Musta HIFK, jossa ei ole kunnon pohjois-amerikkalaista on kyllä kummallinen. Ymmärrän, että tällä tavalla valmennus ohjeistaa nopeammin, kun Pike vetää Suomeksi ja Lundell voi ruotsintaa jos on tarvis (ja pelaajista useampi), mutta kyllä mä olisin voinut tehdä tilaa yhdelle kahdelle nikkarille. Jos vaikka Morley tai Kunyk tulisi tarjolle ensi kaudelle, niin kummallista se olisi passata vain kielen takia?
Vähän pidempi avautuminen, sorry, kärsivällisyyttä...
Omassa IFK-kalenterissani Brändi-kiekon hautajaispäiväksi on merkitty 2.2.2001
Siitä alkoi turbulenssin ja sekoilun aika, jota linjasi lähinnä se, ettei linjaa ollut.
Käännös parempaa tapahtui 2008, jolloin seura oli taloudellisesti pahassa kusessa, ja omistajat joutuivat tekemään isoja peliliikkeitä. Alkoi Valtasen aikakausi, ja talouden tervehdyttäminen. Urheilupuoli oli vielä aivan sekaisin, mutta pieniä askelia parempaan suuntaan, kunnes Tobias toi senkin puolen uskottavuuden ihan uudelle tasolle.
Mun nähdäkseni seuran seuraava askel on oman kadoksissa olleen identiteetin löytäminen/terävöittäminen.
Ottaisin lähtökohdiksi:
-seuran iän/pitkät perinteet
-suomenruotsalaisuuden
-avoimuuden eurooppaan (CHL)
-lätkän suunnannäyttäjä
-selkeän pelaajapolitiikan, Suomalaisia ja Ruotsalaisia, thats it
-valmentajaksi uutta luovaa, eikä vanhoilla meriiteillä muiden jo loppuun kaluamia luita
-juniorityön
-eurooppalaisen suurseuran kokoluokan
Eli jos noista rupeaa kehittämään lätkäjoukkuetta, niin kapeasta kaukalosta tuskin saadaan mitään uutta ajattelutapaa tänne meidän leveämpään laatikkoon. Goonien ja brändilätkän aika on ohi. Mitä muuta pohjoisamerikka voisi tarjota, kuin yksilötaitoa, mutta eikö sitä löydy Suomesta ja Ruotsista tarpeeksi? En väheksy yhtään pohjoisamerikkalaista kiekko-osaamista, mutta jos siitä halutaan ohi, niin ne eväät ei löydy sieltä, vaan täältä. Suomessa tehdään tällä hetkellä meidän olosuhteisiimme mailman parasta lätkää, niin pitäisikö uskoa siihen, ja alkaa kaivaa kilpailuetua järjestelmällisen duunin kautta sinne tänne poukkoilun sijaan?
Eli itse kaipaan IFK:lle erittäin tarkkaan rajattua toimintatapaa, ja sen kehittämistä huippuunsa. Fyrkkapuoli paranee koko ajan. Toimintaympäristössä on tapahtumassa valtava harppaus parempaan päin. Uj näytti kyntensä ekan oman nipun kasaamisessa, eikä minun mielestäni ole oletettavaa, että taso tuosta laskisi. Valmennus on kysymysmerkki, mutta viime kevään näytöillä uskon savolaisen taikurimme hatusta nousevan muutakin kuin lämmintä ilmaa playoff-vaiheessa.
Tuossa on listattuna uuden IFK:n näköisiä asioita. Salmelainen on luvannut pelaajapolkua kehitettävän sellaiseksi, että se tuottaa ison osan runkopelaajista, ja loput huiput saadaan Suomalaisin ja Ruotsalaisin värväyksin kahdesta eurooppalaisen lätkän suurimmasta kehittäjästä ja pelaajatuottajasta. Jotka pelaa eurooppalaista lätkää. Mihin me tarvittaisiin pohjoisamerikkalaisia? Tämä on tietysti pitkän juoksun suunnitelma, mutta mitä jos se suunnitelman toteuttaminen aloitettaisiin nyt?
Lätkässä kilpaillaan jo nyt minimaalisin marginaalein. Ja kilpailu vaan kiristyy. Itse uskon vahvasti siihen, että voittaja on se, joka osaa tehdä ne kaikkein pienimmät asiat oikein, ja siitä saada sen kilpailuedun itselleen. Mitään isoja kääntämättömiä kiviä ei enää ole, kyllä ne on koluttu. Siksi keskittymällä, ryönää riisumalla, fokusoitumalla siihen kaikkein oleellisimpaan ytimeen, on se tie, joka minun mielestäni vie parhaiten seuraa urheilupuolella eteenpäin. Siihen tarvitaan parasta mahdollista pelaaja-ainesta, mutta itse pelin kannalta tällä hetkellä pohjoisamerikka edustaa mun näkökulmasta taantumusta. Siksi itse jättäisin nuo haut väliin. Vaikka pelaajana olet kuinka hyvä, niin kyllä sä pelaat sitä lätkää, mitä olet oppinut. Ja nyt noista pitää päästä ohi.
Editoidaan vielä sen verran, että itse olen aikoinani tullut nimenomaan Brändilätkän kultavuosina IFK:n kannattajaksi.
Arvaa vaan, onko niitä aikoja välillä oikeasti ikävä!
Mutta siitä on aikaa niin paljon, että pelottaa ja vituttaa. Mailma on muuttunut monella tapaa, eikä lätkä suinkaan vähiten. Mutta se aika entinen ei taatusti palaa. Siksi itselleni on päivän selvää, että IFK voi oikein hyvin ja mainiosti tulla toimeen ilman pohjoisamerikkalaisia, vaikka se äkkiseltään vanhan liiton kannattajalle oudolta ajatukselta tuntuukin. Mutta ei tää uusikaan lätkä huonoo ole!
-