Toinen maailmansota

[Ollakseni]

En nyt halua millään tavalla puolustella henkilöä nimeltä Hermann Göring mutta mihin Dönitz ja Speer olisivat olleet pätevämpiä? Hermann Göring sai esimerkiksi jonkun jenkkitutkijan kokeissa AÖ-testissä tulokseksi 138 joka hätyyttelee nerouden rajaa. Vankeuden aikana hän laihtui ja vierottui kamasta ja oli sen verran iskussa että sai yhdysvaltalaisen huippusyyttäjän tilttamaan oikeussalissa niin että istunto jouduttiin keskeyttämään ja syyttäjä taluttamaan ulos salista.

No Hitler kysyi Göringiltä Stalingradin aikaan onko mahdollista huoltaa 6. armeijaa ilmateitse. Göring vakuutteli, että tähän pystytään vaikka Luftwaffen muu johto tiesi, etteivät kaikki Luftwaffen koneet YHDESSÄ pystyisi hoitamaan, ammuksia, ruokaa ja lääkintätarvikkeita armeijalle. Göring käytti valtavan osan ajastaan opium pöllyissä, keräten aarteita ja pukeutuen mm. toogaan kun Hans-Ulrich Rudel tuli tapaamaan häntä. Sen lisäksi Guderian kertoo ihan omassa elämänkerrassaan tilanteesta jossa Göring oli perseillyt taas jotain ja Hitler huusi tämän ulos ja uhkasi viraltapanolta. Kun Guderian sitten kysyi Adolfilta miksei Göringille anneta potkuja Adolf kertoi sen olevan poliittisesti mahdotonta. Tämän lisäksi Göring oli varma, että Luftwaffe pystyisi estämään Dunkerquen evakuoinnin ja käytännössä päästi Britannian evakuoimaan valtavan osan sotilaistaan. Kaiken tämän lisäksi kun Albert Speer laitettiin tehtaiden ja muiden johtoon niin kaiken tuotanto lähti räjähdysmäiseen kasvuun. Kaikki tämä siksi, koska Göring oli kiinnostuneempi laittamaan rahaa omiin taskuihinsa.

 

[Aces High]

Joskus vuosia sitten Berliinissä käydessä, tuli mentyä sellaiselle opastetulle kävelykierrokselle, kesti jotain 2-3 tuntia ja painottui näihin II maailmansota "nähtävyyksiin". Osana kierrosta mentiin suunnilleen yhden taloyhtiön pihaan, opas sanoi että ottakaa paikat hiekkalaatikon reunoilta ja kertoi että Hitlerin bunkkerin suuaukko oli näillä nurkilla ja kertoili tarinoita siitä. Ihmettelin vain mitähän talon asukkaat tästä tuumaa, ihmisiä ramppaa pihassa pari-kolme kertaa päivässä (saattoihan se olla joku yleinen puisto talon vieressä).

JOL

Toi mesta on The Mall of Berlinin takana, majoituin niillä huudeilla ja aika usein näytti opastettu turistiryhmä pyörivän siinä hiekkaparkkiksella.

 

[sekolust]

No itse asiassa Aatu nimesi testamentissaan Dönitzin valtakunnanpresidentiksi ja asevoimien ylipäälliköksi.

Tuo taisi tapahtua vasta sen jälkeen, kun Göring oli paennut Berliinistä ja käytännössä julistautunut uudeksi Führeriksi Aatun jäätyä Berliiniin. Mitä nyt Aatu otti sen vallankaappauksen yrityksenä, jonka seurauksena Göring jäi "perinnöttömäksi" testamentissa.

 

[Konsta Kepuli]

Tämän lisäksi Göring oli varma, että Luftwaffe pystyisi estämään Dunkerquen evakuoinnin ja käytännössä päästi Britannian evakuoimaan valtavan osan sotilaistaan.

Tämä Dunkerquen keissi on jäänyt epäselväksi. Saksalaisillahan oli mahdollisuus murjoa brittien siirtoarmeija rantahietikkoon panssareilla mutta suurstrategi Adolf keskeytti hyökkäyksen. Johtuiko Göringin hölinöista tai ei, syy on edelleen kiistanalainen. Guderian oli aivan paskana tästä päätökestä.

Kaiken tämän lisäksi kun Albert Speer laitettiin tehtaiden ja muiden johtoon niin kaiken tuotanto lähti räjähdysmäiseen kasvuun.

Saksan sotatarviketuotanto taisi olla huipussaan 1944. Eli Speer oli mies paikallaan. Toki keinot oli aika kyseenalaisia. Orjatyövoimallahan se mylly jauhoi.

Göring oli kiinnostuneempi laittamaan rahaa omiin taskuihinsa.

Tämä pitää kyllä paikkansa. Toisaalta Göring piti asemansa Aatun silmissä kun oli kuitenkin orggisnatseja sieltä 20-luvun alusta ja toi lentäjäsankaristatuksellaan näkyvyyttä liikkeelle. Alte kameraden.

 

[Konsta Kepuli]

Tuo taisi tapahtua vasta sen jälkeen, kun Göring oli paennut Berliinistä ja käytännössä julistautunut uudeksi Führeriksi Aatun jäätyä Berliiniin. Mitä nyt Aatu otti sen vallankaappauksen yrityksenä, jonka seurauksena Göring jäi "perinnöttömäksi" testamentissa.

Väitinkö jotain muuta?

 

[Everton]

Kai se olisi Himmlerkin ainakin itse ollut kovin mielellään führer. Ja olihan Heinrich kieltämättä suurimpia vallankäyttäjiä natsivaltakunnassa, ilmeisesti myös onnistui pysymään pitkään Hitlerin suosiossa, ennen kuin sitten "ylitti valtuutensa" ja koitti marssia bunkkeriinsa lukittuneen Aatun yli.

 

[Everton]

Tämä Dunkerquen keissi on jäänyt epäselväksi. Saksalaisillahan oli mahdollisuus murjoa brittien siirtoarmeija rantahietikkoon panssareilla mutta suurstrategi Adolf keskeytti hyökkäyksen. Johtuiko Göringin hölinöista tai ei, syy on edelleen kiistanalainen.

Aatun unelmamaailmassahan sakut ja englantilaiset olisivat kaiketi olleet liittolaisia ja ainakin joidenkin teorioiden mukaan elätteli tuota toivoa vielä sodan alkuvaiheissa. Tajusi kuitenkin sen, että brittiarmeijan lahtaaminen torppaisi tuon mahdollisuuden lopullisesti.

 

[Konsta Kepuli]

Aatun unelmamaailmassahan sakut ja englantilaiset olisivat kaiketi olleet liittolaisia ja ainakin joidenkin teorioiden mukaan elätteli tuota toivoa vielä sodan alkuvaiheissa. Tajusi kuitenkin sen, että brittiarmeijan lahtaaminen torppaisi tuon mahdollisuuden lopullisesti.

Tämä on yksi ja ihan mahdollinen selitys. Ja myös hyvä esimerkki siitä kuinka Aatun strategiset visiot ja kenraalien taktiset näkemykset olivat monesti varsin poikkeavia toisistaan.

Kenut halusivat voittaa taisteluita ja lyödä vihollisen kun taas Führerin, sinänsä joskus järkevätkin pidemmän tähtäimen tavoitteet, olivat useimmiten ylimitoitettuja. Stalingrad, Baku, Egypti jne.

 

[Kulminaatiopistelijä]

No itse asiassa Aatu nimesi testamentissaan Dönitzin valtakunnanpresidentiksi ja asevoimien ylipäälliköksi.

Kovan luokan tietokilpailu-kysymys olisi, että ketkä olivat Natsi-Saksan valtakunnankanslerit Hitlerin jälkeen?

30.4.-1.5. oli Göebbels ainakin paperilla ja 2.5.-23.5 hieman enemmän Johann Ludwig (Lutz) Graf Schwerin von Krosigk. Jälkimmäinen oli ollut koko Natsi-Saksan ajan valtiovarainministeri, mutta ei ollut näkyvä hahmo. Kuoli vuonna 1977.

 

[Numero66]

From Flak Towers to Mountains of Debris
Ite voin suositella tätä kierrosta ainakin kaikille Berliinissä vieraileville. Varmaan nuo muutkin on hyviä, mutta ite päädyin viime syksynä käymään tuon ja oli kyllä hyvä opas, hyvin suunniteltu kierros ja tarinaa piisasi.

 

[Blöö]

Kävitkö kummatkin kierrokset?
Mun oli keväällä tehtävä sofianvalinta, kun vasta lähtöpäivänä tuonne pääsin. Kävin siis sen pelkän bunkkeri-kierroksen ja se story-setti jäi välistä.
Bunkkeri-kierros oli todella hyvä, joten mietintään jäi missasinko paljon kun en sitä toista kierrosta...

Juu kävin, mutta minäkin törmäsin tuohon museobunkkeriin ja olin jo varannut ajan (kyllä!) taidenäyttelyyn, joka sijaitsee toisessa bunkkerissa. Suosittelen sitäkin: www.sammlung-boros.de
Eli juoksin läpi osan näyttelyä minäkin, joten seuraavalla Berliinin reissulla menen uudestaan.

 

[Blöö]

From Flak Towers to Mountains of Debris
Ite voin suositella tätä kierrosta ainakin kaikille Berliinissä vieraileville. Varmaan nuo muutkin on hyviä, mutta ite päädyin viime syksynä käymään tuon ja oli kyllä hyvä opas, hyvin suunniteltu kierros ja tarinaa piisasi.

Olen ollut myös samalla kierroksella, täältä myös vahva suositus. Gesundsbrunnin aseman alla on sodanaikainen pommisuoja, myös se kierros oli oikein hyvä.

 

[Remy Martin]

Itse sota-aika alkaa itselläni olla jo aika hyvin kaluttu, vähän kaikkien osapuolten näkökulmista katsottuna. Nyt kiinnostukseni on siirtynyt sodan jälkeisiin kuukausiin. Sodan loppumisen jälkeinen vuosi Saksassa on mielestäni saanut liian vähän huomiota esimerkiksi populaarikulttuurissa. Miten tavalliset natsit kokivat täydellisen tappion ja syyllisyyden yms.

Yleltä tuli pari vuotta sitten saksalainen sarja Tannbach - jaettu kylä, siinä pari ekaa jaksoa käsitteli sodan viimeisiä päiviä ja antautumisen jälkeisiä viikkoja, nämä pari jaksoa olivat todella hyviä, hyvä oli tosin ihan koko sarjakin. Saa vinkata jos tietää samasta ajasta kertovia elokuvia tai dokumentteja.

Muutenkin heti sodan jälkeinen aika on historiallisesti kaikkea muuta kuin yksitoikkoista. Siellä oli Euroopan uusjako meneillään, samalla kun etsittiin sotasyyllisiä, teloitettiin saksalaisten ylimpiä upseereita ja SS-miehiä, viimeiset vakaumukselliset natsit virittelivät sissisotaa, siviilit etsivät rintamalle lähetettyjä omaisiaan, pakolaisia virtasi ristiinrastiin, saksalaiset käräyttelivät toisiaan natseilusta ja opettelivat taas sivistystä jne.

 

[adolf]

Tuohon @Remy Martin kommentointiin tuli mieleen, että Saksan jälleenrakentaminen voisi olla mielenkiintoinen aihe. Mitä ympäri Saksaa tavallinen kansa on kokenut, kun sitä kivikaudelle pommitettua kylää tai kaupunkia on lähetty rakentamaan uudestaan? Kuinka nopeasti natsismin haamuista on päästetty irti ja on lähdetty rakentamaan elämää uudestaan parempaa huomista kohden?

 

[hammer lynx]

Viime viikonlopun vietin Hannoverissa, joka pistettiin sodassa aikalailla paskaksi. Ei tuntunut paikallisilla olevan halua asiasta keskustella.
Ylipäätään melkoinen tabu WW2 näille on mutta en pahaa sanaa Suomesta ole kuullut. Toki Tanskan esiintuominen mutkistaa asioita.

 

[Johnny B. Goode]

Yllekirjoittaneille niin BBC:n Cold War 1945-1991 dokkarisarjan (1998) ekat jaksot valottavat aihetta ainakin jossain määrin. Kannattaa katsella muutenkin, hyvä sarja. Ja itsensä Kenneth Branagh'n juontama.

 

[Thusberg]

Tänään on kulunut Talvisodan alkamisesta jo 80 vuotta.

Hirveän paljoa ei ole myöskään nimenomaan myös yleisiä Talvisodan Veteraanejakaan enää keskuudessamme.

Talvisodan nk. Sotapoikia ja tietenkin Jatkosodan ja Lapin Sodan Veteraaneja sitten onkin vielä melko paljon keskuudessamme, mutta ei liikaa enää siinäkään tapauksessa.

Sotapojat Talvisodasta tietenkin kantoivat vastuun Jatkosodassa ja Lapin Sodassa sitten enemmän.

Talvisodassa oli mukana myös tietenkin varsinkin muista sodistamme poiketen paljonkin nk. Nostoväen vanhoja sotilaita kun tilanne oli varsinkin pahimmillaan erittäin paha kahdessakin vaiheessa sotaa jolloin heitäkin oli erittäin pakko ottaa mukaan palvelukseen tai sallia heidän tulonsa joukkojamme auttamaan kukin kykyjensä ja ikänsä mukaan.

Pahimmat vaiheet olivat tietenkin Suomussalmen ja Raatteen Tien taisteluissa niiden kriittisimmissä käännekohdissa kun varsinaiset päävoimat olivat ehtyä ja kun osin ruotsalaisten tai norjalaisten joukkojen puolelta apua enempää ei tullut muutoin kun tietysti aseavun muodossa kuten myös Talvisodan loppupäivinä kun valmistauduttiin erittäin tuhoisiin Viipurin katutaisteluihin ja kun enää todellisia reservejä ei enää ollut mistä ottaa kun vain entistäkin enemmän joko nk. Sotapojista tai Nostoväestä.

Sehän olikin myös jopa monelle nk. Tsaarin Soldaatille viimeinen lopullinen sota päättyen onneksi hyvään lopputulokseen kuten muutkin sotamme aluetappioista huolimatta.

Nostoväen nuorimmat olivat tietenkin lähempänä sotivien miesten ikää tai jonkin verran heitä iäkkäämpiä, mutta vanhimmat tosiaan olivat olleet reilustikin nuorempina päivinään muun muassa erittäinkin kokeneita nk. Tsaarin Hevosmiehiä tai nk. Tsaarin Tykkimiehiä joiden apu nuoremmilleen sotilaspuolella oli korvaamatonta silloin kun heitä vain oli paikan päällä niin vapaaehtoisina kuin ennen pitkää tilanteen pahentuessa käskettynäkin.

Talvisodan viimeinen päiväkin oli verinen sotimisen osalta kesken jääneenäkin ja ensimmäisen kerran Suomen pelättiin menettävän varmasti 1000 miestä päivässä ellei enemmänkin, mutta rauhan tullessa tilanne oli tietenkin onneksi hyvin toinen.

 

[Sako]

Sotapojat Talvisodasta tietenkin kantoivat vastuun Jatkosodassa ja Lapin Sodassa sitten enemmän.

Lapinsota -etenkin loppu siitä- käytiin pääasiassa varusmiehillä koska kenttäarmeija piti kotiuttaa.

Talvisodassa olisi tullut täys tappio ilman suojeluskuntaa. Ne antoi armeijalle 120.000 varustettua sotahenkilöä, kun samaan aikaan ei valtiolta löytynyt kokardia ja vyötä kummempaa.

 

[ndal88a]

Tänään on kulunut Talvisodan alkamisesta jo 80 vuotta.

Hirveän paljoa ei ole myöskään nimenomaan myös yleisiä Talvisodan Veteraanejakaan enää keskuudessamme.

Talvisodan nk. Sotapoikia ja tietenkin Jatkosodan ja Lapin Sodan Veteraaneja sitten onkin vielä melko paljon keskuudessamme, mutta ei liikaa enää siinäkään tapauksessa.

Sotapojat Talvisodasta tietenkin kantoivat vastuun Jatkosodassa ja Lapin Sodassa sitten enemmän.

Talvisodassa oli mukana myös tietenkin varsinkin muista sodistamme poiketen paljonkin nk. Nostoväen vanhoja sotilaita kun tilanne oli varsinkin pahimmillaan erittäin paha kahdessakin vaiheessa sotaa jolloin heitäkin oli erittäin pakko ottaa mukaan palvelukseen tai sallia heidän tulonsa joukkojamme auttamaan kukin kykyjensä ja ikänsä mukaan.

Pahimmat vaiheet olivat tietenkin Suomussalmen ja Raatteen Tien taisteluissa niiden kriittisimmissä käännekohdissa kun varsinaiset päävoimat olivat ehtyä ja kun osin ruotsalaisten tai norjalaisten joukkojen puolelta apua enempää ei tullut muutoin kun tietysti aseavun muodossa kuten myös Talvisodan loppupäivinä kun valmistauduttiin erittäin tuhoisiin Viipurin katutaisteluihin ja kun enää todellisia reservejä ei enää ollut mistä ottaa kun vain entistäkin enemmän joko nk. Sotapojista tai Nostoväestä.

Sehän olikin myös jopa monelle nk. Tsaarin Soldaatille viimeinen lopullinen sota päättyen onneksi hyvään lopputulokseen kuten muutkin sotamme aluetappioista huolimatta.

Nostoväen nuorimmat olivat tietenkin lähempänä sotivien miesten ikää tai jonkin verran heitä iäkkäämpiä, mutta vanhimmat tosiaan olivat olleet reilustikin nuorempina päivinään muun muassa erittäinkin kokeneita nk. Tsaarin Hevosmiehiä tai nk. Tsaarin Tykkimiehiä joiden apu nuoremmilleen sotilaspuolella oli korvaamatonta silloin kun heitä vain oli paikan päällä niin vapaaehtoisina kuin ennen pitkää tilanteen pahentuessa käskettynäkin.

Talvisodan viimeinen päiväkin oli verinen sotimisen osalta kesken jääneenäkin ja ensimmäisen kerran Suomen pelättiin menettävän varmasti 1000 miestä päivässä ellei enemmänkin, mutta rauhan tullessa tilanne oli tietenkin onneksi hyvin toinen.

Talvisotaan lähdettiin 300000 miehellä, mukaan ei otettu punakaartilaisia tai heidän jälkeläisiä. Asia korjattiin seuraavaan sotaan mennessä ja miehiä oli enemmän mukana.
Nämä voitetut taistelut loivat kotirintaman mieliin sellaisen kuvan jotta ei tässä mitään hätää ole ja rauhanehdot tulivat kovana iskuna. Mutta rauha taisi tulla ihan viimeisellä hetkellä, tappiot olivat jo melko kovat maaliskuun aikana ja joukot alkoivat olla väsyneitä esim. ei välitetty suojautua lentopommituksen takia.

JOL

 

[Mauri-Antero]

Mutta miksi ei Stalin vain antanut tehdä sitä ratkaisevaa läpimurtoa, kun kerran Suomen puolustus oli kertakaikkiaan lopussa? Lännen väliintuloa tietysti NL pelkäsi, mutta varmasti täytyi tiedustelun olla selvillä, ettei lännestä kovin merkittävää sotilas- avustusta olisi tiedossa. Miten länsivaltiot olisivat Neuvostoliittoa uhitelleet Suomen valtaamisen vuoksi? Olihan jo puoli puolaa vallattu muutenkin. Muutama viikko armotonta lännen ja median painetta, ja hiljalleen juttu painetaan unholaan. Viimeistään Operaatio Barbarossan alkaessa harva edes muistaa Suomen olevan edes maailmankartalla.

 

[Tadu]

Mutta miksi ei Stalin vain antanut tehdä sitä ratkaisevaa läpimurtoa, kun kerran Suomen puolustus oli kertakaikkiaan lopussa? Lännen väliintuloa tietysti NL pelkäsi, mutta varmasti täytyi tiedustelun olla selvillä, ettei lännestä kovin merkittävää sotilas- avustusta olisi tiedossa. Miten länsivaltiot olisivat Neuvostoliittoa uhitelleet Suomen valtaamisen vuoksi? Olihan jo puoli puolaa vallattu muutenkin. Muutama viikko armotonta lännen ja median painetta, ja hiljalleen juttu painetaan unholaan. Viimeistään Operaatio Barbarossan alkaessa harva edes muistaa Suomen olevan edes maailmankartalla.

Länsivallat olivat tulossa Skandinaviaan ”auttamaan Suomea” Norjan kautta ja Stalim sai tästä vihiä. Toki samalla/sen sijaan länsivallat olisivat ottaneet haltuun Ruotsin kaivokset, jotta Saksan sotakone ei olisi sieltä saanut resursseja. Suomen auttaminen ei ollut oikeasti länsimaiden tavoite.

Tämä länsimaiden kaivosteen haltuunotto -operaatio ei sitten lopulta toteutunut, sillä Hitler sai asiasta vihiä ja Saksa kerkesi miehittämään Norjan, mutta operaation suunnittelun sivuvaikutuksena Stalin teki rauhan Suomen kanssa välttääkseen sodan länsivaltojen kanssa.

 

[adolf]

Suomi taisteli urhoollisesti, suorastaan sankarillisesti. Onneksi joukossa oli lopulta molemmissa sodissa myös hyvää onnea mukana, jotta itsenäisyys säilytettiin.

 

[Sako]

Mutta miksi ei Stalin vain antanut tehdä sitä ratkaisevaa läpimurtoa, kun kerran Suomen puolustus oli kertakaikkiaan lopussa?

Se ei tiennyt sitä. Tarinat kertoo miten vastapuolella alkoi melkeimpä käsirysyjä, kun tajusivat miten vähän tsuhnia oli enää vastassa rauhan tullessa. Se selvisi kun ammunta lakkasi ja äijät nousi poteroistaan.

 

[heikkik]

Talvisodassa olisi tullut täys tappio ilman suojeluskuntaa. Ne antoi armeijalle 120.000 varustettua sotahenkilöä, kun samaan aikaan ei valtiolta löytynyt kokardia ja vyötä kummempaa.

1930-luvun lopulla suojeluskunnat olivat käytännössä osa puolustusvoimia eikä mikään itsenäinen järjestö. Mistä sinä luulet suojeluskuntien rahoituksen pääosin tulleen? Paikallisilta isäntämiehiltäkö?

 

[Staffan]

Talvisotaan lähdettiin 300000 miehellä, mukaan ei otettu punakaartilaisia tai heidän jälkeläisiä. Asia korjattiin seuraavaan sotaan mennessä ja miehiä oli enemmän mukana.

Mistäs tällainen käsitys? Korjaa ihmeessä, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Talvisodassa taisteli punakaartilaisia ja ennenkaikkea heidän jälkeläisiään ihan siinä missä valkoisten jälkeläisiä. Jostakin on korviin tarttunut myös sellainen termi, kuin "Talvisodan henki", joka yhdisti punaisen ja valkoisen väestön kansan olemassaoloa uhkaavan vaaran edessä.

Toki Valpo ja erityisesti EK oli poiminut kesään 1939 mennessä selvän turvallisuusriskin omaavat "punikit" säilöön ja YH:n aikana karsittiin sitten vielä pahimmat rettelöitsijät pois, mutta muuten olivat "punikit" mukana sen minkä itse kukin kykeni. Karsintaa ennen sotaa "punikkien" kohdalla tehtiin, mutta se kohdentui päällystöön. Reservin upseeristossa punakaartilaisten poikia ei Talvisodassa juuri ollut, reserviupseerikoulutukseen oli "punikin" jälkeiläisen liki mahdoton 1930 -luvulla päästä. Tieto taustasta sulki oven melkein automaattisesti. Eikä se helppoa ollut reservin aliupseerikouluksenkaan kohdalla. Harva sinnekään pääsi.

Vasemmistolaistaustaiset sotilaat taistelivat pääosin hyvällä moraalilla ja esimerkiksi sangen kuuluisaksi noussut JR 11 eli Ässärykmentti oli muodostettu pääosin (I/JR11 ja II/JR11) Kallion ja Sörnäisten vasemmalle päin kallellaan olevista työläismiehistä, joista vähän jokaisella oli syntiä "punikki" -historiassaan.Kuten varmaan tietänetkin, Ässärykmentti sai sodan jälkeen laajaa kiitosta erinomaisesta hengestään ja taistelutahdostaan.

Joku veteraani taisi kerran muistini mukaan sanoa jotakuinkin näin: "Kunnia maamme pelastamisesta niille, joille kunnia kuuluu" Tähän voisi lisätä, että myös punakaartilaistaustaisille ja heidän jälkeläisilleen.

Tosiaan, korjaa ihmeessä, jos olen nyt jotenkin väärin koko asian käsittänyt. Sattuuhan sitä, historian saralla, metsään menoja itse kullakin.