Toinen maailmansota

  • 292 557
  • 1 844

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Yksi kysymys, jota olen joskus miettinyt:

Mitä Hitler aikoi tehdä valloittamillaan Länsi-Euroopan mailla? Eli esimerkiksi Hollannilla, Belgialla, Tanskalla, Norjalla, ja sillä osalla Ranskaa, joka jäi saksalaisten omiin käsiin.

Oliko tarkoitus sulauttaa nämä maat vain osaksi Saksan valtakuntaa, vai pystyttää kaikkiin jonkinlainen Saksan dominoima nukkevaltio?
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Yksi kysymys, jota olen joskus miettinyt:

Mitä Hitler aikoi tehdä valloittamillaan Länsi-Euroopan mailla? Eli esimerkiksi Hollannilla, Belgialla, Tanskalla, Norjalla, ja sillä osalla Ranskaa, joka jäi saksalaisten omiin käsiin.

Oliko tarkoitus sulauttaa nämä maat vain osaksi Saksan valtakuntaa, vai pystyttää kaikkiin jonkinlainen Saksan dominoima nukkevaltio?

Aatu taisi luonnostella "Uutta maailmanjärjestystä" jo Mein Kampfissa. Ytimenä olisi ollut uusi, isompi Saksa, joka olisi yksi, Keski-Euroopan saksankieliset alueet käsittänyt valtio. Sen ympärille sitten joka suuntaan olisi muodostettu puskurivyöhyke muiden arjalaisten, eli joskus germaaneille kuuluneista alueista (pois lukien Iso-Britannia*).

Vuonna 1934 Hitler on puhunut tällaisista alueista:
* Eastern Confederation (Baltic States, Balkan States, Ukraine, Volgaland, and Georgia)
* Western Confederation (Netherlands, Flanders, and northern France)
* Northern Confederation (Denmark, Sweden, and Norway).

En tiedä, oliko olemassa pitkälle vietyjä suunnitelmia, mitä näiden puskurialueiden sisälle jäävien maiden hallinnolle ja rajoille olisi ollut käytännössä tarkoitus tehdä, mutta jonkinlaisia vasallivaltioita ne olisivat kuitenkin olleet. Lisäksi niihin oli tarkoitus asuttaa suuri määrä saksalaisia siirtolaisia ja esimerkiksi Ranskan vaikutusvaltaa olisi heikennetty liittämällä osa siitä suoraan Saksaan.

Tämä on ihan oma oletus, mutta sen verran suuruudenhullua sakkia natsit olivat, että uskoisin heidän kuvitelleen että muut kansat hyväksyisivät saksalaisten herrarodun suuruuden suosiolla ja sopeutuisivat uuteen maailmaan. Jos näin on, niin varmaan ensin olisi menty Ranskan malliin miehitysvallalla, nukkevallalla ja sen jälkeen ehkä normaalimmalla, mutta Saksalle vähintään kuuliaisella vallalla.

Karttoja ja lisätietoja:


* Hitlerhän ei halunnut sotaa Iso-Britannian kanssa ja oli hyvin pettynyt, kun siihen tilanteeseen sitten päädyttiin. Hänen suunnitelmissaan Iso-Britannia olisi pysynyt itsenäisenä valtiona, mutta uuden Saksan läheisenä kauppakumppanina ja myöskin sotilasliittomaana. Ilmeisesti kuitenkin vähän pienempiin osiin hajotettuna ja asevoimien edustajien johtamana.
 

Mauri-Antero

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
84 vuotta sodan alkamisesta.
Alkaa hiljalleen kuulostamaan ikuiselta ajalta sitten. Mutta kuten eräs historoitsija jossain kirjassaan totesi; Suomi lähti sotaan muutama kuukausi myöhemmin 30.11.1939, ja tavallaan ei ole vieläkään tullut pois sieltä. Siksi aihe on vieläkin läheinen ja runsaan tutkimisen kohteena.
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
84 vuotta sodan alkamisesta.

Eipä ole enää montaa sodan aloittanutta mukana keskuudessamme. Niin se aika vain menee vääjäämättä eteenpäin...
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Alkaa hiljalleen kuulostamaan ikuiselta ajalta sitten. Mutta kuten eräs historoitsija jossain kirjassaan totesi; Suomi lähti sotaan muutama kuukausi myöhemmin 30.11.1939, ja tavallaan ei ole vieläkään tullut pois sieltä. Siksi aihe on vieläkin läheinen ja runsaan tutkimisen kohteena.
Kirja on lainassa, joten sana tarkaa jekkilähettilään muisteloita pysty laittamaan.

Halder "Puola tuskin kestää kahta viikkoa pidempään" . Näihin sanoihin päättyy myös kirja, sillä toinen maailman sota oli alkanut/syttynyt.

Rise And Fall(ykkösosa) on hieno kirja asioita, jotka tapahtuu ennen ww2:sta. Englannin ja Ranskan muka muka lupaukset. Stalin kysyy montako divaria teillä laittaa Saksaa vastaan .. enkkujen vastaus 2 ja kohta 2 lisää, johon stalin meillä 300.. patongit ja enkut eivät pystyneet lupaamaansa Puolan ja Tsekin suvereniteettiä pitämään.

Muistaakseni patongit ja enkut lähettivät "vähäpätöisiä" neuvottelijoita stalinin kannssa, mutta Saksa taasen lähetti Ribbentropin. Suomi sai tutaa sopparissa, vaikka myöhemmin saksan kanssa olikin kaveri.
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Alkaa hiljalleen kuulostamaan ikuiselta ajalta sitten. Mutta kuten eräs historoitsija jossain kirjassaan totesi; Suomi lähti sotaan muutama kuukausi myöhemmin 30.11.1939, ja tavallaan ei ole vieläkään tullut pois sieltä. Siksi aihe on vieläkin läheinen ja runsaan tutkimisen kohteena.
Muinaiselta asialta tuo tuntui jo 80-luvun lapsille. Vaikka sodan alkamisesta oli se vähän päälle 40 vuotta vasta. Ja sodan loppumisesta alle 40 vuotta. Maailma oli ehtinyt muuttua täysin.

Tietysti se ero nykyiseen oli selvä, että sodan kokeneita ihmisiä oli paljon ja olivat monet vielä työelämässä, ja muutenkin aktiivisena yhteiskunnassa.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sodan aloittaneista ei ole kyllä kumpikaan enää keskuudessamme. Luojan kiitos.
Jos meinasit Hitler & Stalin, niin ei kai mene määritelmään "sodan aloittanut kaksikko". Kun sodan alkuna Euroopassa pidetään Saksan hyökkäystä Puolaan 1.9.1939, jolla päivämäärällä Stalin ei vielä aloittanut sotatoimia.
 

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Jos meinasit Hitler & Stalin, niin ei kai mene määritelmään "sodan aloittanut kaksikko". Kun sodan alkuna Euroopassa pidetään Saksan hyökkäystä Puolaan 1.9.1939, jolla päivämäärällä Stalin ei vielä aloittanut sotatoimia.
No höpöhöpö. Etupiirit oli sovittu jo ennen tätä näiden kahden herran toimesta.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
No höpöhöpö. Etupiirit oli sovittu jo ennen tätä näiden kahden herran toimesta.
No sitten he on kahdestaan jotain pääsyyllisiä, pääarkkitehteja tms. maailmansotaan, sitä määritelmää en vastusta. Terminologiaero tässä on kuitenkin. Eivät ole maailmansodan aloittajia kahdestaan.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Muinaiselta asialta tuo tuntui jo 80-luvun lapsille. Vaikka sodan alkamisesta oli se vähän päälle 40 vuotta vasta. Ja sodan loppumisesta alle 40 vuotta. Maailma oli ehtinyt muuttua täysin.

Tietysti se ero nykyiseen oli selvä, että sodan kokeneita ihmisiä oli paljon ja olivat monet vielä työelämässä, ja muutenkin aktiivisena yhteiskunnassa.

Oma isäni on 50 ja 60-luvun taitteen lapsia ja hänkin on kertonut, että silloin jo sotajutut oli vanhojen miesten horinoita. Kiinnostavia horinoita, mutta vanhoja. Jälkeenpäin on naureskellut, että oikeastihan hän on syntynyt vain noin 10vuotta jatkosodan jälkeen. Jotenkin se 60-lukukin oli jo aivan eri aikakautta kuin 40-luku.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Oma isäni on 50 ja 60-luvun taitteen lapsia ja hänkin on kertonut, että silloin jo sotajutut oli vanhojen miesten horinoita. Kiinnostavia horinoita, mutta vanhoja. Jälkeenpäin on naureskellut, että oikeastihan hän on syntynyt vain noin 10vuotta jatkosodan jälkeen. Jotenkin se 60-lukukin oli jo aivan eri aikakautta kuin 40-luku.
Toisaalta lapsen mieleen jokainen yli 30-vuotias on ikäloppu, osa vain enemmän, enkö siksi hirveän paljon laittaisi painoarvoa yksittäisen lapsen analyysille sodankokeneiden merkitykselle lapsuuden ilmanalaan. Onhan se aika järisyttävääkin, että omassa suvussanikin on vielä jäljellä sota-ajan kokeneita ja oman isäni lapsuutta on voimakkaasti varjostanut 50-60-luvuilla isänsä sekoilut, jotka taas juontavat juurensa huutolaisuuteen ja sota-aikaan. Ylisukupolvisia juttuja.
 

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
No sitten he on kahdestaan jotain pääsyyllisiä, pääarkkitehteja tms. maailmansotaan, sitä määritelmää en vastusta. Terminologiaero tässä on kuitenkin. Eivät ole maailmansodan aloittajia kahdestaan.
Mä en nyt suoraan sanottuna ymmärrä mikä tässä on ongelma. Enkä muista Suomessa koskaan törmänneeni ihmiseen, joka tässä Stalinin roolin kiistäisi. Ulkomaalaisiin kyllä. Mutta kaipa tässä nyt on sitten joku filosofinen kysymys taustalla. Mennään eteenpäin.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mä en nyt suoraan sanottuna ymmärrä mikä tässä on ongelma. Enkä muista Suomessa koskaan törmänneeni ihmiseen, joka tässä Stalinin roolin kiistäisi. Ulkomaalaisiin kyllä. Mutta kaipa tässä nyt on sitten joku filosofinen kysymys taustalla. Mennään eteenpäin.
No ei kai Stalinin keskeistä roolia toisessa maailmansodassa tai siihen johtaneessa kehityksessä ole kiistetty. Diktaaturit Saksassa, Japanissa, Neuvostoliitossa ja Italiassa halusivat lisää valtaa ja maata, ja pyrkivät valloittamaan naapurimaita. Tämä johti 2. Maailmansotaan, ja totta kai Stalin oli toinen pääpiruista siinä.

Että sikäli emme varmaan ole mistään tärkeästä eri mieltä. Sodan alkamiseen liittyvästä terminologiasta vain. Yleensä sodan Euroopassa katsotaan alkaneen, kun Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939. Britannialle ja Ranskalle tuli siinä vaiheessa mutta täyteen Saksan kanssa ja julistivat sille sodan. Sitten oltiin maailmansodassa, kun suursodat olivat yhtä aikaa käynnissä Euroopassa ja Aasiassa.

Jos katsotaan kokonaisuutta (hyökkäämättömyyssopimus ja etupiirijako Saksan ja Neuvostoliiton välillä 23.8., Saksan hyökkäys Puolaan 1.9., Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan 17.9.) niin kai niinkin voidaan sanoa että Hitlein & Stalinin toimet elo-syyskuussa 1939 käynnistivät sodan Euroopassa. Mutta jos katsotaan mikä sen maailmansodaksi teki, niin se on juuri Saksan hyökkäys Puolaan 1.9.1939.

Eli tulkitsen että lopullinen triggeri on Hitlerin hyökkäyskäsky Puolaan.
 
Viimeksi muokattu:

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Toisaalta lapsen mieleen jokainen yli 30-vuotias on ikäloppu, osa vain enemmän, enkö siksi hirveän paljon laittaisi painoarvoa yksittäisen lapsen analyysille sodankokeneiden merkitykselle lapsuuden ilmanalaan. Onhan se aika järisyttävääkin, että omassa suvussanikin on vielä jäljellä sota-ajan kokeneita ja oman isäni lapsuutta on voimakkaasti varjostanut 50-60-luvuilla isänsä sekoilut, jotka taas juontavat juurensa huutolaisuuteen ja sota-aikaan. Ylisukupolvisia juttuja.

Juu ei suurta painoarvoa ollutkaan tarkoitus tuoda esille, vaan pientä näkökulmaa tuohon asiaan, kun jo 80-luvulla sota on ollut lapsille muinaishistoriaa. Tähän aikaan vertaen toinen maailmansota olisi käyty juurikin kasarilla.
Toki nuo traumat sota-ajan jälkeen ovat asia erikseen. Niitä ei ollut kummankaan vanhemman puolelta kovinkaan vahvasti, vaikka rautaristi löytyy perintökaapista.
 

Kurt

Jäsen
joskus mietiskelin tällaista seikkaa, jota en ymmärrä vieläkään.

Alkuasetelmat
1. Hitler ja Stalin jakoi etupiirisopparissa Puolan
2. Englanti ja Ranska takasivat Puolan koskemattomuuden.

Saksa hyökkää Puolaan —> Englanti ja Ranska julistaa Saksalle sodan.

Neuvostoliitto valtaa pari viikkoa myöhemmin oman osansa Puolasta —> miksei tästä seurannut mitään?
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Juu ei suurta painoarvoa ollutkaan tarkoitus tuoda esille, vaan pientä näkökulmaa tuohon asiaan, kun jo 80-luvulla sota on ollut lapsille muinaishistoriaa. Tähän aikaan vertaen toinen maailmansota olisi käyty juurikin kasarilla.
Toki nuo traumat sota-ajan jälkeen ovat asia erikseen. Niitä ei ollut kummankaan vanhemman puolelta kovinkaan vahvasti, vaikka rautaristi löytyy perintökaapista.
Sota ajan traumoja on varmasti monille jäänyt eikä niistä juurikaan ole puhuttu. Sain kuulla että isoisäni kärsi "sota unista" jonkin aikaa sodan jälkeen mutta ne sitten loppuivat ajan kanssa. Eiköhän siitä ole jäänyt jonkinlaisia traumoja vähän kaikille mutta niistä ei sitten puhuttu.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Sota ajan traumoja on varmasti monille jäänyt eikä niistä juurikaan ole puhuttu. Sain kuulla että isoisäni kärsi "sota unista" jonkin aikaa sodan jälkeen mutta ne sitten loppuivat ajan kanssa. Eiköhän siitä ole jäänyt jonkinlaisia traumoja vähän kaikille mutta niistä ei sitten puhuttu.

Noista sota unista myös olen kuullut. Meidän mökiltä piti sodan jälkeen heittää yksi luontoaiheinen taulu pois, koska tämä rautaristin saanut henkilö luuli öisin venäläisten hyökkäävän sieltä.
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Juu ei suurta painoarvoa ollutkaan tarkoitus tuoda esille, vaan pientä näkökulmaa tuohon asiaan, kun jo 80-luvulla sota on ollut lapsille muinaishistoriaa. Tähän aikaan vertaen toinen maailmansota olisi käyty juurikin kasarilla.
Toki nuo traumat sota-ajan jälkeen ovat asia erikseen. Niitä ei ollut kummankaan vanhemman puolelta kovinkaan vahvasti, vaikka rautaristi löytyy perintökaapista.
Ei meilläkään puhuttu, mutta eise minulle muinaishistoriaa ollut, puhuttiin esmes sotalapsiajoista, mutta ei itse sodasta.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Muinaiselta asialta tuo tuntui jo 80-luvun lapsille. Vaikka sodan alkamisesta oli se vähän päälle 40 vuotta vasta. Ja sodan loppumisesta alle 40 vuotta. Maailma oli ehtinyt muuttua täysin.

Tietysti se ero nykyiseen oli selvä, että sodan kokeneita ihmisiä oli paljon ja olivat monet vielä työelämässä, ja muutenkin aktiivisena yhteiskunnassa.
Niin, kasarilla oli sodasta kulunut yhtä kauan aikaa kuin nykyään kasarista. Erona vain se, että väittäisin maailman muuttuneen kasarilta nykypäivään enemmän kuin sodan jälkeisestä ajasta kasarille mennessä. Eli tavallaan kasari on nykyään vielä enemmän muinaishistoriaa kuin mitä sota oli kasarilla.

Tietysti kasarin kokeneita ihmisiä on vielä paljon, ja monet heistä ovat työelämässä ja muutenkin aktiivia yhteiskunnassa.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
joskus mietiskelin tällaista seikkaa, jota en ymmärrä vieläkään.

Alkuasetelmat
1. Hitler ja Stalin jakoi etupiirisopparissa Puolan
2. Englanti ja Ranska takasivat Puolan koskemattomuuden.

Saksa hyökkää Puolaan —> Englanti ja Ranska julistaa Saksalle sodan.

Neuvostoliitto valtaa pari viikkoa myöhemmin oman osansa Puolasta —> miksei tästä seurannut mitään?
Netissä oli selityksinä, että Iso-Britannian ja Ranskan takaama Puolan koskemattomuus koski vain Saksan hyökkäystä Puolaan. Lisäksi kyseiset maat toivoivat, että kun NL ottaa haltuunsa Puolan itäiset osat, niin se sitoo Saksan joukkoja itään päin ja Saksa olisi helpompi päihittää tulevassa sodassa. Myös Iso-Britannia ja Ranska uskoivat Saksan ja NL:n tulevaan sotaan keskenään.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Kurt

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Jep, ja olihan NL hyötyä siitä, että liittoutuneet (USA ja Britannia) toivat ruokatarvikkeita + muuta apua NL:lle Jäämerta ja Murmanskin rataa pitkin. Olisi saattanut kääntyä tuo loppupeleissä Hitlerille voittoisaksi operaatioksi ilman USA:n ja Britannian apua NL:lle.
Hrutsov, että Stalin on molemmat sanoneet, että ilman länsiapua Neuvostoliitto ei olis Saksaa voittanut.

@Gorbatjovi
 
Viimeksi muokattu:

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Hrutsov, että Stalin on molemmat sanoneet, että ilman länsiapua Neuvostoliitto ei olis Saksaa voittanut.

Ilman amerikkalaisia ja heidän massiivista apuaan Saksa olisi hoitanut koko roskan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun sotaa olisi saatu pitkitettyä vuosi tai pari ja ydinpommi olisi saatu valmiiksi. Paukku Moskovaan ja Lontooseen olisi mahdollisesti pakottanut liittoutuneet Saksan määrittämiin rauhanehtoihin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös