Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[Euro71]

Kun pukeutumisen kritisointi on yksi misogynian lopputuote, en itse miettisi tämän jatkeena asiaa siitä päästä, että lähden miettimään "ei pukeutumisen kritisointi ole aina misogyniaa", vaan napsisin helpot pois: minkälainen pukeutumisen kritisointi sisältää/on misogyniaa.

Tämä on ihan hyvä lähestymiskulma. Näen sen ongelmaksi sen, että se päättyy lopulta minusta joutavaan keskusteluun samaan tapaan kuin vaikkapa se, että onko "prinsessa" kategorisesti misogynistinen sana vai ei, tai "mistä olet kotoisin" kategorisesti rasistinen kysymys.

Minä koetan etsiä syitä, miksi ihmiset ylipäätään kiinnittävät huomiota toistensa pukeutumiseen, ja miksi ylipäätään meillä on pukeutumisnormeja. Jotenkin minusta on helpompi taklata asioita kun löytää niihin johtavia syitä. Tässä nimenomaisessa pukeutumisasiassa ajattelisin siis siltä kannalta, että onko oma haluni muuttaa pukeutumisnormeja, vai onko tavoitteena päästä normeista kokonaan eroon.

Tämä siksi, että uskon, että meillä molemmilla päämäärä ei ole suinkaan se, että meillä on tulevaisuudessa lista sanoista, joita saa käyttää ja sanoista, joita ei saa käyttää, vaan se, että tulevaisuudessa ihmisten olisi ainakin realiteetteihin nähden mahdollisuus elää hyvää ja tasapainoista elämää. Loivennan tuota tavoitetta siksi, että uskon, että osa ihmisistä näkee tavoitteet paljon korkeammalla, mutta itse olen valmis hyväksymään sen, että ihmisen voi olla vaikea saavuttaa täydellisen eettisen harmonian tilaa.

Siten painottaisin Euro71:n vesittämispohdinnassa sanojan vastuuta: itselle tuntemattoman henkilön pukeutumisen mietinnän voi ensimmäiseksi jättää kahvipöytään ja sen jälkeen pohtia, pitääkö asiaa ylipäänsä esittää.

Tavallaan näin, ja näin varmasti suurin osa tekeekin. Sitten toisaalta tällä tavalla rakennetaan tabuja, asioita joista ei saa puhua, vaikka ne ovat olemassa.

Sivuhuomiona ja näihin kommentteihin liittymättä: osa termeistä ja ilmiöistä on huomattavasti helpompia ymmärtää kun ei etsi niiden määritelmää Ilta-Sanomien kolumneista :)

Varmasti, mutta kun esimerkiksi misogynian määrittely ja sisältö on tutkija- ja tutkimuskohtaista, niin se ei millään muotoa edesauta keskustelua. Ei sitä mielestäni auta sekään, että määritelmä lavennetaan kattamaan kaikki aiemmat määrittelyt, eikä varsinkaan se, että se määritellään niin kattavasti, että lähes kaikki on misogyniaa.

Ja olen siitä samaa mieltä että turhat töksäyttelyt olisi syytä jättää oman pään sisään, mutta keskustelun hiljentäminen kun se on itselle epämieluisaa on samaa kategoriaa kun joku päättää mitä saa pukea.

Niin, kuka päättää mitä saa pukea? Minusta tuo kysymys tulee helpommin käsitettäväksi kun tekee analogian kielenkäyttöön. Provosoiva pukeutuminen on - ihan määritelmällisesti - provosoivaa, samoin provosoiva kielenkäyttö. Ei kukaan kiellä sinua huutelemasta ohikulkijoille "haista sinä vittu!", mutta se on provosoiva tapa käyttää kieltä. Hakaristin käyttäminen asuissa on provosoivaa, eikä se taida olla Suomessa lailla kielletty.

Kuten kieli, niin vaatteet ovat myös itseilmaisun muoto. Persoonallinen pukeutuminen on persoonallista, samoin kuin persoonallinen kielenkäyttö. Kun meillä on ollut puhetta asiantuntijoista, niin asiantuntijalle persoonallinen kielenkäyttökin on omanlaisensa riski silloin, kun haluaa saada sanomansa kerrottua. Äkikseltään tulee mieleen Richard Dawkins, jonka tapa puhua asioista on minusta toisinaan sietämätöntä, vaikka noin muuten olen hänen kanssaan samoilla linjoilla. Kritisoin Dawkinsia myös siitä, että hän ihan suotta rakentaa barrikadia biologien ja uskontojen välille, politisoi sitä, ja sitä kautta vaikeuttaa tieteellisen tiedon hyväksymistä: minusta kun tieteellinen tieto kuuluu kaikille ikään, aatteeseen, sukupuoleen ja ihonväriin katsomatta.

Miksi seksikäs pukeutuminen työpaikalla voi aiheuttaa uskottavuusongelmia? Koska ihmiset lukevat sen niin, että tämän ihmisen ensisijainen tarve on viestiä muille seksuaalisuudestaan eikä asiantuntemuksestaan. Analogia kieleen on sen kaltainen, että esitelmää pitäessä muistat kertoa sen, mitä eilen illalla makuuhuoneen puolella tapahtui. Ei se kiellettyä ole, mutta ei välttämättä edistä asia-aiheiden perille menemistä.

 

[Osmo Rapeli]

Tämä on ihan hyvä lähestymiskulma. Näen sen ongelmaksi sen, että se päättyy lopulta minusta joutavaan keskusteluun samaan tapaan kuin vaikkapa se, että onko "prinsessa" kategorisesti misogynistinen sana vai ei, tai "mistä olet kotoisin" kategorisesti rasistinen kysymys.

Jep. En tosin näe tuon määritelmän itsessään olevan kovin vaikea.

Yksinkertaisimmillaan kokonaisuus menee näin: sukupuolisidonnaisten termien käyttö yhteydessä, jossa henkilöä vähätellään, esitetään heikompana tai muuten alennetaan, on osa verkossa esiintyvää naisvihaa.

Tällaisia termejä ovat mm. hamekangas, prinsessa, tytöttely, vaatimattomampaan työhön viittaaminen vähättelevässä yhteydessä ja niin edelleen. Suurimmassa osassa näitä käyttötapoja kohteen sukupuolella ei ole väliä.

 

[hooceebruins]

Miksi seksikäs pukeutuminen työpaikalla voi aiheuttaa uskottavuusongelmia? Koska ihmiset lukevat sen niin, että tämän ihmisen ensisijainen tarve on viestiä muille seksuaalisuudestaan eikä asiantuntemuksestaan. Analogia kieleen on sen kaltainen, että esitelmää pitäessä muistat kertoa sen, mitä eilen illalla makuuhuoneen puolella tapahtui. Ei se kiellettyä ole, mutta ei välttämättä edistä asia-aiheiden perille menemistä.

Niin, voihan se olla, että esim. Wassin tapauksessa on tarkoitus ravistella näitä stereotypioita ihan samalla tavalla mitä vaikka Tynkkynenkin tekee ruutupaidallaan. En tiedä, koska hän ei ole asiaa avannut.

Suomessakin on vielä hyvinkin vallallaan ajatus siitä, että naiset aiheuttavat omalla pukeutumisellaan sitä ja tätä, kun se juurisyy on minusta siinä, että mitä se vastapuoli ajattelee siitä pukeutumisesta, tai mitä jostain pukeutumisesta on ikiaikaisesti ajateltu. Kun ihan loppupeleissä sillä ei saisi olla mitään väliä, että mitä ihmisellä on päällä. Toki ymmärrän, että normit ovat aikojen saatossa isolle osalle ihmisistä muodostuneet ja sitä varmaan osa naisista ja minäkin haluan ravistella.

 

[Euro71]

Jep. En tosin näe tuon määritelmän itsessään olevan kovin vaikea: "Yksinkertaisimmillaan kokonaisuus menee näin: sukupuolisidonnaisten termien käyttö yhteydessä, jossa henkilöä vähätellään, esitetään heikompana tai muuten alennetaan, on osa verkossa esiintyvää naisvihaa. Tällaisia termejä ovat mm. hamekangas, prinsessa, tytöttely, vaatimattomampaan työhön viittaaminen vähättelevässä yhteydessä ja niin edelleen. Suurimmassa osassa näitä käyttötapoja kohteen sukupuolella ei ole väliä."

Yksinkertaisimmillaan, niin... Kun käyn vaihdattamassa autoon talvi- tai kesärenkaita, niin asiakaspalvelun puhelias naisihminen kyllä pojittelee hallin puolella olevaa porukkaa. Vaatimattomaan työhön viittaaminen on hyvin tavallista asiantuntemuksen kyseenalaistamista sukupuolesta riippumatta, koska rekka- tai rukkikuski ei kyllä voi ymmärtää maailman menoa, vaan äänestää persuja. Kokovartalokyrpää ja täysmulkkua on sitäkään vaikea pitää kovin positiivisena ilmaisuna - en myöskään millään muotoa pidä esimerkiksi prinssiä tai vaikka ritaria kategorisen positiivisena ilmaisuna.

Pointti on tämä: sanojen kategorinen leimaaminen negatiiviseksi tai positiiviseksi on minusta huono tapa analysoida todellisuutta.

Mutta näinhän asia ei ole, vaan se "yksinkertaisimmillaan" laventuu kokonaiseksi artikkeliksi linkkeineen päivineen, jotka linkkasitkin meille luettavaksi:

"Mene kotiin kasvamaan" – pääministerin julkisuuskuva ja misogynia – Politiikasta

Viime vuoden aikana naisvihan ja misogynian käsitteet ovat löytäneet tiensä julkiseen keskusteluun, mutta niiden merkitykset ovat jääneet epäselviksi. Pääministeri Sanna Mariniin kohdistuneessa juhlintakohussa misogyyninen paheksunta ja ylenkatse upposivat lähes sellaisenaan.

politiikasta.fi

En nyt ala ruotimaan syvemmin sitä, että miksi minusta esimerkiksi stereotypia ei ole kategorisesti naisvihaa. Olen jo sanonut, että esimerkiksi naisten pukeutumiseen liittyvä arvostelu voi ihan hyvin johtua siitä, että julkisuudessa olevat miehet eivät niin usein riko miehille asetettuja pukeutumisnormeja.

Siksi miksi en pidä tällaisesta laaja-alaisesta niputtamisesta on se, että ylipäätään netin kärjistävä vaikutus on minusta ongelma. Kyllä, näkyvässä asemassa olevia naisia maalitetaan. Mutta isompi ongelma minusta on se, että kaikkia näkyvillä olevia ihmisiä maalitetaan. Naisiin kohdistuu taatusti erilaista sanankäyttöä kuin miehiin, mutta noin ratkaisujen kannalta minusta olisi hyvä erottaa se, että milloin sanankäyttö kohdistuu esimerkiksi odotuksiin, ja sitten se, milloin todellakin perusmotiivi on misogyninen: eli maalituksen kohde on maalituksen kohde siksi, että on nainen - ei siksi, että on esillä, vaan siksi, että on nainen.

Jatketaan vähän. Linkkaamastasi artikkelista löytyy linkki tutkimuksen esittelyyn ja se on täällä:

“Saisit hävetä Sanna” - Suomen pääministeri naisvihan kohteena | MustRead

Naisviha kukoistaa ja yhdistää ihmisiä internetfoorumien kasvottomassa maailmassa. Suomen pääministeri on naisvihaajalle punainen vaate. Marin on keskustelupalstan kommenttien perusteella moraaliton…

www.mustread.fi

Sieltä puolestaan löytyy linkki itse tutkimukseen, joka on täällä:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ejsp.2827

Luonnontieteilijänä tutkimuksessa huomioni kiinnittyy pariin seikkaan. Ensimmäinen asia on aineisto. Sitä on käsitelty kohdassa "6 Analysis". Itse aineiston käsittely lienee ihan oikein, tässähän yksi ongelma on se, että vaikka tutkimuksesta löytyy linkki siihen vauva.fi -foorumin ketjuun, josta aineisto on otettu, niin emme tiedä, että minkä kategorian mikäkin viesti on saanut. Mutta hyvä, noin päällisin puolin ihan OK, sellainen vahva 8 asteikolla 4-10.

Ongelma on se, että aineistolla ei ole muun tutkimusartikkelin suhteen oikein mitään virkaa. Tietojenkäsittelyssä tämä laitettaisiin case-tutkimukseksi. Tyypillinen case-tutkimus on hiukan sen kaltainen, että sillä yleensä raportin tasolla pyritään vahvistamaan valittua tarkastelukulmaa (koska tyypillisesti jos valittu tarkastelukulma ei sovellu aineistoon, niin tarkastelukulmaa muutetaan). Case-tutkimukset on isossa kuvassa tarkoitettu meta-analyysien tekoon.

Niissä on siis sellainen ajatus, että kun aineistoa on tarkasteltu jonkin teoreettisen kehyksen kautta, niin tutkimuksessa on jonkinlainen johtopäätös siitä, että soveltuiko viitekehys aineiston käsittelyyn. Tässä ei ole. Valittua näkökulmaa ja aineistoa ei oikein missään vaiheessa tarkastella. Todetaan vain, että valitulla kriteeristöllä vauva.fi -foorumin ketjussa esiintyy naisvihaa. Lukiessa tulee mieleen, että "no shit, Sherlock"

Tutkimuksen anti, joka myös esiintyy sekä tutkimuksesta tehdyssä esittelyssä että myös linkatussa jutussa, onkin sen alussa tehty kirjallisuusanalyysi. Aineiston ja sen käsittelytavan valinnan takia itse aineiston perusteella ei _minusta_ voi tehdä niitä johtopäätöksiä, jotka tutkimus tekee, eikä se niin teekään - se tekee ne kirjallisuusanalyysin perusteella: "Online misogyny is a pertinent social problem that requires the attention of social psychologists. It is important to identify and unpack the different forms of misogynist discourse, as it is not always expressed in extreme and obvious wording" - tätä johtopäätöstä ei tue tutkimuksessa aineisto, ei sen käsittely, vaan ainoastaan sen alun kirjallisuusanalyysi.

Sama löytyy esittelevästä artikkelista toisilla sanoilla: "Tarkastelimme tutkimuksessamme naisvihaa psykososiaalisena ilmiönä, jossa on kyse ennakkoluuloista, tunteista, toiseuttamisesta ja moraalisten ryhmärajojen rakentamisesta" - kyllä, sen kirjallisuusanalyysissa.

Sitten taas toisaalta jutussa, jossa tätä käytetään lähteenä, vedetään jo mutkat suoriksi kertomalla, että "professori Inari Sakin ja yliopistonlehtori Jari Martikaisen tutkimus on aiemmin tuonut esille, että erityisesti anonyymeilla keskustelufoorumeilla Mariniin kohdistuu erittäin räikeää naisvihaa."

Tuo mainittuhan ei pidä paikkaansa. Tutkimus ei ota siihen kantaa tai sen ei ainakaan pitäisi ottaa siihen kantaa. Se sanoo kappaleessa "8 Limitations and Conclusions", että: "An important limitation of this study concerns the nature of our data based on one thread from one online platform (Vauva.fi)."

Kyllä, niin tarkasteltiin, mutta tutkimuksesta olisi oikeasti voinut jättää koko vauva.fi -ketjun ja sen analysoinnin pois, kun siitä saatuja tuloksia ei kuitenkaan käytetty johtopäätöksiin. Jos kerran esitellään tapa kategorioida nettifoorumien misogynian muotoja, niin luonnontieteilijänä olisin odottanut tutkimuksen nimenomaan keskittyvän metodiin: kertomaan, miksi tämä metodi on tutkijoiden mielestä hyvä tapa kategorioida misogynia kommenteissa, mitä puutteita siinä nähtäisiin ja niin edelleen.

Joku voi nyt sanoa, että mitä nyt nillittää turhasta, mutta itse koen, että tämä ei ole turhasta nillittämistä. Minusta on ihan varmaa, että anonyymit nettipalstat ovat täynnä naisvihaa ja vihaa ylipäätään. Mutta minusta on tärkeää, että jos todetaan tutkimuksen näin osoittavan, niin tutkimus myös osoittaa sen.

Niin, voihan se olla, että esim. Wassin tapauksessa on tarkoitus ravistella näitä stereotypioita ihan samalla tavalla mitä vaikka Tynkkynenkin tekee ruutupaidallaan. En tiedä, koska hän ei ole asiaa avannut.

Voi olla, ja kuten sanoin, odotusten rikkominen on teko, jolla aktiivisesti haetaan kommenttia. Ei pidä ihmetellä, jos niitä kommentteja tulee, mutta sitä ei minusta ensisijaisesti pidä pitää pahantahtoisena. Närkästymisenä, kyllä, paheksuntana, kyllä, mutta pahantahtoisuus ja vihamielisyys ovat eri asioita. Niitäkin toki esiintyy rajoja rikkoessa, mutta ne ovat silti mielestäni eri asia kuin närkästyminen tai paheksuminen.

Suomessakin on vielä hyvinkin vallallaan ajatus siitä, että naiset aiheuttavat omalla pukeutumisellaan sitä ja tätä, kun se juurisyy on minusta siinä, että mitä se vastapuoli ajattelee siitä pukeutumisesta, tai mitä jostain pukeutumisesta on ikiaikaisesti ajateltu.

Suomessa ja kaikkialla maailmassa ajatellaan, että pukeutumisella aiheutetaan sitä ja tätä, ja täysin sukupuolesta riippumatta. Eikä kyseessä todellakaan ole mikään "ikiaikainen ajatus pukeutumisesta", koska vaikkapa nyky-Suomen pukeutumiskoodit ovat hyvinkin tuoretta alkuperää.

Kun ihan loppupeleissä sillä ei saisi olla mitään väliä, että mitä ihmisellä on päällä.

Mutta kun sillä on. Pieni ajatuskoe: Sauli Niinistö tulee kameroiden eteen kertomaan Suomen uusista Nato-linjauksista pukeutuneena punaiseen t-paitaan, jossa on valkoisessa ympyrässä musta hakaristi.

Mitä ajatuksia se sinussa herättäisi?
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Jollain tavalla haluaisin kuulla vastauksesi, mutta keskustelun kannalta on parempi, että arvaan, mitä fiiliksiä tällainen sinussa herättäisi. Varmaan ensimmäinen ajatus olisi, että mitvit, nyt on seniili vanha mies seonnut lopullisesti. Muita ajatuksia voisi olla vaikkapa se, että eikö Jenni voisi hiljalleen toimittaa Niinistöä vanhainkotiin ammattimaiseen hoitoon(*). Sitten voisit vaikka miettiä, että jaaha, niinkö se oli, että Niinistön oikeat karvat sitten paljastuivat, äärioikeistolainen Natsi-Niinistö se taisi olla koko ajan.

(*) Muistetaan tässä se älytön median höykkyytys, kun Niinistö ja Haukio menivät naimisiin, kuinka "Jennistä tulee sitten Niinistön omaishoitaja" yms. Tämä vuonna 2009.

Seuraavaksi vastaisit minulle varmaan jotain sen kaltaista, että mutta kun hakaristiin liittyy kaikkea muutakin. Että se kertoo pukijansa ajatusmaailmasta.

Ja silloin olet päässyt asian ytimeen. Hakaristi on yksi symboli miljoonien muiden joukossa. Symbolina siinä ei ole juuri mitään erikoista. Se kuitenkin nykymaailmassa liitetään tiettyyn ajatusmaailmaan. Voisit väittää, että se ei koske pukeutumista yleensä, mutta ei, se nimenomaan koskee pukeutumista ihan yleisesti. Pukeutuminen on viestintää.

Ihan ajatuskokeena, seuraavan kerran kun olet jossain sellaisessa paikassa, jossa liikkuu paljon ihmisiä, niin pysähdy hetkeksi ja tarkkaile ohi kulkevia ihmisiä. Koeta muodostaa näistä ihmisistä mielikuva, ketä he ovat: sukupuoli(*), ammatti, koulutus, yhteiskunnallinen asema, aate tai ideologia jota uskot ihmisen kannattavan ja niin edelleen. Jos vielä sitten lähdet ihmisiltä kysymään, että olitko arvannut oikein, niin tulet huomaamaan, että tunnistaminen ei ole 100% - ei, mutta viesti on. Muodostat sinulle tuntemattomasta ihmisestä käsityksen pukeutumisen perusteella.

(*) Suomen talvi on vallattoman hyvä tilaisuus itse kullekin arvioida sukupuolta ulkoisesta habituksesta. Talvella ihmiset pukeutuvat peittäviin unisex-vaatteisiin (toppatakkeihin ja vastaaviin). Siitä huolimatta veikkaan, että tunnistat ihmisten sukupuolen jo kaukaa lähes 95% varmuudella, jos siis ajatellaan, että lähempänä tunnistat sukupuolen jo pelkästään kasvojen piirteistä tai mahdollisesti äänestä, jos moikkaat heitä.

Nämä molemmat ovat sitä, mitä koetan sanoa: pukeutuminen on viesti ympäristölle. Siksi siihen helposti suhtaudutaan samalla tavalla kuin toinen sanoisi jotain. Hakaristin pukeminen päälle on aika lailla sama asia kuin "Heil Hitlerin" huutaminen julkisella paikalla.

Ja kun tästä puhutaan, niin muistetaan, että tämä on ihan universaali ominaisuus ihmisellä. Kun ihan primitiivisinkin heimo on vähän yksittäistä perhekuntaa laajempi, niin poikkeuksetta siellä muodostuu sääntöjä siitä, että mitä saa pitää yllä missäkin tapauksessa: ne voivat olla ihomaaleja, tatuointeja, ne voivat olla tietynlaisia kaulakoruja, sulkapäähineitä, joitain muita koristeita, hyvin monimuotoisesti. Lähes poikkeuksetta kaikkien alkuperäiskansojen keskuudessa on jokin merkki, joka kertoo heimon vanhimmasta, jonkinlaisen neuvoston puheenjohtasta, sekä usein myös jokin merkki shamaanille tai vastaavalle, heimon henkiselle johtajalle. Tärkeä huomattava asia on se, että yhteisö itse valvoo, ettei näitä merkkejä käytetä väärin (vrt. vaikka kulttuurinen omiminen, jossa muut alkavat säädellä sitä, mitä kukakin saa pukea päälleen, mitä pidetään loukkaavana, paheksuttavana yms).

Toki ymmärrän, että normit ovat aikojen saatossa isolle osalle ihmisistä muodostuneet ja sitä varmaan osa naisista ja minäkin haluan ravistella.

Eivät ole muodostuneet ajan saatossa, nyky-Suomen pukeutumiskoodi on hyvin tuoretta perua.

Nyt harmikseni en voi linkata sinulle erästä esitelmää ja vielä suuremmaksi harmiksi en ole muistanut kirjata itselleni sen pitäjää, mutta oli aikanaan olemassa hyvä esitelmä nimeltään "Ritarien muotivillitykset", joka käy läpi pukeutumisen muutosta - ja syitä muutokseen! - about ajanjaksolla 1000 - 1700.

Se antaa perspektiiviä siihen, kuinka pukeutumisnormit muuttuvat, ja kuinka muutokset aina aiheuttavat pärinää. Muutama muistinvarainen poiminta aiheesta. Noin 1200-luvun tienoilla moraalipaniikkia herätti eliitin kiristyvät vaatteet - se oli seurausta siitä, että heillä alkoi olla varaa mittatilausasuihin, ja ne puolestaan tehtiin myötäilemään kehoa. Ensimmäiset moraalipaniikit lyhenevistä helmoista eivät koskeneet naisia, vaan miehiä: miesten vaatteiden helmat alkoivat lyhentyä niiden matkiessa levyhaarniskoja, ja pidettiin säädyttömänä, että nuorilta miehiltä vilkkuivat aluspöksyt helman alta.

 

[hooceebruins]

Voi olla, ja kuten sanoin, odotusten rikkominen on teko, jolla aktiivisesti haetaan kommenttia. Ei pidä ihmetellä, jos niitä kommentteja tulee, mutta sitä ei minusta ensisijaisesti pidä pitää pahantahtoisena.

Koitan päivällä vastata kunnolla, jos vaan pystyn mitenkään järkevästi ajatuksia kirjoituksen muotoon saamaan. En sinällään silti niin eri mieltä kaikesta ole.

Edit. Lisätään nyt vielä, että kerkesin tästä juttelemaan äitini kanssa ja se toi vähän vanhemman sukupolven näkemystä asiaan.

 

[Euro71]

Koitan päivällä vastata kunnolla, jos vaan pystyn mitenkään järkevästi ajatuksia kirjoituksen muotoon saamaan. En sinällään silti niin eri mieltä kaikesta ole.

Luulen, että loppuviimeksi olemme asioista pitkälti samaa mieltä. Eroja varmasti löytyy, mutta ne erot lienevät yksityiskohdissa.

Yksi kommentti edelliseen postaukseen, jossa ranttasin aineiston käsittelyä:

...Luonnontieteilijänä tutkimuksessa huomioni kiinnittyy pariin seikkaan. Ensimmäinen asia on aineisto. Sitä on käsitelty kohdassa "6 Analysis". Itse aineiston käsittely lienee ihan oikein, tässähän yksi ongelma on se, että vaikka tutkimuksesta löytyy linkki siihen vauva.fi -foorumin ketjuun, josta aineisto on otettu, niin emme tiedä, että minkä kategorian mikäkin viesti on saanut. Mutta hyvä, noin päällisin puolin ihan OK, sellainen vahva 8 asteikolla 4-10.

Ongelma on se, että aineistolla ei ole muun tutkimusartikkelin suhteen oikein mitään virkaa. Tietojenkäsittelyssä tämä laitettaisiin case-tutkimukseksi. Tyypillinen case-tutkimus on hiukan sen kaltainen, että sillä yleensä raportin tasolla pyritään vahvistamaan valittua tarkastelukulmaa (koska tyypillisesti jos valittu tarkastelukulma ei sovellu aineistoon, niin tarkastelukulmaa muutetaan). Case-tutkimukset on isossa kuvassa tarkoitettu meta-analyysien tekoon.

Niissä on siis sellainen ajatus, että kun aineistoa on tarkasteltu jonkin teoreettisen kehyksen kautta, niin tutkimuksessa on jonkinlainen johtopäätös siitä, että soveltuiko viitekehys aineiston käsittelyyn. Tässä ei ole. Valittua näkökulmaa ja aineistoa ei oikein missään vaiheessa tarkastella. Todetaan vain, että valitulla kriteeristöllä vauva.fi -foorumin ketjussa esiintyy naisvihaa. Lukiessa tulee mieleen, että "no shit, Sherlock"

Tutkimuksen anti, joka myös esiintyy sekä tutkimuksesta tehdyssä esittelyssä että myös linkatussa jutussa, onkin sen alussa tehty kirjallisuusanalyysi. Aineiston ja sen käsittelytavan valinnan takia itse aineiston perusteella ei _minusta_ voi tehdä niitä johtopäätöksiä, jotka tutkimus tekee, eikä se niin teekään - se tekee ne kirjallisuusanalyysin perusteella: "Online misogyny is a pertinent social problem that requires the attention of social psychologists. It is important to identify and unpack the different forms of misogynist discourse, as it is not always expressed in extreme and obvious wording" - tätä johtopäätöstä ei tue tutkimuksessa aineisto, ei sen käsittely, vaan ainoastaan sen alun kirjallisuusanalyysi.

Sama löytyy esittelevästä artikkelista toisilla sanoilla: "Tarkastelimme tutkimuksessamme naisvihaa psykososiaalisena ilmiönä, jossa on kyse ennakkoluuloista, tunteista, toiseuttamisesta ja moraalisten ryhmärajojen rakentamisesta" - kyllä, sen kirjallisuusanalyysissa.

Sitten taas toisaalta jutussa, jossa tätä käytetään lähteenä, vedetään jo mutkat suoriksi kertomalla, että "professori Inari Sakin ja yliopistonlehtori Jari Martikaisen tutkimus on aiemmin tuonut esille, että erityisesti anonyymeilla keskustelufoorumeilla Mariniin kohdistuu erittäin räikeää naisvihaa."

Tuo mainittuhan ei pidä paikkaansa. Tutkimus ei ota siihen kantaa tai sen ei ainakaan pitäisi ottaa siihen kantaa. Se sanoo kappaleessa "8 Limitations and Conclusions", että: "An important limitation of this study concerns the nature of our data based on one thread from one online platform (Vauva.fi)."

Kyllä, niin tarkasteltiin, mutta tutkimuksesta olisi oikeasti voinut jättää koko vauva.fi -ketjun ja sen analysoinnin pois, kun siitä saatuja tuloksia ei kuitenkaan käytetty johtopäätöksiin. Jos kerran esitellään tapa kategorioida nettifoorumien misogynian muotoja, niin luonnontieteilijänä olisin odottanut tutkimuksen nimenomaan keskittyvän metodiin: kertomaan, miksi tämä metodi on tutkijoiden mielestä hyvä tapa kategorioida misogynia kommenteissa, mitä puutteita siinä nähtäisiin ja niin edelleen.

Joku voi nyt sanoa, että mitä nyt nillittää turhasta, mutta itse koen, että tämä ei ole turhasta nillittämistä. Minusta on ihan varmaa, että anonyymit nettipalstat ovat täynnä naisvihaa ja vihaa ylipäätään. Mutta minusta on tärkeää, että jos todetaan tutkimuksen näin osoittavan, niin tutkimus myös osoittaa sen.

Olen aiemminkin kritisoinut paitsi aineiston puutetta, myös sen käsittelytapaa erilaisissa tutkimuksissa. Tämä tutkimus ei ole missään tapauksessa pahimmasta päästä. Pahimmissa esimerkeissä tietysti tehdään niin, että aineistosta vedetään johtopäätöksiä, joita aineistosta ei voi vetää. Tässä se jätettiin kuriositeetiksi, joka ei vaikuttanut johtopäätöksiin.

Näen silti itse isoksi ongelmaksi tässä sen, että johtopäätöksiä ei vedetä aineistosta, vaan jostain aivan muusta. Miksi käyttää aineistoa, jos siitä ei tehdä johtopäätöksiä?

Tässä kyseisessä tutkimuksessa se on siellä välissä varmaan siksi, että tutkijat (ja tutkimuksen lukijat) voivat pöyristyä asiasta.

- - -

Lisäys: Tutkimuksista, niiden tekemisestä ja niihin liittyvästä biaksesta aloitin ketjun, jossa näistä asioista voi halutessaan keskustella:

Jatkoajan akateemiset

Kokeilin löytää keskusteluketjua yliopistosta, siellä opiskelusta, opettamisesta, tutkimuksesta ja yliopistomaailmasta ylipäätään. Jos sellainen kaikesta huolimatta oli, niin saa vinkata. Ketjuun saa ilmoittautua akateemiseksi, jos haluaa, mutta toki ketju on avoin kelle tahansa, jos jokin...

keskustelu.jatkoaika.com

 

[mjr]

En nyt ala ruotimaan syvemmin sitä, että miksi minusta esimerkiksi stereotypia ei ole kategorisesti naisvihaa. Olen jo sanonut, että esimerkiksi naisten pukeutumiseen liittyvä arvostelu voi ihan hyvin johtua siitä, että julkisuudessa olevat miehet eivät niin usein riko miehille asetettuja pukeutumisnormeja.

Oletkos muuten tullut koskaan vertailleeksi niitä normeja? Tai joku Johnson tai Tuomioja huolellisen sekavine hiuksineen - onnistuisikohan naispoliitikolta vastaava, kampaus harottaisi miljoonaan suuntaan, vaatteet olisivat huonosti istuvia ja "homssuisia"? En nyt sano, että olen suurin fani tämän pinnallisen misogynian metsästyksen suhteen, mutta silti minusta on täysi itsestäänselvyys, että sitä esiintyy runsaasti. Kuinka ei esiintyisi? On vain historiallinen silmänräpäys siitä, kun naisia vielä pidettiin käytännössä omaisuutena ja heidän elämänsä oli brutaalin kontrolloitua ja rajattua: ei sivilisaatio ja sen syvät rakenteet muutu hetkessä.

 

[Lystikäs]

Siksi miksi en pidä tällaisesta laaja-alaisesta niputtamisesta on se, että ylipäätään netin kärjistävä vaikutus on minusta ongelma. Kyllä, näkyvässä asemassa olevia naisia maalitetaan. Mutta isompi ongelma minusta on se, että kaikkia näkyvillä olevia ihmisiä maalitetaan. Naisiin kohdistuu taatusti erilaista sanankäyttöä kuin miehiin, mutta noin ratkaisujen kannalta minusta olisi hyvä erottaa se, että milloin sanankäyttö kohdistuu esimerkiksi odotuksiin, ja sitten se, milloin todellakin perusmotiivi on misogyninen: eli maalituksen kohde on maalituksen kohde siksi, että on nainen - ei siksi, että on esillä, vaan siksi, että on nainen.

Hyvä kirjoitus edellä kaiken kaikkiaan. Tätä vielä komppaisin siten, että jos haluaa laajentaa naisviha-käsitettä koskemaan myös kaikenlaisia muita negatiivisia naisten kokemia ennakkoasenteita ja stereotypioita (kuten tuossa yhdessä linkkaamassasi jutussa oli tehty), niin sama laajennus pitäisi tasapuolisuuden nimissä koskea myös miesviha-käsitettä. Miehisyys sisältää aivan saman määrän erilaisia ennakkoasenteita ja stereotypioita, jos vain löytyy tutkijaa, joka haluaa niitä analysoida - muutenkin kuin käyttäessään miesten negatiivisia stereotypioita vain esimerkkinä maskuliinisesta toksisuudesta. Jos siis kaikki naisiin kohdistuvat negaatiot väännetään naisviha-käsitteen alle (oli kyseessä viha tai pelkkä ennakkoasenne), mutta vastaavaa laajennusta ei tehdä miesviha-käsitteelle, niin totta kai naisvihaa löytyy enemmän kuin miesvihaa. Ja yleisesti ottaen ei tiedä kuinka hyväksi se on kenellekään, että luomme ilmapiiriä, jossa tuntuu esiintyvän paljon enemmän vihaa kuin sitä todellisuudessa on.

Mutta jos palataan vielä vihatunteen ytimeen sellaisena kuin se on, ja mietitään sukupuolta sen alkulähteenä, niin minun on kovin vaikea nähdä, että stereotypisesti sovinnaisemmaksi ja tasapainoisemmaksi mielletty naissukupuoli herättäisi ihmisissä sukupuolisidonnaista vihaa miessukupuolta enemmän.

 

[mjr]

Miehisyys sisältää aivan saman määrän erilaisia ennakkoasenteita ja stereotypioita, jos vain löytyy tutkijaa, joka haluaa niitä analysoida

Itse asiassa tässä suhteessa monet feminismin tulkinnat ovat olleet loistavia: vapautetaan miehet ja pojat tietystä tosi vahvoista stereotypioista ja ennakko-odotuksista, tietyistä pakkopaidoista. Lievennetään ja liudennetaan kategorioita ja vastakkaisuuksia. Vapautetaan myös miehet, ei vain naiset.

Noin muuten sanoisin, että tosiaan ei tarvitse mennä kuin tosi lyhyen matkaa menneisyyteen (ja nykyhetkessäkin suhteellisen lyhyitä matkoja toisille alueille ja toisiin kultturipiireihin), että naisia on kohdeltu brutaalisti omaisuutena ja heidän mahdollisuuksiaan vapaasti toteuttaa itseään niin ammatillisesti kuin vaikka seksuaalisesti on valtaisasti rajoitettu. Tälläinen syvä kulttuurinen rakenne ei katoa hetkessä.

Nyt jos asetut näkyvään asemaan somessa naisena lähes millä alalla tahansa niin tulet saamaan vastaasi käsittämättömän määrän sukupuolittunutta vihaa. Toki näkyvät miehetkin saavat vastaansa vihaa, mutta paljon vähemmän sukupuolittunutta. Tämä on täysi empiirinen itsestäänselvyys. Ja se liittyy kulttuurin ja yhteiskunnan syviin rakenteisiin - sekä historiallisesti ihan eilispäivänä tapahtuneeseen emansipaatioon.

Varmasti on paljon myös pinnallista misogynian löytämistä joka nurkan takaa ja sen käyttämistä jonkinlaisena ihmeellisenä tekosyynä ties mihin. Mutta ihmisen täytyy olla sokea, ja jos on vähänkin älykäs ja lukenut, niin tietoisesti sokea, ellei näe todella suurta määrää misogyniaa myös länsimaisessakin yhteiskunnassa.

 

[Euro71]

Oletkos muuten tullut koskaan vertailleeksi niitä normeja?

Jonkun verran, kyllä, mutten mitenkään järjestelmällisesti tai suunnitelmallisesti.

Tai joku Johnson tai Tuomioja huolellisen sekavine hiuksineen - onnistuisikohan naispoliitikolta vastaava, kampaus harottaisi miljoonaan suuntaan, vaatteet olisivat huonosti istuvia ja "homssuisia"?

Tuomiojan habitus on (mielestäni) vasemmistolaisen akateemisen älykön habitus. Sen "naisversiota" edustaa (tai on edustanut) ainakin mm. Li Andersson. Varmaan parempiakin esimerkkejä löytyisi, kun perehtyisi tarkemmin asiaan. Johnson on kyllä sitten omassa kategoriassaan hiuksineen(*), vaikka pukeutumistyyliltään kyllä ihan perinteinen politiikko. En ole seurannut kommentointia, mutta uskoisin, että Johnsonin hiuksista on tehty pilkkaa saman verran kuin esimerkiksi "oranssipää" Trumpista.

(*) Ihan pelkkien kuvien varassa sanoisin, että Johnsonilla on jonkinasteinen "kurittomien hiusten" syndrooma. Naisilla rentoja ja "homssuisia" hiustyylejä esiintyy todella paljon viihdetaiteilijoilla, mutta suomalaisille naispoliitiikoille ne eivät ole kovin voimallisesti rantautuneet.

Uncombable hair syndrome: Uncombable hair syndrome - Wikipedia

En nyt sano, että olen suurin fani tämän pinnallisen misogynian metsästyksen suhteen, mutta silti minusta on täysi itsestäänselvyys, että sitä esiintyy runsaasti.

Ei ole mitään epäselvyyttä, etteikö sitä esiintyisi.

On vain historiallinen silmänräpäys siitä, kun naisia vielä pidettiin käytännössä omaisuutena ja heidän elämänsä oli brutaalin kontrolloitua ja rajattua: ei sivilisaatio ja sen syvät rakenteet muutu hetkessä.

Tästä ehdittiin vääntää jo sivutolkulla aiemmin tässä ketjussa. Nyt tällä hetkellä en jaksa alkaa nostamaan aihetta ylös, mutta sanotaan vaikka naisten seksuaalisuuden kontrollointiin sen verran, että miesten seksuaalisuutta on kontrolloitu historiassa mm. oman käden oikeudella tehdyillä irtolaisten pakkokastraatiolla. Eli jos historiaan lähdetään, niin asiat pitää suhteuttaa kontekstiinsa. Mutta ei siitä nyt enempää, nyt juuri tällä hetkellä ei oikein ole intoa lähteä aihetta ruotimaan.

 

[Lystikäs]

En nyt sano, että olen suurin fani tämän pinnallisen misogynian metsästyksen suhteen, mutta silti minusta on täysi itsestäänselvyys, että sitä esiintyy runsaasti. Kuinka ei esiintyisi? On vain historiallinen silmänräpäys siitä, kun naisia vielä pidettiin käytännössä omaisuutena ja heidän elämänsä oli brutaalin kontrolloitua ja rajattua: ei sivilisaatio ja sen syvät rakenteet muutu hetkessä.

Tämä on nyt paljon isompi keskustelu kuin minkä jaksan nyt käydä, mutta todettakoon, että olen vahvasti eri mieltä käsityksestäsi naisen asemasta historiassa. Ensinnäkin - tarkastellaaksemme historiallisia asenteita, meidän on tarkasteltava niitä silloisen ajanhengen ja yhteiskuntaluokkien kautta. Ensinnäkin jos mietitään naisen arvoa historiassa, niin yhteiskunta on aina pitänyt naista arvokkaampana kuin miestä siitä yksinkertaisesta syystä, että naisen kautta yhteiskunta on voinut lisääntyä ja vahvistua. Tämän takia läpi historian, kun sivilisaatio on pyrkinyt pyyhkimään toisen sivilisaation maailmankartalta, naiset ja lapset ovat olleet ensisijainen suojelemisen kohde - ja vastaavasti mies on ollut uhrattavissa oleva voimavara. Väitän, että tänä päivänäkin yhteiskunnat - olivat kuinka tasa-arvoisia hyvänsä, sijoittaisivat miehet uhrattaviksi eturiviin sodan syttyessä, koska jälleenrakennus (synnytystalkoot) on pirun paljon tehokkaampaa naisten lukumäärän kautta. Ja tästä tullaan myös siihen, että tietty ”miehen paikka” tulee tuskin koskaan muuttumaan. Tämän sivilisaatioiden keskeisen vaiston huolehtia oman sivilisaation tulevaisuudesta ja vahvuudesta, juontaa ihan luontaisesti se sukupolvilta toisille periytynyt tarve holhota ja suojella naisia - vihollisilta ja toisinaan myös itseltään (varsinkin kristinuskon oppien mukaan). Ei siinä ole mitään sukupuolivihaa.

Ja jos pohditaan naisen elämää yhteiskunnassa, niin aatelisnaisen ja muiden naisten elämä on ollut niin erilaista keskenään, että pohdintaa pitäisi käydä myös yhteiskuntaluokan kautta. Koska suurin osa kansasta on ollut rahvasta, keskittyen lähinnä oman perhe- /kyläyksikkönsä selviämiseen, ei nämä ihmiset ole pystyneet käydä mitään sukupuolitanssia ”brutaalin kontrollin” tai holhoussuhteiden äärellä, vaan perheiden elämä on ollut päivästä toiseen selviytymistä. Varsinkin meidän historiassa naiset ovat olleet vahvassa roolissa pyörittämässä kyläyhteisöjä ja arkea, miesten ollessa pitkillä metsästysreissuilla, tukkiuitoilla, sodassa yms. Täten on mielestäni jopa loukkaavaa väittää, että naisten historiallinen panos sivilisaatioiden rakentamisessa ja ylläpitämisessä olisi ollut jotenkin alisteista miehen panokselle - vaikka tiedän toki, ettet tätä tarkoita. Ihmisellä on usein taipumus tuijottaa ylöspäin näyteikkunaan, ja historiassa se näyteikkuna on usein ollut aatelisten oppineiden näkökulma, joka koostuu tietenkin heidän omasta kuplastaan, unohtaen, että siellä on se iso rahvas populaatio, joka on samassa liemessä keskenään, ajatellen epätasa-arvoa yhteiskuntaluokkien, ei sukupuolien kesken.

Mutta tämä on tosiaan liian iso keskustelu käytäväksi, joten totean vain, että minulla on eri näkemys kuin sinulla siitä millaisessa arvossa historia on nähnyt naisen ja miehen ja siten myös asennoitunut heihin, ja erityisesti siitä, että toinen sukupuoli olisi jotenkin omistanut toisen - tai miten käsite omistaminen on muuttunut suhteessa vastuuseen vaikkapa kapitalismin myötä. Ja olen tosiaan itsekin lukenut sen verran, etten ole näitä johtopäätöksiä vetänyt lonkalta - kuten et varmaan sinäkään. Yleisesti ottaen historia on ollut erilaista paskaa suurimmalle osalle väestöä, jota sitten on voinut tulkita myöhemmin, joko nykypäivän ajanhenkeen ja asenteisiin suhteutettuna tai silloiseen ajanhenkeen suhteutettuna, tai sitten ihan jonkun muun näkökulman kautta. Mutta kuten @Euro71 tuossa edellä ehti todeta, näitä keskusteluja on käyty jo läpi tuolla edellä, enkä jaksa käydä niitä nyt tässä läpi.

 

[BigRedCat]

Oletkos muuten tullut koskaan vertailleeksi niitä normeja? Tai joku Johnson tai Tuomioja huolellisen sekavine hiuksineen - onnistuisikohan naispoliitikolta vastaava, kampaus harottaisi miljoonaan suuntaan, vaatteet olisivat huonosti istuvia ja "homssuisia"? En nyt sano, että olen suurin fani tämän pinnallisen misogynian metsästyksen suhteen, mutta silti minusta on täysi itsestäänselvyys, että sitä esiintyy runsaasti. Kuinka ei esiintyisi?

Olemme varmasti isosta kuvasta samaa mieltä, mutta kaikella kunnioituksella koen tässä harrastetun hieman kirsikoiden poimintaa kakusta. Ensinnäkin, mielestäni kertoo jotain että keksimäsi ääriesimerkit menestyneiden miespoliitikkojen epäsovinnaisesta habituksesta ovat... sekavat hiukset. Joista siis molempia on pilkattu hyvinkin kattavasti ja julkisesti.

Kenties tässä näkyy se, että mekin olemme eri ikäpolvea sillä toisaalta uskon sinun olevan monelta osin oikeassa nimenomaan kun puhutaan Tuomiojan ikäpolvesta. Kuitenkin, 2020-luvulla meillä on tuorekin esimerkki jossa nuori naispääministeri saa ylitsepursuavan positiivista globaalia huomiota pukeutumalla rennosti nahkatakkiin. Whataboutismin hengessä olisikin yhtä relevanttia kysyä, mitä luulet, onnistuisikohan esim. Sauli Niinistöltä vastaava samassa kontekstissa? Enpä usko. Salea osuvampi vertailukohta on Stubb, jota pilkattiin täysin siekailematta kun pukulinjalta lipsuttiin shortseihin asti.

Mielestäni @Euro71 osuu naulan kantaan sanoessaan, että näissä esimerkeissä on kyse normeista. On totta, että miehille ja naisille on kehittynyt historiallisesti erilaiset normit. Tästä seuraa ihan loogisesti, että naisten kohdalla nillitetään enemmän yksistä ja miesten kohdalla toisista joutavista asioista. Viimeistään Marin on kuitenkin osoittanut, että naisilla on huomattavaa liikkumatilaa ihan roolista riippumatta ilman että se heidän kannatustaan laskee. Hiusesimerkin vastapainoksi pukeutuminen on naisilla paljon vapaampaa kuin miehillä, joilla leikitään suunnilleen kravatin valinnan kokoisella hiekkalaatikolla (no, totuuden nimissä nykyään kravatin voi jättää jo poiskin). Tästä täysin joutavasta ja keinotekoisesta Wass-"kohusta" tuli väistämättä mieleen, että eikö todella esim. hihattomassa paidassa Ukrainan kriisiä kommentoiva Mika Aaltola, jonka ulkonäöstä Hesarikin koki tarpeelliseksi mainita ("pitkä ja komea mies"), herättäisi melkoisesti kommentointia? En usko, että kukaan voi rehellisesti kuvitella vastauksen olevan ei. Se, että kohua syntyy, ei siis kerro naisvihasta vaikka yksittäiset kommentit voivat sitä edustaakin. Kohua syntyy kaikenlaisesta normien rikkomisesta.

Palataan vielä esimerkkeihisi. Tuomiojan aikalainen Tarja Halonen sai myös ulkoisesta olemuksestaan melkoisesti rapaa niskaansa mutta se ei varsinaisesti hänen urakehitystään haitannut. Päinvastoin. Kuten Tuomiojalla ja Soinilla, kyseessä oli jonkinlainen tavaramerkki. Erkki oli "moppipää" ja Tarja osti vaatteet Anttilan alennusmyynneistä.

Pientä suhteellisuudentajua voisi myös herätellä kysymällä itseltään, miten nykyiset ja edelliset puolueiden puheenjohtajat ovat pukeutuneet. Onko miehille "sallittu" jotenkin vapaampi pukeutuminen, vai ovatko oikeastaan miehet lähes poikkeuksetta todella homogeenisesti ja konservatiivisesti pukeutuneita jopa suhteessa naisiin, jotka kykenevät tyylillään erottumaan varsin räikeästikin (esim. Andersson ja Marin)? Samaa voi miettiä pääministereistä. Stubb sopii molempiin kategorioihin esimerkiksi erottumisesta ja normien rikkomisesta mutta toisin kuin Marinin tapauksessa, hänelle se tuotti lähes yksinomaan negatiivista huomiota. Minun on hyvin vaikea nähdä tässä mitään naisia kahlitsevaa misogyniaa. Suomalaisten konservatiivisuutta sen sijaan kyllä.

On vain historiallinen silmänräpäys siitä, kun naisia vielä pidettiin käytännössä omaisuutena ja heidän elämänsä oli brutaalin kontrolloitua ja rajattua: ei sivilisaatio ja sen syvät rakenteet muutu hetkessä.

Tämähän on aivan totta. Pitää kuitenkin olla valmis tunnistamaan milloin ne rakenteet ovat edes paikallisesti aidosti muuttuneet. Loputtomiin ei voida toistella, että sortoa on nyt koska sitä oli joskus ennenkin. Globaalisti kuva on vielä paikoin hyvinkin synkeä, Suomessa ei mielestäni niinkään.

edit: Ääriesimerkkinä voi muuten kurkata mikä oli asiapitoisuus Petrus Pennasen arvioinnissa pienpuoluetentissä. Todella erikoinen pukeutuminen suhteessa normeihin söi aivan selvästi uskottavuutta ja se näkyi kommenteissa, joissa keskityttiin naureskelemaan sille että siivouskomerosta oli tarttunut moppi Pennasen vaatteisiin.

 

[Patarouva]

Tuli mieleen pukeutumisesta, että sen ei tarvitse olla varsinaisesti epäsopivaa, mutta jos se ei mairittele asun käyttäjää niin julkisuuden henkilö voi saada kyseenalaista huomiota.

Alli Paasikiven hihattomat asut jättivät roikkuvista käsivarsista suomen kieleen käsitteen ”allit”.

 

[EmeraldSapphire]

On myös olemassa sellainen asia kuin sisäistetty misogynia.

Omasta mielestä Wassilla oli upea asu.

Omien kokemusten perusteella naisten viha muita naisia kohtaan johtuu ennen kaikkea omasta epävarmuudesta ja yleensä myös huonosta itsetunnosta. Jos ei pysty arvostamaan itseään, silloin haluaa myös nähdä muut huonossa valossa ja mustamaalata muita pönkittääkseen omaa haurasta egoaan. Ihminen näkee muut silloin ikään kuin uhkina tai kilpailijoina. Toinen yleinen efekti on projisointi: jos näkee toisessa naisessa sellaisia piirteitä, jotka ärsyttävät itsessä, niitä piirteitä nostaa helpommin tikun nokkaan ja syyttää niistä muita.

Myönnän, että tässä on varmasti mukana opittuja huonoja käytösmalleja. Esimerkiksi jos joku toinen nainen käyttäytyy ylimielisesti tai erityisen aggressiivisesti minua kohtaan tai harrastaa narsistisen oloista manipulointia, helposti minulle tulee mieleen ainakin ajatuksen tasolla, että voi vittu mikä ämmä. Ainakin siinä mielessä minullakin esiintyy sisäistettyä misogyniaa. Esimerkiksi jos joku mies käyttäytyisi noin minua kohtaan, mieleeni tulevat haukkumasanat eivät olisi niin sukupuolisidonnaisia, vaan enemmän luokkaa, että toinen on "ääliö" tai "mulkku", mitkä eivät ole aivan yhtä sukupuolitettuja haukkumasanoja.

 

[Euro71]

Mä vielä ihan pikkuisen jatkan vaatteista ja vaatetuksen kommentoinnista.

Kun ihan primitiivisinkin heimo on vähän yksittäistä perhekuntaa laajempi, niin poikkeuksetta siellä muodostuu sääntöjä siitä, että mitä saa pitää yllä missäkin tapauksessa: ne voivat olla ihomaaleja, tatuointeja, ne voivat olla tietynlaisia kaulakoruja, sulkapäähineitä, joitain muita koristeita, hyvin monimuotoisesti. Lähes poikkeuksetta kaikkien alkuperäiskansojen keskuudessa on jokin merkki, joka kertoo heimon vanhimmasta, jonkinlaisen neuvoston puheenjohtasta, sekä usein myös jokin merkki shamaanille tai vastaavalle, heimon henkiselle johtajalle. Tärkeä huomattava asia on se, että yhteisö itse valvoo, ettei näitä merkkejä käytetä väärin (vrt. vaikka kulttuurinen omiminen, jossa muut alkavat säädellä sitä, mitä kukakin saa pukea päälleen, mitä pidetään loukkaavana, paheksuttavana yms).

Olen siis hiljalleen (noin vuodesta 95 alkaen) uponnut tarkkailemaan vaatteita ja niiden roolia. Ihan alun perin havahduin asiaan tajutessani, että teollisuudessa työpaikoille oli muodostunut "nörttiunivormu", kolmanneksi ryhmäksi valko- ja sinikaulustyöntekijöiden rinnalle, eräänlaiseksi "suunnittelutyön duunareiksi" - eivät johtoporrasta, mutteivät duunareitakaan.

Sittemmin aloin tarkkailla alakulttuureja - esimerkiksi punkkarit, rokkarit, hevarit, black metal -fanit, gootit, myös hipit, city-vihreät yms - ja miten alakulttuureille muodostuu oma "univormunsa" ja kuinka alakulttuurit sitä suojelevat. Jos haluaa aiheesta kevyen dramatisoidun "pläjäyksen", niin kannattaa katsoa elokuva "Lord of Chaos". Siinä Aarseth pilkkaa Vikernesiä feikiksi. Alakulttuureilla on siis usein oma pukeutumiskoodistonsa ja sitä myös suojellaan. Äärimmäisempänä esimerkkinä vaikka erilaisten liivijengien tapa suojella pukukoodiaan.

Jos misogynia määritellään todella laajasti eli misogyniaa on kaikenlainen naisten pukeutumisen kommentointi, niin tässä on kaksi esimerkkiä misogyniasta:

Nyt.fi | Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

Ylen Pressiklubi-ohjelman juontaja Sanna Ukkola synnytti viime perjantaina sosiaalisessa mediassa myrskyn.

www.hs.fi

Miss Helsinki -kisan järjestäjät sulkapäähinekohusta: "Ei mitään tekemistä alkukantaisten asioiden kanssa"

Miss Helsinki -kisaajien kuvissa näkyviä sulkapäähineitä on pidetty alkuperäiskansoja riistävinä. Kisaa emännöivät Martina Aitolehti ja Rosanna Kulju korostavat, että kyseessä on fantasia-asu.

www.iltalehti.fi

Voidaan siis hyvin todeta, että misogyniaa on aivan joka paikassa, ihan kaikkialla ja ihan valtaisia määriä, Saamelaisnuoret ry:tä myöten.

Mutta koska minusta sellainen määritelmä on huono, niin minusta nuo kaksi tapausta ovat hyviä malliesimerkkejä siitä, kuinka pukeutumisesta närkästytään. Valitsin tarkoituksella pari vaatetuskohua, jotka liittyvät naisiin.

Me helposti ajattelemme, että on "oikeaa", sallittua, voimauttavaa ja avartavaa närkästymistä ja sitten "huonoa", alistavaa ja pahaa närkästymistä. Siis eli: Amerikan alkuperäiskansan jäsenen närkästyminen siitä, että vaikkapa heimon päällikön merkkejä käytetään väärin on "hyvää", luterilaisen papin närkästyminen papin asujen väärästä käytöstä on "pahaa".

Näin toki voi olla: mutta pääpointti on se, että vaatteiden "väärästä" käytöstä närkästytään ja että se on hyvin universaalia. Sinun ei siis edes tarvitse olla alkuperäiskansan jäsen närkästyäksesi sulkapäähineen, lapinpuvun tai noitarummun käytöstä. Koet sen aivan järkeväksi toiminnaksi, vaikka samalla närkästyisit vaikkapa politiikkojen ahtaasta vaatekoodista ja kerrot tavoittelevasi tilannetta, jossa ihmisellä saa olla päällä mitä vain eikä kenenkään pitäisi sellaisesta närkästyä.

- - -

Tuosta Ukkola-kohusta, enpä tosiaan muistanut, että hänellehän ehdotettiin seuraavaksi päähineeksi EriKeeperiä. Muistin, että tämä sai aikaan somekuohuntaa, mutta nyt kun googlailin, niin tuli yllätyksenä, että Suvi Auvisen mielestä asiassa ei ollut mitään pahaa, päin vastoin, se paha oli Ukkolassa, jonka vuoksi yksi opettaja melkein oli ehkä saamassa potkut:

Älä twiittaa Ukkolasta, saatat saada potkut - Suvi Auvinen

Ihmisillä on yhteiskunnassa erilaisia määriä valtaa. Suhteellisen paljon valtaa on esimerkiksi Ylen…

blogit.apu.fi

On todella mielenkiintoista nyt jälkikäteen lukea, kuinka yhtäkkiä: "Vastaavia äänestyksiä on Twitter täynnä. Hannulan twiitti on ehkä ilkeä, muttei läheskään niin pahantahtoinen kuin Ukkolan alkuperäinen tempaus sulkapäähineen ja blackfacen kanssa. Hannulan tällöin vajaan parintuhannen seuraajan yleisö on myös olematon Ukkolan yleisön rinnalla. Hannulan twiitin voi nähdä näpäytyksenä Ukkolalle, mutta vastaava nokittelu on Twitterin ytimessä."

 

[mjr]

Mutta tämä on tosiaan liian iso keskustelu käytäväksi, joten totean vain, että minulla on eri näkemys kuin sinulla siitä millaisessa arvossa historia on nähnyt naisen ja miehen ja siten myös asennoitunut heihin, ja erityisesti siitä, että toinen sukupuoli olisi jotenkin omistanut toisen

Jeps, onhan meillä tosiaan hieman eri käsitys...

Yhteiskunta todellakin arvosti ja suojeli naisia 1800-luvulle asti peräti siinä määrin, että heidät oli täysin suljettu pois poliittisesta vallankäytöstä, yliopistoista, kaikista merkittävistä työelämän ja yhteiskunnan asemista. He eivät olleet täysvaltaisia oikeushenkilöitä. He olivat aviomiehensä määräys- ja kuritusvallan alaisia. Aviomiehellä oli myös täydet "aviolliset oikeudet" vaimon kehoon, ehkäisyä ei juuri ollut käytössä, avioero oli käytännössä mahdoton. Synnytyksiä saattoi tulla ihan lestadiolaisella tahdilla, lapsivuodekuolleisuus oli järkyttävällä tasolla, monet naiset kärsivät erilaisista puutostiloista ja heidän keskimääräinen elinikänsä oli selkeästi matalampi. Heitä pidettiin "heikompana" astiana, joka ei kyennyt itsenäiseen elämään.

Raiskauksen laillinen konteksti liittyi siihen, että aviomiehen tai isän omaisuutta oli loukattu ja pilattu, ei siis siihen varsinaiseen uhriin, jonka maine tahriutui automaattisesti. Alempien yhteiskuntaluokkien nuoret naiset eri palvelustöissä olivat avointa riistaa työnantajilleen ja asiakkailleen. Avioton lapsi saattoi täysin tuhota naisen aseman, lapsen selviytyi paljon helpommalla, jos sai mitään sanktioita. Naiset nähtiin Raamatun perusteella heikompana sukupuolena, jonka jäsenten tuli nöyrästi totella aviomiestään tai isäänsä - aviomies on vaimolle kuin Jeesus on seurakunnalle. Toki myös Roomassa perheenisän valta oli ehdoton ja antiikin Kreikan kautta välittyi myöskin erittäin negatiivisia käsityksiä naisista. Naisia ei yksinkertaisesti nähty tasavertaisena sukupuolena tai minkään lajin kansalaisina.

Enpä kyllä tiedä miksi ihmeessä edes kirjoitan tästä asiasta. Ikään kuin nämä seikat olisivat rationaalisesti kiistettävissä.

 

[Euro71]

Jeps, onhan meillä tosiaan hieman eri käsitys... Yhteiskunta todellakin arvosti ja suojeli naisia 1800-luvulle asti peräti siinä määrin, että heidät oli täysin suljettu pois poliittisesta vallankäytöstä...

Suomessa? Kyllä, koska Suomi oli yksinvaltaisen Venäjän autonominen osa ja sitä aiemmin sääty-yhteiskunta. Naisten lisäksi monet muutkin ryhmät oli suljettu poliittisen vallankäytön ulkopuolelle, ja säätyjen välillä oli isojakin valtaeroja. Ennen yleistä äänioikeutta 1906 vain luokkaa 10% koko kansasta oli äänioikeus.

Se mitä tällä kommentilla tarkoitan, on se, että mielestäni "cherry-pickaat" yksittäisiä asioita, joista ei oikein voi tietää, mitä aikaa tai mitä valtiota tarkoitat - tai mitä yhteiskuntaluokkaa. Jotta niistä edes voisi järjellisesti keskustella, niin pitäisi olla spesifimpi, esimerkiksi siis naisten asema Suomessa autonomian ajalla.

Mutta kuten sanottu, siitä ei ole vielä tarpeeksi aikaa kun tästä aiheesta viimeksi väännettiin, joten vielä ei jaksa aloittaa uudestaan. Joku toinen kerta, joskus myöhemmin.

 

[mjr]

Suomessa?

Länsimaissa.

 

[mjr]

Se mitä tällä kommentilla tarkoitan, on se, että mielestäni "cherry-pickaat" yksittäisiä asioita, joista ei oikein voi tietää, mitä aikaa tai mitä valtiota tarkoitat - tai mitä yhteiskuntaluokkaa. Jotta niistä edes voisi järjellisesti keskustella, niin pitäisi olla spesifimpi, esimerkiksi siis naisten asema Suomessa autonomian ajalla.

Siis esiteollinen, agraarinen yhteiskunta? Länsimaissa siihen vaikuttivat syvästi kristinuskon käsitykset, mutta myös roomalainen laki ja kreikkalainen kulttuuriperintö. Muualla maailmassa vallitsivat sitten muut uskonnot ja perinteet, mutta kokonaiskuva oli about tuo muuallakin. Toki juuri tuon 1800-luvun aikana oli menossa merkittäviä muutoksia teollistumisen ja liberalisoitumisen myötä, mutta hyvin pitkälle emansipaatio koski ensiksi lähinnä miehiä ja vain vähäisesti naisia.

 

[Euro71]

Länsimaissa siihen vaikuttivat syvästi kristinuskon käsitykset, mutta myös roomalainen laki ja kreikkalainen kulttuuriperintö. Muualla maailmassa vallitsivat sitten muut uskonnot ja perinteet, mutta kokonaiskuva oli about tuo muuallakin.

Kyllä.

Toki juuri tuon 1800-luvun aikana oli menossa merkittäviä muutoksia teollistumisen ja liberalisoitumisen myötä, mutta hyvin pitkälle emansipaatio koski ensiksi lähinnä miehiä ja vain vähäisesti naisia.

Kyllä, ja ihan ensiksi lähinnä varakkaita ja vaikutusvaltaisia miehiä. Mutta kuten sanoin, niin en oikeasti nyt jaksa alkaa tähän keskusteluun, koska se on iso keskustelu. Kuten edellisellä kerralla, niin meiltä menee ensin helposti 5-10 sivua ennen kuin saadaan pelitermein edes kortit pakasta pöydälle.

 

[Mojo]

Kaikki naispäättäjiin kohdistuva arvostelu ei ole naisvihaa, vaikka jotkut tuntuvat niin kokevankin. Katsotaan mieluummin niitä tekoja ja arvioidaan niiden mukaan.

Setämiehet sitä ja tätä, mutta molemmilla ääripäillä on varmasti parannettavaa.

Pääkirjoitus: Sanna Marinia on turha suojella huutamalla "misogyniaa"

Näkyvissä yhteiskunnallisissa tehtävissä työskentelevien kohtaama kritiikki on usein rajua ja välillä epäreiluakin, mutta aina se ei johdu sukupuolesta, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.

www.iltalehti.fi

 

[mjr]

Kyllä, ja ihan ensiksi lähinnä varakkaita ja vaikutusvaltaisia miehiä. Mutta kuten sanoin, niin en oikeasti nyt jaksa alkaa tähän keskusteluun, koska se on iso keskustelu. Kuten edellisellä kerralla, niin meiltä menee ensin helposti 5-10 sivua ennen kuin saadaan pelitermein edes kortit pakasta pöydälle.

Näinpä. Mutta sen vielä lisäisin, että tuossa luettelin ne puitteet kaikelle muulle, sen perustan. Eihän se sitä tarkoita, että elämä olisi ollut yksinomaan synkkää naisille ja että kaikki asiat olisivat olleet huonosti. Oli paljon hyviä avioliittoja, oli jotain mahdollisuuksia vaikka tulla taiteilijaksi, olla itsenäisesti varakas ja poliittisesti vaikutusvaltainen (lähinnä toki miesten kautta, vaimona, äitinä tai rakastajatterena). Juuri mitkään inhimilliset olosuhteet eivät ole täydellisen synkkiä.

Mutta lähtökohta sukupuolten asemalle oli empiirisesti se minkä kuvasin. Ja toki valtaosa miehistä eli sääty-yhteiskunnassa kurjissa olosuhteissa. Mutta he olivat kuitenkin perheidensä päitä, jolla oli täysi määräys- ja kurittamisvalta, aviolliset oikeudet vaimonsa kehoon sekä tietous siitä, että he kuuluivat siihen parempaan sukupuoleen, eivätkä olleet heikompia astioita, joiden toimesta koko ihmiskunta oli syöksetty pois paratiisista.

 

[Euro71]

Mutta sen vielä lisäisin, että tuossa luettelin ne puitteet kaikelle muulle, sen perustan.

Juuri tästä me sivutolkulla keskusteltiin, että mikä se perusta on. On ihan selvä, että tasa-arvoa siinä muodossa kuin nyky-Suomessa ei valtaosassa yhteiskuntia voinut millään olla. Yhteiskunnat olivat pääosin sotilasdiktatuureja. Valtaerot yhteiskuntaluokkien välillä olivat isot - toki ajasta ja paikasta riippuen - ja yhteiskuntaluokka oli periytyvä.

Ajalla, jolloin ei ollut nyky-Suomen kasvotonta koneistoa huolehtimassa terveydestäsi ja fyysisestä koskemattomuudestasi, oma turvallisuutesi oli pitkälti kiinni siitä, ketä sinun puolellasi oli. Miesten fysiologisia ominaisuuksia arvostettiin tästä syystä eri tavalla kuin nyky-Suomessa.

Valtaosa historian väestöstä, 90% tai yli, oli omavaraisia pienviljelijöitä ja heillä elämän ensisijainen huoli oli ravinto ja sen riittävyys. Se oli valtaosalle väestöstä se suurin sota ja tärkein taistelu, ja sitä vastustavalla rintamalla naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.

 

[mjr]

ja sitä vastustavalla rintamalla naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.

No, toisella oli oikeus raiskata toinen, määrätä hänen elämästään, kurittaa tätä ruumiillisesti. Syntyvyydensäännöstelyä ei käytännössä ollut niin toinen saattoi joutua vuosittain todelliseen hengenvaaraan - sekä toki jatkuvat raskaudet, huono ravinto jne. heikensivät muutenkin terveyttä. Heille myös kirkossa kerrottiin sunnuntaisin, että mies on naisen pää niin kuin Kristus on seurakunnan pää. Mutta, toki tämän lisäksi, ihan tasa-arvoista.

edit: Eikä tosiaan kannata keskustella enempää - ellet näe näitä sangen olennaisia rakenteita niin sitten et näe.

edit2: Ja tosiaan outoa kun tähän sukupuolisen tasa-arvon onnelaan alkoi levitä teollistuminen ja liberalismi niin se ei alkuun koskenut naisia, miksi? Täydellinen sulkeminen ulos pois yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, ei pääsyä korkeimpaan koulutukseen, ei lääkäreiksi, ei lakimiehiksi, ei professoreiksi, ei äänioikeutta, ei täyttä omistusoikeutta, ei täyttä oikeuskelpoisuutta, ei avioeroa, ei syntyvyydensäännöstelyn hyväksymistä, ei raiskausta avioliitossa. Etc. etc. ad infinitum et nauseam. Miksi ihmeessä kun taustana oli tämä toki köyhä mutta sentään edes sukupuolisesti jotenkin olennaisesti tai pohjimmiltaan "tasa-arvoinen" agraariyhteiskunta?? Ei hyvää päivää että tämä setti on järjetöntä ja ihmeellistä anti-liberaalia parhain päin selittelyä. Ottaa kituumihin!

 

[finnjewel]

Siis esiteollinen, agraarinen yhteiskunta? Länsimaissa siihen vaikuttivat syvästi kristinuskon käsitykset, mutta myös roomalainen laki ja kreikkalainen kulttuuriperintö. Muualla maailmassa vallitsivat sitten muut uskonnot ja perinteet, mutta kokonaiskuva oli about tuo muuallakin. Toki juuri tuon 1800-luvun aikana oli menossa merkittäviä muutoksia teollistumisen ja liberalisoitumisen myötä, mutta hyvin pitkälle emansipaatio koski ensiksi lähinnä miehiä ja vain vähäisesti naisia.

Jotenkin tuntuu siltä, että uskonnoilla ja perinteillä on yhä erinomaisen suuri vaikutusvalta suuressa osassa maailmaa. Huolimatta tekniikan ja kaupankäynnin kehityksestä.