Teemu Selänne – liikemies & some-vaikuttaja

[Stratman]

Opettajana työskentelevänä, niin eivät todellakaan tiedä.

Useammalta 20-30 oppilaan luokalta 12-13 vuotiaita olen vuosien varrella kysynyt, että tietävätkö yhtään suomalaista NHL-pelaajaa, nykyistä tai mennyttä.

Valehtelematta luokasta ehkä pari poikaa tietävät edes jonkun ulkomaalaisen tai suomalaisen. Jalkapallon aivan supertähdet paremmin tiedossa. Tubettajia ne kyllä tietäisivät varmaan tuhat.

Ei mitään toiveita mistään Selänteistä tai Litmasista. Noilla alle 18-vuotiailla. Urheilua ei seurata oikeastaan ollenkaan. Hiihdon, yleisurheilun MM-kisat tai Olympialaiset ei kiinnosta käytännössä ollenkaan.

Vaikka en olekaan opettaja, niin jaan tämän näkemyksen. Nykynuorison superstarat ovat somessa ja ovat myös saavuttaaneet maineensa siellä. Ei yllättäisi jos tulevaisuudessa urheilijoiden palkkiotkin lähtisivät laskuun, kun urheilusta välittävä kansa vanhenee ja uusia urheiluhulluja ei tule tilalle.

 

[Snakster]

No oon kyllä ollut aina sitä mieltä, että nuoremmilla sukupolvilla, eli jo 90-luvulla syntyneillä se yleistieto on selvästi heikompi, kun omalla sukupolvella ja aikaisemmilla sukupolvilla. Tiedä sitten johtuuko se tästä sosiaalisen median seuraamisesta, heikommasta kouluopetuksesta, uutisten tason laskusta vai mistä, että jopa korkeamman koulutetut nuoret eivät tunnu tietävän monia juttuja, joita me vanhemmat sukupolvet tiedämme, vaikka emme olisikaan kouluja käyneitä.

Yleistieto on edellisten sukupolvien mielestä aina heikkenemään päin, vaikka kyllähän yleistietoon kuuluvat vanhojen asioiden lisäksi myös uudet ilmiöt ja niistä perillä oleminen. Minusta jokainen, joka ei ole lukenut Ihmiset suviyössä tai Seitsemän veljestä on juntti, mutta yhtä junttia on olla tietämättä, mikä on reels.

 

[Quaser]

Yleistieto on edellisten sukupolvien mielestä aina heikkenemään päin, vaikka kyllähän yleistietoon kuuluvat vanhojen asioiden lisäksi myös uudet ilmiöt ja niistä perillä oleminen. Minusta jokainen, joka ei ole lukenut Ihmiset suviyössä tai Seitsemän veljestä on juntti, mutta yhtä junttia on olla tietämättä, mikä on reels.

Minusta on junttia lukea kirjaa junteista veljeksistä. Vielä juntimpaa on on käyttää instaa ja tiktokkia. Minä teen ristisanoja.

 

[Baldrick]

No oon kyllä ollut aina sitä mieltä, että nuoremmilla sukupolvilla, eli jo 90-luvulla syntyneillä se yleistieto on selvästi heikompi, kun omalla sukupolvella ja aikaisemmilla sukupolvilla. Tiedä sitten johtuuko se tästä sosiaalisen median seuraamisesta, heikommasta kouluopetuksesta, uutisten tason laskusta vai mistä, että jopa korkeamman koulutetut nuoret eivät tunnu tietävän monia juttuja, joita me vanhemmat sukupolvet tiedämme, vaikka emme olisikaan kouluja käyneitä.

Olisiko tästä antaa esimerkkejä? Relevantti yleistieto kuitenkin jossain määrin myös päivittyy. Veikkaisin, että esimerkiksi tietoteknologian osalta ”yleistieto” on varmasti 90-luvulla syntyneillä paremmin hallussa kuin sitä vanhemmilla. 2000-syntyneillä aikuisilla vielä paremmin.

...ja jopa ne korkeammin koulutetut nuoret tietävät tolkuttomasti asioista, joista moni vanhempien sukupolvien edustaja ei ole ikinä kuullutkaan. Hiukan rajallisesti tosin pitäisin mitään siitä esimerkkinä yleistiedon hallinnasta. Hiukan sellaista mutuilua, kun esimerkiksi googlen omaksumisen vaikutuksia on hankala arvioida. Aika moni ei edes yritä muistaa asioita, kun aina voi tarkistaa, helposti.

Tämäkin hyvin totta. Onko relevanttia nykypäivänä edes tunnistaa jotain metsässä vastaan tulevaa puulajia, jos voi vain osoittaa sitä puhelimen kameralla ja saat sen tiedon samantien jos haluat?

Suomalaiset NHL-jääkiekkoilijat eivät nykypäivänä taida olla järin kiinnostavia kollektiivisesti, kun saavutettavien urheilulajien ja harrastusten kirjo on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 20-30 vuoden aikana ja jääkiekko menettää jatkuvasti asemaansa vaihtoehdoille.

Okei, eli selvästi nykynuoret eivät edes seuraa sitä urheilua tai NHL:ää. Luulisi että noiden YouTubejen myötä nämä urheilijat tulisivat myös tutuiksi, mutta ei sitten näköjään.

Some-, video- ja tiedonhakualustoilla on nykyään personoidun sisällön myötä se ilo tai ongelma (näkökulmasta riippuen), että ne personoivat näytettyä sisältöä. Jos käyttäjäprofiilisi ei oletettavasti ole kiinnostunut jääkiekosta, et tule törmäämään jääkiekkoaiheiseen sisältöön, vaan silloin sen pariin tulee erikseen hakeutua. Nykynetti ei ole enää kaikille sama sisältö, kuten aamulla saapuvat tai kaupan ovella ja kassan edessä kököttävät sanomalehdet olivat.

Kysy nykynuorisolta, että kuka on Teemu Selänne, niin muutama tietää. Kysy niiltä, että kuka on Aleksib, niin moni osannee vastata. Kysy niiltä, että kuka on Niilo22, niin lähes jokainen osaa vastata ja moni kysymättäkin alkaa heittelemään jotain lentäviä lauseita. Ja jos sinä et tiedä kuka on Niilo22, niin olet vanha patu ja kuulut vanhainkotiin. Näin se vaan menee. Maailma muuttuu.

 

[Steril]

Ei mitään toiveita mistään Selänteistä tai Litmasista. Noilla alle 18-vuotiailla. Urheilua ei seurata oikeastaan ollenkaan. Hiihdon, yleisurheilun MM-kisat tai Olympialaiset ei kiinnosta käytännössä ollenkaan.

Yhdessä toisessa ketjussa tätä sivusinkin, kun puhe oli katoavasta suomalaisesta urheilukulttuurista. Olen tehnyt saman havainnon ja esimerkiksi kiinnostus ihan kotimaiseen liigaankin on suorastaan romahtanut viime vuosien aikana.

Ping @Ann Arbor

 

[NakkiFakiiri]

Vaikka se voi tuntua itsestä absurdilta että joku nuoremman sukupolven edustaja ei tiedä Selännettä kuin nimen osalta, kannattaa suhteuttaa tuo siihen että kuinka hyvin itse tunnet urheilijoita, jotka ovat lopettaneet uransa kun olet ollut vielä täysin lapsi, tai jopa ennen syntymääsi, etenkin jos kyseessä on laji jota et edes erityisemmin seuraa. Aika hiljaista omallakin kohdalla on jos pitäisi ryhtyä listaamaan vaikka futareita tai jotain pesäpalloilijoita joiden urat ovat vedelleet viimeisiään joskus 80-luvun alkupuolella. Ihan sama vaikka puhuttaisiin lajin absoluuttisista kärkinimistäkin. Ei minkäänlaista hajua, vaikka yleissivistys onkin mielestäni ihan ok-tasolla.

 

[Dino]

No oon kyllä ollut aina sitä mieltä, että nuoremmilla sukupolvilla, eli jo 90-luvulla syntyneillä se yleistieto on selvästi heikompi, kun omalla sukupolvella ja aikaisemmilla sukupolvilla. Tiedä sitten johtuuko se tästä sosiaalisen median seuraamisesta, heikommasta kouluopetuksesta, uutisten tason laskusta vai mistä, että jopa korkeamman koulutetut nuoret eivät tunnu tietävän monia juttuja, joita me vanhemmat sukupolvet tiedämme, vaikka emme olisikaan kouluja käyneitä.

Tämäkin on vähän sellainen juttu, kuin se iänikuinen vanhempien sukupolvien marina nuorison uusavuttomuudesta, että se relevantin tiedon tai osaamisen määritelmä elää ja muuttuu koko ajan. Joskus oli todella tärkeää vaikkapa se, että nainen osaa ommella ja korjata vaatteita, mutta tänä päivänä voi olla relevantimpaa että vaikkapa tietotekniset taidot on hyvät. Siitä ompelutaidosta ei välttämättä ole niin paljon iloa kuin siitä, että kykenet tässä karsittujen palveluiden Suomessa hoitamaan pankki-, lääkäri- ja veroasiasi sujuvasti verkossa.

Sama juttu yleistiedossa, että koko ajan tulee uusia tärkeitä tai "tärkeitä" henkilöitä, joiden tunteminen kuuluu yleissivistykseen, ja samaan tahtiin sieltä tippuu pois ihmisiä, jotka eivät ole enää olleet pitkään aikaan relevantteja ison yleisön silmissä. Ja tänä päivänä ei välttämättä enää tule edes mitään "koko kansan julkkiksia" niin herkästi kuin vaikkapa omassa lapsuudessa, kun istuttiin illat katsomassa niitä kahta TV-kanavaa 2 miljoonan muun ihmisen kanssa. Silloin kyllä varmasti kaikki tiesi kuka on Jukka Virtanen, Spede, Kari Salmelainen tai Riitta Väisänen, mutta tämän päivän pirstoutuneemmassa maailmassa ei enää tule niin herkästi tuollaisia koko kansan suosikkeja, jotka kaikkien "pitäisi" tietää.

Tämän takia tuon yleissivistyksen määritteleminenkin on tänä päivänä ehkä entistäkin hankalampaa. Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka ihan kaikkien pitäisi tietää? Jos kysyt asiaa 20-vuotiaalta ihmiseltä, 40-vuotiaalta ihmiseltä, 60-vuotiaalta ihmiseltä ja 80-vuotiaalta ihmiseltä, niin saat todennäköisesti neljä aika erilaista vastausta.

Kyllähän tällaiselle 1970-luvulla syntyneelle Teemu Selänteen tunnistaminen kuuluu yleissivistykseen, koska hän on ollut Suomen suurin kiekkostara nuoruudesta lähtien ja ison osan aikuiselämää. Mutta Teemu lopetti kiekkouransa 10 vuotta sitten ja on sen jälkeen keskittynyt enemmän typeriin twiittailuihin, niin en minä ihmettele yhtään jos Teemun lopettamisvuonna 2014 8-vuotias, jääkiekkoa seuraamaton nuori aikuinen ei Teemua välttämättä tunne yhtään. Kyllähän tässä itsekin vanhana pieruna ohittaa todennäköisesti päivittäin ihan sujuvasti noita uutisia joistakin nuorison palvomista tiktok-julkkiksista, koska ne eivät ole millään tavalla tuttuja nimiä mitkä herättäisi mitään mielenkiintoa. Samalla tavalla todennäköisesti tällainen 18-vuotias nuori skippaa Selänne-uutiset, koska Teemun nimi ei vaan herätä mitään kiinnostusta eikä välttämättä soita mitään kelloja.

 

[ipaz]

Yhdessä toisessa ketjussa tätä sivusinkin, kun puhe oli katoavasta suomalaisesta urheilukulttuurista. Olen tehnyt saman havainnon ja esimerkiksi kiinnostus ihan kotimaiseen liigaankin on suorastaan romahtanut viime vuosien aikana.

Ping @Ann Arbor

Tämä nyt ei välttämättä kuulu enää Teemu Selänne-ketjuun, mutta olisiko niin, että kilpailuhenkisyys on nuorisolta vähenemään päin. Olen itse huomaavinani erityisesti töissä, että ei nuorisolla ole samanlaista intoa laittaa itseensä likoon ollakseen paras tai saadakseen hyvästä suorituksesta rahallista bonusta.

 

[Baldrick]

Yhdessä toisessa ketjussa tätä sivusinkin, kun puhe oli katoavasta suomalaisesta urheilukulttuurista. Olen tehnyt saman havainnon ja esimerkiksi kiinnostus ihan kotimaiseen liigaankin on suorastaan romahtanut viime vuosien aikana.

Ping @Ann Arbor

Näinhän siinä väistämättä käy, kun harrastusten ja mielenkiinnonkohteiden kirjo on paisunut valtavasti. Sen lisäksi että voi itse harrastaa, niin nykyään netin välityksellä voi seurata lähes mitä tahansa puulaakiharrastustakin. Ja ennen piti harrastuksen ympärille löytää ihmiset lähestulkoon samasta pitäjästä, mutta nykypäivänä samanmieliset voivat olla viiveettömästi yhteydessä toisiin samanmielisiin massana ympäri maailmaa.

 

[Dino]

Tämä nyt ei välttämättä kuulu enää Teemu Selänne-ketjuun, mutta olisiko niin, että kilpailuhenkisyys on nuorisolta vähenemään päin. Olen itse huomaavinani erityisesti töissä, että ei nuorisolla ole samanlaista intoa laittaa itseensä likoon ollakseen paras tai saadakseen hyvästä suorituksesta rahallista bonusta.

Voi olla, että tämä on tavallaan ainakin osittain muuttunut kilpailuksi huomiosta? Se kilpailu tuolla somemaailmassa voi olla aika raadollistakin, mutta välttämättä eivät enää koe samanlaista kilpailuhenkisyyttä esim. urheilun tai työn saralla kuin vanhemmat sukupolvet. Itsekin olen pistänyt työmaailmassa merkille, että nuorilla on työelämään jollakin tavalla rennompi ja vähemmän kilpailuhenkinen ote kuin vanhemmilla sukupolvilla.

 

[Loorz15]

Tämä nyt ei välttämättä kuulu enää Teemu Selänne-ketjuun, mutta olisiko niin, että kilpailuhenkisyys on nuorisolta vähenemään päin. Olen itse huomaavinani erityisesti töissä, että ei nuorisolla ole samanlaista intoa laittaa itseensä likoon ollakseen paras tai saadakseen hyvästä suorituksesta rahallista bonusta.

Nyt menee off-topiciksi, mutta vastataan tähän. En tiedä lasketaanko minua enää 27-vuotiaana "nykynuoreksi", mutta sen mitä itse olen ainakin Helsinkiläiskuplassa nykynuorista huomannut, on se, että kyllä sitä kilpailuhenkisyyttä on paljonkin, se vain kohdistuu eri asioihin. @Dino tuossa jo vähän sivusikin aihetta. Mutta siis tuntuu että nuorilla on tänä päivänä jäätävät menestymispaineet mitä tulee suosioon ja rahan tekemiseen. Täytyy olla tekijä ja menestyjä jo hyvin nuoresta, ja graindata asian eteen 24/7. Harvemmin tuo tekeminen kohdistuu perinteiseen työ-elämään, vaan enneminkin juuri jonkun somekanavan ylläpitoon, musiikin (tiktok-räpin) tekemiseen, oman vaatemerkin suunnitteluun tms.
Kauheat paineet löytää se oma juttu ja mennä sitä kohti 24/7.

Ja tämä havainto tulee siis hyvin suppeasta Helsinki-kuplasta.

 

[Dino]

Ja tämä havainto tulee siis hyvin suppeasta Helsinki-kuplasta.

Helsinki-kuplan ulkopuolella tuo sitten näyttäisi olevan niin, että on kauhea paine päästä täältä kuplan ulkopuolelta pois ja sinne kuplan sisälle. Jos jäät kotiseudullesi opiskelemaan ja tekemään jotain perusduunia, sinut katsotaan jo ihan suoraan häviäjäksi. Tämä vielä lisänä noiden muiden menestyspaineiden päälle, kun sinusta "pitäisi tulla jotakin suurta ja toteuttaa kaikki unelmasi".

Kun se perusduuni on sitten vaan pakollinen paha tiellä sitä suurta menestystä ja unelmia kohti, niin siihen tekemiseen ei välttämättä ole samanlaista kunnianhimoa kuin vanhemmilla sukupolvilla, joilla se tylsän ja tympeänkin työn tekeminen oli käytännössä ainoa väylä kohti säällistä elämää. Ja jos oli jotain lahjakkuutta tai kipinää urheiluun, niin se oli sitten se väylä saavuttaa jotain vähän suurempaa.

Tänä päivänä urheilu nähdään ehkä työläämpänä ja ei niin seksikkäänä väylänä enää verrattuna vaikkapa somejulkisuuteen yms., joten se ei herätä enää nuorissa välttämättä samanlaisia intohimoja. Urheilu, varsinkin nämä perinteiset suomalaiset menestyslajit, on nähty kuitenkin ehkä enemmän maakuntien ja maaseudun juttuna, joten senkään takia sitä ei enää nähdä samalla tavalla houkuttelevana.

 

[Steril]

Harvemmin tuo tekeminen kohdistuu perinteiseen työ-elämään, vaan enneminkin juuri jonkun somekanavan ylläpitoon, musiikin (tiktok-räpin) tekemiseen, oman vaatemerkin suunnitteluun tms.
Kauheat paineet löytää se oma juttu ja mennä sitä kohti 24/7.

Joo ja tällaista ns. menestyjälarppausta näkee myös yllättävän paljon nykyään. Eikä se kilpailuhenkisyys ja kunnianhimo kuten sanoit, ole kadonnut mihinkään, sitä ei vain esiinny enää huippu-urheilun saralla. Samanlaista "egon etu edellä elämistä" nuorten elämä pääasiassa nytkin on.

 

[Marleau]

Olisiko tästä antaa esimerkkejä? Relevantti yleistieto kuitenkin jossain määrin myös päivittyy. Veikkaisin, että esimerkiksi tietoteknologian osalta ”yleistieto” on varmasti 90-luvulla syntyneillä paremmin hallussa kuin sitä vanhemmilla. 2000-syntyneillä aikuisilla vielä paremmin.


Tämäkin hyvin totta. Onko relevanttia nykypäivänä edes tunnistaa jotain metsässä vastaan tulevaa puulajia, jos voi vain osoittaa sitä puhelimen kameralla ja saat sen tiedon samantien jos haluat?

Suomalaiset NHL-jääkiekkoilijat eivät nykypäivänä taida olla järin kiinnostavia kollektiivisesti, kun saavutettavien urheilulajien ja harrastusten kirjo on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 20-30 vuoden aikana ja jääkiekko menettää jatkuvasti asemaansa vaihtoehdoille.

Some-, video- ja tiedonhakualustoilla on nykyään personoidun sisällön myötä se ilo tai ongelma (näkökulmasta riippuen), että ne personoivat näytettyä sisältöä. Jos käyttäjäprofiilisi ei oletettavasti ole kiinnostunut jääkiekosta, et tule törmäämään jääkiekkoaiheiseen sisältöön, vaan silloin sen pariin tulee erikseen hakeutua. Nykynetti ei ole enää kaikille sama sisältö, kuten aamulla saapuvat tai kaupan ovella ja kassan edessä kököttävät sanomalehdet olivat.

Kysy nykynuorisolta, että kuka on Teemu Selänne, niin muutama tietää. Kysy niiltä, että kuka on Aleksib, niin moni osannee vastata. Kysy niiltä, että kuka on Niilo22, niin lähes jokainen osaa vastata ja moni kysymättäkin alkaa heittelemään jotain lentäviä lauseita. Ja jos sinä et tiedä kuka on Niilo22, niin olet vanha patu ja kuulut vanhainkotiin. Näin se vaan menee. Maailma muuttuu.

Mikä urheilulaji olisi muka Suomessa jääkiekkoa suositumpi? Onhan tällä hetkellä se lätkä aika ylivertaisessa asemassa muihin lajeihin nähden, sillä Suomessa ehkä se futis nyt korkeintaan on sellainen, joka voi jossain määrin kilpailla lätkän kanssa suosiosta. Muut lajit taas sitten ovat aika kaukana samasta suosiosta.

 

[Ollakseni]

Tämä nyt ei välttämättä kuulu enää Teemu Selänne-ketjuun, mutta olisiko niin, että kilpailuhenkisyys on nuorisolta vähenemään päin. Olen itse huomaavinani erityisesti töissä, että ei nuorisolla ole samanlaista intoa laittaa itseensä likoon ollakseen paras tai saadakseen hyvästä suorituksesta rahallista bonusta.

Voihan se olla niinkin että työnteko on mennyt siihen suuntaan että sitä tehdään sen takia että saadaan rahaa tehdä niitä muita asioita. Tullaan paikalle, tehdään työt ja lähdetään kotiin jossa voi sitten keskittyä muihin harrastuksiin jotka kiinnostavat? Ei ehkä tehdä vain sitä minimiä jolla löytää pian itsensä kortistosta mutta ei pyrikään mihinkään maksimiin.

 

[hooceebruins]

Voihan se olla niinkin että työnteko on mennyt siihen suuntaan että sitä tehdään sen takia että saadaan rahaa tehdä niitä muita asioita. Tullaan paikalle, tehdään työt ja lähdetään kotiin jossa voi sitten keskittyä muihin harrastuksiin jotka kiinnostavat? Ei ehkä tehdä vain sitä minimiä jolla löytää pian itsensä kortistosta mutta ei pyrikään mihinkään maksimiin.

Joku tietysti voi pitää ihan terveenäkin kehityksenä sen, että elämässä on todella paljon muitakin arvoja kuin työnteko tai jatkuva kilpailu, tai en tiiä.

 

[Tuplatorkkari]

Mikä urheilulaji olisi muka Suomessa jääkiekkoa suositumpi? Onhan tällä hetkellä se lätkä aika ylivertaisessa asemassa muihin lajeihin nähden, sillä Suomessa ehkä se futis nyt korkeintaan on sellainen, joka voi jossain määrin kilpailla lätkän kanssa suosiosta. Muut lajit taas sitten ovat aika kaukana samasta suosiosta.

Riippuu varmaan miten sitä suosiota mitataan, harrastajamäärillä futis on aivan ehdoton ykkönen. Olisi myös mielenkiintoista saada tilastoa, mitä lajeja vaikka alle 20-vuotiaat seuraavat eniten. Voisin veikata, että siellä kärjessä on myös jalkapallo. Olen lähes varma, että jääkiekon suosio tulee jäämään futiksen taakse kaikilla mittareilla mitattuna tulevina vuosikymmeninä.

 

[Barnes]

Suomalaiset NHL-jääkiekkoilijat eivät nykypäivänä taida olla järin kiinnostavia kollektiivisesti, kun saavutettavien urheilulajien ja harrastusten kirjo on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 20-30 vuoden aikana ja jääkiekko menettää jatkuvasti asemaansa vaihtoehdoille.

NHL on kaupallisen median mukaan suosituin urheilusarja Suomessa. Kyllä suomalaiset NHL-pelaajat siis "aika" kiinnostava ryhmä on, vaikkei tokikaan Selänteen tasoista supertähteä Suomeen enää voi tulla. Viestintävälineiden määrä on kasvanut niin paljon, Teemun aikaan oli printtilehti, radio ja ennen kaikkea lineaarinen televisio. Jos oli yhdessä tähti, niin oli sitä kaikissa kolmessa.

Jalkapallon nousua on havaittavissa, se on kuitenkin toinen asia, miten suomalainen jalkapallo lajin etsikkoajasta hyötyy. Maajoukkueen kohdalla näyttää erittäin hyvältä, Veikkausliigan suhteen ei todellakaan. Futiksessakin kun se isoin kiinnostus kohdistuu Englantiin, Espanjaan yms.

 

[Baldrick]

Mikä urheilulaji olisi muka Suomessa jääkiekkoa suositumpi? Onhan tällä hetkellä se lätkä aika ylivertaisessa asemassa muihin lajeihin nähden, sillä Suomessa ehkä se futis nyt korkeintaan on sellainen, joka voi jossain määrin kilpailla lätkän kanssa suosiosta. Muut lajit taas sitten ovat aika kaukana samasta suosiosta.

Kiinnostus urheilua kohtaan vähenee jatkuvasti ja potin jakajia on enemmän kuin koskaan. Jääkiekko voi pysyä suurimpana, mutta kutistuu silti. Tosin jalkapallo tullee ohi ja e-urheilu kaikkinensa on jo varmasti suositumpaa kuin mikään perinteinen urheilulaji alle 20-vuotiaiden keskuudessa.

 

[Ann Arbor]

Yhdessä toisessa ketjussa tätä sivusinkin, kun puhe oli katoavasta suomalaisesta urheilukulttuurista. Olen tehnyt saman havainnon ja esimerkiksi kiinnostus ihan kotimaiseen liigaankin on suorastaan romahtanut viime vuosien aikana.

Ping @Ann Arbor

Sanotaan ihan ensi alkuun, ettei minulla ole näkemysteni tueksi dataa tai varsinkaan ekspertiisiä, vaan ihan fiilispohjalta ja empiiristen kokemusten perusteella nyt kirjoitan.

Suomalaisella jääkiekolla on pitkään mennyt lujaa. 1950-1960-luvuilla alkananut lätkäbuumi, mikä otti siitä alkaen vuosikymmen toisensa jälkeen kierroksia on tehnyt jääkiekosta, mitä tulee joukkueurheiluun maamme selkeän ykköslajin, mitä tulee yleisömääriin paikan päällä ja eri näyttöpäätteiden välityksellä, sekä lajissa liikkuvaan rahaan. Harrastajamäärissä ruohonjuuritasolla lätkä eri syistä johtuen ei ole ollut ykkönen, mutta isossa kuvassa kansakunnan kaapin päälle noussut suomalainen jääkiekko on kuitenkin ollut maamme ykköslaji.

Nyt on murros kuitenkin käsillä.

Vaikka ensisilmäyksellä suomalaisella jääkiekolla meneekin kenties paremmin kuin koskaan. En itse esim. olisi uskonut olevamme samanaikaisesti miesten hallitsevia olympiavoittajia ja maailmanmestareita, mutta niin vain kävi. Tarunhohtoisessa NHL:ssä suomalaisia pelaa kymmenittäin ja tätä nykyä kevät ilman suomalaista Stanley Cup-voittajaa/voittajia onkin pettymys.

Vaikka periaatteessa pullat ovat hyvin uunissa, tulevaisuuden suosion kannalta kenties sen kriittisimmän demografisen ryhmän keskuudessa, eli suurten kaupunkien nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa jääkiekon ei keskimäärin voi hyvällä omallatunnolla sanoa olevan kovin merkittävä asia. Toki yksittäisiä nuoria lätkäfaneja löytyy joka korttelista ja lähiöstä, mutta paikalliset seurat ja maajoukkueet ovat isossa kuvassa tällä hetkellä kyenneet huonosti tavoittamaan uutta yleisöä.

Vanhat gubbet ja gubbettaret toki jalkautuvat lätkäkatsomoihin, mutta on mielestäni ollut silmiinpistävää, miten vähän n. 15-30-vuotiaita uuden polven faneja katsomoissa näkyy.

Siitä, kiinnostaako urheilun seuraaminen nykynuorisoa ylipäänsä oleellisesti vähemmän, kuin 10, tai 20 vuotta sitten en osaa sanoa mitään varmaa, mutta tällä hetkellä muiden lajien, ennen kaikkea jalkapallon antamaan haasteeseen tulisi suomikiekon vihdoin herätä.

En usko jääkiekon missään skenaariossa taantuvan oikeaksi marginaalilajiksi, tai esim. pesäpallon kaltaiseksi ennen kaikkea pienempien paikkakuntien jutuksi, mutta jääkiekko saa mielestäni toden teolla tehdä töitä, ettei jalkapallo ohita sitä suosituimpana yleisölajina ensi vuosikymmenen aikana.

Pöhöttynyt ja ylimielinenkin jääkiekkoliitto, rikkinäinen sarjajärjestelmä, naiskiekon laiminlyönti (Vs. Helmarien buumi.), erittäin välttävästi hoidettu rasismikohu jne. Syitä sille, miksi jääkiekko ei tavoita nuoria siinä missä vielä ennen voi listata.

Yksi merkittävä asia, mistä ei juuri ole keskusteltu, on miten jääkiekko on edelleen kyennyt parhaimmillaankin keskinkertaisesti saamaan mukaan myös maahanmuuttajataustaisia suomalaisia. Vaikka tämänhetken paras suomalaiskiekkoilija onkin itse ulkomaalaistaustainen ja lätkäkatsomoissa on tätä nykyä varmasti jokaisella liiga- ja mestispaikkakunnalla enemmän maahanmuuttajataustaisia, mitä vielä parikymmentä vuotta sitten, on lätkä edelleen hyvin leimallisen kantasuomalainen laji. Ero merkittävimpään kilpailijaamme Ruotsiin on tässäkin merkittävä, puhumattakaan vaikka Kanadaan, missä kiekkokaukaloissa ja katsomoissa riittää jengiä, olivat sukujuutet sitten Skotlannista, Italiasta, tai Filippiineiltä. Ero suomalaisen jääkiekon ja jalkapallon välillä on ihan valtava tässä. Huomioiden miten kasvava osuus ikäluokistamme on ulkomaalaistaustaisia, yksinomaan kantasuomalaisen jääkiekkoväen varaan ei matalan syntyvyyden maassa todellakaan kannata laskea.

Pitkää viestiä en nyt jatka pidemmäksi ja tiedä häntä onko tämä thread välttämättä se paras jatkaa. Joku aikaansaava voisi ehkä aloittaa jonkin "Suomalaisen jääkiekon tulevaisuus"-threadin.

 

[Ann Arbor]

Jalkapallon nousua on havaittavissa, se on kuitenkin toinen asia, miten suomalainen jalkapallo lajin etsikkoajasta hyötyy. Maajoukkueen kohdalla näyttää erittäin hyvältä, Veikkausliigan suhteen ei todellakaan. Futiksessakin kun se isoin kiinnostus kohdistuu Englantiin, Espanjaan yms.

Vaikka Veikkausliigalla onkin vielä matkaa SM-liigan suosioon, on ero kovaa vauhtia kaventumassa. Stadionolosuhteet eri paikkakunnilla ovat ottaneet n. vuosikymmenessä isoja harppauksia eteenpäin ja katsojaluvut ovat hurjassa nousussa. Jääkiekon kannalta toki se hyvä asia, että jalkapallokausi pelataan Suomessa kevät-kesä-syksy-mallilla, pois lukien maajoukkue ja mahdolliset europelit.

Leijonat vs. Huuhkajat-keskustelu on melko vaikeaa käydä, niin erilaisista ilmiöistä kun on kyse. TV-ruutujen ääreen toki jokakeväiset MM-kisat saavat nyt ja varmasti myös tulevaisuudessakin miljoonayleisön, mutta kerta toisensa jälkeen tätä nykyä täpötäysi Olympiastadion aidosti merkityksellisissä otteluissa on jotain, mihin maajoukkuekiekko ei kykene vastaamaan alkuunsakaan.

 

[BitterX]

Yhdessä toisessa ketjussa tätä sivusinkin, kun puhe oli katoavasta suomalaisesta urheilukulttuurista. Olen tehnyt saman havainnon ja esimerkiksi kiinnostus ihan kotimaiseen liigaankin on suorastaan romahtanut viime vuosien aikana.

Ping @Ann Arbor

Olen havainnoinut seuraavaa teinien osalta:

Urheilu heitä kyllä kiinnostaa. Kv-liigojen (futis ja lätkässä NHL), mutta myös kotimaisen liigan osalta, joukkueet, pelaajat ja sarjatilanteet on hyvin hallussa. Some-sukupolvella vaan ei näytä riittävän kärsivällisyys seurata pelejä siten, kun me vanhemmat sukupolvet olemme tottuneet: säännöllisesti ja paikan päällä. TV:stäkin vaikuttavat seuraavan useimmiten lähinnä sivusilmällä samalla kaikkea muuta touhuten. Sen sijaan tähtien edesottamukset tunnetaan ja niitä seurataan, ja highlight-videot ja vastaavat on kova juttu.

Iso on haaste esimerkiksi Liigaseuroilla tai Veikkausliiga-seuroilla saada tätä ~2010-ikäluokkaa halleille tai stadionille. Tässä täytyy tehdä uudenlaisia markkinoinnillisia innovaatioita ja liikkuja.

 

[korkki]

Ennen saatoit heittää sitä omaa läppää saunailloissa tai kaveripiirissä. Nykyään tämä sama läppä on siirtynyt someen jossa kynnys on matala ja samalla tavoitettavuus laaja.

Niin ja erityisesti se että saunailloissa on se oma kaveripiiri mutta somessa on paljon laajempi skaala ihmisiä. Myös oman kuplan ulkopuolelta.

 

[Kilgore Trout]

Ai Teemu on ylennetty Löylyhuoneeseen? Harva ex-kiekkoilija kai on tänne päässyt. Eikös karalahdet, tammiset ja kumppanit pyöri jossain kierrätyksessä tai testiketjuissa?

Vain parasta parhaalle!

 

[Stratman]

Nyt menee off-topiciksi, mutta vastataan tähän. En tiedä lasketaanko minua enää 27-vuotiaana "nykynuoreksi", mutta sen mitä itse olen ainakin Helsinkiläiskuplassa nykynuorista huomannut, on se, että kyllä sitä kilpailuhenkisyyttä on paljonkin, se vain kohdistuu eri asioihin. @Dino tuossa jo vähän sivusikin aihetta. Mutta siis tuntuu että nuorilla on tänä päivänä jäätävät menestymispaineet mitä tulee suosioon ja rahan tekemiseen. Täytyy olla tekijä ja menestyjä jo hyvin nuoresta, ja graindata asian eteen 24/7. Harvemmin tuo tekeminen kohdistuu perinteiseen työ-elämään, vaan enneminkin juuri jonkun somekanavan ylläpitoon, musiikin (tiktok-räpin) tekemiseen, oman vaatemerkin suunnitteluun tms.
Kauheat paineet löytää se oma juttu ja mennä sitä kohti 24/7.

Ja tämä havainto tulee siis hyvin suppeasta Helsinki-kuplasta.

Kuulostaa tutulta. Itse olen ihmetellyt sitä, että nuorilla vastavalmistuneille tuntuu olevan kova kiire päästä johonkin tiettyyn positioon tai palkkatasoon. Ja palkoista puhutaan täysin avoimesti keskenään ja vertaillaan työtehtäviä, vastuuta, titteleitä ja saavutuksia. Itsekin aikoinaan etenin aika nopeasti, mutta se oli enemmän sattuman kauppaa ja sellaista heittäytymistä uusiin haasteisiin. Kovia paineita monet nuoret kasaavat itselleen.