80 vuotta on kulunut tänään 7.12.1941 tapahtuneesta Japanin hyökkäyksestä Yhdysvaltojen Pearl Harboriin.
Hyökkäys oli menestys, mutta ikävä kyllä merkitys aivan kaiken kanssa ajatellen jäi yllättävänkin pieneksi.
Kaikki oli mennä pieleen monessakin kohtaa ja Japani ei kyennyt millään tapaan toistamaan Tyynenmeren Sodan aikana temppuaan samassa mittakaavassa.
Lisäksi tuli valloitettua liikaakin alueita kun ei ymmärretty, että Japani ei ollut Natsi-Saksa eikä jälkimmäiselläkään helppoa ollut resurssiongelmiensa valossa.
Tosin jälkimmäinen ja myös Italia olivat yllättävänkin haluttomia auttamaan Japanin asiaa sellaisenaan.
Pearl Harborin alkujaan suunniteltua nk. Kolmatta Hyökkäystä ei koskaan toteutettu muutamastakin eri syystä, mutta pääsyitä olivat seuraavat:
- Yhdysvaltain ilmatorjunta oli jo tarkempaa ja koneita oli ilmassa jo heilläkin puhumattakaan lisääntyneistä tappioista kun kaksi kolmannesta Japanin tappioista tuli hyökkäyksen lopussa tai kun vetäydyttiin iskun jälkeen
- Amiraali Nagumo pelkäsi menettävänsä entistäkin enemmän menettävänsä koneita tai sitten laivastoa jolloin kolmen neljänneksenkin lisätappioista puhuttiin ja melkein koko hyökkäysvoimankin mikäli aivan kaikki mahdollinen nk. Kolmannen Hyökkäyksen tehtäväkanta olisi suoritettu huolimatta toki palkkioista kuten Yhdysvaltain päälentotukialusten upottamisista ja kaikkien mahdollisten polttoainevarastojen, konehallien ja öljyjalostamoiden tuhoamisista ja vaurioittamisesta
- Missään vaiheessa Keisarilliset Ilmavoimat eivät löytäneet tehtäväkantaan kuuluneita päälentotukialuksia kuten eivät sellaisenaan lentäneet kunnolla etelämmäksi Hickhamia huomioimatta jolloin myös sisäsaaren jalostamot kohteineen jäivät tuhoamatta
- Tämän lisäksi Amiraali Nagumo pelkäsi koko ajan myös sitä, että Yhdysvaltain keskikantaman pommittajat lähtevät matkaan suurissa määrin milloin hyvänsä ja upottavat hänen laivansa
- Lisäksi Keisarillisella Lentotiedustelulla ei ollut ehdotonta varmuutta siitä, että pystyvätkö Yhdysvaltain ilmavoimat sitten muuhunkin merkittävään vastaiskuun myös muualta kuin Hawaiijilta käsin
- Kolmas Hyökkäys olisi maksanut Japanille kuten Yhdysvaltojen sodan lopun Nagasakin Atomipommi-iskussa yksinkertaisesti liikaa polttoainetta juurikin selville, tehtäväkantahävittäjille riskiä varten
- Amiraali Nagumo pelkäsi sitä, että yöllä olisi jouduttu palaamaan ja mikäli Yhdysvaltain takaa-ajo ei pelottanut tai itse yötaistelu niin edes ajatus brittilaivaston tutkakaupoista Yhdysvalloille vähäisissäkin määrin oli liikaa ja tämäkin oli yksi syy miksi esimerkiksi brittilaivaston kimppuun Japani ei halunnut hyökätä ennen sotaa kuten tietysti myös parempien diplomaattivälien takia
- Jo tässäkin vaiheessa Pearl Harborkin oli melkoinen esitys kun itse hyökkäys kolmannella sellaisella kuten osin keskellä toistakin oli ollut melkein pakko keskeyttää kroonisen polttoainepulan takia ja palaavilla koneilla bensa oli usein vaarallisenkin vähissä etenkin kun Keisarillisen Laivaston huoltoalukset oli ensin lähetetty liian pohjois-suuntaan hyökkäysalueelta, lisääntynyt Yhdysvaltain oma lentotiedustelu oli vaarallisenkin voimakasta ja ne oli lähetetty palaamaan logistisista syistä takaisin Japanin omiin tukikohtiin
- Huolimatta liittolaisuudesta ja kun Natsi-Saksan pyytämästä suurhyökkäyksestä Neuvostoliittoon oli kieltäydytty niin Natsi-Saksa yhdessä Italian kanssa kieltäytyivät väliaikaisesti toimittamasta Japanin pyytämiä polttoainemääriä
- Kenraalikunnassa ja amiraliteetissa pohdittiin nimenomaan edes huijauksena suoritettavaa pienempimuotoista hyökkäystä Neuvostoliittoon, jotta olisi saatu polttoainetta Japaniin riittävästi kun Pearl Harborinkin kanssa oli tehnyt tiukkaa ja siitä oli ollut tulla mahdotontakin!
- Amiraali Nagumo valitettavasti uskoi henkiseen voittoon enemmän kuin selvään todelliseen voittoon luottaen sen murtavan Yhdysvaltain selkärangan mikä tietysti oli koetuksella, mutta ei murtunut
- Lisäksi yllättävänkin moni komentaja Keisarillisessa Laivastossa olisi halunnut jatkaa hyökkäystä kun laivakannalla polttoaine riitti paremmin kuin ilmavoimilla jossain määrin, mutta sitten säästöpolitiikka meni kaiken edelle siinäkin
Kun näitäkin asioita mietti niin jälkikäteen esimerkiksi Amiraali Yamamoto piti suurena virheenä ainakin jossain määrin hyväksyä keskeyttämisen tai edes sen, että kolmatta hyökkäystä ei edes yritetty.
Toisaalta Yamamotolla oli omat käskynsä Tokiosta ja ikävä kyllä siellä päässä oltiin liikaa voittotuulella jolloin järkevää muuta uutta suurempaa hyökkäystäkään Yhdysvaltoja kohtaan ei suunniteltu kun muun Kaakkois-Aasian valloitus ajoi etusijalle.
Sodan jälkeen Yhdysvalloilla oli käsitys siitä, että mikäli sisäsaaren tukikohdat jalostamoineen tai tehtaineen olisi tuhoutuneet tai vaurioituneet riittävästi niin Yhdysvallat olisi välittömän tai enintään pienen tauon joitakin kuukausia kestäneenä korjausvaiheen huomoiden olleet poissa sellaisenaan pelistä mitä tahansa puolen vuoden-vuoden verran Tyyneltämereltä ja sota muutoin mentyä radaltaan olisi venynyt vuoden-kaksi tai kolmekin pidemmäksi kuin venyi.
Sekin tosin tietenkin ilman atomiasetta.
Myöhemmin Natsi-Saksa ja Italia toimittivatkin polttoainetta Japaniin tietyin ehdoin kuten piti, mutta Führer ei koskaan päässyt yli Japanin alkuhyökkäämättömyydestä Neuvostoliittoon ja siten muun muassa Japanin oma nk. U-Zero-sukellusvenekanta, suihkuhävittäjäkehitys ja rakettiasekehitys hidastui melkein olemattomiin kun Natsi-Saksa johdonmukaisesti kieltäytyi toimittamasta suunnitelmakantaa taitaville japanilaisinsinööreille.
Ja mikäli toimitti niin aina oli kanssa vikaa, ne perustuivat vanhempiin malleihin tai yksinkertaisesti Japani toimi puutteellisin kehitystiedoin.
Yhdysvallat sai kaksikin voittoa Pearl Harborissa.
Ensiksi öljysaarto Japaniin puri jo siinäkin vaiheessa ajaen Japanin siihen jamaan kuin ajoi ja lisäksi Japani itse hyökkäsi Yhdysvaltoihin.
Aiempi suunnitelma eli Operaatio Appelsiini kun olisi tehnyt Yhdysvalloista itse hyökkääjän.
Tiedä sitten, että kirjoittaisiko myöhemmin vuoden lopun mittaan tai ensi vuoden aikana lisääkin Tyynenmeren taisteluista kun vuosina 1941-1945 tuokin oli melkoisen laaja sota.
Yhdysvaltain omatkin poliittiset kuviot olivat kiemuraisia ja välillä se oli hylätä Euroopan sodan ja keskittyä Japanin sotaan, mutta Pearl Harbor varmisti sitten sen tulemisen sotaan.
Tosin käytännössä Ensimmäiseen Maailmansotaan verraten Yhdysvallat oli käytännön alkumetreiltään lähtien vielä entistäkin selvemmin Liittoutuneiden puolella kuin mitä oli ollut silloin.
