Tom Nybondas HIFK:n urheilutoimenjohtajan tehtävässä

  • 1 472 958
  • 5 037

Stigu

Jäsen
HIFK:ssa rakennetaan tulevaisuutta ja menestystä konseptilla, joka on valmentajavetoinen ja se suuntaus on oikea.

Tämä taitaa olla ensimmäinen asia, josta olen C.Orrin kanssa koskaan ikinä missään eri mieltä.

Vamentajavetoinen ajattelutapa merkitsee ainoastaan sitä, että tubulenssin frekvenssiä pidennetään yhdestä kaudesta kahteen kauteen, tai maksimissaan kolmeen (valmentajan pestin pituudesta riippuen). Samalla se merkitsee sitä, että joka toinen/kolmas kausi Karavaanari saa hyvän tekosyyn sukellukselle: No mutta kun valmentaja vaihtui. Ajatellaanpa esimerkiksi pari vuotta eteenpäin, kun Stögön pesti loppuu. Siihen loppuu myös jatkuvuus, ja kaikki alkaa taas alusta, oli seuraava valmentaja kuka tahansa. Esimerkkinä elävästä maailmasta edellä mainitusta: Kalsongin poistuminen talosta 2011. Mitä jäi jäljelle? Rauniot. Ja Kalsong oli siis sen 3 vuotta talossa.

Todellinen turbulenssin lopettaminen merkitsisi sitä, että

1. IFK:n UTJ naulaa kehykset IFK:n identiteetille ja pelitavalle. Tässä samassa kehyksessä on myös esim. junnujen pelin periaatteet. Näin saadaan synergiaetua koko seuran toiminnalle.

2. IFK valitsee valmentajan, joka soveltuu parhaiten toteuttamaan noita UTJ:n määrittelemiä periaatteita

3. IFK:n organisaatioon palkataan UTJ, joka osaa koota joukkueen yli 95%:sti oikein joka kausi. Tämä UTJ omaa myös itse näkemystä siitä, minkälainen joukkueen kokoonpanon olisi oltava. Lisäksi hän kykenee imemään kulloiseltakin valmentajalta lisää oppia.

Mä näen, että tämä kausi oli Karavaanarilta erittäin hyvä, ellei paras kausi joukkueen rakentamisen suhteen. Silti, hän onnistui mielestäni kokoamaan ainoastaan 85%:n joukkueen. Se, että vastuu sysätään kerran kolmessa vuodessa uudelle valmentajalle, ei poista itse ongelmaa: Seurasta puuttuu stabiilia osaamista, joka ei ole sidoksissa kulloiseenkin valmentajaan.
 

R.P.M. 12 000

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
1. IFK:n UTJ naulaa kehykset IFK:n identiteetille ja pelitavalle.

Muuten ok, mutta asetelma on perustuksiltaan väärä. UTJ on toteuttaja siinä missä valmentajakin.

Nyt tarvitaan jämäkkyyttä johtoryhmältä. Eli: hallitus / johtoryhmä / valitut taustavaikuttajat niittaa tavoitteet ja tavat ja vaatimukset ja laittaa uudistuksen käyntiin. Valtanen, joka on mielestäni muuten onnistunut hyvin, on toimitusjohtajana vastuussa myös menestyksestä kentällä, vaikka roolit operatiivisessa toiminnassa olisivatkin erilaiset. Hän yhdessä hallituksen kanssa valitsee UTJ:n joka sitoutetaan tavoitteisiin ja utj valitsee valmentajan, joka niin ikään sitoutuu tavoitteisiin. Ja näissä tavoitteissa on oltava menestystavoitteiden ohella mukana seuran arvot ja pelin tapa. Ei niin, että jokainen utj tai valmentaja aloittaa turbulenssin, vaan niin, että he tulevat ja toteuttavat seuran tapaa, toki omin ajatuksin ja maustein, mutta linjauksen raameissa pysyen, tavoitteeseen päätyen. Näin toimivat kaikki menestyvät suurseurat alkaen River Platesta ja päätyen Barcelonaan.

Jos sittenkään ei tule menestystä ja utj ja tj on vaihdettu kyllin monta kertaa, osakeyhtiö voidaan lopettaa epäonnistuneena, palauttaa rahat sijoittajille ja lähettää kannattajat katsomaan vaikka vanhojen pappojen keilailua.
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
3. IFK:n organisaatioon palkataan UTJ, joka osaa koota joukkueen yli 95%:sti oikein joka kausi. Tämä UTJ omaa myös itse näkemystä siitä, minkälainen joukkueen kokoonpanon olisi oltava. Lisäksi hän kykenee imemään kulloiseltakin valmentajalta lisää oppia.

Jos tämä tarkoittaa sitä, että UTJ antaa koutsille joka vuosi pelaajat ja sanoo, että "tässä on palikat, tee tulosta", niin väitän, ettei toimi vaikka rahaa olisi käytössä puolet enemmän kuin muilla. Esimerkkinä mikäli Kojo ei olisi missään välissä päässyt vaikuttamaan pelaajahankintoihin niin paljon IFK-pestinsä aikana teki, niin tuskin olisi tullut mestaruutta vaikka UTJ:nä olisi istunut kuka tahansa. Aivan samalla tavalla Kojo valitsee sellaiset pelaajat tuleviin MM-kisoihinkin, joiden hän näkee osaavan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla hänen pelisapluunaansa.

Ei UTJ:n tarvitse osata kaikkia valmennusteknisiä nyansseja vaan kyllä se asiantuntemus palapelin kasaamiseen tulee valmennukselta. Toki UTJ:n tehtävä on löytää ne parhaiten tiettyihin aukkoihin soveltuvat palaset, eli käytännössä silloin kun tarve on esimerkiksi jykevälle stay-at-home -puolustajalle, niin ei hankita Lasse Korhosta vaan hankitaan Ilari Melart.

Toki jonkinnäköinen pohja ja jatkuvuus täytyy löytyä silloinkin kun valmennus vaihtuu, mutta kyllä niiden suurten linjausten täytyy tulla valmennukselta. Nybarin ongelma on ollut vähän siinäkin, ettei siirtymät ole missään välissä olleet hallittuja ja pitkäjänteisesti suunniteltuja. Se olisi kuitenkin silkkaa typeryyttä rajata 80% potentiaalisista valmentajista pois sen takia, että halutaan mennä jollakin kiveenhakatulla muotilla, joka on jossain norsunluutornissa joskus päätetty. Kukaan valmentaja ei ole ikinä voittanut mestaruutta sellaisella nipulla, joka ei ole hänen itsensä näkönen ja sitoutunut hänen pelisysteemiinsä.
 
Viimeksi muokattu:

Seesam

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jäikö jotain oleellista pois?
Vaikka @RedWhiteBlue tuossa ylempänä sivusikin viestiäni, niin mielestäni on vielä syytä korostaa, että Tompan mielestä hän onnistui työssään...

Käsittämätöntä ylimielisyyttä. Joka ikinen jääkiekosta vähääkään ymmärtävä on todennut HIFK:n puolustuksen olleen väärin roolitettu, vajaa lukuinen ja aivan liian kokematon taistellakseen mestaruudesta. Tästä huolimatta TomTom kehtaa ihan pokkana väittää onnistuneensa duunissaan. Pöyristyttävää.
 

C.Orr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menneisyyden kahleista vapaa Jokerit
Tämä taitaa olla ensimmäinen asia, josta olen C.Orrin kanssa koskaan ikinä missään eri mieltä.

Vamentajavetoinen ajattelutapa merkitsee ainoastaan sitä, että tubulenssin frekvenssiä pidennetään yhdestä kaudesta kahteen kauteen, tai maksimissaan kolmeen (valmentajan pestin pituudesta riippuen). Samalla se merkitsee sitä, että joka toinen/kolmas kausi Karavaanari saa hyvän tekosyyn sukellukselle: No mutta kun valmentaja vaihtui. Ajatellaanpa esimerkiksi pari vuotta eteenpäin, kun Stögön pesti loppuu. Siihen loppuu myös jatkuvuus, ja kaikki alkaa taas alusta, oli seuraava valmentaja kuka tahansa. Esimerkkinä elävästä maailmasta edellä mainitusta: Kalsongin poistuminen talosta 2011. Mitä jäi jäljelle? Rauniot. Ja Kalsong oli siis sen 3 vuotta talossa.
Ilman muuta tuo skenaario on mahdollinen. Mä perustin näkemykseni sille uskomukselle, että HIFK:ssa on opittu mitä jatkuvuus tarkoittaa. Stögön aikakauden vaihduttua valmentajavalinta suoritetaan sellaisilla kriteereillä, joiden perustalle jatkuvuus istuu mahdollisimman luontevasti. Muutama esimerkki viimekausilta:

1.Nokka vaihtui PS:ään. Pedantti perfektionisti, joka valmensi peliä vaihtui Stairway to heavenia moottorisahalla munasillaan soittavaan koutsiin, jonka vahvuudet valmentaja ovat aivan päinvastaiset. Ei jatkoon eikä jatkuvuutta ja liikaa kontrastia edelliseen koutsiin.

2. PS vaihtui Soppaan. Kokenut koutsi vaihdettiin keltanokkaan. PS on pelaajien valmentaja, jonka vahvuus on valmentaa yksilöitä ja luoda henkeä. Tilalle tullut Soppa ei ymmärtänyt sen enempää pelin kuin pelaajien valmentamisesta ja vieritti heikkoa suorittamista pelaajien niskoille. Ei jatkoon eikä jatkuvuutta ja liikaa kontrastia.

3. Soppa vaihtui Ramiin. Askel oikeaan suuntaan valmennuksellisesti. Silti Ramin alle puolitoista kautta tuskin jää kenellekään HIFK-fanin kirjanpidossa plusmerkkiseksi. Ei jatkoon eikä jatkuvuutta ja taas kerran liikaa kontrastia.

4. Rami vaihtui Kiva-Harriin. Fanaattinen kiekkojätkä joka haistattaa vitut kaikille halutessaan vaihtui luonteeltaan aivan päinvastaiseen laupiaaseen samarialaiseen. Kiva-Harri, vaikka nasta jätkä onkin, paikka on jossain ihan muualla kuin koutsata HIFK:ta. Olkoonkin, että tuo vaihto olikin paikallaan ja vaihtoehtoja tuohon aikaan ei ollut juuri tarjolla. Kuitenkin sama jatkumo, taas aivan hirveä kontrasti.

Yllä sitä turbulenssia. Edellisen koutsin seuraaja on poikkeuksetta ollut täysin päinvastainen edelliseen. Valmentajapuolella HIFK:n ainoa jatkuvuuden osoitus on ollut löytää mahdollisimman erilainen valmentaja kuin edellinen. Kun rosterit eivät kuitenkaan muutu niin konkreettisesti näiden eri valmentajien välillä on siinä aika heikot eväät pelaajillakin suoriutua. Jos tuosta ei HIFK osaa ottaa oppia Törmäsen aikanaan vaihtaessa maisemaa ei HIFK ole ansainnutkaan menestyä, koska virheistä ei ole opittu. Jatkuvuus valmennuksessa on kaiken a ja o valmennusjohdon vaihtuessakin. Tällöin turbulenssin frekvenssi (copyright by Stigu) loppuu. Siksi mä liputan vahvasti valmentajavetoisen konseptin puolesta.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Paljon hyviä kirjoituksia, spessukiitokset Cobolille ja C.Orrille riittävän ulkopuolisista mutta silti asiantuntevista näkemyksistä. Olen R.P.M. 12000:n kanssa samaa mieltä siitä, että jos isoja muutoksia halutaan, on mentävä organisaation kivijalkaan. Se ei ole UTJ, vaan nimenomaan hallitus + johtoryhmä. Ei se mitään auta, jos UTJ vaihdetaan, kun hänen bossinsa pysyvät kuitenkin samana. Tällä hetkellä HIFK:n hallituksen koko focus taitaa olla Gardenissa ja se näkyy sitten monen heijastusvaikutuksen kautta jäällä. UTJ vastaa yritysmaailman toimitusjohtajaa. Hän on hallituksen työrukkanen, joten kyllä mun katseeni kääntyy ihan ytimeen asti. Mihin HIFK:n hallitus pyrkii? Toisin sanoen onko hallituksella urheilullisia tavoitteita Gardenin lisäksi?

Cobolin ja monen muunkin kanssa olen samaa mieltä siitä, että joukkue ei ollut täysin kelvoton, vaikka se ei ihan makuuni ollutkaan. Pitää suhteuttaa kilpailijoihin ja kyllä HIFK oli materiaaliltaan top 4 -joukkue. Olen 80%:sen varma, että ilman järisyttävää loukkaantumissumaa HIFK olisi myös sijoittunut neljän jengiin eli aloittaisi perjantaina mitalipelit. Joukkueen ylä- ja alakerran välinen balanssi ei ollut kummoinen. Lisäksi puuttui peruselementtejä, kuten aito isäntäpakki, jota saatiin odotella tammikuulle asti. Oikeastihan niitä pitäisi olla kaksikin kappaletta - vrt. mestaruuskausi ja Kanki & Kurvinen. Tämä on mielestäni aivan käsittämätöntä: Miksi ei kopioida ihkaomaa tuoretta menestyskonseptia? Nokaltahan saa ihan vapaasti ottaa oppia siitä, minkälaisella joukkueella HIFK menestyy. Ihmettelen, että officella ei ole tajuttu ihan vain 2011 -kokoonpanoa katsomalla, että meillä pitää olla 1) Huippuveskari 2) Fyysinen ja myös kiekollisesti taitava pakisto (rightin pakki ylivoimaan on saatana ihan perusvaatimus!). 3) Jämäkät ja taitavat sentterit. 4) Huikeaa taitoa pelaajan-parin verran (Micke, Hade). Okei, Goldobin oli kohtuuhyvä haku tähän. 5) Riittävästi lihaa ja muskeleita kunnon jarrukentissä kolmosessa ja nelosessa (Liivik, Töykkälä....ja heidän ketjunsa) ja 6) Johtajuutta joukkuessa (Ville). Ei tämä jumalauta rakettitiedettä kuitenkaan ole! Joukkue oli tällä kaudella kohtuuhyvin koottu, vaikka useakin yllämainittu kohta jäi toteutumatta. Tämähän johtuu tietenkin siitä, että pitää suhteuttaa. Liigan taso ei ole kovin kummoinen ja tämän kauden HIFK, jolla 2011 HIFK pyyhkii jäätä, oli puutteistaan huolimatta top4 -joukkue kaudella 14/15. Väitän, että jos tuo kuuden kohdan lista haldataan, HIFK:lla ei ole hädänpäivää. Tämä edellyttää sitä, että HIFK haluaa kyseisen identiteetin ja tilaa kliinisesti ammattimiehen toteuttamaan sitä. Voi olla, että Törmänen haluaa jotain ihan muuta. Tästä lisää vikassa kappaleessa.

Kannatan myös sitä, että katsotaan tulokset pitkällä aikavälillä ja vedetään omat johtopäätökset. Nyba ei ole tässä vahvoilla. Mutta ei hän aivan toivoton ole ja kuten alussa totesin: jos UTJ ei saa kunnon briefiä hallitukselta, joukkueenkokoaminen ei sitten olekaan niin helppoa. Melkeinpä kaipaan Dinoja iskemässä nyrkkiä pöytään vaatien verta, väkivaltaa ja kultaa! Ja myös mun toive-HIFK:ssani perusrakenne menee niin, että HIFK:lla on identiteetti / brändi (heh), jota valmentaja tulee toteuttamaan. Siinä ei ole mitään järkeä, että valmentajan vaihtuessa kaikki menee uusiksi ja pystysuunnan lätkän jälkeen meille tulee kiekkokontrollifriikki. Joka saa ensimmäisen kautensa konttaamisen automaattisesti anteeksi sillä, että "okei, toi jengi oli pääosin tehty sille edelliselle koutsille". Vaihtaisitko rakenteilla olevan talosi piirustuksia mielellään tietyin väliajoin sen mukaan, kuka tulee mesuksi työmaalle? Jos tarkoituksena on saada aikaiseksi jämäkkä talo, näin ei toimita. Mutta haluaako HIFK:n hallitus brändiä, menestystä, jatkuvuutta vai jotain ihan muuta? En tiedä, touhu on aika kasvotonta ja jos samat Gardenin kuolaajat valkkaavat uuden UTJ:n, perusmeno pysyy samana. Törmäsestä: Hän vetäköön ilman muuta periodinsa loppuun ja saakoon juuri sellaiset työkalut kuin haluaa. Häneltä ei voi mennä jälkikäteen tilaamaan fyysisempää lätkää, se olisi täysin lapsellista haahuilua. Jatkossa suosittelen, että talo elää tavallaan ja tulijat elävät talon tavalla.
 

kypärä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Siinä ei ole mitään järkeä, että valmentajan vaihtuessa kaikki menee uusiksi ja pystysuunnan lätkän jälkeen meille tulee kiekkokontrollifriikki. Joka saa ensimmäisen kautensa konttaamisen automaattisesti anteeksi sillä, että "okei, toi jengi oli pääosin tehty sille edelliselle koutsille". Vaihtaisitko rakenteilla olevan talosi piirustuksia mielellään tietyin väliajoin sen mukaan, kuka tulee mesuksi työmaalle? Jos tarkoituksena on saada aikaiseksi jämäkkä talo, näin ei toimita.

Tästä tässä kaikesta nimenomaan on kysymys HIFK:ssa. Seuraidentiteetti pitää olla linjassa C- junnuista lähtien edariin asti ja myös jatkuvasti vuodesta toiseen. Tämä ei tarkoita tietenkään tasapäistämistä tai kaavoihin kangistumista samoihin askelmerkkeihin, vaan ison kuvan linjaa. Junioripuolella tietenkin brändiä sovelletaan eri tavalla kuin edarissa. Uusi valmentaja ja uudet pelaajat tuovat aina uuden mausteensa soppaan, mutta varsinaiset raaka-aineet eivät muutu. Lohikeittoon ei laiteta HK:n sinistä!. Hyviä esimerkkejä Liigassa ovat JYP, Kärpät ja KalPa. Kaikilla on ollut toki vaikeutensa, mutta peruspilarit ovat samat. Joku KalPan Kolehmainen Jyppiin siirtyessään tietää jo mitä siellä on odotettavissa ja mitä häneltä odotetaan.
 

Stigu

Jäsen
Jatkuvuus valmennuksessa on kaiken a ja o valmennusjohdon vaihtuessakin. Tällöin turbulenssin frekvenssi (copyright by Stigu) loppuu. Siksi mä liputan vahvasti valmentajavetoisen konseptin puolesta.
Joo, nyt ymmärsin mitä hait takaa. Jatkuvuus valmennuksessa- tai sen linjauksessa on nimenomaan kaiken a ja o.

12 kilokierrokselle ja JHagille: Siis ideaalitilanteessahan seura itse naulaisi nuo joukkueen identiteetin peruspalaset. Mutta jos katsotaan IFK:ta seurana, siellä on oikeastaan kolmen kerroksen väkeä:

- Dinot. Mulle on epäselvää, mitä he tekevät. Itse toivon, että he eivät puuttuisi millään tavalla IFK:n toimintaan, seuraisivat vain sieltä jostain ylhäältä, ihan kuin Tyrannosaurus Rex seurasi aikoinaan jonkun hyönteisen pörräystä. Itse en ainakaan haluaisi, että nämä 70-vuotiaat kalkkikset ryhtyisivät iltapäivän brändihöyryissä miettimään yhtään mitään.
- Hallitus. Puuhaavat ilmeisesti Gardenia. Hyvä niin, sillä hallituksessa istuu tasan yksi lätkästä jotain ymmärtävä henkilö. Ilmeisesti kuitenkin valitsevat valmentajan tai vaikuttavat valmentajan valintaan
- UTJ.

Tuossa ympäristössä (Dinot ja Puutarha) IFK:n UTJ:lta vaadittaisiin sen tärkeimmän, eli seuran urheilullisen suorituksen suhteen voimakkaita visioita, voimakkaita päätöksiä, näkemystä ja pitkäjänteisyyttä, sillä hän on oikeastaan ainoa, jolta sitä voi odottaa. Jos UTJ olisi pätevä ja määrätietoinen, hän satavarmasti esim. jyräisi kaikki Soppa-valmentajaksi-tyyliset hallituksen/Dinojen ideat ja naulaisi nuo teesit joukkueen identiteetistä. Samoin, hän pystyisi jeesaamaan kulloistakin valmentajaa suurissa asioissa tyyliin:rakenna pakisto ja veskari ensin, hoida roolitukset ja pelitapa kuntoon ennen pleijareita, älä pidä liikaa junnuja jengissä, jne jne.

Karavaanarin isoin ongelma taitaa olla, että hän on täysin organisaation talutusnuorassa, eli nauttii hallituksen luottamusta niin kauan kun tottelee, eikä kyseenalaista mitään. Sen takia IFK:n menestys riippuu pitklti kulloisestakin valmentajasta ja hänen kompetenssistaan. Karavaanari on tavallaan apuri valmentajalle, sen sijaan, että hän olisi tasavertainen kumppani ja sparraaja. Tai niin tuo ainakin minun silmiini vaikuttaa.

Ja sen verran annan siimaa, että ilman loukkaantumisia jengi olisi ollut TOP4 kamaa. Mutta ei siis budjetin edellyttämää TOP2 kamaa. Lisäksi , kyllähän esim. Ikosen loukkaantuminen olisi pitänyt paikata kauden aikana, eli ei noiden loukkaantumisien taakse voi mennä.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Hyviä esimerkkejä Liigassa ovat JYP, Kärpät ja KalPa. Kaikilla on ollut toki vaikeutensa, mutta peruspilarit ovat samat. Joku KalPan Kolehmainen Jyppiin siirtyessään tietää jo mitä siellä on odotettavissa ja mitä häneltä odotetaan.

Nimenomaan näin. Kaikki tietävät minkälaista on Kärppä-, Jyp- tai KalPa-kiekko. En usko, että paikallinen fanikunta kauheasti mollaa näitä siitä, että tietty imago ja tulokulma on valittu. Sehän on vaan hyvä. Nykyinen HIFK on aikalailla samanlainen kuin Pelicans. Koutsi määrittää joukkueen linjan ja ulkopuolisen silmiin Pelicanskin on joukkue, mikä pitää opetella joka kaudella uusiksi. Ikinä tiedä etukäteen minkälaista lätkää siellä pelataan. Ja kuten HIFK, Pelicanskaan ei isossa kuvassa menesty. Toisin kuin nuo kolme ensinmainittua omalla tyylillään vetävää jengiä.

Muistan kun Wärn meni Jyppiin ja Jyp-fanit kommentoivat luontevasti, että "ei ole meidän tyylinen pelaaja, saas nähdä miten tänne istuu". Tuolloin vielä Wärn oli hyvin selkeästi HIFK:n tyylinen pelaaja. Voisiko joku kuvitella Blomqvistin, Tepon, Tammisen, Nyqvistin, Mobergin etc vipeltävän Nokan HIFK:ssa? Ei, eikä edes PS:n tai Summasen HIFK:ssa. Olemme Stögön myötä siirtyneet harmittomien ja värittömien pörrääjien aikaan ja kai tässä saa sen verran itsekäs olla, että tästä saa kyllä odottaa vastineeksi sitten menestystä? Jos Törmänen haluaa mikkihiiriä, hoidettakoon hänelle parhaat mikkihiiret - huh, mutta näin se vain menee. Lisää Goldobineja sitten saatana, ei Blomqvisteja! Törmäsen jälkeinen tyyppi saisi kyllä tulla tilaustöihin tekemään valmiiksi suunniteltua taloa.
 

baddinki

Jäsen
Suosikkijoukkue
iiefkoo
Kärpillä, Jypillä, ja Kalpalla on selkeä identiteetti, koska se on määritelty seurajohdon tasolta ja sitä varten on hommattu sitten sopiva valmentaja ja pelaaja jne.

IFK:lla taas ei ole enää selkeää identiteettiä koska urheilutoimenjohtaja ei osaa sellaista määritellä vaan mennään aina silloisen päävalmentajan mieltymysten mukaan minkä takia ei ole myöskään toivetta rakentaa samanlaista menestysputkea kuin Jypissä kun jokainen päävalmentaja joutuu aloittamaan aina alusta oman projektinsa rakentamisen, koska edellinen koutsi on ollut ihan eri tyylin mies.

Se on suurin syy miksi IFK tarvitsee uuden urheilutoimenjohtajan. Heikot pelaajahankinnat ovat vasta toissijainen syy. Toisaalta ne ovat myös seurausta ensimmäisestä.

Ja ikävä kyllä niin kauan kunnes IFK:lla on urheilutoimenjohtaja joka johtaa ja ohjaa laivaa mahdolliset mestaruudet ja menestys ovat enemmän poikkeus kuin sääntö.
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
IFK:lla taas ei ole enää selkeää identiteettiä koska urheilutoimenjohtaja ei osaa sellaista määritellä vaan mennään aina silloisen päävalmentajan mieltymysten mukaan minkä takia ei ole myöskään toivetta rakentaa samanlaista menestysputkea kuin Jypissä kun jokainen päävalmentaja joutuu aloittamaan aina alusta oman projektinsa rakentamisen, koska edellinen koutsi on ollut ihan eri tyylin mies.

Oletko sinä todella sitä mieltä, että se on UTJ:n tehtävä määrittää HIFK:lle identiteetti? Jotenkin mun ajatusmaailmassa tuntuu melko kohtuuttomalta kaataa identiteetin puute UTJ:n niskaan. Kyllähän UTJ kuitenkin on palkoillinen joka toteuttaa johtoportaan visiota johtoportaan ohjeistuksen mukaisesti. Vastuullisessa asemassa oleva palkoillinen, mutta palkoillinen joka tapauksessa.

Toki Nybondaksen tapauksessa kuvio menee ihan naurettavan monimutkaiseksi siinä kohtaa kun tämä meidän UTJ istuu hallituksen valitsevan yhdistyksen hallituksessa. Käytännössä siis Nybondaksen pitäisi olla välillisesti vaikuttamassa siihen visioon, jota hänen pitäisi työssään toteuttaa esimiestensä ohjeistuksen mukaisesti. Ja kun vielä vähän kehitellään ajatusta, niin loppujen lopuksi Nybondas on palkoillisina asemassa, jossa hän voi vaihtaa tai ainakin yrittää vaihtaa pomonsa, jos näiden näkemys ei alaista miellytä. Only in HIFK.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Ai nyt vedetään jo fyrkkakin yhdeksi syyksi jatkuviin mahalaskuihin keväisin. Menee vaan syvemmälle ja syvemmälle tää touhu tämän yhden maestron kanssa.

Katotaan vaan kun ensi kausi alkaa, niin samat puutteet on rosterissa kun ennen tätä kauttakin. Ja kaikki alakerrassa "yllättäen".
 

R.P.M. 12 000

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Haluttiin sitä tai ei, fakta taitaa olla kuitenkin se, että Nybondas ei lähde, jos ei itse sitä halua. Hänellä lienee vahvin asema koko organisaatiossa. Vanha lempinimi oli Omistaja, The Owner, liittyi tähän asemaan tai ei. Tilanne on hieman saman tyyppinen kuin oli aikanaan Mobergin istuessa toimitusjohtajana. Jos ulkopuoliset (eli Everi ja kumppanit) haluaisvat Nybondasin pois, tilalle pitäisi tarjota kyllä jotain mielekästä duunia. En yhtään ihmettelisi, ja tämä on puhdas arvaus, että Nybondasille puuhataan paikkaa Gardenin taustauhtiön hallituksen puheenjohtajana tms. ja Södelle sen toimitusjohtajana. Ja edelleen yksityisajattelua: Ville noussee UTJ:ksi.

Vaan tiedä näistä, HIFK on HIFK - enää reilu viikko ja taas huudetaan katsomossa (ostin flabat tänään, jee!)
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Nykyinen HIFK on aikalailla samanlainen kuin Pelicans. Koutsi määrittää joukkueen linjan ja ulkopuolisen silmiin Pelicanskin on joukkue, mikä pitää opetella joka kaudella uusiksi. Ikinä tiedä etukäteen minkälaista lätkää siellä pelataan. Ja kuten HIFK, Pelicanskaan ei isossa kuvassa menesty. Toisin kuin nuo kolme ensinmainittua omalla tyylillään vetävää jengiä.

Erittäin hyvin todettu. Mutta tuo ei ihan riitä. Nykyinen HIFK aina Törmäsen tuloon asti oli kuin Jokerit mallia 2008-2011. Koska rahaa on, päinvastoin kuin Kaaneilla. Valitan.

Valmentajia tulee ja menee ja he ovat toisiinsa nähden pelitavallisesti ja johtamisen osalta jopa aivan ääripäistä. Meillä Curre-Shedden-Hanlon-Aravirta-Jortikka ja siinä välissä Virmanen kävi tekemässä Sopat. Teillä Matikainen-Sormunen-Summanen-Rindell. OK, Jokereissa kaikki oikeat valmentajat olivat sentään "nimiä", mutta täysin erilaisia kuten HIFK:ssakin mitä tulee joukkueen pelitapaan, pelillisiin tavoitteisiin ja johtamiseen. Hommahan ei voi näin toimia - tietenkään - koska mitään ei tehdä kuin hetken, eikä koskaan kunnolla loppuun.

Näin naapurista huutaisin kyllä brändin perään. HIFK:lla oli brändi, jonka luojana pidetään syystä Carl Breweria. Kovaa, mutta rehtiä. Taklauksia, mutta paljon taitoa (suhteessa muuhun liigaan). Kun on HIFK:takin tullut 40 vuotta seurattua yksi asia on jäänyt mieleen: kertaakaan HIFK ei ole menestynyt brändinsä ulkopuolella ja joka kerta menestyminen on vaatinut palaamista brändiin. Näin oli 1983, näin oli 1998 ja näin oli 2011. Kysymys kuuluu: miksi se ei kelpaa. Rahasta se ei ole kiinni, koska Liigan taso on pudonnut suhteessa. Vuoden 1998 HIFK murskaisi vuoden 2011 HIFK:n. Vuoden 2011 HIFK löisi keveýsti vuoden 2015 HIFK:n. Suunta saattaa jatkossa kääntyä KHL:n ongelmien myötä, joten HIFK saa jälleen hienon mahdollisuuden.

Silloin kysymys kuuluu: miten HIFK on valmistautunut Nybarin ja Törmäsen jälkeiseen aikaan. Vai mennäänkö Törmäsen joskus 2-4 vuoden päästä poistuttua kuten on menty tähän asti. Sinne, tänne. Törmänen ei ole ainakaan toistaiseksi ollut brändikiekon valmentaja, mutta hän voi silti saada HIFK:n menestymään. Tai saada potkut kesken kauden.

Mutta Törmäsen jälkeen - takaisin brändiin samalla kun uusi UTJ saa tittelikseen "General Manager" vastuualueenaan kaikki kiekkotoiminta ja raportointi vain hallituksen puheenjohtajalle.
 
Viimeksi muokattu:

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Nykyistä identiteettiä on vaikea määrittää, mutta urheilutoimenjohtajan suulla on kuultu useasti tämä että panostetaan nuoriin, on varmaan panostettu ennenkin mutta tämä on varmasti tietoinen valinta olla kasvattavassa roolissa monien uralla. Kasvattajaseura ennemmin kuin kokeneiden kokoontumisajot. Ennemmin luottoa nuoriin kuin vanhoja kehäraakkeja ottamaan peliaikaa heiltä pois, tämä kostautuu keväisin koska moni kehäraakkikin herää keväällä milloin nuoret järjestäen sulaa.

Viimeksi UTJ kauden alla suitsutti nimiä Husso, Lankinen, Heikkinen, Moberg. Teppo, Leino, Nykopp. Tuohon vielä muita max 22 - vuotiaita Åsten, Tamminen, Partanen, Lamberg, Nyqvist sekä meidän Goldenboy jonka kausi oli täynnä jyrkkiä ylämäkiä ja alamäkiä. Tuossa veskat mukaan lukien on 13 maksimissaan 22- vuotiasta ja kentälläkin ollut useasti noin kymmenen joista näin kauden jälkeen voi sanoa että vain muutama murtautui Liiga-jengin vakikalustoon, veskat ja hyökkäyksestä pari. Pakeista varmimmat "nuoret" Teppo ja Nyqvist tullaan jyräämään Koivisto - Vainio toimesta, veikkaakinkin että ensi mainitut ei jatka vaan jälkimmäisen kaksikon potentiaali tsekataan kunnolla ja pelaavat koko kauden. Näiden nimet kuullaan Nybarilta kauden alla hehkutuspuheessa.

_
 

Senior

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen R.P.M. 12000:n kanssa samaa mieltä siitä, että jos isoja muutoksia halutaan, on mentävä organisaation kivijalkaan. Se ei ole UTJ, vaan nimenomaan hallitus + johtoryhmä. Ei se mitään auta, jos UTJ vaihdetaan, kun hänen bossinsa pysyvät kuitenkin samana. Tällä hetkellä HIFK:n hallituksen koko focus taitaa olla Gardenissa ja se näkyy sitten monen heijastusvaikutuksen kautta jäällä. UTJ vastaa yritysmaailman toimitusjohtajaa. Hän on hallituksen työrukkanen, joten kyllä mun katseeni kääntyy ihan ytimeen asti. Mihin HIFK:n hallitus pyrkii? Toisin sanoen onko hallituksella urheilullisia tavoitteita Gardenin lisäksi?

Saattaa joillain täällä mennä nyky- ja normaaliroolit sekaisin, kaiketi liittyen vanhaan Dino-aikaan, jolloin hallitus puuttui milloin mihinkin. Käsittääkseni Törmäsen palkkaamisen kolmen vuoden sopparilla yksi tarkoitus oli hakea jatkuvuutta. Nybari käytti lanseerauksessa termiä "day one". Kun lähihistoriaa katsoo, pitkäjänteisyyttä organisaatio tarvitseekin. Harvahan täällä sanoo, että tämän kauden rosteri olisi täysin epäonnistunut. Lähinnä itse jäin kaipaamaan tammikuista reagointia pakkipuolelle. Se maalintekoon kykenevä raitin pakki, mielellään yli keskikokoinen, joka pärjäisi myös oman maalin edessä. Sitä rosteri kiljuin.

Muuten muistuttaisin isosta kuvasta ja menisin vähän syvemmälle, miten yrityksissä vastuut normaalisti menee. Hallitus, tottakai, vastaa aina isosta kuvasta. Brändistä, kokonaisuudesta sekä niiden avainihmisten palkkaamisesta, jotka vastaavat operatiivisesta toiminnasta ja sen kannattavuudesta. Keskiössä toimitusjohtaja. Ja koska urheiluseura ei ole ihan tavallinen osakeyhtiö, on urheilujohtajalla keskeinen rooli lopputuloksesta. Hän vastaa, että urheilupuoli näyttää ja on sitä, mitä peruskivessä lukee. Hänen valintaan varmaan osallistuu toimarin lisäksi linjamielessä hallitus. Toimari vastaa lähinnä taloudellisesta tuloksesta, sekä toimii esimiehenä myynti- ja markkinointijohdolle ja -väelle. Eli en näe, että hallitus olisi suoritusvastuussa juuri missään mikä liittyy operatiiviseen tekemiseen. Hallituksen vastuu on lähinnä katsoa, että kiveenkirjoitettua toteutetaan käytännössä siten, että linja pysyy ja kehittyy PTS:n mukaisesti. Hallitus on luottamustoimi, ei niinkään palkkaduuni. Hallitus antaa joko luottamuksen, tai epäluottamuksen valitsemilleen operatiivisille toimijoille. Siitä johtuu yleensä se, ettei esim toimarilla normioloissa juuri ole irtisanomisaikaa, jos on linjaerimielisyyksiä.

IFKn sivujen mukaan putiikissa on parikymmentä henkeä duunissa. Enkä laskenut lukuun junnuvalmentajia ym. Myynnistä ja markkinoinnista vastaavia heeboja on 4. Sen lisäksi asiakkuuspäällikkö, viestintäpäällikkö, mediatuottaja, utj, pari pelaajatarkkailijaa, valmentajat (5), junnupäällikkö ja valmennuspäällikkö. Tuntuu, ettei ainakaan käsipareista mikään homma jää toteuttamatta.

IFKn hallituksessa on todella monipuolista osamaamista ja historiaa. Jokainen on kannuksensa hankkinut, ja jokaisella varmasti seuraan oma annettavansa. Pidän loistavana asiana, että siellä on mm Jaakko Marttinen, jolla on omaa vahvaa pelaajataustaa ja -historiaa seurassa. En usko, että IFKn tekemättömyys tai osaamisvaje olisi hallituksessa. Uskon heidän katsovan ison kuvan päälle, jossa Garden väkisinkin on akilleen kantapää. Iso osa Everin sitoutumisessa taitaa olla siinä, niinkuin pitääkin. Operatiivisessa liiketoiminnassa olevat sitten vastaavat lyhyemmän tähtäimen duunista ja toteutuksesta. Hallituksella voi olla painavakin mielipide pelillisessä menestyksessä, mutta kyllä varsinainen vastuu on itse tekijöitä, joista vastuullisin on utj ja seuraavaksi hänen suora esimies, eli toimari. Hallitus toimii operatiiviseen tasoon teejiin kautta. Tai niin kai ainakin pitäisi olla.

Kun menestys on suonenvetomestaruuskautta 2011 lukuunottamatta ollut resursseihin nähden vaatimatonta, tulisi vastuullisten päättäjien analysoida tarkkaan, mistä se johtuu. Minä en pikkupäissäni ole vielä löytänyt suurempaa syytä, kuin henkilön, joka on koko ajan vastannut urheilutoiminnasta. Ei se pitkäjänteisyys tarkoita sitä, ettei voi mitään muuttaa, jos toteaa osa-alueen toimimattomaksi. Maassa on kuitenkin saatavana sitäkin talenttia yllin kyllin. En näe, että IFKn urheilullinen konttaaminen viime vuosina vielä johtaisi siihen, että hallitus tulisi vaihtaa. Mitä Ville Peltoseen tulee, arvaisin itse, että Törmäsen kauden jälkeen hän tulee olemaan päävalmentaja ennemmin kuin utj.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Vaikka osa täällä jo väittääkin, että materiaali olisi ollut vahva, niin käytännössä se ei sitä ollut. Loukkaantumisten taakse on myös helppo mennä, mutta hyvin rakennettu joukkue kestää myös jonkin loukkaantumisen. Sen itsekin myönnän, että Elkinsin ja Nykopin tapaukset tulivat yllättäen ja huonoon aikaan. Toisaalta olen aina puhunut sen puolesta, että joukkueessa pitää olla lähtökohtaisesti se kuusi sentteriä, joista osa pelaa ajoittain laitahyökkääjinä. MM-kisoissa Suomen joukkueessa on aina vähintään se kuusi keskushyökkääjää, ainakin viime vuosina. Ikosen ja Lambergin tilanne oli selvillä jo hyvissä ajoin, olisi pitänyt reagoida ja pakisto on jo käsitelty moneen kertaan. Leino ja Åsten joutuivat aivan liian suuriin saappaisiin, Kuparinen ei vain muuten ollut sillä tasolla, missä noin kalliin pelaajan pitäisi olla.

Jos katsoo mestareita muutaman vuoden tästä taaksepäin, niin on myös huomioitava, ettei 4. kenttä voi olla sitä mitä se oli meillä nyt. Tamminen ja Partanen eivät myöskään ole vielä sen tason pelaajia, joilla voitaisiin mennä päätyyn saakka. Meillä oli tällä kaudella monta laadukasta pelaajaa, mutta vastapainoksi suuri ryhmä "arpoja", joiden mahdollinen pelintaso tiukassa väännössä oli näkemättä. Joukkue koottiin luottaen tuuriin ja rima oli kokonaisuuden osalta kovin matalalla. Tilannehan on ollut lähes joka kaudella vastaava, joten en näe Nybondaksen suoritusta millään tavalla mitattuna kovin onnistuneena. Ehkä vika on siinä, että olen syntynyt jo 60-luvulla ja kokenut ne ajat, jolloin HIFK oli suuri ja pelottava vastustaja, nyt olemme yksi muiden joukossa, eikä missään nimessä yksi niistä pelottavimmista joukkueista.

Yksi mielenkiintoinen seikka on myös se, että syypäitä ei tunnu löytyvän, oikeastaan vanhat dinot saavat suurimman syyn niskoilleen, enkä jaksa uskoa, että näitä kausia voidaan heidän piikkiinsä laittaa. HIFK:ssa on hallitus, tj ja utj, jostain täältä se heikko suoritus löytää juurensa, ehkä Törmäsen tämän kauden osalta voisi tuohon vielä lisätä. Vastuunkantajia tuntuu olevan vähän ja sehän on urheilussa ja bisneksessä miellyttävää suorittavien tahojen kannalta, toisaalta tämä konsepti ei koskaan tuo menesty kellekään. Kyllä HIFK:n johdossa olisi syytä alkaa jo katsoa urheilullista puolta ammattimaisesti, jo senkin vuoksi, että vahva urheilullinen osaaminen heijastuu myös siihen taloudelliseen hyvinvointiin.
 

baddinki

Jäsen
Suosikkijoukkue
iiefkoo
Oletko sinä todella sitä mieltä, että se on UTJ:n tehtävä määrittää HIFK:lle identiteetti? Jotenkin mun ajatusmaailmassa tuntuu melko kohtuuttomalta kaataa identiteetin puute UTJ:n niskaan. Kyllähän UTJ kuitenkin on palkoillinen joka toteuttaa johtoportaan visiota johtoportaan ohjeistuksen mukaisesti. Vastuullisessa asemassa oleva palkoillinen, mutta palkoillinen joka tapauksessa.

Ideaalitilanteessahan hallitus määrittää identiteetin, mutta jos hallitukselta puuttuu urheilullista osaamista niin kuka muu sitä pelillistä identiteettiä lähtee rakentamaan kuin urheilullisen puolen ylin elin? Eli UTJ.

Hallituksen tehtävä on vetää isot linjat, mutta kyllä se on mun mielestä ehdottomasti UTJ:n homma määrittää että mitä ja miltä joukkue näyttää kaukalossa. Ja määrittäminen tapahtuu hommaamalla halutunlaiset valmentajat ja pelaajat toteuttamaan sitä visiota.
 

Senior

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Meillä oli tällä kaudella monta laadukasta pelaajaa, mutta vastapainoksi suuri ryhmä "arpoja", joiden mahdollinen pelintaso tiukassa väännössä oli näkemättä. Joukkue koottiin luottaen tuuriin ja rima oli kokonaisuuden osalta kovin matalalla. Tilannehan on ollut lähes joka kaudella vastaava, joten en näe Nybondaksen suoritusta millään tavalla mitattuna kovin onnistuneena. Ehkä vika on siinä, että olen syntynyt jo 60-luvulla ja kokenut ne ajat, jolloin HIFK oli suuri ja pelottava vastustaja, nyt olemme yksi muiden joukossa, eikä missään nimessä yksi niistä pelottavimmista joukkueista.

Jos nyt verrataan pelaajia oletettuun hintaan tai omaan odotusarvooni, ja jätetään laskuista pois pitkäaikaispotilaat (kuten esim Lamberg, Ikonen ja Söde), niin alisuorittajia olivat mielestäni nyt ainakin: Puustinen, Kuparinen, Partanen, Blomqvist ja pakeista Pikkarainen, Salmi, Teppo ja Honkaheimo. Noi niistä, jotka pelasivat säännöllisesti. Isoimmat plussat saa Grillfors, Auvitu, Taipalus ja Luttinen (varauksin), Zaborski, Elkins, Rask, Nykopp ja Åsten. Ramstedt saisi maininnan, jos syöttäisi joskus. Goldobin saa erityismaininnan käsistään, raipan vetelyydestään. Molemmat veskarit saavat synninpäästön, Lankinen ison plussan siitä, ettei sukeltanut isommissakaan paikoissa nuoresta iästään huolimatta. Onnistujilla onneksi aika monella lie jatkopaperi.

Iältämme olemme samoissa haminoissa. Minäkin kaipaan eniten sitä brändiä. Wanha kunnon tarkkisbrändi on sovitettavissa tähän aikaan. Siksi vanha ja uusi eivät poissulje toisiaan. En pidä minään tavoitteena, että IFK tuotteena muistuttaa muita. Kärpät toimii omilla vahvuuksillaan, Lukko ja Jyp samoin. Minusta IFKn vahvuus tulisi edelleen olla se, että se erottuu joukosta. Se ihastuttaa ja vihastuttaa. Se on puoli-arrogantti stadilainen tarkkis-jengi, joka ei jätä kylmäksi. Se kerää parhaat vierasyleisöt ja sillä on vankka kannattajakanta. Se on punainen ja kaksikielinen. Se on ylpeä historiastaan ja perinteistään. Sillä on rosterissa aina muutama oikeesti-tarkkislainen, joka voi tehdä mitä sattuu. Siellä pitäisi olla liivikejä, tyrväisiä, ipikkaraisia. Åsten on liian vähän kaikeksi. Ja jos joku sanoo, että mulla saakin historian muumiona riittää ryminäpronssi, niin vastaan, että olen vakuuttunut, ettei oma tyyli poissulkisi urheilullista menestystä. Sopiva mix tuotteen mukaisia pelaajia pelkästään takaisi menestystä, paljon paremmin, kuin nykyharmaa joojoo-rosteri. Juotetaan ne sekamehut junnuille ja kaivetaan Brändit kaapeista ulos. Jos mitään ei muuteta, ollaan kohta pysyvässä evvk-suossa. Ja sen suon silmässä on utj, halusitte tai ette.
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Ideaalitilanteessahan hallitus määrittää identiteetin, mutta jos hallitukselta puuttuu urheilullista osaamista niin kuka muu sitä pelillistä identiteettiä lähtee rakentamaan kuin urheilullisen puolen ylin elin? Eli UTJ.

Hallituksen tehtävä on vetää isot linjat, mutta kyllä se on mun mielestä ehdottomasti UTJ:n homma määrittää että mitä ja miltä joukkue näyttää kaukalossa. Ja määrittäminen tapahtuu hommaamalla halutunlaiset valmentajat ja pelaajat toteuttamaan sitä visiota.

Meidän välillä vallitsee kyllä ison luokan näkemysero sen suhteen, mikä on UTJ:n vastuu seuran pelillisestä identiteetistä. Mun mielestä ideologian määrittäminen on hallituksen tehtävä ja toteuttaminen UTJ:n, valmennusjohdon ja joukkueen vastuulla. Vastuualueita ei voida vaihtaa tai sekottaa, tai meillä on käsissämme pukki kaalimaan vartijana -tilanne. Mikäli hallitus on kykenemätön määrittämään seuralle urheilullista identiteettiä, on tähän asiaan reagointi omistajien, ei alaisten tehtävä. Toki Nyba taitaa tässä kohtaa tanssia kahdella pallilla.

No mutta se tästä minun osaltani. Lopulta taidetaan kuitenkin kumpikin toivoa, että HIFK:ssa saadaan koko organisaatio kuntoon identiteetistä ja tavoitteista lähtien henkilövalintoihin päättyen.
 

Stigu

Jäsen
Minäkin kaipaan eniten sitä brändiä. Wanha kunnon tarkkisbrändi on sovitettavissa tähän aikaan. Siksi vanha ja uusi eivät poissulje toisiaan. En pidä minään tavoitteena, että IFK tuotteena muistuttaa muita. Kärpät toimii omilla vahvuuksillaan, Lukko ja Jyp samoin. Minusta IFKn vahvuus tulisi edelleen olla se, että se erottuu joukosta. Se ihastuttaa ja vihastuttaa. Se on puoli-arrogantti stadilainen tarkkis-jengi, joka ei jätä kylmäksi. Se kerää parhaat vierasyleisöt ja sillä on vankka kannattajakanta. Se on punainen ja kaksikielinen. Se on ylpeä historiastaan ja perinteistään. Sillä on rosterissa aina muutama oikeesti-tarkkislainen, joka voi tehdä mitä sattuu. Siellä pitäisi olla liivikejä, tyrväisiä, ipikkaraisia. Åsten on liian vähän kaikeksi. Ja jos joku sanoo, että mulla saakin historian muumiona riittää ryminäpronssi, niin vastaan, että olen vakuuttunut, ettei oma tyyli poissulkisi urheilullista menestystä. Sopiva mix tuotteen mukaisia pelaajia pelkästään takaisi menestystä, paljon paremmin, kuin nykyharmaa joojoo-rosteri.
Amen to this! Mä en ymmärrä, miksi, miten ja milloin IFK ajautui pois täydellisesti juuriltaan. Se on ilmeisesti tapahtunut pikku hiljaa. Aika kultaa muistot, mutta jopa Sir Pentin aikana jengi oli värikkäämpi ja enemmän omaan makuuni kaikkine tutinoineen ja tötinöineen. Tällä kaudella me oltiin se Helsingin Kalpa tai Kurren Pallo, edellisten kausien suhteen ei voi puhua edes noista vertauksista.

Ihmettelen kovasti ettei varsinkaan Everi kovana markkinointimiehenä ymmärrä, mitä seuran identiteetti merkitsee. Lätkä on kuitenkin suurelta osin viihdettä ja fanitus perustuu fiilis-asioihin ja siihen, että erotutaan jotenkin muusta massasta. Viihdemaailmasta verrokkkina: Jos olen aikoinani ihastunut vaikkapa Deep Purpleen, niin en halua ostaa 2015-luvulla Deep Purplen levyä, joka kuulostaa esim. Stigin ja Jenni Vartiaisen duetolta. Nyt meillä on valmentajana puikoissa Stig Vartiainen, joka jossain vaiheessa tokaisikin, että aikoo romuttaa kaikki IFK:n perinteet ja aloittaa aivan uudelta pohjalta. Ei hyvä.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
@Cobol ja Senior, Stigu & moni muu: Niinpä! Miksi HIFK ei n-ö-y-r-ä-s-t-i ota lusikkaa kauniiseen käteen ja palaa sille alueelle, missä se on aina ollut vahva? Jypin brändi on liike, Kärppien brändi on taito ja se, millä HIFK on menestynyt, on ollut kovuuden ja taidon kombinaatio. Ei tämä mitään ydinfysiikkaa ole ja luulisi, että 2011 -mestaruus olisi opettanut jotain. Mä en jaksa niin ammattitaidotonta johtoa, joka ei suostu käsittämään näin yksinkertaista asiaa. Törmänen oli imho väärä valinta valmentajaksi. Hänhän nimenomaan haluaa ajaa brändin alas. Mutta koska hänet on otettu, pitää miehelle antaa täysi tuki. Muuten ollaan vielä syvemmällä suossa. Pelkään eniten sitä vaihtoehtoa, että joku taho käy brieffaamassa Törmäsen väkisin sille alueelle, mitä hän ei ainakaan hallitse.

Toiveissani on, että seuraava koutsi olisi Shedden ja hänen mukanaan tuomansa tyyli pysyisi. Olisi tietenkin varsin elämyksellistä katsoa Sheddenin ekaa kautta, kun hänellä on rosterissa Stögön jäminä Blomqvist, Teppo, Moberg, Tamminen ja 15 muuta kivaa, yritteliästä ja pirteää kaveria. Joilla ei ole fyysisyyttä, eikä taitoa. Kuten aiemmin sanoin - pelkästään sen vuoksi, että jokainen valmentaja tuo oman konseptinsa, menetetään jokaisen uuden valmentajan ensimmäinen kausi. Koska hän joutuu aloittamaan edellisen valmentajan rungolla. Jos valmentaja vaihtuu 3 vuoden välein, niin se merkitsee hyvät naiset ja herrat, sitä että HIFK tietoisesti viettää välikautta joka 3. vuosi. Siis tietoisesti. Huh.
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Jos valmentaja vaihtuu 3 vuoden välein, niin se merkitsee hyvät naiset ja herrat, sitä että HIFK tietoisesti viettää välikautta joka 3. vuosi. Siis tietoisesti. Huh.

Tätä mä en kyllä purematta niele. Välikausihan on itseasiassa enemmänkin riippuvainen edellisen koutsin rungon laadusta, kuin uudesta koutsista. Toki meiltä löytyy lähihistoriasta se tilanne, missä onnistuttiin erittäin laadukkaalle rungolle löytämään tämän maan ainoa valmentaja, joka ei tuolla rungolla pääse välieriin asti. Ja tässä kohtaa lienee syytä huomauttaa, että valittu valmentaja on valmentajana varsin laadukas, valitettavasti vaan täysin väärä kaveri tuohon rakoon. Sama koskee myös Stögön seuraajaa. Hänen mahdollisuutensa menestyä ensimmäisellä kaudellaa riippuu käytännössä kokonaan Stögön jättämän rungon laadusta. Jos mennään tuolla sinun skenaariollasi, niin ei Shedden saa mitään aikaan, mikäli rungon muodostavat mainitsemasi pelaajat, tuskin edes rominaa ja räiskettä. Mutta voin tässä ja nyt, välittömästi luvata sinulle, että kaudella 2017-2018 HIFK:n runkoa eivät muodosta mainitsemasi pelaajat, eivät ainakaan jos eivät ole kehittyneet huomattavasti seuraavan kahden kauden aikana.

Valmentajan vaihtaminen 3 vuoden välein ei siis tarkoita, että HIFK tietoisesti viettäisi välikautta joka 3. vuosi. Sen sijaan se tarkoittaa kyllä sitä, että välikausi tulee automaattisesti, jos yksikin aiempi kausi menee vituiksi eikä siitä syystä saada sitä laadukasta runkoa välitettyä myös seuraajalle.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Mun mielestäni välikauteen on potentiaali mahdollisuus aina kun valmentaja on aivan eri koulukuntaa kuin edeltäjänsä. Sitä tarkoitin. Petu Matikainen sai hyvän version Nokan mestarijoukkueesta, mutta ei osannut pelata sillä. Törmäsen lätkäänkin on olemassa ihannejoukkue ja jos meillä on hyvä tuuri, Törmäsen 3. kauden jengi on hänen ihanteensa ja menee pitkälle. Jos Törmäsen seuraaja on ihan jotain muuta kuin pystysuunnan lätkän kaveri, on ihan mahdollista, että hän ei osaa pelata Stögöltä jäävällä rungolla. Jypillä noi valmentajanvaihdot on menneet kadehdittavan sujuvasti, kun joukkueen identiteetti on pysynyt koko ajan samanlaisena.

edit: Siis noi Blomqvistit ja kumppanit olivat kuvitteellisia nimiä. Olisi pitänyt mainita erikseen. Tarkoitin vauhtikoneita, joilla ei ole fyysisyyttä eikä suuria taitojakaan. Uskon, kuten Cobol, että SM-liigan taso edelleenkin jatkaa laskuaan ja parin kauden päästä meidän liigan tähdet ovat taas hippasen heikompia kuin tähdet vm. 2015. Tosin KHL-kuvio vaikuttaa tähän. Jos Putinin liiga dyykkaa, pelimerkit menevät positiivisella tavalla uusiksi ja taso nousee täällä.
 

hemmo_1973

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Amen to this! Mä en ymmärrä, miksi, miten ja milloin IFK ajautui pois täydellisesti juuriltaan. Se on ilmeisesti tapahtunut pikku hiljaa. Aika kultaa muistot, mutta jopa Sir Pentin aikana jengi oli värikkäämpi ja enemmän omaan makuuni kaikkine tutinoineen ja tötinöineen.

Ylempänä on puhuttu aika paljon seuran identiteetistä ja siitä, mikä rooli organisaation eri henkilöillä on identiteetin rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Loppujen lopuksihan se on ihan sama kuka identiteetin määrittää - tärkeintä on se, että se on yksiselitteinen, julkilausuttu ja kaikki tekeminen organisaatiossa tukee identiteetin muovautumista ja kehittymistä.

Otetaanpa esimerkki, jota jokainen voi testata käytännössä. Mieti jotain tunteemaasi yritystä - mene yhtiön nettisivuille ja katso, mikä asia nettisivuilla (jos nettisivut hyvin tehdyt) tuodaan ensimmäinenä esiin. Niin - jonkinlainen yhtiökuvaus tai määritelmä yrityksen olemassaolon perusteista sieltä löytyy. Jokainen voi tässä kohtaa myös toteuttaa itseään sisäisen AD:nsa kautta. Määrittele HIFK:lle identiteetti.

" HIFK on suomalainen jääkiekkojoukkue, joka pyrkii joka vuosi parhaaseen mahdolliseen sijoitukseen Liigassa ja CHL:ssä. HIFK:n perusta on laaja-alainen ja ammattimainen junioritoiminta, jota tukevat laajat yhteistyöverkostot yhteiskunnan eri osa-alueila. Lähimmäisen kunnioittaminen, sitoutuminen, urheilullisuus ja avoimuus ovat perinteikästä toimintaamme ohjaavat arvot. Emme ota taka-askeleita kaukalossa"

Jotain tuollaista se voisi mielestäni olla ja totta kai, pelillistä identiteettiä koskevat linjaukset tukisivat organisaation 'core- identiteettiä'. Jokainen joukkueeseen tuleva pelaaja tietäisi, mihin on tulossa ja perinteistä olisi syytä pitää kiinni. Ei voi kuin ihailla esimerkiksi New Jersey Devilsin tiettyjä kirjoittamattomia sääntöjä (kukaan ei pelaa valkoisilla luistimilla ja vieraspelimatkoille pukeudutaan asianmukaisella arvokkuudella).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös