Tottakai valmentajan vaihtamisessa aina piileytyy myös potentiaali välikauteen. Mutta se on kyllä olemassa siitäkin huolimatta, onko joukkueella olemassa identiteetti vai eikö. Esimerkiksi mainitsemasi Jyp tippui viime kaudella, uuden valmentajan alaisuudessa, samassa vaiheessa kuin me tällä kaudella. Toki Jypin identiteetti näkyy siinä, että koko organisaation tekemisen taso on napsun parempaa kuin meillä.
Ja ymmärrän toki, että Blomqvistit ja kumppanit olivat vain kuvitteellisia nimiä. Kuitenkin niiden taustalla on sinunkin mielessäsi ollut aidot esikuvat. Mun mielestä meidän on tässä kohtaa ihan turha funtsi Stögöltä jäävää runkoa. Ensi kauden loppupuolella onkin jo eri asia, silloin sentään tiedetään joitakin pelaajia, jotka pelaavat Törmäsen 3. kaudella. Onko tällä hetkellä tiedossa vielä yhtään? Siitäkin huolimatta, että mä en tiedä yhtään millaiseksi Stögön perintö seuraajalleen muodostuu, mä väitän, että perintö on seuraajan 1. kauden menestyksen kannalta merkityksellisempi kuin seuraajan pelikirja.
Liigan tason dyykkaamisellahan ei tässä keskustelussa sinänsä ole merkitystä. Se koskaa jokaista joukkuetta ihan yhtä lailla, eikä sitä vastaan voi oikein millään taistella. Minä ajattelisin Liigan tasonlaskun korostavan kahta asiaa; 1) juniorityö ja 2) skouttaaminen. Ensimmäinenhän meillä on laitettu kuntoon tämän kauden aikana. Oletettavissa on, että parantuneen juniorityön hedelmistä päästään nauttimaan 3-5 vuoden aikajänteellä ja toivottavasti siitä hamaan loppuun asti. Skouttaaminen onkin sitten se vaikeampi asia. Kiva-Harri on toki skoutannut meille hyviä, breikkaamisen kynnyksellä olevia pelimiehiä. Mutta mitäs muu porukka onkaan sitten lopulta löytänyt? Toivottavasti organisaatio tajuaa panostaa tähän osastoon ihan kunnolla. Sitten ei ehkä oltaisi sen varassa, että maksetaan itsemme aina kipeäksi muiden löytöjä haalimalla.