@Dennis
Ahlqvist oli muuten kans yks oma junnu ketä raahattiin mukana vaikka siitä mitään tullu. Luokassa samoja jannuja kuin eräs
jonihaverinen.
Aleksis Ahlqvist ei ollut oma junnu, vaan JYPin kasvatti. Nuori tulevaisuuden lupaus, josta Sakke Lindfors ei kaikkien suureksi yllätykseksi saanut koulittua edes tasokasta liigaveskaria. HIFK:n mv-asiathan ei todellakaan olleet Saken aikaan mitenkään kaksisesti, pikemminkin päinvastoin ja veskarit oli syystä tai toisesta pääasiassa joukkueen heikoin lenkki. Ahlqvistin kanssahan tehtiin pitkä diili, mutta muistaakseni sopparin vikaa vuotta ei kuitenkaan enää meillä pelannut (?).
Pitkämäkihän oli oikeasti ihan hyvä haku
silloin. Kaatoi melkein yksin HIFK:n Ilveksessä pelatessaan pleijareissa ylisuurine housuineen. Valitettavasti alku oli melko tahmea ja se Grönholmin kentän toisesta päästä erän viime sekunneilla imuroitu veto sinetöi sitten miehen HIFK-uran. Itseluottamus suli aivan täysin ja sitä oli kauheaa katsoa. Ja kuunnella. HIFK-fanit itse omilla törkeillä huudoillaan katsomosta olivat varmasti yksi iso syy siihen, miksi tärisi maalilla. Sääliksi kävi. Ja joo, ammatinvalintakysymys, mutta mua vitutti tuolloin ja edelleenkin, kun omat huutaa törkeyksiä omille pelaajille. Kun se ei ole kenenkään etu, että pelaaja epäonnistuu. Ei tarvitse keksiä positiivista, mutta tällöin voi pitää turpansa kiinni sen sijaan, että koko pelin läpi mölisee negatiivista ja oikein odottaa epäonnistumista, jotta voi huutaa lisää ja sanoa ”no, niin mitäs mä sanoin, vittu sä olet paska”. Mulle case Pitkämäki jäi mieleen varmaan räikeimpänä tapauksena HIFK-fanien raakuudesta omis kohtaan ja kyllä mua hävettää ne huudot. Lätkässä itseluottamuksella on todella suuri merkitys ja kun se horjuu, koko ura voi pahimmillaan olla vaakalaudalla, jos et saa päätä kondikseen. Itse en ainakaan toivo yhdellekään HIFK-pelaajalle mitään pahaa tai epäonnea, vaikka ei pelaajasuosikkini olisikaan. Vastustajalle kuittailut onkin sitten asia erikseen, mutta toki on asioita, joista ei kovaan ääneen huudella.
Edit: mistä päästäänkin siihen, että Salmelaisen tulee huomioida hankinnoissaan myös pelaajan pään kovuus. HIFK:ssa pärjää vain henkisesti kovat pelaajat. Nuorten pelaajien kohdalla voi hyvin riittää se, että tiedostaa aidosti, että kausi voi olla henkisesti rankka kentän ulkopuolella ja haluaa kehittää sitä puolta. Lisäksi on tietenkin ylirento ihmistyyppi, joka ei stressaa yhtään mistään. Heilläkin on varmasti keskimääräistä paremmat onnistumismahdollisuudet.