Tilannehuone: ratkaisut ja keskustelu

[Virveliä kainaloon]

Tämä on vain jatkoa nerokkuudelle, joka nähtiin reilu viikko sitten Tapparaa vastaan. Tuolloin Westerholm

Westerholm vaikuttaa olevan todellinen köyhän miehen Emil Larmi.

 

[jjuhku]

Hylkäykset Kärpät ja Lukko peleissä olivat hyvin kyseenalaisia, SaiPa-pelin hylyn vielä ymmärsin.

Kävin katsomassa nuo aikaisemmat kyseenalaiset tilanteet Lukko ja Kärppä-peleistä ja koetin katsoa säännöistä kohtia, jotka auttaisivat mahdollisesti ymmärtämään, miksi maalit hylättiin.

16.2. Kärpät-pelissä Janatuinen seisoo maalialueen sisäpuolella kun veto lähtee ja itseasiassa vielä kun kiekko menee maaliin. Liigan säännöissä "Mikäli pelaajan molemmat luistimet leikkaavat maalialueen rajan ja pelaaja on ottanut aseman maalialueelta ja on suoraan laukaisusektorissa maalivahdin edessä, tilanne on maalivahdin visuaalinen häirintä ja maali hylätään." Linkki Liigan sivuilta löytyvään linjaukseen tästä visuaalisesta häirinnästä >

26.2. Lukko-pelissä Wirtanen yrittää mahtua leikkaamaan pienestä raosta Lukko-pakin ja -maalivahdin välistä, mutta ei mahdu ja ottaa osumaa sekä pakin takalistoon että maalivahtiin. Samalla kiekko pelataan maalille, mistä Kestner laittaa sen tyhjiin, kun Lukko-maalivahti on Wirtasen törmäyksen seurauksena ajatutunut toiselle puolelle maalialuetta. Wirtanen on itse valinnut luistelulinjan tuosta liian pienestä välistä pakin ja veskan välistä ja aiheuttanut kontaktin, mistä johtuen tilanne on maalivahdin estämistä.

 

[-One-]

Mitä erätauon maalikoosteesta tilannetta ohimennen katsoin niin olisiko syynä se, että Haapanen työntää mailallaan keltaisten maalivahdin patjaa jo ennen kuin vierasjoukkue ottaa mustien pelaajaan kontaktia josta sitten toki aiheutuu isompi osuma maalivahtiin. Tämän episodin aikana kotijoukkueen pelaaja laittaa kiekon maaliin. Eli hylkäyksen perusteena lienee tuo mailan käyttö Haapasella.

Tämä näin pikaisesti katsottuna ja saa korjata mikäli rillini olivat vinossa.

Kävin katsomassa nuo aikaisemmat kyseenalaiset tilanteet Lukko ja Kärppä-peleistä ja koetin katsoa säännöistä kohtia, jotka auttaisivat mahdollisesti ymmärtämään, miksi maalit hylättiin.

16.2. Kärpät-pelissä Janatuinen seisoo maalialueen sisäpuolella kun veto lähtee ja itseasiassa vielä kun kiekko menee maaliin. Liigan säännöissä "Mikäli pelaajan molemmat luistimet leikkaavat maalialueen rajan ja pelaaja on ottanut aseman maalialueelta ja on suoraan laukaisusektorissa maalivahdin edessä, tilanne on maalivahdin visuaalinen häirintä ja maali hylätään." Linkki Liigan sivuilta löytyvään linjaukseen tästä visuaalisesta häirinnästä >

26.2. Lukko-pelissä Wirtanen yrittää mahtua leikkaamaan pienestä raosta Lukko-pakin ja -maalivahdin välistä, mutta ei mahdu ja ottaa osumaa sekä pakin takalistoon että maalivahtiin. Samalla kiekko pelataan maalille, mistä Kestner laittaa sen tyhjiin, kun Lukko-maalivahti on Wirtasen törmäyksen seurauksena ajatutunut toiselle puolelle maalialuetta. Wirtanen on itse valinnut luistelulinjan tuosta liian pienestä välistä pakin ja veskan välistä ja aiheuttanut kontaktin, mistä johtuen tilanne on maalivahdin estämistä.

Tässähän nämä on hyvin avattu kaikki. Mielestäni päivänselviä hylkyjä kaikki kolme.

@Nukkemurhaaja analyysiin lisäisin vielä, että Haapanen itse asiassa jatkaa työntämistä mailallaan koko tilanteen läpi. Sen näkee aika hyvin kun katsoo hänen kyynärvarttaan, joka koko ajan ojentuu kohti maalia kun hän työntää maalivahdin patjaa maalin sisälle. Eikä se johdu mitenkään siitä, että hänellä on vastustaja niskassa, varsinkaan kun työntäminen alkaa jo ennen puolustavan pelaajan kontaktia.

@jjuhku Kärpät-pelin hylkyyn vielä, että tuohan nyt on ollut sääntökirjassa iät ajat: maalivahdin alueella ei saa olla ennen kuin siellä on kiekko, eikä silloinkaan saa häiritä molaria. Nykyään on annettu sen verran siimaa, että maalia ei välttämättä hylätä, vaikka pelaaja olisi maalivahdin alueella, jos aluerikkuri ei vaikuta tilanteeseen mitenkään (on vaikka eri puolella maalia). Tässä hylkäystapauksessa on kuitenkin aivan selvää, että Janatuinen seisoo maskissa maalivahdin alueella maalin syntyessä. Tällaisia maaleja on hylätty niin kauan, kun minä olen jääkiekkoa seurannut - toki ennen vanhaan niitä ei tarkistettu videolta, vaan tuomarin piti nähdä rike livetilanteessa.

 

[Kulkija]

Tuntuu nykyään tuomareiden hyväksyvän lähes kaikki maalit ja oletetaan, että kyllä se joukkue haastaa, jos on niikseen. Vai onko tällä kaudella tullut tilanteita, missä tuomari oli hylännyt maalin ja vasta sen jälkeen menty videoille tarkastelemaan ja hyväksytty? Tuossa viimeisessäkin tilanteessa tuomari seisoo aivan lähietäisyydellä ja vaikea uskoa etteikö olisi nähnyt tilannetta.

 

[axe]

Kerrottiinko jossain vaiheessa maalien hylkäysten syyt? Tapparalta vaihteeksi hylättiin Lappeenrannassa taas epäselvästi yksi maali ja olisi ollut todella kiva tietää millä syyllä niin tehtiin.

 

[Borre]

Kerrottiinko jossain vaiheessa maalien hylkäysten syyt? Tapparalta vaihteeksi hylättiin Lappeenrannassa taas epäselvästi yksi maali ja olisi ollut todella kiva tietää millä syyllä niin tehtiin.

Maaliahan ei missään vaiheessa näytetty, joten periaatteessa ei sitä voinut hylätä. Kyllähän pitäisi silti kuuluttajan kautta kaikille ilmoittaa, mitä tilanteessa tapahtui. Tai ainakin luulisi, ettei alkuperäisillä tuomiolla olisi merkitystä, kun tarkastusta lähdetään tekemään. Olihan kiekko lopulta selvästi maalissa, mutta Peltolan kaatumisella oli osansa, joten ei mielestäni virhe olla tuomitsematta maalia. Syy olisi silti hyvä tietää, miksi ratkaisu oli mikä oli.

 

[Torsti]

Peltolan kaatuminen johtui tasan siitä simpanssista, joka roikkui selässä ja väänsi Peltolan päälleen.

 

[eki likanen]

Yllätti Mietaan, että Lukon maali hyväksyttiin. Samassa pelissä Tepsin selvä maali hylättiin. Samapa tuo, mutta olipahan taas tilannehuoneella ilta.

 

[L4E]

Tuossa taisi vaan käydä niin, että kiekko oli maalissa ennen kontaktia, joten aihetta hylkäämiseen ei ollut.

 

[L4E]

Noihin videokelauksiin pitäisi kyllä tehdä joku aikaraja .. max kolme kelausta .. jos kiekko olo repussa , niin se sitten siellä oli ..ehkä viivan ylittämiset ongelmallisempia , mutta jos kolmeen tahkoomiseen ei selvinnyt , niin ei ollu repussa .. kuitenkin maaleja suosiva kun maalin teko peli

 

[Rommeli]

Yllätti Mietaan, että Lukon maali hyväksyttiin. Samassa pelissä Tepsin selvä maali hylättiin. Samapa tuo, mutta olipahan taas tilannehuoneella ilta.

Mikä selvä maali hylättiin?

 

[MacRef]

Tämä.

Selvä? Minä en ainakaan pysty tuosta sanomaan, että koko kiekko olisi viivan yli. Väittäisin tuosta kuvasta jopa päinvastaista.

 

[Veffi]

Tämä.

Minkä värisillä laseilla pitää tätä kuvaa katsoa että tästä saa päivänselvän maalin?

 

[Kämmenrumpu]

Tämä.

Samaa mieltä, että maali oli. Toisesta kuvakulmasta myös näkyy että kiekko on pystyssä tuolla hetkellä, eli kokonaan maalissa. Se ois voinu olla Tepsin kannalta ratkaiseva maali.. Tai sitten Karevejin torjuntaprosentti olisi ollut vain huonompi, kun Lukon olisi pitänyt tehdä enemmän maaleja.

Klokin maali on selvä maali, kiekko kimpoaa torjunnasta Klokin kullin kautta maaliin.. Estämistä oli ainoastaan Karejevin mailan laitto Klokin jalkoihin.

 

[Veffi]

Linkki: https://youtu.be/QSG8mzwwOs8

Tämä on tänne ennenkin laitettu, mutta laitetaan uudestaan.

 

[Veffi]

Jep sen takia kuva olikin maalin päältä.

No kuinka vaan, onnea yhdestä pisteestä!

 

[Rommeli]

Tolpasta tolppaan ja lopulta ulos kimmonnut kiekko ei juuri millään voi käydä kokonaan viivan yli. Kyllä minä uskaltaisin väittää 100 % varmuudella, ettei kiekko maalissa käynyt.

 

[Sohvakiekkoilija]

Pikkuisen fysiikkaa. Mikä tahansa kappale kulkee ilmassa fysiikan lakien mukaan vertikaalisesti katsottuna suoraan, mikäli siihen ei vaikuta muita voimia. Jalkapallossa kun pallo on kevyt ja pinta-alaa on paljon esim. tuuli saa pallon leijaamaan sivuun lentoradaltaan. Samoin jos pallo pyörii oman akselin ympäri lujaa (kierrepotku) sen lentorata alkaa kaartaa kun ilman aiheuttama kitka vastustaa pallon pyörimistä. Jääkiekko on kuitenkin pinta-alaltaan pieni ja sen massan suhde pinta-alaan on huomattavasti suurempi kuin jalkapallolla. Vaikea kuvitella, että ilmanvirtaus tai ilman aiheuttama kitka juurikaan muuttaisi kiekon lentorataa. Osuessaan esim. tolppaan tai liukuessaan jäällä kiekon liike voi sen sijaan saada aivan toisenlaisen kierteen.
Oletetaan ensin, että Jos kiekko ammutaan suurinpiirtein kohtisuoraan maalia kohti ja siinä ei ole kierrettä. Jotta kiekko pomppaisi tolpasta kohti toista tolppaa se ei voi törmäyshetkellä olla vielä edes puoliksi maaliviivan päällä. Jos kiekko lähtee tolpasta toiseen tolppaan ja kulkee ilmassa sen painopisteen tulisi poiketa suoralta lentoradalta ilmassa vähintään 38mm ja tulla vielä takaisin, jotta se toisesta pompusta lähtisi ulospäin. Eli toisin sanoen sen tulisi suoraan kulkiessaan olla 183 cm ilmaradan jälkeen vähintään 76 mm maalin sisäpuolella. Jos kiekko kulkisi koko matkan optimaalisesti vaakatasossa sen tulisi käydä 51 mm poissa suoralta radalta. Tämä 38mm on se optimitapaus, jolloin kiekko olisi maalin keskikohdalla tarkalleen pystyasennossa. Tässä oletuksessa maaliviiva ja tolpat ovat tarkalleen 50 mm ja kiekko 25,4 mm paksu ja halkaisija 76,2 mm kuten säännöt sanovat. Lentoradalla on vaakasuuntaan matkaa 183 cm. Joku voi tehdä tieteellisen kokeen, mutta en usko että jääkiekko voi tehdä tuolla matkalla ilmassa noin suurta mutkaa. Todistakaa ilmeessä väitteeni vääräksi. Mikäli kiekko osuu matkalla jäähän on tilanne täysin toinen. Ja kenties jos kiekko olisi koko matkan pystyasennossa ja pyörisi valtavalla nopeudella pystysuoran akselinsa ympäri. Tuota voi joku koettaa.
Ja vielä tuohon kuvaan, jonka laatu ei todellakaan riitä asian ratkaisemiseen. Mikäli olisi millimetrin tarkka valokuva otettuna tarkalleen maalin poikkiraudan sisäreunasta maaliviivan sisäreunaan ja kuvassa näkyisi valkoista jäätä mustan kiekon ja punaisen viivan välissä voitaisiin väittää, että kiekko oli maalissa. Tuosta epämääräisessä kuvassa ei voi millään todeta mitään valkoista viivaa kiekon ja punaisen viivan/tolpan välissä. Eli eiköhän tallaiset tolpasta tolppaan ilmassa kiekot voisi vastaisuudessakin aina todeta suoraan ei maalia tapauksiksi

 

[Kämmenrumpu]

Joku voi tehdä tieteellisen kokeen, mutta en usko että jääkiekko voi tehdä tuolla matkalla ilmassa noin suurta mutkaa. Todistakaa ilmeessä väitteeni vääräksi. Mikäli kiekko osuu matkalla jäähän on tilanne täysin toinen. Ja kenties jos kiekko olisi koko matkan pystyasennossa ja pyörisi valtavalla nopeudella pystysuoran akselinsa ympäri. Tuota voi joku koettaa.
Ja vielä tuohon kuvaan, jonka laatu ei todellakaan riitä asian ratkaisemiseen. Mikäli olisi millimetrin tarkka valokuva otettuna tarkalleen maalin poikkiraudan sisäreunasta maaliviivan sisäreunaan ja kuvassa näkyisi valkoista jäätä mustan kiekon ja punaisen viivan välissä voitaisiin väittää, että kiekko oli maalissa. Tuosta epämääräisessä kuvassa ei voi millään todeta mitään valkoista viivaa kiekon ja punaisen viivan/tolpan välissä. Eli eiköhän tallaiset tolpasta tolppaan ilmassa kiekot voisi vastaisuudessakin aina todeta suoraan ei maalia tapauksiksi

Kiekko oli pystyssä, mutta tuskin täysin 90asteen kulmassa jäähän osuessaan, niin sehän voi pomppia miten sattuu ja kuten tässä tapauksessa maalista pois. On niitä joskus maalivahdeiltakin livahtanut pomppukiekkoja maaliin kun on matkalla pomppiessa suuntaa muuttanut..

Mutta jokatapauksessa peli pelattu ja pisteet jaettu.

 

[kananlento]

Kahden tolpan kautta maalin sisälle mistä kierteellä jäähän osuessaan ulos, ei tää niin vaikeeta ole.

Onko tästä video nähtävissä jossain?

 

[Jalasvaara]

Mikä kiekko nyt on mennyt tolpasta tolppaan? Tuossa Tepsin ja Lukon välisessä matsissa ei ainakaan sellaista nähty, kun Nurmen ohjaama kiekko meni ylärimasta tolppaan ja siitä sitten jäähän.

 

[axe]

Tuossa kun pari viikkoa sitten kyselin perusteluita maalin hyväksymättömyyden suhteen ja eilen taas hyväksyttiin maali, jonka kaltaisia on hyvin monia hylättykin, niin laittaisin kyllä jonkun ehdotuksen ellei jopa vaatimuksen myyttiselle tilannehuoneelle , että jokaisesta VT-tilanteesta pitäisi tulla myös ratkaisun perustelu. Sellainen lyhyt pari kolme virkettä, miksi tämä kontakti maalivahtiin aiheutti maalin hylkäämisen, miksi tämä jalalla tehty maali hyväksyttiin jne. Läpinäkyvyyshän ei ole tuomaritoiminnassa ollut mikään hyve koskaan, mutta saadaanhan pelikieltoihinkin perusteluita.

En ole päässyt vielä niin pitkälle, että missä ne sitten kerrottaisiin, mutta esim. Twitteriähän nuo tuppaavat käyttelemään, niin miksei tätäkin.

 

[Hagi]

Sellainen lyhyt pari kolme virkettä, miksi tämä kontakti maalivahtiin aiheutti maalin hylkäämisen, miksi tämä jalalla tehty maali hyväksyttiin jne.

Boman perusteli eilen maalin yhdellä sanalla ja näytti keskelle. En usko, että jäi Tapolalle epäselväksi, kuka on pomo.

 

[Torsti]

Boman perusteli eilen maalin yhdellä sanalla ja näytti keskelle. En usko, että jäi Tapolalle epäselväksi, kuka on pomo.

Onneksi maailmassa on oikeassa aina se läsnäolija, jolla on eniten valtaa kussakin tilaisuudessa. Vittu.

 

[Samppakalja69]

Onneksi maailmassa on oikeassa aina se läsnäolija, jolla on eniten valtaa kussakin tilaisuudessa. Vittu.

Ja se tilaisuudessa vääryyden kärsijäksi itsensä kokenut osapuoli on aina myös oikeusmurhan uhri sekä tietenkin omasta mielestään oikeassa ja se toinen väärässä. Ota näistä nyt sitten selvää. Vittu.