Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

  • 257 981
  • 1 089

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Eiköhän Tuntemattoman varsinaisena "tunnarina" ole Paula Vesalan ja Jori Sjöroosin versiointi Finlandiasta (Spotifyssa on äänenlaadultaan parempi versio).
Joo, tämä varmaankin soi ihan leffassakin vastaavissa kohdissa missä alkuperäisessäkin elokuvassa soi Finlandia, eli elokuvan alussa ja eikös se siellä loppupuolella ole myös?
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Joo, tämä varmaankin soi ihan leffassakin vastaavissa kohdissa missä alkuperäisessäkin elokuvassa soi Finlandia, eli elokuvan alussa ja eikös se siellä loppupuolella ole myös?
Kyllä vain, ainakin Laineen Tuntemattomassa.

Itse asiassa tämä kuvakin on vastaava kuin alkuperäisen Tuntemattoman loppukohtauksessa, jossa valonsäteet siroavat mäntyjen välistä.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Kyllä vain, ainakin Laineen Tuntemattomassa.
Olenko väärässä jos sanon että Mollen Tuntemattomassa ei edes ole leffan päälle liimattua musiikkia ollenkaan? Jos siinä musiikki soi, niin se soi taustahälynä tyyliin radiossa tai vastaavassa, mutta ei muuten.
 
K

Kiekkokatsoja

Suuret toiveet, on uuteen, nykyaikaiseen tuntemattomaan.
Toivottavasti Leffa on Suomi 100 arvoinen.
 

godspeed

Jäsen
Mafia on laittanut Hirviniemen ja Vatasen kaltaisia näyttelijöitä joukkoon ja trailerin perusteella ilmeisen suurin rooleihin. Eikä tuo näyttänyt kuin pystyynkuolleelta suomisotaelokuvalta muutenkin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olenko väärässä jos sanon että Mollen Tuntemattomassa ei edes ole leffan päälle liimattua musiikkia ollenkaan? Jos siinä musiikki soi, niin se soi taustahälynä tyyliin radiossa tai vastaavassa, mutta ei muuten.

Et ole. Mollen Tuntemattomassa musiikki loisti tietoisesti poissaolollaan. Tehokeinona sitä ei käytetty, vaan musiikki soi vain, jos se liittyi kiinteästi kohtaukseen. Petroskoin valtauksen paraati, äänilevyjen kuuntelu (alussa sotilaskodissa, Petroskoissa, kiljua luotaessa) sekä marssivan osaston laulu ja kenttähartauksen virrenveisaus... Olisiko joku vastaava vielä ollut?
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Mafia on laittanut Hirviniemen ja Vatasen kaltaisia näyttelijöitä joukkoon ja trailerin perusteella ilmeisen suurin rooleihin. Eikä tuo näyttänyt kuin pystyynkuolleelta suomisotaelokuvalta muutenkin.
On sentään Suomessa kuvattu, eikä esim. Sambiassa.
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
Vähän koomista, että Suomessa osataan tehdä yksi elokuva. Unknown Soldier 2017, 2067 ja Unknown Mujahedin 3017 nevöfoget.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Vähän koomista, että Suomessa osataan tehdä yksi elokuva. Unknown Soldier 2017, 2067 ja Unknown Mujahedin 3017 nevöfoget.
Eikös nuo uudelleenfilmatisoinnit ole kova juttu ihan ulkomaillakin? Nytkin tuo Stephen Kingin "Se" pyörii leffateattereissa. Tosin nythän kyseessä on vasta ensimmäinen elokuvaversio, silloin ysärillä kyseessä oli minisarja mutta anyway.
 

godspeed

Jäsen
Vähän koomista, että Suomessa osataan tehdä yksi elokuva. Unknown Soldier 2017, 2067 ja Unknown Mujahedin 3017 nevöfoget.

Nämä salattujen eläimien ja tuntemattomien sotilaiden ja muiden tiskirättirealismielokuvien fanit eivät edes ymmärrä kuinka vahingollista sellaisten tekeminen on minkäänlaiselle elokuvakulttuurin kehitykselle, ellei tarkoitus ole tehdä siitä jotain olematonta. Vaikka en pidä Aki Kaurismäestä erityisesti, niin hän on sentään jotain onnistunut tekemään äärimmäisen vaikealla alalla.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
No miksi se olisi pitänyt kuvata Sambiassa?
No ei miksikään, onneksi, mutta sen olisi voinut.

Vähän niin kuin Yle kävi jokunen vuosi sitten tekemässä verovaroin eräänkin leffan Keniassa.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Nämä salattujen eläimien ja tuntemattomien sotilaiden ja muiden tiskirättirealismielokuvien fanit eivät edes ymmärrä kuinka vahingollista sellaisten tekeminen on minkäänlaiselle elokuvakulttuurin kehitykselle, ellei tarkoitus ole tehdä siitä jotain olematonta. Vaikka en pidä Aki Kaurismäestä erityisesti, niin hän on sentään jotain onnistunut tekemään äärimmäisen vaikealla alalla.

Kaurismäki on onnistunut tosiaan onnistunut tekemään jotain eli lähes samantapaisia ja surutta ranskalaisen ns. uuden aallon 50-lukulaisia marxismiteemoja kuppaavia elokuvia monta putkeen ilman, että häntä siitä sen kummemmin kritisoitaisiin tai miehen lattean yksioikoista maailmankuvaa ihmeteltäisiin.

Ennemmin 30 vuoden välein uusi Tuntematon kuin muutaman vuoden välein uusi samojen ideoiden lattea kaurismäkeläinen uudelleenkierrätys jossa kiinnostaa lähinnä se sammuuko ohjaajasuuruus johonkin, jättääkö hän tulematta ensi-iltaan kännin vai krapulan takia tai millä tekopyhillä sanankäänteillä rikas portugalilaisen viinitilan omistaja haukkuu medialle kapitalismia sekä Yhdysvaltain presidenttiä. Kaurismäen uran alkupää oli vielä mielenkiintoinen, mutta paukut olivat loppu viimeistään siinä vaiheessa kun Matti Pellonpää kuoli.

En välttämättä jaksa mennä Tuntematonta katsomaan teattereihin, mutta ostin kannatushengessä tänään Citymarketista tarjouksella kahdella eurolla kaksi purkkia Jalostajan hernekeittoa, jossa oli leffabrändinä "tuntematon Rokka".
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Suuret toiveet, on uuteen, nykyaikaiseen tuntemattomaan.
Toivottavasti Leffa on Suomi 100 arvoinen.
Ei kiinnosta tämä leffa yhtään. Telkkarista tuon näkee vielä 100 kertaa jos siltä tuntuu. 4 tuntia paatosta on liian raskas pala kakkua vaikka ilmaiseksi saisi.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Eikös nuo uudelleenfilmatisoinnit ole kova juttu ihan ulkomaillakin? Nytkin tuo Stephen Kingin "Se" pyörii leffateattereissa. Tosin nythän kyseessä on vasta ensimmäinen elokuvaversio, silloin ysärillä kyseessä oli minisarja mutta anyway.

Plus miljoona supersankari-leffaa, Star Wars-jatkot, rebootit ym. Magnificent Seven, joka alun alkaenkin oli jo Kurosawan Seitsemän Samurain hollywood-versio. Baywatch-movie. Ja nyt on sitten tulossa vaikkapa Eli Rothin versio Death Wishistä. Aikas harvoin tuoulta Hollywoodistakaan tule oikeast jotain ihan uutta enää.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ei kiinnosta tämä leffa yhtään. Telkkarista tuon näkee vielä 100 kertaa jos siltä tuntuu. 4 tuntia paatosta on liian raskas pala kakkua vaikka ilmaiseksi saisi.

Minua Tuntematon kyllä kiinnostaa aina, vaikka melkein jo tietää etukäteen että tämäkään versio ei tule olemaan kirjan tasoa eikä edes kovin onnistunut elokuva muutenkaan. Toivon että pystyisin kerrankin yllättymään positiivisesti, ja kaikkien aikojen suosikkikirjani saisi lopultakin arvoisensa elokuvaversion. Pari päivää ennakkoon tuon nyt pääsee näkemään kutsuvierasnäytännössä ja ihan mielenkiinnolla kyllä odotan.
 

Luke

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minua Tuntematon kyllä kiinnostaa aina, vaikka melkein jo tietää etukäteen että tämäkään versio ei tule olemaan kirjan tasoa eikä edes kovin onnistunut elokuva muutenkaan. Toivon että pystyisin kerrankin yllättymään positiivisesti, ja kaikkien aikojen suosikkikirjani saisi lopultakin arvoisensa elokuvaversion.
Se lienee vähänkin kovempien kirjojen kohdalla selvää, että elokuvalla ei ole juurikaan mahdollisuuksia päästä samalle tasolle. Ja klassikkojen kohdalla ihan mahdottomuus. Näitä pitäisi jotenkin pystyä katsomaan irrallisina teoksina ilman, että alkuperäisteos kummittelee taustalla. Vaikeaa tosin, mutta silti.

Oma ehdoton suosikkikirja on Täällä Pohjantähden alla. Ajan kanssa alkaa löytämään hyviä puolia myös niistä kahdesta elokuvaversiosta, vaikka ne hyvin vajavaisiksi kirjan rinnalla jääkin. Ja onhan tuo järkäle lähes mahdoton tehtävä kuvata valkokankaalle edes jotakuinkin alkuperäisteoksen tasoa heijastellen. Kiva ne on lopulta kuitenkin katsoa visuaalisessa muodossa jonkun toisen silmin kuvattuna. Ja jonkun yksityiskohdan ja ahaa-elämyksen sieltä saa aina poimittua myös omiin ajatuksiin, jonka siitä kokonaisuudesta päähänsä tallettaa.

Kolmannesta Tuntemattomasta sotilaasta vielä: mielestäni ihan ok tehdä tällaisesta klassikosta päivitys 30 vuoden välein. Itselleni ainakin tämän vuoden odotetuin elokuvauutuus ja tulee ehdottomasti katsottua teatterissa. Monelle tuntuu Louhimies ohjaajana olevan ylitsepääsemätön ongelma, samoin kuin Hirviniemi ja Vatanen näyttelijäkaartissa. Ei Louhimies nyt kuitenkaan pelkästään Levottomia ole ohjannut, vaan onnistuu paremmin vakavissa aiheissa. Ja Hirviniemi & Vatanen nyt ovat jotenkin suht "odotettuja" valintoja omiin rooleihinsa. En ainakaan itse voi heidän roolituksiaan hirveästi kritisoida. Ja tulihan esim. PPP Mollen version Hietaseksi suoraan Velipuolikuusta, joka oli oman aikansa "Putous".

Avoimin mielin siis. Itselleni kuvaus on tärkeä osa elokuvanautintoa ja trailerin perusteella tämä osa-alue vaikuttaa olevan hyvin hallussa, joten siinä mielessä freesi päivitys luvassa. Jos vielä käytetty onnistuneesti kamerakulmia, nykyajan kuvanlaatuun yhdistettynä, niin olen tyytyväinen. Kaksi edellistä versiota ovat keskenään olleet hyvin erilaisia näkemyksiä, toivottavasti tästä löytyy vielä kolmas omanlaisensa tulkinta. Ja hyvä että sinne on kaivettu ihan uusia kohtauksia, tällä kertaa niitä tuntuisi olevan ainakin kotirintamalta.

Luotan siis, että Louhimies saa tämän elokuvan hyvin maaliin. Mutta jos menee valmiiksi pettyneenä katsomaan, niin pettyneenä tulee myös teatterista ulos (ja tätä kommenttia ei oltu mitenkään erityisesti suunnattu nimimerkille -OO-).
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Se lienee vähänkin kovempien kirjojen kohdalla selvää, että elokuvalla ei ole juurikaan mahdollisuuksia päästä samalle tasolle. Ja klassikkojen kohdalla ihan mahdottomuus.

Vihan hedelmät 1940 lienee onnistunut tässä, taisi John Steinbeck itsekin myöntää että elokuvaversio oli tyylikkäämpi. Ja toinen on Kummisetä, Mario Puzon romaani on arvostettu mutta paikoin hieman kioskiromaanimainen. Ainakin ensimmäinen Kummisetä-elokuva lyö sen laudalta.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Ja Hirviniemi & Vatanen nyt ovat jotenkin suht "odotettuja" valintoja omiin rooleihinsa. En ainakaan itse voi heidän roolituksiaan hirveästi kritisoida. Ja tulihan esim. PPP Mollen version Hietaseksi suoraan Velipuolikuusta, joka oli oman aikansa "Putous".
Eikös nämä molemmat, Hirviniemi ja Vatanen, ole esiintyneet Tuntemattoman sotilaan teatterisovituksissa? Vetivätkö vielä samat roolitkin mitä nyt, ja jos en väärässä ole niin molemmat on suoriutuneet niistä ihan hyvin. Eli eiköhän nämäkin mene ihan kelvollisesti näiltä kahdelta, molemmat on hyviä näyttelijöitä ja etenkin Vatasen suhteen luotto on kova että kykenee vetämään tällaisen roolin erittäin hyvin. Ja onhan Hirviniemikin hyvä näyttelijä, vaikka onkin Putouksen vanki.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kaurismäki on onnistunut tosiaan onnistunut tekemään jotain eli lähes samantapaisia ja surutta ranskalaisen ns. uuden aallon 50-lukulaisia marxismiteemoja kuppaavia elokuvia monta putkeen ilman, että häntä siitä sen kummemmin kritisoitaisiin tai miehen lattean yksioikoista maailmankuvaa ihmeteltäisiin.

Ennemmin 30 vuoden välein uusi Tuntematon kuin muutaman vuoden välein uusi samojen ideoiden lattea kaurismäkeläinen uudelleenkierrätys jossa kiinnostaa lähinnä se sammuuko ohjaajasuuruus johonkin, jättääkö hän tulematta ensi-iltaan kännin vai krapulan takia tai millä tekopyhillä sanankäänteillä rikas portugalilaisen viinitilan omistaja haukkuu medialle kapitalismia sekä Yhdysvaltain presidenttiä. Kaurismäen uran alkupää oli vielä mielenkiintoinen, mutta paukut olivat loppu viimeistään siinä vaiheessa kun Matti Pellonpää kuoli.

Ohjaajalla on siis tunnistettava omintakeinen tyyli niin kuin jollain Tarantinollakin. Ei kai se väärin ole.

On tuo Kaurismäki uusiutunut tässä vuosien varrella, sillä parissa viimeisimmässä puolustetaan maahanmuuttajia, mitä teemaa ei aiemmin ollut. Ja sävyn vaihteluakin on, kun Laitakaupungin valot on hyvin synkkä mutta esim. Toivon tuolla puolen valoisa ja kepeä.

Paras Kaurismäki muuten on Mies vailla menneisyyttä, johon Pellonpää ei osallistunut kun oli jo mullan alla.

Ihmisenä voi olla vaikea, tekopyhä juoppo paskiainen, mutta sehän onkin elokuvaohjaaja eli kuuluu ns. asiaan. Ei liity elokuviin millainen ohjaaja on.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ja hyvä että sinne on kaivettu ihan uusia kohtauksia, tällä kertaa niitä tuntuisi olevan ainakin kotirintamalta.

Itse en oikein tykkää siitä miltä tämä kuulostaa. Uusien kohtauksien kirjoittajat ei mitään väinölinnoja kuitenkaan liene, joten lopputulos voi olla kovin... tavanomaista. Ja muutenkin, rinnakkaisten tarinoiden ristiinleikkauksella, takaumilla ym. tauhkalla saa vain jumiin koko elokuvakerronnan. Prkl, pysyttäisiin niiden "velikultien" parissa, edettäisiin kronologisesti ja jätettäisiin taustojen luominen katsojan mielikuvituksen huoleksi. Vanhanaikaista ehkä mutta toimisi varmasti paremmin.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Se lienee vähänkin kovempien kirjojen kohdalla selvää, että elokuvalla ei ole juurikaan mahdollisuuksia päästä samalle tasolle. Ja klassikkojen kohdalla ihan mahdottomuus. Näitä pitäisi jotenkin pystyä katsomaan irrallisina teoksina ilman, että alkuperäisteos kummittelee taustalla. Vaikeaa tosin, mutta silti.

Ihan totta tämä on. Mitä tärkeämpi kirja itselle, sen vahvempi mielikuva itsellä on päässä niistä tapahtumista, ihmisistä, paikoista jne. ja sitten kun elokuva ei vastaakaan sitä omaa mielikuvaa niin kokee sen pettymyksenä. Ja kyllä minä myönnän että monen elokuvan kohdalla on käynyt juuri näin että jos olisi pystynyt katsomaan elokuvaa täysin kirjasta irrallisena niin se olisi ollut jopa hyvä, mutta kun sitä vertaa koko ajan kirjaan niin lopputulos on pettymys. Esimerkkinä vaikkapa lauantaina katsomani SE joka ei missään nimessä ollut huono elokuva mutta se oli huono kirjaversiointi. Ja minä nimenomaan menin katsomaan kirjaversiointia ja siksi petyin niin suuresti.

Tuntemattoman kohdalla sen sijaan minusta molemmat tähän asti tehdyt elokuvat on olleet vaan pelkästään huonoja sekä elokuvana että kirjaversiointina. Molemmissa on hyviä asioita, mutta molemmissa on myös paljon niin ärsyttäviä asioita että ne latistavat lopulta elokuvanautintoa aika paljon. Laineen version käsikirjoitus on minusta ehjempi ja parempi mutta siinä häiritsee nuo rajusti yli-ikäiset näyttelijät ja tuolle ajalle tyypillinen yliteatraalinen teatterimainen näyttelijäntyö. Mollen versiossa näyttelijät on paria lukuunottamatta kautta linjan parempia ja amatöörinäyttelijöistä tulee minusta oikea fiilis elokuvaan. Mutta siinä tökkii se että elokuva etenee jotenkin katkonaisesti ja vieläpä terävillä leikkauksilla, se tarina ei ole minusta oikein ehjä. Ja ne tehokeinoina käytetyt tärisevä ja pomppiva käsivarakuvaus, nuo terävät leikkaukset, musiikittomuus jne. tekevät vähän liiankin amatöörifiiliksen tuohon elokuvaan. Tehokeinoina ihan OK mutta kolmituntisessa elokuvassa jatkuvasti käytettynä menee puuduttavaksi.

Louhimiehen versiolta odotan sitä että visuaalisesti on lopultakin sellainen Tuntematon että kelpaa katsella, mutta pelkään sitä että nykypäivän nuorista näyttelijöistä ei tälläkään kertaa saada sitä oikeaa fiilistä että uskoisi oikeasti katsovansa 40-luvun sotureita. Tuossa Mollen versiossa se minusta onnistui mutta viime vuosina tehdyissä sotaelokuvissa tämä uskottavuus on aika monesti puuttunut kokonaan. Ja varsinkin murteiden oikeellisuuteen ja luontevuuteen ei minusta koskaan panosteta suomalaisissa tuotannoissa tarpeeksi, ja kun Tuntemattomassa ne murteet ovat niin iso henkilöhahmojen koko persoonaa niin jos nuo murteet eivät mene oikein niin silloin mennään pahasti metsään. Murteet kun on muutenkin vähän häviämässä puhekielestä ja muuttumassa niin nuorilta ihmisiltä ei enää lähde murteella puhuminen kovin luontevasti, ja sen valitettavasti huomaa elokuvissa jossa näyttelijä on laitettu puhumaan voimakasta murretta. Ja jos esim. Rahikaisen laittaa puhumaan Pohjois-Karjalan murretta vähän nasaalilla stadilaisnuotilla niin kyllä se minusta vie silloin paljon pois koko hahmon persoonasta. Mutta vaikka minä vähän negatiivisella ennakkoasenteella olenkin menossa katsomaan elokuvaa niin kyllä minä edelleen olen avoin sille että pystyn muuttamaan asennettani jos elokuva on oikeasti hyvä. Kyllä myös joistakin suosikkikirjoistani on pystytty tekemään onnistuneita elokuvia (muutamia mainitakseni Cider house rules, Vihan hedelmät, tuo mainitsemasi Täällä Pohjantähden Alla jonka uusimmasta versiosta pidin kovastikin jne.) Myös näihin kaikkiin suhtauduin ennakkoon vähän negatiivisesti mutta elokuva onnistui muuttamaan mielipiteeni.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Ei tätä elokuvaa ilmeisesti ainakaan ihan tuosta vaan ole tehty.
Hätkähdyttävä kirja: Näin ohjaajanero Aku Louhimies piiskasi näyttelijöitään yltääkseen huipulle – kyykkyhyppyjä, laihdutusta, eristämistä - Viihde - Ilta-Sanomat

"LOUHIMIES ymmärsi heti alkuvaiheessa, että näyttelijöiden tukeva vartalonkunto oli ongelma. Jatkosodan aikaiset miehet olivat keskeisellä tavalla nykymiehiä lyhyempiä ja luisevampia. Tähtien hartioissa pullistelivat lihakset ja vatsat olivat turvoksissa runsaista, herkullisista lounaista.

Hietasta näyttelevä Aku Hirviniemi kertoo IS:lle, että laihtui elokuvan takia kahdessa kuukaudessa yli 13 kiloa. Kuvausten loppusuoralla 180-senttinen mies painoi kevyimmillään vain 70 kiloa. Kuntokuuri rankkoja kuvauksia varten oli osa metodia.

– Meidän piti näyttää 40-luvun riutuneilta pojilta. Laihduin kahdessa kuukaudessa 13 kiloa, näyttelijä muistelee."

"LAIHDUTTAMINEN ei missään tapauksessa riittänyt Louhimiehelle. Tarinassa on kohtaus, jossa miehet vaeltavat vanhan rajan takana Karjalassa ilman kotilomia. Kohtaukseen kuuluu, että runsaslukuinen purnaaminen ja kyllästyminen sakeuttivat ilman. Louhimiehen mielestä näyttelijät eivät olleet riittävän väsyneen oloisia.

Mutta nyt näyttelijät ja avustajat etenivät olosuhteisiin nähden aivan liian ripeästi. Niinpä Aku määräsi väsymystä esiin saadakseen kaikki sotilaat, kantamuksista riippumatta, tekemään 15 jalkakyykkyä. Kyykyt toistettiin tämän jälkeen ennen jokaista seuraavaa ottoa, kirjassa kerrotaan."

"Sotaelokuvissa on totuttu näkemään oranssina palavia liekkimyrskyjä räjähdysten yhteydessä. Louhimies linjasi, että Tuntemattomassa ei nähtäisi mitään Hollywood-posahduksia. Sen sijaan toteutetut räjähdykset olivat harmaita ja rumia, maata ja multaa lennätettiin näyttelijöiden kasvoille paineaaltojen mukana."

"Kaikki muistavat Linnan nerokkaasta kerronnasta luutnantti Lammion mulkvistimaisen sielunmaiseman. Lammiota esittävä SAMULI VAURAMO ei saanut osallistua muiden näyttelijöiden kanssa samoihin koulutuksiin, jotta hän ei olisi osa muun porukan yhteishenkeä. Vauramon piti myös nukkua vaikeassa kuvausmaastossa eri teltassa kuin muiden."
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Ja kun kaikkia kuitenkin kiinnostaa, niin Sotamies Hauhian roolissa Robin Packalen. Jos se siis epäselvää oli. :) Paikalliseen leffateatteriin tuli lippu varattua ihan ensi-iltapäiväksi. Kyllähän elokuvaa jo aika lailla odottelee.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös