiossa toteutettu. Nuorempana en tajunnut tuon henkilöhahmon hienoutta, mutta näin vähän vanhempana on alkanut löytää erilaisia näkökulmia eri teoksiin. Minulle Koskela on aina ollut se hahmo Tuntemattomassa, mutta nyttemmin Kariluoto on noussut rinnalle.

Monet ovat kertoneet, ettei Putous-/koomikkotausta haittaa Vatasen ja Hirviniemen suorituksia tässä elokuvassa. Kyllä silti tuli aika lailla Samppa Linna mieleen Hietasen paloaukealle huutelusta. Elokuvan edetessä toki vähän mieli muuttui. Vatasta en sinänsä Putous-hahmona ensisijaisesti näe, mutta komiikassa hänenkin taustansa on. En varsinaisesti pitänyt hänen Koskela-tulkinnastaan, mutta ei se huonokaan ollut. Ville Vaitelias tosiaan, hyvinkin vähäeleistä suorittamista.

Samuli Vauramo Lammiona toi kyllä välillä Jussi Jurkan mieleen. Se ei ole huono asia. Vauramo on päässyt vanhemmiten ulos pökkelyydestään ja tässä roolissa se näkyi hyvin. Eero Aho Rokkana oli kyllä hyvä ja tosiaan välillä turkkamainen, mutta Tolvasen ja miksei Liskinkin roolisuoritukset ovat niin vahvasti syöpyneet mieleen, etten vielä Ahoa heidän kastiinsa nostaisi.

Rahikaisen, Määtän, Salon, Lehdon ja Riitaojan roolien pienentyminen ja Suden roolin kasvattaminen olivat vähän erikoisia ratkaisuja. Toisaalta Suentassun roolin kasvattaminen toi Rokan tarinaan syvyyttä, joten kyllähän tuo oikeutettua oli. Kotirintaman mukaan tuominen oli hieno ratkaisu, kyllä sai liikutustaan pidätellä.

Kaiken kaikkiaan tämä versio oli oikeutettu. Sotaelokuvana hieno, Tuntemattomana kelvollinen. Suomen "Veteen piirretty viiva". Jos tähtiä pitäisi antaa, niin ***½ tai **** viidestä.
 

Patapakka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tuntematon sotilas | Tähtihetki | TV | Areena | yle.fi Kohdassa 9.20 Ylen toimittaja on nyreissään, kun historiaa ei ole vääristelty naisten eduksi sijoittamalla rintamalle myös naisia sotimaan. Louhimiehen ja Ahon ilmeet ovat vähintäänkin yhtä hämmentyneitä kysymyksen johdosta.

Hesarin NYT-liite tuo uuden näkökulman tähän somessa keskustelua aiheuttaneeseen toimittajan toimintaan.

Ihan tarpeellinen näkökulma keskusteluun ja ihan totta, että toimittaja ei suoraan niin sanonutkaan, että naisia pitäisi olla rintamalla sotimassa.

Mutta kun katson useamman kerran uudestaan tuon pätkän, niin tuosta kohdasta minulle tulee yhä edelleen mielikuva, että toimittaja kuitenkin olisi toivonut vahvasti uudenlaista nykyajan omaan maailmankuvaansa sopivaa versiota rintaman tapahtumista. Ja Aho ja Louhimieskin tuntuvat ymmärtävän kysymyksen siten, että toimittaja toivoo lisää naisia rintamalle sotimaan.

NYT-liite on feministisen maailmankuvan läpäisemä julkaisu, joka löytää lähes aina näkökulmansa ko. aatesuunnan kautta. Vastaavasti heidän maailmankuvaansa sopimattomasta kommentista/kommentin sanojasta ei todellakaan näin tarkkaa analyysia tarvittaessa tehtäisi, vaan sitä käytettäisiin oman agendan ajamiseen.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
En oikein tiedä, että mitäköhän naiskuvan lisäystä tuo toimittaja olisi vielä halunnut - johan tuossa leffassa otettiin ihan reippaat taiteelliset vapaudet, kun Rokan, Kariluodon ja Hietasen kohdalta noita motiiveja sotimiseen haettiin nimenomaan näiden naisten kautta. Oli se sitten Rokka ja hänen perheensä Kannaksella tilaa pystyssä pitämässä, Kariluodon maailmankuvan muuttumisen vaikutus avioliittoon Sirkan kanssa tai Hietasen hullaantuminen Veraan, jonka pohjana on puolestaan ihan puhdas humanismi ja inhimillisyys. Kaunis nainen, kova paikka jne.

Olisi kiva nähdä mitä tuokin toimittaja olisi ollut mieltä, kun oltaisiin pysytty uskollisena lähdemateriaalin naiskuvalle. Minkähän puuskan nämäkin olisivat saaneet, kun Lotta Kotilaisen lusaantuminen hehkeästä rintamalotasta pataljoonan kenttäpatjaksi olisi kuvattu kaikessa karuudessaan. "Taas yksi stereotypinen blahblahblah....". Tai mukaan olisi ympätty kohtaus, kun Rahikainen keihästää "kylillä" sen rouvan joka silittelee sen "törkyistä niskaa" ja hokee sen korvaan, että "miun kukkoain, miun kukkoain". Tai lisätä kijukohtaukseen se kohta kun Rokka kyselee Vanhalalta, että ookkos joskus naisissa ollut ja Vanhala vastaa, että "vähän lämpimäistä" irtos. Olishan siihen voinut vielä jonkun takauman lisätä, jossa Vanhanen saa sitä "lämpimäistä". Tai vaikka ottaa vähän lisää taiteellisia vapauksia romaanin ja lisätä mukaan joku inhorealistinen kohtaus, jossa Lehto vetää lomalla jotain muijaa daijuun ja karjuu tämän korvaan, että "kaikkia saatanan lohnakkeita minäkin saan perässäni vetää". Ja tällä siis sivuta sitä, että sodan aikana ja sen jälkeen aika ei todellakaan ollut helppoa naisille, kun rintamalla raaistuneet miehet tulivat kotiin.

Johan se tuostakin selviää aivan kritallinkirkkaasti, että sota oli helvettiä niin rintamalla kuin kotonakin. Kaikki siitä kärsimään joutuivat, jokainen joutui uhrinsa antamaan. Kukin tavallaan ja kukin tahollaan. Ehjää ihmistä tuollainen teurastus ei jäljelle jätä. Jää joko kasa kuvia omaisista, jotka eivät tule enää koskaan kotiin tai sitten kotiin tulee ihminen, jonka sielu on vuosia rikki.
 
Viimeksi muokattu:

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Hesarin NYT-liite tuo uuden näkökulman tähän somessa keskustelua aiheuttaneeseen toimittajan toimintaan.

Ihan tarpeellinen näkökulma keskusteluun ja ihan totta, että toimittaja ei suoraan niin sanonutkaan, että naisia pitäisi olla rintamalla sotimassa.

Mutta kun katson useamman kerran uudestaan tuon pätkän, niin tuosta kohdasta minulle tulee yhä edelleen mielikuva, että toimittaja kuitenkin olisi toivonut vahvasti uudenlaista nykyajan omaan maailmankuvaansa sopivaa versiota rintaman tapahtumista. Ja Aho ja Louhimieskin tuntuvat ymmärtävän kysymyksen siten, että toimittaja toivoo lisää naisia rintamalle sotimaan.

NYT-liite on feministisen maailmankuvan läpäisemä julkaisu, joka löytää lähes aina näkökulmansa ko. aatesuunnan kautta. Vastaavasti heidän maailmankuvaansa sopimattomasta kommentista/kommentin sanojasta ei todellakaan näin tarkkaa analyysia tarvittaessa tehtäisi, vaan sitä käytettäisiin oman agendan ajamiseen.
Tämä on sitä feminismsplainignia tms. kai sitten. Some kuohuu kun feministi vetäs alta riman ja sitten pitää tulla puolustelemaan ja selittelemään asioita muuksi kuin miksi ne kaikki tuosta pätkästä, myös ne haastateltavat, sen ymmärtää. Jos tuo toimittaja jotenkin tuli väärin ymmärretyksi, niin kyllä hän ihan itse olisi korjannut sen asiansa, mutta ei, hän kyllä ihan selvästi viittasi juurikin siihen miten sen kaikki ymmärsi ja se oli ala-arvoinen suoritus.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Tämä on sitä feminismsplainignia tms. kai sitten. Some kuohuu kun feministi vetäs alta riman ja sitten pitää tulla puolustelemaan ja selittelemään asioita muuksi kuin miksi ne kaikki tuosta pätkästä, myös ne haastateltavat, sen ymmärtää. Jos tuo toimittaja jotenkin tuli väärin ymmärretyksi, niin kyllä hän ihan itse olisi korjannut sen asiansa, mutta ei, hän kyllä ihan selvästi viittasi juurikin siihen miten sen kaikki ymmärsi ja se oli ala-arvoinen suoritus.

Sitten tuossa vielä syyllistetään yhtä twiittiä, mistä someraivo mukamas lähti. Kyllä meilläkin rouva älähti heti, kun katsottiin tuota haastista telkkarista, että mitä helvettiä tuo akka oikein horisee? Itse en edes Twitteriä käytä, niin näin tuon ensimmäisen kerran. Jotenkin aika natsia ajatella, ettei ihmiset muka itse pysty analysoimaan sitä mitä katsoo, vaan Pietarin trollit iskee somessa heti ja aivopesee vihaan YLE:n naistoimittajaa vastaan.

Vahvasti haisee nyt Frank Drebiniltä tämä Hesarin itkupotku-uhriutumisriitti...
 
Ehkä toimittajalla sitten vain on puutteellinen käsitys sotimisesta. "Rintamalla" on kyllä aika yksi yhteen sama kuin "sotiminen". Riittänee selventämään repliikki toisesta sotaelokuvasta Rukajärven tiestä: "No, mitä lottia nyt etulinjassa on?"
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
@Rinksu erittäin hyvä kuvaus tuossa yllä, ymmärrys noista miesten hajanaisista motiiveistä, joissa eri tavoin nainen on mitä merkittävin vaikuttaja eli tekijä.
Lotta Kotilainen elokuvassa olisi tosiaan saanut melkoisen tulimyrskyn aikaan feministikaadereissa, joten varsin järkevää jättää hänet kirjan lehdelle. Vanhalan homostatusta, miksei vaikkapa Honkajoenkin saavat halukkaat pohtia jatkossakin, minä en vaivaudu siihen lähtemään.
Juu, ja en ole vielä tätä filmiä nähnyt, ensi viikonloppuna olisi tarkoitus.
Mutta se tärkein: isäni oli siellä jossain, 1KKK Jr8:n reissulla. Äitini kertoi vasta isän kuoleman jälkeen muistikuviaan kuinka piilotteli sotasaalispistoolia toisinaan, isän nähtyä pahoja painajaisia vielä viiskytluvulla. Toisaalta sisarellani, jo nelkytluvulla syntyneellä, ei sellaisesta kokemusta ole, minusta puhumattakaan. Isä oli hyväluontoinen kiltti mies, joka arvosti Kekkosta ja piti venäläisiä ihmisinä. Mutta en todellakaan epäile äitiä, sodasta toipuminen vaatii aikansa, kaikilta se ei onnistunut ikinä.
Hiljaisin sanoin ja pienin teoin: lauantai-iltoina jaffa-limua minulle ja ja isoveljelle, isällä oli olutpullo, ehkä kaapissa jossain piilossa jopa Koskenkorvapullo joka kesti kuukauden. Yleisradion kartta tilannekatsauksia varten ja siitä matkaa seuraten: tuolla oli kova paikka, tuolla on Lunkulan saari, sielläkin oli kova paikka, tuolla Gora, kylmään olisi aivan mukava kuolla... Rintamamiehet olivat sodanvastaisia. Toki näitä seikkailukirjailijoita on myös riittänyt, ottaneet rahat pois. Mutta siispä niin: sota kosketti naisia maatiloilla, isät ja veljet olivat poissa, sota kosketti naisia vielä paljon sodan jälkeenkin Suomea nostettaessa, ymmärrystä ja lohtua äijät tarvitsivat.

Korjaus: tuo kartta taisi olla nimeltään Yleisradion sotatilannekartta. Oli ilmeisesti sotkujen hittituotteita tuolloin.
 
Viimeksi muokattu:

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Katsoin tuossa eilen illalla huvikseni pätkiä Laineen Tuntemattomasta, ja lähinnä näitä Rokan kohtauksia katselin ja hain pientä vertailua. Onhan noissa ihan jäätävä ero, toki aika on eri mutta kyllä se Laineen Tuntematon Sotilas on melkoinen rillumarei-elokuva sotalavasteissa. En tiedä millainen se kirjojen kuvaus Rokasta on, mutta varsinkin Laineen versiossa äijä on sellainen koko ajan juttua suoltava suupaltti, joka vitsailee jopa leffan lopussa kun miestä kannetaan paareilla kun on osumaa saanut.

Parissa kohdassa Tolvasen Rokka kyllä hyvinkin vertailukelpoinen tähän Ahon Rokkaan, eli niissä kohtauksissa kun Rokka vähän kiihtyy ja avautuu upseereille kivien keräämisestä yms. Muutenhan tuo on kyllä tänä päivänä melkoinen sketsihahmo.

Noh, toki se on oman aikansa versio ja sellaisenaan sitä täytyy kyllä arvostaa, koska alkuperäisessä Tuntemattomassa mukana näytelleet olivat pääasiassa sodan käyneitä itsekin, joten se toimii eräänlaisena dokumenttikuvauksena myöskin. Ilmeisesti sillä huumorilla on kuitenkin aika tärkeä rooli ollut vakavien tapahtumien keskellä.

Kotoa löytyisi tuo Sotaromaani, pitää kyllä varmaan lukea pois viimeistään joulukuussa kun pääsee "kesälomaa" viettämään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös