Noh, toki se on oman aikansa versio ja sellaisenaan sitä täytyy kyllä arvostaa, koska alkuperäisessä Tuntemattomassa mukana näytelleet olivat pääasiassa sodan käyneitä itsekin, joten se toimii eräänlaisena dokumenttikuvauksena myöskin. Ilmeisesti sillä huumorilla on kuitenkin aika tärkeä rooli ollut vakavien tapahtumien keskellä.
En tiedä millainen se kirjojen kuvaus Rokasta on, mutta varsinkin Laineen versiossa äijä on sellainen koko ajan juttua suoltava suupaltti, joka vitsailee jopa leffan lopussa kun miestä kannetaan paareilla kun on osumaa saanut.
Vanhalan homostatusta,
On sillä ollut, mutta jotenkin minun on hyvin vaikea uskoa, että rintamalla huumori olisi ollut sellaista, kuin Laineen rillumarei-versiossa. Se ei vain vaikuta uskottavalta, kun kaveria kuolee vierestä, ja oma henki on koko ajan vaarassa. Mielestäni Mollbergin ja Louhimiehen elokuvissa huumori on paljon uskottavammin läsnä. Kyllä sitä niissäkin löytyy, mutta se ei ole niin epäaidosti pinnassa kuin Laineen versiossa, joka minusta on melkeinpä jo sotilasfarssiksi laskettavissa...
Sodankäynyt sukupolvi tunsi Laineen version ihan omakseen vaikka varmasti osin sen takia, että vieläkin haluttiin etäisyyttä mutta myös siksi ettei sitä tunnettu kuitenkaan miksikään kevyeksi ja epätodelliseksi propagandaksi mikä kyllä ei olisi ollut suosittua.
Jos Laineen versiota peilaa sen aikakauden suosittuihin sotilasfarsseihin, niin onhan se toki vakavamielisempi, vaikkakin nykymittapuulla se tuntuu olevan lähempänä niitä kuin vakavasti otettavaa elokuvaa. Epäilen silti, että suurin syy sille, miksi sodankäynyt sukupolvi otti sen omakseen oli ihan jo siinä, että kyseessä oli suurelokuva, jossa kaikkia koskettanutta aihetta käsiteltiin, myös rankat aiheet huomioiden.
Laineen elokuva oli aikansa lapsi, ja ansioitunut kyllä sen ajan mittareilla mitattuna. Silti olen sitä mieltä, että nämä seuraavat versiot ovat realistisempia - myös huumorin osalta.
Kyllä se Laineen huumori löytyy Linnan tekstistä, joka taas on sodan käyneen miehen kirjoittamaa. Veteraanit ottivat teoksen omakseen juurikin sen realistisen kuvan takia. Linnan Rokalla on koko ajan pilke silmäkulmassa, vaikka sen takaa paljastuu kylmähermoinen tappaja ja sodan pitkittyessä myös katkeroituva mies.
Kyllä. Juurikin siinä Laineen versiossa ehkä pahiten se yliampuva huumori tulee esille tuossa Rokan haavoittumisessa, äijällä on tullut luoti lapaluihin niin kaveri vaan veistelee että perkele piti tämäkin päivä nähdä kun Rokan Anttia paareilla kannetaan, noh mie lähen Lyytin luo. Kaippa se osittain menee sen ajan ns. ylinäyttelemisen piikkiin, mutta silti.Esimerkiksi mainitsemaasi Rokan katkeroitumista ei minusta huomaa siinäkään vaiheessa, kun tämä haavoittuneena makaa paareilla kaiken menettäneenä. Päinvastoin, suu virneessä haastelee Jalovaaralle kuin ei mitään. Toki tuo keskustelu käytiin kirjassakin, mutta ei siinä muistikuvieni mukaan niitä käynyt reipas mies pilke silmäkulmassa, vaan haavoittumisen heikentämä sotilas.
Kyllä. Juurikin siinä Laineen versiossa ehkä pahiten se yliampuva huumori tulee esille tuossa Rokan haavoittumisessa, äijällä on tullut luoti lapaluihin niin kaveri vaan veistelee että perkele piti tämäkin päivä nähdä kun Rokan Anttia paareilla kannetaan, noh mie lähen Lyytin luo. Kaippa se osittain menee sen ajan ns. ylinäyttelemisen piikkiin, mutta silti.
No en minä sanonutkaan että alistuneena olisi niillä paareilla maannut, vaan ihan yleisesti kommentoin tuota Laineen elokuvaversion kohtausta, joka oli kuin jostain sotilasfarssista.Itse asiassa Rokka ei nimenomaan makaa alistuneena paareilla, vaan mekottaa minkä ehtii kaikille vastaantulijoille.
No en minä sanonutkaan että alistuneena olisi niillä paareilla maannut, vaan ihan yleisesti kommentoin tuota Laineen elokuvaversion kohtausta, joka oli kuin jostain sotilasfarssista.
Lotta Kotilainen elokuvassa olisi tosiaan saanut melkoisen tulimyrskyn aikaan feministikaadereissa, joten varsin järkevää jättää hänet kirjan lehdelle. Vanhalan homostatusta, miksei vaikkapa Honkajoenkin saavat halukkaat pohtia jatkossakin, minä en vaivaudu siihen lähtemään.
No Kotro nyt vaan on aivan helvetin pihalla kaikesta mahdollisesta. Kun jo lähtökohtaisesti pohjautuu koko juttu huuhaalle ja saduille, niin on vaikeaa rakentaa uskottavaa tekstiä sen ympärillekkään. Ennemminkin tässä tekee mieli kyseenalaistaa se, että milläs meriiteillä filosofian opettaja näitä juttujaan veistelee? En edes ymmärrä miksi tuo saa yhtään millimetriäkään palstatilaa näille jutuilleen. Jokainen voi katsella miten ISIStä vastaan on sodittu, todellisia täsmäiskuja ja ei ole rintamalinjoja jada jada, eihän? Vielä kun pystyisi Kotro kertomaan yhdenkin sodan missä sitä maa-aluetta mikä ollaan pyritty valloittamaan, ei olla fyysisesti valloitettu, niin aletaan olemaan keskustelun äärellä. Vähiin taitaa jäädä ne esimerkit.Runoilija Arno Kotron mielestä Tuntematon Sotilas antaa väärän kuvan maanpuolustuksesta vuosia kestävine taisteluineen, taisteluhautoineen ja sankarisotilaineen. Ainakin jos maansa puolustuksen perustaa siihen, tai vanhojen poliitikkojen horinoihin. Olemme velkaa sodankäyneelle sukupolvelle sen, että järjestämme puolustuksen parhaalla mahdollisella tavalla ja siihen ei kuulu se vuosia hellitty ajatus, että jokaisen pojan pitää käydä armeija. Kotro peräänkuuluttaa sopivia tyyppejä ja motivaatiota sukupuoleen katsomatta. Siis laatua ja teknisyyttä muuttuneessa maailmantilanteessa heikosti varustellun ja koulutetun reserviläismassan sijaan.
Kirjailija pamauttaa: "Tuntematon sotilas pilaa Suomen puolustuksen" | Turkulainen
Ja blogi, mihin juttu perustuu sis. myös NATO-kannan:
Tuntematon sotilas on vaarallinen elokuva — ArnoKotro
Ennemminkin tässä tekee mieli kyseenalaistaa se, että milläs meriiteillä filosofian opettaja näitä juttujaan veistelee?
Kyllä saat luvan lähteä, kun kerran asian otit puheeksi. Miksi homous tulee sinun mieleesi juuri Vanhalan ja Honkajoen kohdalla? Minusta he olivat kirjan hauskimmat hahmot, ja Honkajoen "varjele Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn" -monologi koko romaanin kohokohta. Tuon romaanin julkaisun aikoihin vielä Suomessakin aika moni taisi uskoa kristillisen kirkon satuihin, ja siksi moinen jumalan pilkkaaminen oli silloin sopimattomampaa kuin nykyään.
Ja lisätään vielä sekin, että itsenäisyyspäivänä nähdään telkkarista siis edelleen tuo Laineen versio, mutta nyt restauroituna versiona. Haastiksessa näytetään vanhaa ja tätä entisöityä kuvaa vierekkäin ja ainakin omiin silmin ero on kyllä suuri. Tähän nyt 6.12. esitettävään versioon on myös lisätty uusia, ennennäkemättömiä kuvia ja koko urakka vei konservaattori Jani Jäderholmilta siis vuoden.
Laineen Tuntemattomasta löytyi paljon kärpäsiä – elokuvan restauroinnissa digipensseli sai töitä kun kärpäsiä ja kuvia lisättiin | Yle Uutiset | yle.fi
Etenkin kohtauksessa, jossa Rokka raivoaa päällystölle rangaistuksesta, leffa tuntui lähtevän lentoon.