Hakuprosessi tai sen perusteet ei muuta sitä tosiasiaa, että rekrytoija kysyy/olettaa hakijan sukupuolen ja tekee valinnan sen perusteella.
Kyllä. Käytännössähän me oletamme paljon muutakin. Se, miksi sukupuolen olettaminen ulkoisen tunnusmerkistön perusteella on ikävä asia, on sen oletuksen kohteen kokemus. Ja tätä kokemusta ei ole syytä vähätellä.
Tässä kuvitteellisessa rekrytilanteessahan ei kuitenkaan ole kyse siitä, miten hakija itse itsensä kokee, vaan siitä, miten hänen arvellaan vaikuttavan työyhteisöön.
Kärjistetty esimerkki typerällä stereotypialla, koska en osaa muuten ajatustani nyt artikuloida: hakija on balettia harrastava, hento, kukkamekkoon pukeutunut Kesä , joka hakee töihin perinteisesti miesvaltaiselle alalle. Jos haettu tehtävä on esim. palopelastaja, hento ruumiinrakenne on edellä kuvatuista ominaisuuksista aika lailla blockeri (unohdetaan tässä se, että fyysiset testit olisivat hänet jo pudottaneet, ei ole Kesän eikä esimerkin vika, että mielikuvitukseni on näemmä tänään unilla).
Jos taas kyse on työstä ohjelmistofirmassa, voisi Kesällä hyvinkin olla elämänkokemusta, joka meiltä nörttipojilta puuttuu. (Edelleenkään ei näemmä pää tuota järkevää esimerkkiä, sori)
Kummassakaan tapauksessa ei siis ole väliä, mitä Kesä pikkuhousuissaan piilottelee, eikä sitä tarvitse työnantajan edes arvailla. Silti hän voi saada etua positiivisesta syrjinnästä juuri siksi, että hän poikkeaa jollain tavalla organisaation muusta henkilökunnasta.
Toki olen nyt jo parissa viestissä vienyt keskustelua lillukanvarsiin, mistä pahoittelut. Pointti kuitenkin on se, että positiivinen syrjintä ei estä enemmistön edustajan valituksi tulemista kuin yksittäisissä tilanteissa, kun rekrytoijan on valittava useamman muuten tasaveroisen hakijan välillä. Se Oikea syrjintä taas estää syrjityn valinnan, jos vaan joku muu edes jotenkin sopiva löytyy.
Lisäksi vielä se, että positiivisesta erityiskohtelustahan todellisuudessa olisi syytä mainita jo hakuilmoituksessa. Tällöin Kesä voi itse päättää, haluaako tämän vuoksi ko. ominaisuutensa mainita, jolloin huolesi siitä sukupuolen olettamisesta hälvenee.
Tässäkin taas hankala keksiä käytännön esimerkkiä, kun se sukupuoli ei taida juuri koskaan olla positiivisen erityiskohtelun tekijä, mutta muut vähemmistöominaisuudet tuntuvat helposti vievän kohti esimerkkejä, jotka tuntuvat ala-astetason vitsailulta. Tämä taas johtuu siitä, että olen itse keski-ikäinen, tavallistakin tavallisempi mies, eikä minulla siten ole oikein mitään käsitystä siitä, miten eri vähemmistöryhmiä rekryissä kohdellaan. Minä kun en ole koskaan joutunut todellisen syrjinnän kohteeksi niissäkään tilanteissa.
