Mitenkäs ne paragraafit siitä maalivahdin häirinnästä tarkalleen menevät? Ihan vain tuota Ässien eilistä 2-0 maalia, joka oli vieläpä hyvin kriittinen pelin kannalta, jäin oikein itsekin miettimään. Kun se syntyi, niin ensimmäinen ajatus itselläkin oli, että noinkohan se hylätään..
Tilanteessa siis Peltomäki ajaa toisessa aallossa suoraan maalille tavoittelemaan kiekkoa, josta aiheutuu pientä ruuhkaa veskan eteen. Peltomäki ei kuitenkaan itse fyysisesti häiritse Annusta, vaan ajaa vastustajan pelaajan oman maalivahtinsa eteen, ei siis päälle vaan nimenomaan eteen. Eikä tämä sitten pääse siitä tilanteesta pois, ja takaa toinen ässäpelaaja on vapaa vippaamaan kiekon rysään. Eli olisiko tuo haasto voinut mennä läpi, koska ässäpelaaja ei itse fyysisesti häiritse maalivahtia, vaan käyttää (toki tahattomasti) välikappaleena vastustajan omaa pelaajaa? Sitähän siinä kait haastettiin, että paljonko se sitten häiritsee maalivahtia jos oma pelaaja on fyysisesti kiinni maalivahdissa, mutta ei kuitenkaan ole esimerkiksi kaatunut päälle..
MÄÄRITELMÄ: Tämän säännön lähtökohtana on, että hyökkäävän pelaajan asema, on se sitten maalialueella tai sen ulkopuolella, ei sinällään määrää, tuleeko maali hyväksyä vai hylätä. Toisin sanoen, jos hyökkäävät pelaajat ovat maalialueella, voidaan maali tietyssä tilanteissa hyväksyä. Maali tulee hylätä vain jos:
1. hyökkäävä pelaaja, joko asemoitumalla tai kontaktilla, haittaa maalivahdin vapaata liikkumista maalialueellaan tai kykyä puolustaa maaliaan; tai
2. hyökkäävä pelaaja aloitteellinen tarkoitukselliseen tai tahalliseen kontaktiin joko maalialueella tai sen ulkopuolella olevaa maalivahtia kohtaan. Tahaton kontakti maalivahtiin on sallittua ja tästä aiheutuva maali hyväksytään, kun tällainen kontakti tapahtuu maalialueen ulkopuolella edellyttäen, että hyökkäävä pelaaja kohtuudella pyrkinyt välttämään tällaista kontaktia.
Tätä sääntöä valvotaan yksinomaan jäällä olevan tuomariston toimesta, mutta tilanteeseen voidaan soveltaa valmentajan haasto-oikeutta (katso IIHF:n kilpailusäännöt).
Tämän säännön yhteydessä kontaktilla, joko tahaton tai muunlainen, tarkoitetaan mitä tahansa kontaktia, joka tapahtuu maalivahdin tai hyökkäävän pelaajan (hyökkäävien pelaajien) kesken on kyseessä sitten maila tai mikä tahansa ruumiin osa. Tämän säännön keskeinen peruste on, että maalivahdilla pitää olla mahdollisuus liikkua vapaasti maalialueellaan ilman, että tätä mahdollisuutta hyökkäävän pelaajan toimesta heikennetään.
i. Jos hyökkäävä pelaaja tulee maalialueelle ja hänen toimintansa haittaa maalivahdin kykyä puolustaa maaliaan ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
ii. Jos hyökkäävää pelaajaa on työnnetty, tönitty tai rikottu puolustavan pelaajan toimesta siten, että hyökkäävä pelaaja on ajautunut kontaktiin maalivahdin kanssa, tällaista kontaktia ei tulkita tämän säännön tarkoittamaksi hyökkäävän pelaajan aiheuttamaksi kontaktiksi edellyttäen, että hyökkäävä pelaaja pyrkii kohtuudella välttämään kontaktia.
iii. Jos puolustavaa pelaajaa on työnnetty, painettu tai rikottu hyökkäävän pelaajan toimesta siten, että puolustava pelaaja on ajautunut kontaktiin oman maalivahtinsa kanssa, tällainen kontakti tulkitaan tämän säännön tarkoittamaksi hyökkäävän pelaajan aiheuttamaksi kontaktiksi ja tarvittaessa hyökkäävälle pelaajalle tuomitaan soveltuva rangaistus ja jos tällöin syntyy maali, sitä ei hyväksytä.
iv. Tilanteissa, joissa hyökkäävä pelaaja on aloitteellinen tarkoitukselliseen tai tahalliseen kontaktiin joko maalialueella tai sen ulkopuolella olevaa maalivahtia kohtaan ja riippumatta siitä, syntyykö tilanteessa maali vai ei, tuomitaan hyökkäävälle pelaajalle päätuomarin näkemyksen mukaan soveltuva rangaistus (pieni rangaistus tai iso rangaistus ja pelirangaistus).
v. Tilanteissa, joissa hyökkäävän pelaajan rikkeenä on maalivahdin vapaan liikkumisen häiritseminen maalialueella, rangaistus tuomitaan maalivahdin estämisestä. Rangaistusharkintaa tehdessään päätuomarin pitää arvioida enemmän maalivahtiin kohdistuvan kontaktin astetta ja luonnetta kuin maalivahdin tarkkaa asemaa rikehetkellä.
Kontakti maalialueella
vi. Jos hyökkäävä pelaaja on aloitteellinen tahattomassa tai muunlaisessa kontaktissa maalialueella olevaan maalivahtiin ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
vii. Jos maalivahti, joka on ottamassa asemaansa maalialueella, ajautuu kontaktiin maalialueella olevan hyökkäävän pelaajan kanssa ja kontakti haittaa maalivahdinkykyä puolustaa maaliaan ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
viii. Jos hyökkäävä pelaaja ei välittömästi liiku nykyisestä paikastaan maalialueella (ts. ei tee tilaa maalivahdille) sen jälkeen, kun on tapahtunut kontakti maalivahtiin, joka yrittää ottaa asemaansa maalialueella ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
ix. Kaikissa tällaisissa tilanteissa riippumatta siitä, syntyykö tilanteesta maalia vai ei, hyökkäävän joukkueenpelaajalle tuomitaan pieni rangaistus maalivahdin estämisestä.
x. Jos hyökkäävä pelaaja asemoi itsensä vaikuttavasti maalialueelle siten, että häiritsee maalivahdin näkökenttää tai haittaa maalivahdin kykyä puolustaa maaliaan ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä. ”Maalialueelle vaikuttavasti asemoitumisella” tarkoitetaan, että päätuomarin harkinnan mukaan hyökkäävän pelaajan vartalon tai merkittävä osa siitä on maalialueella kauemmin kuin hetkellisesti.
Kontakti maalialueen ulkopuolella
xi. Jos hyökkäävä pelaaja aloitteellinen muunlaisessa kuin tahattomassa kontaktissa maalivahtiin, kun maalivahti on maalialueensa ulkopuolella ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
xii. Maalivahtia ei saa taklata, vaikka hän olisi maalialueensa ulkopuolella. Asianmukainen rangaistus tulee tuomita kaikissa tapauksissa, joissa hyökkäävä pelaaja ottaa tarpeettoman kontaktin maalivahtiin. Kuitenkin tahaton kontakti maalivahtiin sallitaan, jos maalivahti on pelaamassa kiekkoa maalialueensa ulkopuolella edellyttäen, että hyökkäävä pelaaja yrittää kohtuudella välttää tällaista tarpeetonta kontaktia.
xiii. Jos maalivahti on pelannut kiekkoa maalialueensa ulkopuolella ja tämän jälkeen hyökkäävä pelaaja tarkoituksellisesti estää maalivahtia palaamasta maalialueelle, hyökkäävälle pelaajalle saatetaan tuomita pieni rangaistus maalivahdin estämisestä.
xiv. Vastaavasti maalivahtia voidaan rangaista toimistaan maalialueen ulkopuolella, jos hän tarkoituksellisesti estää kiekkoa tai vastustajaa pelaavaa hyökkäävää pelaajaa.
1. hyökkäävä pelaaja, joko asemoitumalla tai kontaktilla, haittaa maalivahdin vapaata liikkumista maalialueellaan tai kykyä puolustaa maaliaan; tai
2. hyökkäävä pelaaja aloitteellinen tarkoitukselliseen tai tahalliseen kontaktiin joko maalialueella tai sen ulkopuolella olevaa maalivahtia kohtaan. Tahaton kontakti maalivahtiin on sallittua ja tästä aiheutuva maali hyväksytään, kun tällainen kontakti tapahtuu maalialueen ulkopuolella edellyttäen, että hyökkäävä pelaaja kohtuudella pyrkinyt välttämään tällaista kontaktia.
Tätä sääntöä valvotaan yksinomaan jäällä olevan tuomariston toimesta, mutta tilanteeseen voidaan soveltaa valmentajan haasto-oikeutta (katso IIHF:n kilpailusäännöt).
Tämän säännön yhteydessä kontaktilla, joko tahaton tai muunlainen, tarkoitetaan mitä tahansa kontaktia, joka tapahtuu maalivahdin tai hyökkäävän pelaajan (hyökkäävien pelaajien) kesken on kyseessä sitten maila tai mikä tahansa ruumiin osa. Tämän säännön keskeinen peruste on, että maalivahdilla pitää olla mahdollisuus liikkua vapaasti maalialueellaan ilman, että tätä mahdollisuutta hyökkäävän pelaajan toimesta heikennetään.
i. Jos hyökkäävä pelaaja tulee maalialueelle ja hänen toimintansa haittaa maalivahdin kykyä puolustaa maaliaan ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
ii. Jos hyökkäävää pelaajaa on työnnetty, tönitty tai rikottu puolustavan pelaajan toimesta siten, että hyökkäävä pelaaja on ajautunut kontaktiin maalivahdin kanssa, tällaista kontaktia ei tulkita tämän säännön tarkoittamaksi hyökkäävän pelaajan aiheuttamaksi kontaktiksi edellyttäen, että hyökkäävä pelaaja pyrkii kohtuudella välttämään kontaktia.
iii. Jos puolustavaa pelaajaa on työnnetty, painettu tai rikottu hyökkäävän pelaajan toimesta siten, että puolustava pelaaja on ajautunut kontaktiin oman maalivahtinsa kanssa, tällainen kontakti tulkitaan tämän säännön tarkoittamaksi hyökkäävän pelaajan aiheuttamaksi kontaktiksi ja tarvittaessa hyökkäävälle pelaajalle tuomitaan soveltuva rangaistus ja jos tällöin syntyy maali, sitä ei hyväksytä.
iv. Tilanteissa, joissa hyökkäävä pelaaja on aloitteellinen tarkoitukselliseen tai tahalliseen kontaktiin joko maalialueella tai sen ulkopuolella olevaa maalivahtia kohtaan ja riippumatta siitä, syntyykö tilanteessa maali vai ei, tuomitaan hyökkäävälle pelaajalle päätuomarin näkemyksen mukaan soveltuva rangaistus (pieni rangaistus tai iso rangaistus ja pelirangaistus).
v. Tilanteissa, joissa hyökkäävän pelaajan rikkeenä on maalivahdin vapaan liikkumisen häiritseminen maalialueella, rangaistus tuomitaan maalivahdin estämisestä. Rangaistusharkintaa tehdessään päätuomarin pitää arvioida enemmän maalivahtiin kohdistuvan kontaktin astetta ja luonnetta kuin maalivahdin tarkkaa asemaa rikehetkellä.
Kontakti maalialueella
vi. Jos hyökkäävä pelaaja on aloitteellinen tahattomassa tai muunlaisessa kontaktissa maalialueella olevaan maalivahtiin ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
vii. Jos maalivahti, joka on ottamassa asemaansa maalialueella, ajautuu kontaktiin maalialueella olevan hyökkäävän pelaajan kanssa ja kontakti haittaa maalivahdinkykyä puolustaa maaliaan ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
viii. Jos hyökkäävä pelaaja ei välittömästi liiku nykyisestä paikastaan maalialueella (ts. ei tee tilaa maalivahdille) sen jälkeen, kun on tapahtunut kontakti maalivahtiin, joka yrittää ottaa asemaansa maalialueella ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
ix. Kaikissa tällaisissa tilanteissa riippumatta siitä, syntyykö tilanteesta maalia vai ei, hyökkäävän joukkueenpelaajalle tuomitaan pieni rangaistus maalivahdin estämisestä.
x. Jos hyökkäävä pelaaja asemoi itsensä vaikuttavasti maalialueelle siten, että häiritsee maalivahdin näkökenttää tai haittaa maalivahdin kykyä puolustaa maaliaan ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä. ”Maalialueelle vaikuttavasti asemoitumisella” tarkoitetaan, että päätuomarin harkinnan mukaan hyökkäävän pelaajan vartalon tai merkittävä osa siitä on maalialueella kauemmin kuin hetkellisesti.
Kontakti maalialueen ulkopuolella
xi. Jos hyökkäävä pelaaja aloitteellinen muunlaisessa kuin tahattomassa kontaktissa maalivahtiin, kun maalivahti on maalialueensa ulkopuolella ja tämän seurauksena syntyy maali, maalia ei hyväksytä.
xii. Maalivahtia ei saa taklata, vaikka hän olisi maalialueensa ulkopuolella. Asianmukainen rangaistus tulee tuomita kaikissa tapauksissa, joissa hyökkäävä pelaaja ottaa tarpeettoman kontaktin maalivahtiin. Kuitenkin tahaton kontakti maalivahtiin sallitaan, jos maalivahti on pelaamassa kiekkoa maalialueensa ulkopuolella edellyttäen, että hyökkäävä pelaaja yrittää kohtuudella välttää tällaista tarpeetonta kontaktia.
xiii. Jos maalivahti on pelannut kiekkoa maalialueensa ulkopuolella ja tämän jälkeen hyökkäävä pelaaja tarkoituksellisesti estää maalivahtia palaamasta maalialueelle, hyökkäävälle pelaajalle saatetaan tuomita pieni rangaistus maalivahdin estämisestä.
xiv. Vastaavasti maalivahtia voidaan rangaista toimistaan maalialueen ulkopuolella, jos hän tarkoituksellisesti estää kiekkoa tai vastustajaa pelaavaa hyökkäävää pelaajaa.
Alleviivasin mielestäni olennaiset kohdat. Minusta säännöt ovat tältä osin yksiselitteiset, ja maali olisi pitänyt hylätä. Peltomäki selvästi työntää puolustavaa pelaajaa niin, että tämä ajautuu kontaktiin maalivahdin kanssa. Tämä kontakti selkeästi haittaa Annusen liikettä/torjuntaa/aseman ottamista, ja tilanteesta syntyy välittömästi maali. En tiedä, millä perusteella tuomarit maalin hyväksyivät. @MacRef osaatko auttaa?