Mainos

Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 1 083 824
  • 9 134
Suosikkijoukkue
Tappara
Tästä johtopäätös on, että kohtalaisen usein paikan on saanut vähemmän pätevä mies.

Ongelmahan ei ratkea sillä, että paikan saa vähemmän pätevä nainen vain koska on nainen.

Super-duper-pätevänkin naisen meriitillisen arvostuksen päällä kummittelisi niin ollen aina varjona sukupuolinen valintakriteeri. Tuskin kukaan sellaista haluaa.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
CV harvoin kertoo ihmisen kyvyistä nimenomaan johtajana.
Omia kokemuksia on sekä hyvistä että huonoista mies- ja naisjohtajista.
Oletan, että useimmat näistä ovat tulleet valituiksi cv:n perusteella, eikä johtamistaito läheskään aina päädy merkinnäksi ansioluetteloon.
Siitä voi saada selvyyden haastattelemalla henkilön entisiä alaisia ja yhteistyökumppaneita.
 

Andrej

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ongelmahan ei ratkea sillä, että paikan saa vähemmän pätevä nainen vain koska on nainen.

Super-duper-pätevänkin naisen meriitillisen arvostuksen päällä kummittelisi niin ollen aina varjona sukupuolinen valintakriteeri. Tuskin kukaan sellaista haluaa.
"Positiivinen syrjintä" ei ymmärtääkseni tarkoita sitä, että fiksun ja pätevän miehen sijasta valitaan häthätää lukutaitoinen nainen. Sen sijaan tasaveroisten hakijoiden välillä otetaan huomioon myös organisaation monimuotoisuus, jossa sukupuolijakauma on yksi tekijä. Toki käytännössä varmasti on löydettävissä muunkinlaisia esimerkkejä, mutta näin minä tuon lähestymistavan olen ymmärtänyt.
 
Suosikkijoukkue
Tappara
"Positiivinen syrjintä" ei ymmärtääkseni tarkoita sitä, että fiksun ja pätevän miehen sijasta valitaan häthätää lukutaitoinen nainen. Sen sijaan tasaveroisten hakijoiden välillä otetaan huomioon myös organisaation monimuotoisuus, jossa sukupuolijakauma on yksi tekijä. Toki käytännössä varmasti on löydettävissä muunkinlaisia esimerkkejä, mutta näin minä tuon lähestymistavan olen ymmärtänyt.


Ymmärtääkseni en noin väittänytkään. Mutta jo määritelmällisesti, jos on positiivista syrjintää, jonkun on oltava siellä negatiivisellakin puolella. ja se tarkoittaa tässä yhteydessä, että sukupuoli vaikuttaa valintaan jonkin muun kriteerin yli. En tiedä, mitä positiivinen syrjintä on, mutta tasa-arvoa se ei kuitenkaan ole.

Mieshakijoita ei voi pitää kollektiivisesti vastuussa vuosisataisen patriarkaatin pahuuksista vain koska on mies.

Vähän myös askarruttaa positiivisen syrjinnän valintamekanismit. Jos ja kun sukupuolta, etnisyyttä, jne ei saa edes tiedustella, saattaa sen perusteella tehtävä valinta muodostua hieman haastavaksi.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ole positiivisen syrjinnän erityinen fani, mutta tässä kyllä karrikoit vahvasti näitä reaalimaailman sovelluksia. Ja noin ylipäänsä rakenteellisten esteiden raivaaminen on sangen olennaista. Esim vaikka niinkin kärjistynyt, mutta täysin reaalinen tilanne, jossa 1880-luvulla valitaan sairaalaan parhaat lääkärit ja he nyt vain kaikki sattuvat olemaan miehiä, mutta myös siis ihan oikeasti parhaita - eli tasa-arvo toteutuu? Toki naisia ei päästetä edes lääketieteelliseen, mutta parhaat valitaan.

Anyways, ymmärrän positiivisen syrjinnän tarkoituksen, mutta mikään ideaalinen ratkaisu se ei ole, ehkä jossain hyvin polarisoituneissa ja syrjivissä yhteiskunnissa sen ymmärtää, mutta ei pohjoismaisessa Suomessa. Toki muistelen, että aikoinani esim jossain määrin kannatin luokanopettajakoulutukseen mieskiintiöitä tai mies-lisäpisteitä, mutta ei kai sitä sitten oikein ollut mahdollista järkevästi toteuttaa.

Suomen kontekstissa positiivinen asia on se, että meillä ei tällä hetkellä ja ainakaan parina viime vuosikymmenenä ole ollut esteitä päästä korkeakoulutason koulutukseen olit sitten nainen, ulkomaalaistaustainen tai ei-korkeakoulutettujen vanhempien lapsi. Esteeksi ei ole muodostunut sekään, että olisit jo verrattain iäkäs (25v+) hakija.

Ulkomaalaistaustaiset Suomi on saanut heikosti mukaan korkeakoulutason opintoihin – mikä trendinä tulee olemaan yhteiskunnan kannalta iso ongelma, ellei sitä saada muutettua – mutta, kuten aiemmassa viestissä totesin, miesten ja naisten välillä asetelma on kääntynyt monella koulutusalalla päälaelleen aiempiin sukupolviin verrattuna. Esim. viime vuonna Helsingin yliopistossa ylempää tutkintoa suorittavista opiskelijoista lääkiksessä 70%, oikiksessa 65% ja valtsikassa 72% oli naisia.

Koulutustason heikkeneminen yleisesti on ongelma Suomelle, ja mikäli koulutustason heikkeneminen korostuu miesten parissa, niin omanlainen ongelmansa sekin on. En tiedä, tunteeko historia tilannetta, jossa runsas määrä turhautuneita nuoria miehiä olisi johtanut yhteiskunnan tasolla positiivisiin asioihin…
 
Viimeksi muokattu:

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tässähän tullaan vähän siihenkin, että mikä se on tärkeintä maailmassa. Onko se tärkeintä, että kaikki paukuttaa tulosta, vai onko se tärkeintä, että kaikilla ihmisillä on jotakuinkin hyvä olla?

Heikosti tuottavat, tehottomat yritykset eivät kyllä ole hirveän hyvä asia, jos tavoitteena on lisätä, tai edes ylläpitää, yleistä hyvinvointia yhteiskunnassa.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toki muistelen, että aikoinani esim jossain määrin kannatin luokanopettajakoulutukseen mieskiintiöitä tai mies-lisäpisteitä, mutta ei kai sitä sitten oikein ollut mahdollista järkevästi toteuttaa.
Eikös tätä käytännön tasolla ole toteutettu haastatteluita pisteyttämällä? Ainakin yksi miespuolinen opettajakoulutukseen päässyt kaverini kertoi saaneensa haastattelusta täydet pisteet, vaikkei se haastattelu mitenkään täydellisesti sujunut. Hän itse epäili, että miehet arvosteltiin vähän lempeämmin juuri siitä syystä, että alalle saataisiin edes jonkun verran miehiä. Kaverini lähtöpisteet olivat kai keskitasoa, ja haastattelussa onnistuminen toi paikan.

Miehet (ne, jotka oikeasti alalle haluavat), voivat olla motivoituneempia alasta kuin naiset, jotka pääsevät suoraan (tai lähes, haastattelun kautta) papereilla sisään, joten haastattelujen piste-erot eivät välttämättä kerro epätasa-arvosta. Toisin sanoen tuollaista suosimista voi olla vaikea todentaa.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ymmärtääkseni en noin väittänytkään. Mutta jo määritelmällisesti, jos on positiivista syrjintää, jonkun on oltava siellä negatiivisellakin puolella. ja se tarkoittaa tässä yhteydessä, että sukupuoli vaikuttaa valintaan jonkin muun kriteerin yli. En tiedä, mitä positiivinen syrjintä on, mutta tasa-arvoa se ei kuitenkaan ole.

Mieshakijoita ei voi pitää kollektiivisesti vastuussa vuosisataisen patriarkaatin pahuuksista vain koska on mies.

Vähän myös askarruttaa positiivisen syrjinnän valintamekanismit. Jos ja kun sukupuolta, etnisyyttä, jne ei saa edes tiedustella, saattaa sen perusteella tehtävä valinta muodostua hieman haastavaksi.

Keskustelu aiheeseen liittyen on siinä mielessä varmaan aina ”ei-vilpitöntä”, että kukaan tuskin on halukas itse olemaan juuri se henkilö, jonka kustannuksella tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta parannetaan työpaikalla. Onko olemassa miestä, joka haluaa menettää oman työpaikkansa tai jäädä hakuprosessissa jalkoihin, jotta työpaikalle saadaan enemmän naisia? Kuinka moni kantasuomalainen nainen on halukas luovuttamaan oman työpaikkansa tai asemansa organisaation johdossa, jotta työpaikalle tai johtoon saadaan monimuotoisuutta esim. ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden muodossa?
 
Viimeksi muokattu:

Andrej

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ymmärtääkseni en noin väittänytkään. Mutta jo määritelmällisesti, jos on positiivista syrjintää, jonkun on oltava siellä negatiivisellakin puolella. ja se tarkoittaa tässä yhteydessä, että sukupuoli vaikuttaa valintaan jonkin muun kriteerin yli.
No niinhän mä just sanoin: "tasaveroisten hakijoiden välillä otetaan huomioon myös organisaation monimuotoisuus, jossa sukupuolijakauma on yksi tekijä". Eli siis monimuotoisuus todella menee jonkin muun kriteerin ohi, kuten esim. arvonnan, saunakaveruuden tms. En pidä tätä kovin huonona vaihtoehtona.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Keskustelu aiheeseen liittyen on siinä mielessä varmaan aina ”ei-vilpitöntä”, että kukaan tuskin on halukas itse olemaan juuri se henkilö, jonka kustannuksella tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta parannetaan työpaikalla. Onko olemassa miestä, joka haluaa menettää oman työpaikkansa tai jäädä hakuprosessissa jalkoihin, jotta työpaikalle saadaan enemmän naisia? Kuinka moni kantasuomalainen nainen on halukas luovuttamaan oman työpaikkansa tai asemansa organisaation johdossa, jotta työpaikalle tai johtoon saadaan monimuotoisuutta esim. ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden muodossa?
No minä ainakin. Ei minulla ole tarvetta.
 
Suosikkijoukkue
Tappara
No niinhän mä just sanoin: "tasaveroisten hakijoiden välillä otetaan huomioon myös organisaation monimuotoisuus, jossa sukupuolijakauma on yksi tekijä". Eli siis monimuotoisuus todella menee jonkin muun kriteerin ohi, kuten esim. arvonnan, saunakaveruuden tms. En pidä tätä kovin huonona vaihtoehtona.

Miksi arvonta olisi huonompi vaihtoehto? Jos tasapisteissä mies jää valitsematta vain koska toinen hakija on nainen, se rikkoo käsittääkseni yhdenvertaisuuslakia, joka sanoo mm. ettei ketään saa syrjiä sukupuolensa takia.

Tarkoitatko monimuotoisuuden huomioonottamisella myös tilannetta, jossa sukupuolijakauma on naisvoittoinen tai jos ne saunakaverukset ovatkin naisia?

Minä näen koko tämän hommelin jollain tapaa kahdella kiekolla pelaamisena, kun sukupuolta ei saa kysyä tai edes olettaa, mutta kuitenkin se pitäisi ottaa valinnoissa huomioon.

Onnea vaan eritoten YLE:n palkkauksista vastaaville henkilöille. Sapiskaa tulee, teki mitä vaan.
 

Andrej

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Miksi arvonta olisi huonompi vaihtoehto? Jos tasapisteissä mies jää valitsematta vain koska toinen hakija on nainen, se rikkoo käsittääkseni yhdenvertaisuuslakia, joka sanoo mm. ettei ketään saa syrjiä sukupuolensa takia.
Siksi, että useimmiten yhteisön monimuotoisuus tuo erilaisia näkökulmia työhön, ja ainakin omien kokemusteni mukaan myös parantaa ilmapiiriä. Kovin tylsää olisi katsella kaikki työpäivät peilikuvaansa, joka olisi kaikesta samaa mieltä.

Kahden osaamiseltaan tasaveroisen hakijan välillä on työnantajan joka tapauksessa se valinta tehtävä. Näkisin, että tässä kohtaa on hyvä tehdä päätös sen pohjalta, mistä on eniten hyötyä työyhteisölle, sen arpomisen sijaan.

Tarkoitatko monimuotoisuuden huomioonottamisella myös tilannetta, jossa sukupuolijakauma on naisvoittoinen tai jos ne saunakaverukset ovatkin naisia?
Totta kai.

Minä näen koko tämän hommelin jollain tapaa kahdella kiekolla pelaamisena, kun sukupuolta ei saa kysyä tai edes olettaa, mutta kuitenkin se pitäisi ottaa valinnoissa huomioon.
Ns. anonyymi rekrytointi koskee vain sitä ensimmäistä karsintavaihetta. Haastatteluvaiheessa jo siirrytään pitkälle juuri siihen persoonan sekä tehtävään ja myös organisaatioon sopimisen arviointiin.
 
Suosikkijoukkue
Tappara
Kahden osaamiseltaan tasaveroisen hakijan välillä on työnantajan joka tapauksessa se valinta tehtävä. Näkisin, että tässä kohtaa on hyvä tehdä päätös sen pohjalta, mistä on eniten hyötyä työyhteisölle, sen arpomisen sijaan.

Samaa mieltä. Työnantajan - ainakin yksityissektorilla - on saatava edelleenkin päättää, minkälainen henkilövalinta kulloinkin on työyhteisölleen parasta. Valintojensa viiteryhmiin katsomatta.

Ns. anonyymi rekrytointi koskee vain sitä ensimmäistä karsintavaihetta. Haastatteluvaiheessa jo siirrytään pitkälle juuri siihen persoonan sekä tehtävään ja myös organisaatioon sopimisen arviointiin.

Hakuprosessi tai sen perusteet ei muuta sitä tosiasiaa, että rekrytoija kysyy/olettaa hakijan sukupuolen ja tekee valinnan sen perusteella.
 

Andrej

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Hakuprosessi tai sen perusteet ei muuta sitä tosiasiaa, että rekrytoija kysyy/olettaa hakijan sukupuolen ja tekee valinnan sen perusteella.
Kyllä. Käytännössähän me oletamme paljon muutakin. Se, miksi sukupuolen olettaminen ulkoisen tunnusmerkistön perusteella on ikävä asia, on sen oletuksen kohteen kokemus. Ja tätä kokemusta ei ole syytä vähätellä.

Tässä kuvitteellisessa rekrytilanteessahan ei kuitenkaan ole kyse siitä, miten hakija itse itsensä kokee, vaan siitä, miten hänen arvellaan vaikuttavan työyhteisöön.

Kärjistetty esimerkki typerällä stereotypialla, koska en osaa muuten ajatustani nyt artikuloida: hakija on balettia harrastava, hento, kukkamekkoon pukeutunut Kesä , joka hakee töihin perinteisesti miesvaltaiselle alalle. Jos haettu tehtävä on esim. palopelastaja, hento ruumiinrakenne on edellä kuvatuista ominaisuuksista aika lailla blockeri (unohdetaan tässä se, että fyysiset testit olisivat hänet jo pudottaneet, ei ole Kesän eikä esimerkin vika, että mielikuvitukseni on näemmä tänään unilla).

Jos taas kyse on työstä ohjelmistofirmassa, voisi Kesällä hyvinkin olla elämänkokemusta, joka meiltä nörttipojilta puuttuu. (Edelleenkään ei näemmä pää tuota järkevää esimerkkiä, sori)

Kummassakaan tapauksessa ei siis ole väliä, mitä Kesä pikkuhousuissaan piilottelee, eikä sitä tarvitse työnantajan edes arvailla. Silti hän voi saada etua positiivisesta syrjinnästä juuri siksi, että hän poikkeaa jollain tavalla organisaation muusta henkilökunnasta.
Toki olen nyt jo parissa viestissä vienyt keskustelua lillukanvarsiin, mistä pahoittelut. Pointti kuitenkin on se, että positiivinen syrjintä ei estä enemmistön edustajan valituksi tulemista kuin yksittäisissä tilanteissa, kun rekrytoijan on valittava useamman muuten tasaveroisen hakijan välillä. Se Oikea syrjintä taas estää syrjityn valinnan, jos vaan joku muu edes jotenkin sopiva löytyy.

Lisäksi vielä se, että positiivisesta erityiskohtelustahan todellisuudessa olisi syytä mainita jo hakuilmoituksessa. Tällöin Kesä voi itse päättää, haluaako tämän vuoksi ko. ominaisuutensa mainita, jolloin huolesi siitä sukupuolen olettamisesta hälvenee.

Tässäkin taas hankala keksiä käytännön esimerkkiä, kun se sukupuoli ei taida juuri koskaan olla positiivisen erityiskohtelun tekijä, mutta muut vähemmistöominaisuudet tuntuvat helposti vievän kohti esimerkkejä, jotka tuntuvat ala-astetason vitsailulta. Tämä taas johtuu siitä, että olen itse keski-ikäinen, tavallistakin tavallisempi mies, eikä minulla siten ole oikein mitään käsitystä siitä, miten eri vähemmistöryhmiä rekryissä kohdellaan. Minä kun en ole koskaan joutunut todellisen syrjinnän kohteeksi niissäkään tilanteissa.
 

Wild-Chester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Kärjistetty esimerkki typerällä stereotypialla, koska en osaa muuten ajatustani nyt artikuloida: hakija on balettia harrastava, hento, kukkamekkoon pukeutunut Kesä , joka hakee töihin perinteisesti miesvaltaiselle alalle. Jos haettu tehtävä on esim. palopelastaja, hento ruumiinrakenne on edellä kuvatuista ominaisuuksista aika lailla blockeri (unohdetaan tässä se, että fyysiset testit olisivat hänet jo pudottaneet, ei ole Kesän eikä esimerkin vika, että mielikuvitukseni on näemmä tänään unilla).

Jos taas kyse on työstä ohjelmistofirmassa, voisi Kesällä hyvinkin olla elämänkokemusta, joka meiltä nörttipojilta puuttuu. (Edelleenkään ei näemmä pää tuota järkevää esimerkkiä, sori)

Kummassakaan tapauksessa ei siis ole väliä, mitä Kesä pikkuhousuissaan piilottelee, eikä sitä tarvitse työnantajan edes arvailla. Silti hän voi saada etua positiivisesta syrjinnästä juuri siksi, että hän poikkeaa jollain tavalla organisaation muusta henkilökunnasta.

Ei oikein aukene. Ymmärtääkseni positiivisen syrjinnän täytyy rekryissä ilmetä niin, että se ensinnäkin kerrotaan etukäteen, kriteerit myös kertoen.
Se jos rekrytoija näkee parhaaksi vaihtoehdoksi Kesän koska hän on hento ja omaa sukupuolineutraalin nimen joka kuulostaa vähän toki vähän hassulta rekrytointikriteeriltä, mutta on yhtä tasa-arvoista kuin Jorma-nimisen kaksimetrisen liharekan palkkaaminen. Siinä tehdään päätös kahden eri ominaisuuksilla varustetun yksilön välillä.
Jos taas Kesä palkataan siksi, että hänen ihonvärinsä on tummempi kuin Jormalla, niin se laskettaneen positiiviseksi syrjinnäksi (ennen vanhaan sanottiin rasismiksi).

Ja ne todellisuuden esimerkit, joita on oikeasti olemassa ovat mm. erilaiset naiskiintiöt, korvamerkityt opiskelupaikat tietyille etnisyyksille jne.
 

Andrej

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
@Wild-Chester olet aivan oikeassa: kuten sanoin, meillä meni keskustelu lillukanvarsiin.

Onko Suomessa todella kiintiöitä eri etnisyyksille? Sukupuolesta annetuista lisäpisteistä opiskeluhaussa olen kuullut, mm. miehille kasvatustieteen puolelta. Muuten tietämäni esimerkit ovat lähinnä vähemmistöihin kohdistuviin projekteihin liittyviä, siis kyseiseen vähemmistöön kuuluvien painottamista projektityöntekijöiden valinnassa.
 

Wild-Chester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
@Wild-Chester olet aivan oikeassa: kuten sanoin, meillä meni keskustelu lillukanvarsiin.

Onko Suomessa todella kiintiöitä eri etnisyyksille? Sukupuolesta annetuista lisäpisteistä opiskeluhaussa olen kuullut, mm. miehille kasvatustieteen puolelta. Muuten tietämäni esimerkit ovat lähinnä vähemmistöihin kohdistuviin projekteihin liittyviä, siis kyseiseen vähemmistöön kuuluvien painottamista projektityöntekijöiden valinnassa.
Tampereella alkaa täysin uudenlainen koulutus, johon otetaan vain romaneita: ”Positiivista syrjintää” – Tästä siinä on kyse

Tällainen tuli nopealla googletuksella vastaan. Harmi että on maksumuurin takana, kiinnostaisi tietää kuinka puhdasta verta vaaditaan että tuollaiseen kelpuutetaan, ja kuinka se todennetaan?
Muistan myös nähneeni että joillain muillakin oppilaitoksilla on nimenomaan romaneille merkittyjä kiintiöpaikkoja koulutusohjelmien sisällä.
 

Andrej

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
. Harmi että on maksumuurin takana, kiinnostaisi tietää kuinka puhdasta verta vaaditaan että tuollaiseen kelpuutetaan, ja kuinka se todennetaan?
Muistan myös nähneeni että joillain muillakin oppilaitoksilla on nimenomaan romaneille merkittyjä kiintiöpaikkoja koulutusohjelmien sisällä.
Romaneiden osalta tosiaan on jo pitkään pidetty ongelmana sitä, että heidän koulutustasonsa on keskimäärin jäänyt todella alhaiseksi. Tämä on mielestäni juuri sellainen tilanne, jossa positiivinen erityiskohtelu on järkevää, kunnes tilannetta saadaan korjattua.

Toki mielestäni on myös kiintiöpaikoille valittavilta vaadittava riittävän kiinnostuksen ja osaamistason osoittamista. Näin ymmärtääkseni onkin.

Tämä tietysti on kauhistus niille, jotka sekä vaativat tasavertaista kohtelua kaikille, että pitävät kaikkia romaneja kollektiivisesti vastuussa toisten romanien tekemisistä.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
@Wild-Chester olet aivan oikeassa: kuten sanoin, meillä meni keskustelu lillukanvarsiin.

Onko Suomessa todella kiintiöitä eri etnisyyksille? Sukupuolesta annetuista lisäpisteistä opiskeluhaussa olen kuullut, mm. miehille kasvatustieteen puolelta. Muuten tietämäni esimerkit ovat lähinnä vähemmistöihin kohdistuviin projekteihin liittyviä, siis kyseiseen vähemmistöön kuuluvien painottamista projektityöntekijöiden valinnassa.
Lisäpisteet kasvatustieteeseen (luokanopettajakoulutus) poistettiin 35 vuotta sitten.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tampereella alkaa täysin uudenlainen koulutus, johon otetaan vain romaneita: ”Positiivista syrjintää” – Tästä siinä on kyse

Tällainen tuli nopealla googletuksella vastaan. Harmi että on maksumuurin takana, kiinnostaisi tietää kuinka puhdasta verta vaaditaan että tuollaiseen kelpuutetaan, ja kuinka se todennetaan? Muistan myös nähneeni että joillain muillakin oppilaitoksilla on nimenomaan romaneille merkittyjä kiintiöpaikkoja koulutusohjelmien sisällä.
Kerroin, että minulla ei ole yleistä kantaa positiiviseen syrjintään, vaan joudun muodostamaan sen tapauskohtaisesti. Minusta alustavasti tämä ajatus kuulostaa ihan hyvältä, vaikkei se ole ongelmaton. Pysyväksi ratkaisuksi en tällaista suosittelisi.

Romaneiden osalta tosiaan on jo pitkään pidetty ongelmana sitä, että heidän koulutustasonsa on keskimäärin jäänyt todella alhaiseksi.
Olen samaa mieltä.

Tällä on yhteys myös amerikkalaiseen maailmaan. Siellä sekä latinot että afrikkalaisamerikkalaiset pärjäävät koulussa huonosti, kun taas toisaalta aasialaisamerikkalaiset keskimääräistä paremmin. Ongelmaa on siellä paikattu yliopistojen positiivisella syrjinnällä eli latinot ja mustat pääsevät yliopistoihin madalletuilla kriteereillä. Tämä puolestaan sitten aiheuttaa negatiivisen syrjinnän niin valkoiseen kuin aasialaisamerikkalaiseen väestönosaan, joille pääsykriteerit ovat keskivertoa kovemmat.

Tätä järjestelmää on kritisoitu sielläkin, ja minä kritisoin sitä siitä, että tällä ei koeteta korjata sitä perusongelmaa eli sitä, että koulutustasossa on nähtävissä rodullista jakaumaa SAT-kokeen perusteella.

Tämä on mielestäni juuri sellainen tilanne, jossa positiivinen erityiskohtelu on järkevää, kunnes tilannetta saadaan korjattua.
Romaniväestön koulutuksen taso on tosiaan mielestäni iso ongelma, ja siinä ongelmana on ollut väestöryhmän oma asenne koulutusta kohtaan. Pidän tuota esitettyä juttua ihan hyvänä peliliikkeenä, mutta mielestäni se ei yksin tule korjaamaan tilannetta. Tässä vuosien varrella yksi jos toinenkin romani on kertonut (julkisuudessa), että esimerkiksi nyt vaikkapa kouluun tai töihin lähtemällä voi joutua oman yhteisön hampaisiin.

Asenne koulutukseen on muuttumassa eli siis tilanne on parantumassa, mutta yhä edelleen romaniväestö on keskimääräistä matalammin koulutettu. OPH:n katsaus vuodelta 2015:


Suomessa siis minusta asiaa pyritään hoitamaan tuloksellisemmasta kulmasta kuin Yhdysvalloissa (yliopistojen rotukiintiöineen).
 
Viimeksi muokattu:

Gotterdam

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä, Leijonat, IPV, Roihuttaret, PuMu
Katson olympialaisten koskimelontaa ja opin, että eskimokäännös on nykyään kajakkirullaus.
Nämä on sellaisia juttuja, joita en vaan ymmärrä miksi. Mutta olkoon.

Vain Kanadan inuiiteille sana 'eskimo' on ongelma.
 
Viimeksi muokattu:

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tasa-arvoa ja sillain.





Samaan aikaan Suomessa:
"Työmatka Pariisin olympialaisiin oli arvokas kokemus. Haemme yhdessä SUL:n ja Olympiastadionin kanssa vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisoja Helsinkiin, ja Pariisin kisat olivat mahdollisuus tutustua laadukkaisiin kisa- ja turvallisuusjärjestelyihin."

Arvaa kuka näin loihe lausumaan?
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Tasa-arvoa ja sillain.





Samaan aikaan Suomessa:
"Työmatka Pariisin olympialaisiin oli arvokas kokemus. Haemme yhdessä SUL:n ja Olympiastadionin kanssa vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisoja Helsinkiin, ja Pariisin kisat olivat mahdollisuus tutustua laadukkaisiin kisa- ja turvallisuusjärjestelyihin."

Arvaa kuka näin loihe lausumaan?

Haluaisin kysyä mikä yhteys on Nasima Razmyarin matkalla Pariisin olympialaisiin ja sillä että Taliban on perseestä? En usko että afganistanilaisten tyttöjen ja naisten elämä paranee yhtään jos Razmyar jättää tuollaisen matkan välistä protestina tai muuten. Yleisesti toki olen sitä mieltä, että Afganistania ei pitäisi Talibanin alaisuudessa päästää Olympialaisiin mukaan, mutta IOC:n moraaliin luottaminen on aika turha ajatus. Onko Razmyar ollut jotenkin erityisen hiljaa Afganistanin tilanteen suhteen?
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös