Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[Euro71]

Aika odotettua:

Parrakas lihaskimppu ilmestyi naisten kilpailuun – murskasi aiemman ennätyksen

Kanadassa on noussut äläkkä, kun parrakas voimanostaja Avi Silverberg osallistui naisten kilpailuun ja murskasi aiemman Albertan naisten penkkipunnerrusennätyksen, New York Post kertoo.

www.mtvuutiset.fi

Silverbergin osallistumista pidetään siis kannanottona Kanadan naisten sarjan osallistumisedellytyksiin. Huomionarvoista on, että edellisen ennätyksen haltija on transnainen; jossain tämän ketjun syövereissä olen sanonut, että tämä osallistumisoikeus tulee olemaan kipeä asia voima- ja kamppailu-urheilussa.

Keskustelu lajiliitoissa siis tullee jatkumaan.

 

[Punch]

Pakko myöntää, nauroin. Tämähän on jo South Parkia parhaimmillaan.

 

[paki77]

Aika odotettua:

Parrakas lihaskimppu ilmestyi naisten kilpailuun – murskasi aiemman ennätyksen

Kanadassa on noussut äläkkä, kun parrakas voimanostaja Avi Silverberg osallistui naisten kilpailuun ja murskasi aiemman Albertan naisten penkkipunnerrusennätyksen, New York Post kertoo.

www.mtvuutiset.fi

Silverbergin osallistumista pidetään siis kannanottona Kanadan naisten sarjan osallistumisedellytyksiin. Huomionarvoista on, että edellisen ennätyksen haltija on transnainen; jossain tämän ketjun syövereissä olen sanonut, että tämä osallistumisoikeus tulee olemaan kipeä asia voima- ja kamppailu-urheilussa.

Keskustelu lajiliitoissa siis tullee jatkumaan.

Ei kai tuossa, tätä vihervasemmisto haluaa. Toivottavasti tuokin nainen voimaantui rikottuaan ennätyksen yli 40 kilolla!

 

[Euro71]

Pakko myöntää, nauroin. Tämähän on jo South Parkia parhaimmillaan.

Tavallaan, mutta kyllä tässä Silverberg ihan selkeästi protestoi tätä Kanadan lajiliiton päätöstä siitä, että naisten sarjaan saa osallistua identiteetin perusteella. En epäile ollenkaan, etteikö mainittu entisen ennätyksen haltija Anne Andres koe tätä henkilökohtaisena hyökkäyksenä itseään kohtaan, mutta silti näen Silverbergin kritiikin terän enemmän osoittamassa lajiliittoa kohtaan.

Minusta ihan asiallinen protesti. Ei vahingoita ketään, ei puhu törkeitä, vaan protestointia tavallaan puhtaimmillaan.

Ei kai tuossa, tätä vihervasemmisto haluaa. Toivottavasti tuokin nainen voimaantui rikottuaan ennätyksen yli 40 kilolla!

Olen täällä sanonut, että elän eräänlaisessa punavihreässä kuplassa. Tämä transnaisten osallistumisoikeus naisten sarjoihin on heille ihmisoikeuskysymys. Heidän mielestään kielto tarkoittaa ihmisoikeuksien riistämistä. Tämä keskustelu on silloin tällöin roihunnut kovinkin voimakkaana lähipiirissäni(*), ja mukaan on nostettu yhtä jos toistakin tutkimusta. Tässä ketjussa olen perkannut hyvinkin paljon sitä, miksi urheilusarjat eivät ole kiinni identiteetistä - päin vastoin, ne ovat hyvinkin identiteettineutraaleja! - ja miksi tutkimukset esimerkiksi hormonihoitojen aloittamisesta ja sitä kautta suorituskyvyn laskemisesta ovat sillä tavalla nollatutkimuksia, että asiasta on kokemusta tuhansia vuosia. Syy, miksi identiteettiasioita ajavat ihmiset eivät tuota faktaa huomaa, on se, että he eivät osaa yhdistää kahta pistettä toisiinsa, koska se olisi poliittisesti epäkorrektia.

(*) Esimerkiksi olympialaisten yhteydessä Laurel Hubbardin tapauksessa, ja jo sitä ennen, kun muutamaa vuotta aiemmin hänen kilpakumppaninsa kritisoivat kovasti Hubbardin osallistumista painonnostokisoihin, ja heitä syytettiin transfoobikoiksi. Koetin silloin kertoa, ettei kyse ole transfobiasta.

 

[Luther Maddox]

Siis hetkinen, mitenkä tuossa sarjassa tuo osallistuminen oikein tapahtuu? Se vähä mitä tiedän aiheesta on että mikäli siis kilpailusarja on minkään dopingtestauksen piirissä, niin silloin käytännössä jos osallistut naisten sarjaan ja jos T-arvosi huitelee jossain miehelle ominaisissa arvoissa, niin se tulkitaan positiiviseksi dopingnäytteeksi, johtui arvot dopingaineista tai ei. Aikamoinen lamppu varmaan syttynyt pään päällä kun ovat tehneet johtopäätöksen että testosteroni parantaa suorituskykyä, varsinkin lajissa missä jopa harrastelijatasolla PED:t ovat ihan arkipäivää.

 

[Osmo Rapeli]

Siis hetkinen, mitenkä tuossa sarjassa tuo osallistuminen oikein tapahtuu? Se vähä mitä tiedän aiheesta on että mikäli siis kilpailusarja on minkään dopingtestauksen piirissä, niin silloin käytännössä jos osallistut naisten sarjaan ja jos T-arvosi huitelee jossain miehelle ominaisissa arvoissa, niin se tulkitaan positiiviseksi dopingnäytteeksi, johtui arvot dopingaineista tai ei. Aikamoinen lamppu varmaan syttynyt pään päällä kun ovat tehneet johtopäätöksen että testosteroni parantaa suorituskykyä, varsinkin lajissa missä jopa harrastelijatasolla PED:t ovat ihan arkipäivää.

Vain ilmoittautumisella oli väliä. Siellä nyt opetellaan ja haeskellaan, eivätköhän nuo sopivat kriteerit kantapään kautta löydy.

Lainaus jutusta:

Hormonihoitoa tai korjausleikkausta ei vaadita.

Aika normaalia, että uusien asioiden tullessa ensin nähdään joku ylilyönti suuntaan, sitten toiseen, ja lopulta uusiin asioihin löydetään ja totutaan sopivat kriteerit.

 

[Euro71]

Vain ilmoittautumisella oli väliä. Siellä nyt opetellaan ja haeskellaan, eivätköhän nuo sopivat kriteerit kantapään kautta löydy.

Juuri näin.

Aika normaalia, että uusien asioiden tullessa ensin nähdään joku ylilyönti suuntaan, sitten toiseen, ja lopulta uusiin asioihin löydetään ja totutaan sopivat kriteerit.

Kyllä. Tätä samaa asiaa on käyty läpi yhden jos toisenkin lääketieteen tai muun vastaavan tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Siis esimerkiksi pelkästään jo doping-testit ovat seurausta siitä, että lääketieteen kehittyminen aiheutti tarpeen rajoittaa sitä, millä keinoilla kilpaillaan.

 

[Euro71]

Aika normaalia, että uusien asioiden tullessa ensin nähdään joku ylilyönti suuntaan, sitten toiseen, ja lopulta uusiin asioihin löydetään ja totutaan sopivat kriteerit.

Mä nyt avaan oman kuplani juttua tästä asiasta tämän verran.

Mun mielestä on surkeaa, että joudun höykkyytyksen kohteeksi sanoessani, että esimerkiksi vaikkapa Hubbardilla oli iso fysiologinen etu puolellaan (vaihtaessaan sukupuolta n. 35-vuotiaana), ja ne ihmiset, jotka mua tästä höykkyyttävät, joko aloittavat tai lopettavat kommenttinsa suurin piirtein sanoihin: "Minähän itse en välitä urheilusta pätkääkään. En seuraa, ei kiinnosta."

Sitten toinen asia on se, että ainakin omassa kuplassa tätä urheilusarjojen vaihtamista fysiologiasta identiteettiin puolustavat eniten ihmiset, jotka eivät harrasta urheilua, ja joilla on aika hatara käsitys miesten ja naisten fysiologisista eroista suhteessa esimerkiksi vaikkapa kokoon, voimaan ja voimantuottoon. Kun itse olen harrastaunut sekä kamppailua että voimailua sekaryhmissä, niin voin sanoa sen, että (1) kyllä, on olemassa vahvoja naisia, ja kun itse kuulun vähän hintelämpiin miehiin, niin sekaryhmässä kuulun sarjaan poikkeuksellisen vahvat naiset, (2) niitä mun mittaisia, painoisia ja vahvuisia naisia ei ole kovin kauhean paljoa, ja (3) kun puhutaan sitten vahvoista miehistä, niin tulokset ovat kieltämättä ihan toiselta planeetalta.

Tuohon viimeiseen kohtaan joku omasta kuplastani joskus mua ojensi, että nyt kokeilet "alentaa ylentämällä" tjsp. Mutta kyllä se, mitä treeneissä näen, kertoo sen, että miesten ja naisten välillä on voimassa sellainen ero, jota on todella, todella vaikea kuroa millään umpeen. Ja varsinkin ylävartalon voimassa.

 

[Everton]

Vain ilmoittautumisella oli väliä. Siellä nyt opetellaan ja haeskellaan, eivätköhän nuo sopivat kriteerit kantapään kautta löydy.

Mun mielestä tässä asiassa ollaan vähän liiankin varovaisia, ettei syrjittäisi tai loukattaisi vähemmistöjä. Mikä onkin tietenkin oikea lähtökohta lähes kaikkeen. Mutta kilpaurheilu on vähän toinen juttu.

Seksuaalisuus ei ole sellainen asia, minkä voisi valita. Se on ihan fakta.

Sen sijaan se on valinta-asia, että haluaako satsata ja olla huippu-urheilija. Jos haluaa, niin siinä tapauksessa on tehtävä joka tapauksessa isoja valintoja ja kovia uhrauksia.

Ei ole missään nimessä tarkoitus vähätellä esimerkiksi seksuaali-identiteetin merkitystä tai väittää että nämä olisivat sen kanssa suoraan vertailukelpoisia asioita, mutta kyllä moni heterourheilijakin joutuu tekemään merkittäviä päätöksiä. Esimerkiksi: voiko tulla raskaaksi, jos haluaa jatkaa huippu-urheilua, vai onko lastenteon kanssa odotettava urheilu-uran päättymistä. Tai onko mahdollista opiskella?

Huippu-urheilu ei tule olemaan tasapuolisesti mahdollista kaikille, vaikka siihen kuinka pyrittäisiin. Se on kovaa peliä ja monesti ne, ketkä pärjäävät parhaiten, ovat joutuneet maksamaan menestyksestään myös kovan hinnan.

 

[Euro71]

Sen sijaan se on valinta-asia, että haluaako satsata ja olla huippu-urheilija. Jos haluaa, niin siinä tapauksessa on tehtävä joka tapauksessa isoja valintoja ja kovia uhrauksia.

Kyllä, ja kuten olen sanonut, niin kilpaurheilun voi lopettaa ihan mikä tahansa lääketieteellinen syy. On ihan varmasti totta, että jos sulle on vaikkapa 80-kiloisena nyrkkeilijänä tehty polvi- tai selkäleikkaus, niin se sarja, jossa saattaisit pärjätä sen jäljiltä olisi esimerkiksi 65-kiloisten sarja. Silti se sarja on sulta suljettu.

Lääketieteellinen diagnoosi, lääketieteelliset operaatiot - liittyen esimerkiksi kivessyöpään ja siihen hoitona käytettyyn testosteronihoitoon - eivät silti tavallisesti ole olleet syitä vaihtaa sarjaa.

 

[finnjewel]

Ei ole missään nimessä tarkoitus vähätellä esimerkiksi seksuaali-identiteetin merkitystä tai väittää että nämä olisivat sen kanssa suoraan vertailukelpoisia asioita, mutta kyllä moni heterourheilijakin joutuu tekemään merkittäviä päätöksiä. Esimerkiksi: voiko tulla raskaaksi, jos haluaa jatkaa huippu-urheilua, vai onko lastenteon kanssa odotettava urheilu-uran päättymistä.

Varsinkin itänaapurissamme ja muissa kansandemokratioissa on kokeiltu huippu-urheilijoiden tahallista raskautta ja äitiyttä tarkoituksena parantaa suorituskykyä. Ainakin hiihtourheilussa ym. kestävyyslajeissa jonkinlaisia positiivisia (pun intended) tuloksia on saatu.

 

[mjr]

Mä nyt avaan oman kuplani juttua tästä asiasta tämän verran.

Mun mielestä on surkeaa, että joudun höykkyytyksen kohteeksi sanoessani, että esimerkiksi vaikkapa Hubbardilla oli iso fysiologinen etu puolellaan (vaihtaessaan sukupuolta n. 35-vuotiaana), ja ne ihmiset, jotka mua tästä höykkyyttävät, joko aloittavat tai lopettavat kommenttinsa suurin piirtein sanoihin: "Minähän itse en välitä urheilusta pätkääkään. En seuraa, ei kiinnosta."

No joudutpas olemaan omalaatuisessa kuplassa - minulla kai sitten on jonkinlainen common sense -liberaali kupla, jossa aihepiiri ei sinänsä ihan kauheasti kiinnosta, mutta urheilua kyllä seurataan melko taajalti ja nähdään haastavina nämä kysymykset. Höykytykseltä siis välttyy.

 

[Osmo Rapeli]

Pari sanaa misogyniasta.

Marin-ketjussa on pari kertaa käsitelty OT-vääntöihin ja rikepisteisiin asti tätä naisvihan määrittelyä. Ensin esitettiin ajatuksia, joissa sanoja itse päättää sukupuolisidonnaisten termien tarkoituksen irrallaan historiasta ja todellisuutta.

Näinhän kaikkivoipana ja todellisuudesta irrallisena hahmona yksilö ei voi toimia. Yksinkertaisimmillaan kokonaisuus menee näin: sukupuolisidonnaisten termien käyttö yhteydessä, jossa henkilöä vähätellään, esitetään heikompana tai muuten alennetaan, on osa verkossa esiintyvää naisvihaa.

Tällaisia termejä ovat mm. hamekangas, prinsessa, tytöttely, vaatimattomampaan työhön viittaaminen vähättelevässä yhteydessä ja niin edelleen. Suurimmassa osassa näitä käyttötapoja kohteen sukupuolella ei ole väliä.

Lainauksessa esiintyvä logiikka on sitten se toinen virheellinen esimerkki.

Eli ongelma ei olekaan misogynia vaan...

Niin, se politiikka itsessään.

Ajatusmalli, jossa naisvihaa ei ole, koska sukupuoleen sidottu vähättely ja alentaminen eivät kohdistu kaikkiin naisiin, kannattaa testata esimerkiksi rasismilla tai koulukiusaamisella. Jani-Petteriä ei kiusata, koska muita luokkalaisia ei kiusata...
Kuka sitten ylittää missäkin rajan, on moniulotteisemman ja vähemmän mustavalkoisen käsittelyn paikka ja yksi erinomainen teksti löytyy täältä: "Mene kotiin kasvamaan" – pääministerin julkisuuskuva ja misogynia – Politiikasta

Eli iso osa Jatkoajankin kriitikoista osaa ihan oikeasti kritisoida politiikkaa, mutta aina kannattaa tarkastella omia motiiveja ja tapaa toimia.

Lainaukset yo. artikkelista:

Nykytutkimuksessa misogynialla ei tarkoitetakaan ainoastaan naisiin kohdistuvia vihanpurkauksia. Siksi myöskään Marinin juhlavideoiden nettikommentointia ei voi sivuuttaa toteamalla, etteivät kaikki hänen sosiaalisen median kuvastoaan kritisoineet ihmiset tietenkään vihaa naisia. Misogynia viittaa laajempaan asenteiden, tunteiden ja toimintamekanismien kokonaisuuteen, jota ylläpidetään erilaisten tunnereaktioiden, ilmausten ja perusteluiden avulla.

Misogynian eri ulottuvuudet limittyvät usein toisiinsa, ja ne voivat ilmetä joko yhdessä tai erikseen. Yksi tapa ryhmitellä misogynian eri puolia on erottaa toisistaan vihamielisiin tunteisiin perustuva ja halveksuva misogynia.

Näiden lisäksi misogynialle on ominaista kaksijakoiset käsitykset naisista sekä pyrkimys ”asettaa naiset takaisin paikalleen”. Seuraavassa käsittelen tarkemmin näitä neljää misogynian osa-aluetta – vihamielisyyttä, halveksuntaa, kaksijakoisuutta ja paikoilleen palauttamista – Mariniin kohdistuvan kommentoinnin kannalta.

Marinin juhlintakohun jälkeen sosiaalisen median kommenttikentistä on löytynyt lukematon määrä postauksia, joissa pääministeriin viitataan vain ja ainoastaan Instagram-kuningattarena, narkkarina tai epäkypsänä tyttönä. Toisaalta Marinin siis toistetaan olevan vain tyhjä julkkis ja bilettäjä, mutta – ristiriitaista kyllä – hänen kerrotaan olevan myös manipuloiva, kultin ympärilleen kerännyt noita ja koko kansakuntaa uhkaava toimija.

Marinin juhlimisen julkinen paheksunta ei johtunut niinkään siitä, että kuvat pääministerin yksityiselämästä vuosivat julkisuuteen. Ennemminkin ärtymystä herätti tietyn tyylisen ja eleisen yksityisyyden ryöpsähtäminen väärään kontekstiin.

Julkisen keskustelun kehittymistä ja informaatiovaikuttamista ajatellen on tärkeää oppia tunnistamaan mekanismeja, joiden avulla misogynia toimii. Misogynia liittyy olennaisesti pyrkimyksiin käyttää valtaa, saada sitä tai pitää valtaa itsellään. Tällaiset pyrkimykset voivat koskea monenlaisia ihmisiä sukupuolesta riippumatta.

Tuossa vielä toinen ihan hyvä juttu naisvihasta.

"Et ole kuin muut tytöt" – näin naisviha näkyy kommenteissa, jotka voivat ensin kuulostaa lähes harmittomilta

Naisviha kuuluu arkisissa puhetavoissa. Pyysimme asiantuntijoita kommentoimaan julkisuudessa kuultuja lausahduksia naisista.

anna.fi

 

[Osmo Rapeli]

Kun nyt minua lainattiin niin ota nyt edes se koko lainausketju, jotta kaikki tietävät missä mennään:

Siirrettiin maalitolpat, maailmassa kaikki hyvin.

Vaihdoit oudosti viestien järjestystä. Viestistä pääsee kyllä nuolta klikkaamalla näkemään ne kaikki kyseiseen ketjuun. Kysyttyäni yllä lainatun kysymyksen (toiselle nimimerkille) esitit muiden naispoliitikkojen menestyksen jonkinlaisena todisteena siitä, että Sanna Mariniin ei ole kohdistunut naisvihaa.

 

[Wild-Chester]

Tätä misogyniaa Marinin kohdalla on huudeltu kyllästymiseen saakka. Hän aivan taatusti kohtasi misogyniaa, kyllä. Minusta kuitenkin mielenkiintoisempi aihe olisi tietää kuinka paljon hän HYÖTYI demografisesta asemastaan. Nämä ovat tietysti täysin ajatusleikkejä, mutta millaista palautetta esimerkiksi pääministeri Antti Häkkänen olisi saanut jos hän olisi yksityiselämänsä olisi vuotanut samalla tavalla julkisuuteen.
Nuorehko, komea kokoomuksen oikeaa laitaa edustava "kapitalistisika", kaikella tavoilla siis Marinin vastine mutta edustaa vastakkaista politiikkaa ja sukupuolta.
Olisiko seurapiiri ja sometähtien kanssa villisti bailaava Häkkänen saanut ulkomaita myöten Keep on dancin' Antti tsemppiviestejä.
Tai kuinka paljon ylipäätään Marinin valtavasta suosiosta perustuu hänen sukupuoleensa, ulkonäköönsä ja ikäänsä? Kumpi painaa enemmän, haitat vai hyödyt?

 

[Osmo Rapeli]

Totta, järjestys oli väärä mutta eipä tuo sen paremmaksi muutu. Korjasin (aiemmin viestit kolme ja neljä olivat väärinpäin).

Naisvihan tulisi käsittääkseni tarkoittaa sitä että se kohdistuisi NAISIIN. Eivätkö Purra tai Valtonen ole sitten naisia? Oletko harkinnut keltaisen lehdistön tippaamista?

Tuossa aiemmassa postauksessa ja sen linkeissä käydään melko kattavasti perusolemukseltaan aika yksinkertaista asiaa läpi. Misogynia on asenne. Ei se automaattisesti ilmene tai kohdistu tekoina kaikkiin naisiin. Eikä aina tekona suoraan edes naisiin, vaan vaikkapa Sidney Crosbyyn. Koulukiusaaja ei kiusaa kaikkia koulussa.

On paljon paskoja juttuja, jotka muuttuvat ongelmaksi sitten kun ne realisoituvat teoiksi.

Tätä misogyniaa Marinin kohdalla on huudeltu kyllästymiseen saakka. Hän aivan taatusti kohtasi misogyniaa, kyllä. Minusta kuitenkin mielenkiintoisempi aihe olisi tietää kuinka paljon hän HYÖTYI demografisesta asemastaan. Nämä ovat tietysti täysin ajatusleikkejä, mutta millaista palautetta esimerkiksi pääministeri Antti Häkkänen olisi saanut jos hän olisi yksityiselämänsä olisi vuotanut samalla tavalla julkisuuteen.
Nuorehko, komea kokoomuksen oikeaa laitaa edustava "kapitalistisika", kaikella tavoilla siis Marinin vastine mutta edustaa vastakkaista politiikkaa ja sukupuolta.
Olisiko seurapiiri ja sometähtien kanssa villisti bailaava Häkkänen saanut ulkomaita myöten Keep on dancin' Antti tsemppiviestejä.
Tai kuinka paljon ylipäätään Marinin valtavasta suosiosta perustuu hänen sukupuoleensa, ulkonäköönsä ja ikäänsä? Kumpi painaa enemmän, haitat vai hyödyt?

Hyödyt ja hypoteettinen ongelma ovat mielenkiintoisempia kuin todelliseen ongelmaan puuttuminen ja asenteen kitkeminen. Oikeastaan ongelmaan ei tarvitse edes puuttua, sillä sukupuoleen, ulkonäköön ja ikään liittyy myös hyötyjä? Ei tuo oikein hyvältä kuulosta.

Häkkäsen hypoteettiseen ongelmaan on helppo vastata, ja kokonaisuutena sitä käsitellään tuossa linkkaamassani artikkelissa. Myös hän voisi kohdata epäasiallista kohtelua bailaamisesta. Myös siinä voisi olla sukupuoleen liittyviä piirteitä. Myös Häkkäsen tytöttely ja prinsessaksi nimittely olisivat misogyniaa. Mutta menikö tämä nyt whataboutismin puolelle?

 

[Beltran]

Tuossa aiemmassa postauksessa ja sen linkeissä käydään melko kattavasti perusolemukseltaan aika yksinkertaista asiaa läpi. Misogynia on asenne. Ei se automaattisesti ilmene tai kohdistu tekoina kaikkiin naisiin. Eikä aina tekona suoraan edes naisiin, vaan vaikkapa Sidney Crosbyyn. Koulukiusaaja ei kiusaa kaikkia koulussa.

On paljon paskoja juttuja, jotka muuttuvat ongelmaksi sitten kun ne realisoituvat teoiksi.



Hyödyt ja hypoteettinen ongelma ovat mielenkiintoisempia kuin todelliseen ongelmaan puuttuminen ja asenteen kitkeminen. Oikeastaan ongelmaan ei tarvitse edes puuttua, sillä sukupuoleen, ulkonäköön ja ikään liittyy myös hyötyjä? Ei tuo oikein hyvältä kuulosta.

Häkkäsen hypoteettiseen ongelmaan on helppo vastata, ja kokonaisuutena sitä käsitellään tuossa linkkaamassani artikkelissa. Myös hän voisi kohdata epäasiallista kohtelua bailaamisesta. Myös siinä voisi olla sukupuoleen liittyviä piirteitä. Myös Häkkäsen tytöttely ja prinsessaksi nimittely olisivat misogyniaa. Mutta menikö tämä nyt whataboutismin puolelle?

Pitäisi päästä ihmisen pään sisään tietääkseen onko solvaajan syy solvaukseen misogynia vaiko joku muu tarve solvata. Muistan erään tapauksen kun päiväsaikaan kävelin erään baarin ohi jonka edustalla istuskeli pienoinen joukko miehiä päiväkaljalla. Tuli heti fiilis että tuo porukka haluaa joko haastaa riitaa tai ainakin huudella solvauksia kelle tahansa ohikulkijalle. Huusivat minullekin jotakin, ilmeisesti ulkonäössäni ei sattunut olemaan mitään suuresti huomiota kiinnittävää joten huudot oli tyyliin "vtun luuseri" tai vastaavaa. En jäänyt sen kummemmin kuuntelemaan mutta tapahtuma painui kuitenkin mieleeni.

Selvyyden vuoksi sanon olevani mies ja jos porukka olisi nimitellyt minua tyttöseksi taikka prinsessaksi niin kyse olisi ollut misogyniasta, muussa tapauksessa vain lähinnä solvailuista? Minun oma käsitykseni on että miesjoukko halusi solvailla ja käyttivät niitä sanoja joita nyt sattui tulemaan mieleen. Mulla on myös sellainen käsitys että jos joku haluaa solvata vaikkapa Sanna Marinia tai Antti Häkkästä, on jokseenkin samantekevää käyttääkö hän sanaa "prinsessa" vai "typerys" koska ajatus solvaajan pään sisällä voi kumpaakin solvaussanaa käyttäessä olla jokseenkin sama. En lähtisi erittelemään tapauksia eri kategorioihin.

 

[Euro71]

...Ajatusmalli, jossa naisvihaa ei ole, koska sukupuoleen sidottu vähättely ja alentaminen eivät kohdistu kaikkiin naisiin, kannattaa testata esimerkiksi rasismilla tai koulukiusaamisella. Jani-Petteriä ei kiusata, koska muita luokkalaisia ei kiusata...
Kuka sitten ylittää missäkin rajan, on moniulotteisemman ja vähemmän mustavalkoisen käsittelyn paikka ja yksi erinomainen teksti löytyy täältä: "Mene kotiin kasvamaan" – pääministerin julkisuuskuva ja misogynia – Politiikasta

...Lainaukset yo. artikkelista:

"Nykytutkimuksessa misogynialla ei tarkoitetakaan ainoastaan naisiin kohdistuvia vihanpurkauksia. Siksi myöskään Marinin juhlavideoiden nettikommentointia ei voi sivuuttaa toteamalla, etteivät kaikki hänen sosiaalisen median kuvastoaan kritisoineet ihmiset tietenkään vihaa naisia. Misogynia viittaa laajempaan asenteiden, tunteiden ja toimintamekanismien kokonaisuuteen, jota ylläpidetään erilaisten tunnereaktioiden, ilmausten ja perusteluiden avulla."

Tuossa aiemmassa postauksessa ja sen linkeissä käydään melko kattavasti perusolemukseltaan aika yksinkertaista asiaa läpi. Misogynia on asenne. Ei se automaattisesti ilmene tai kohdistu tekoina kaikkiin naisiin. Eikä aina tekona suoraan edes naisiin, vaan vaikkapa Sidney Crosbyyn. Koulukiusaaja ei kiusaa kaikkia koulussa.

Luin sekä jutun, tutkimuksesta tehdyn esittelyn että itse tutkimuksen. Nyt täytyy sanoa, että ei ole mikään ihme, jos vaikkapa täällä keskustelupalstalla ihmiset puhuvat ohi toisistaan puhuessaan vaikkapa misogyniasta. Tutkimuksen tekijät ovat määritelleet tutkimukseensa misogynia-termiä soveltamalla useaa eri lähteistä kaivettua määritelmää, esim. Wetherell (2012), Saresma et al (2021), Moloney & Love (2018) jne.

Tuo esitetty määritelmä on todella lavea. Sen alle voi laittaa lähes mitä tahansa joko naiseen kohdistettua arvostelua tai sitten arvostelua, johon liitetään naisiin liitettyjä termejä. Tutkijat itsekin toteavat, että misogynian perusmääritelmä on suppeampi: "Vaikeus tunnistaa misogyniaa johtuu osaksi sen kapeasta suomenkielisestä sanakirjamääritelmästä."

Kritisoin tässä nyt tutkijoita itseään: onko todellakin niin, että misogynian suppea määritelmä vaikeuttaa sen tunnistamista, vai onko sillä tavalla, että tutkijoiden kannattaisi harkita määritelmän laventamisen sijaan vaikkapa jonkin kattotermin johtamista? Määritelmän muuttaminen - tai ylipäätään se, että eri tutkimuksissa termi on määritelty eri tavalla - vaikeuttaa huomattavasti kommunikointia.

Itse tutkimuksessa tämä on selkeää, siinä kun ensimmäisenä kerrotaan, miten tässä tutkimuksessa mitäkin termiä käytetään. Mutta sitten kun aiheesta tehdään vaikkapa lehtijuttu, niin siellähän ei enää määritelmää ole mukana ja sanoma hämärtyy.

Olen törmännyt tähän ilmiöön aiemminkin. Ateismi, feminismi, uskonto, moni muu termi on tehty liikkuvaksi maaliksi, joka muuttuu tavoitteen ja tarkoituksen mukaan. On todella haastavaa keskustella, kun ihmiset vaikkapa kertovat, kuinka rotu tai sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio. Kun sitten jäljittää asiaa, että mistä tällainen fakta on peräisin, niin sieltä loppupäästä löytyy artikkeleita, joissa todetaan vaikkapa näin, että "tässä artikkelissa tarkastelen rotua sosiaalisena konstruktiona"(*). Sisältö muuttuu huomattavasti!

(*) Tai itse asiassa ainakin Helsingin naistutkimuksen laitoksella vaikuttaa muutamien juttujen perusteella ainakin joillain olevan tapana laittaa näkökulma toteavaan muotoon eli "tämän artikkelin näkökulma on: rotu on sosiaalinen konstruktio", jolloin tuo toteava näkökulma siirtyy myös lainauksiin.

Jos siis joskus tuntuu, että näistä aiheista on vaikea keskustella niin, että osapuolet ymmärtävät toistensa sanojen merkityksen, niin syy voi aivan hyvin olla siinä, että osapuolet ovat lukeneet termien määritelmän eri lähteistä ja puhuvat siksi eri asioista.

 

[SlamDunk71]

Asian tekee haastavaksi se ettei maailma ole mustavalkoinen, eikä myöskään reilu. Ihmisillä on tapana purkaa huonoa oloaan ympärilleen itsetutkiskelun sijaan, tähän sortuu suurinosa.

Tytöttelyt etc. on yksiselitteisesti väärin, mutta herkästi tuntuu menevän myös kritiikki misogynian alle. Missä kohtaa eroaa henkilö Sanna Marin ja poliitikko Sanna Marin vai eroaako ollenkaan.

Eittämättä Marin on saanut kannatusta poliittisten näkemystensä ulkopuolelta juuri tuosta vähättelystä johtuen vaikka kannattaja ei jakaisikaan Marinin ammatillisia näkemyksiä.

Luultavimmin Marinin kovimmat tytöttelijät ovat tulleet jonkun naisen/naisten satuttamiksi joka sitten henkilöityy suosittuun naishenkilöön.

 

[Lystikäs]

Tuossa aiemmassa postauksessa ja sen linkeissä käydään melko kattavasti perusolemukseltaan aika yksinkertaista asiaa läpi. Misogynia on asenne. Ei se automaattisesti ilmene tai kohdistu tekoina kaikkiin naisiin. Eikä aina tekona suoraan edes naisiin, vaan vaikkapa Sidney Crosbyyn. Koulukiusaaja ei kiusaa kaikkia koulussa.

Viha on vihaa, asenteet asenteita. Lähes jokaisella ihmisellä on tiettyjä ennakkoasenteita vastakkaista sukupuolta kohtaan, oli hän mies tai nainen. Välillä nämä erot sukupuolten välillä ärsyttävät, välillä ihastuttavat, välillä nämä sukupuolistereotypiat menevät toisinpäin, sillä naisia ja miehiä löytyy joka lähtöön. Vive la differance! Nais- ja miesviha on sitten sellaista, jossa se sukupuoli on oikeasti se elementti, joka laukaisee vihantunteita yksilössä. Aina se ei välttämättä manifestoidu yhtä voimakkaasti, mutta aina se sukupuoli herättää jossain määrin vihaa. Siksi ei ole loogista, että joku vihaa Sanna Marinia sukupuolen vuoksi, mutta samalla tykkää esimerkiksi Elina Valtosesta.

Ja Sanna Marin varmasti triggeröi misogyyneja, mutta väittäisin, että suurin osa hänen kohtaamastaan vihasta on Sanna-vihaa, ei naisvihaa, vaikka sitä sukupuolta käytettäisiin herjauksen välikappaleena. Lahjattomammat pilkkakirveiden heittelijät usein tarttuvat siihen näkyvimpään elementtiin keksiessään herjoja.

Enkä mitenkään jaksa uskoa tämän vaalituloksen johtuvan misogyniasta - sanoi joku The Guardian mitä hyvänsä. Jos ahvenanmaan outoa systeemiä ei oteta mukaan, niin yhdeksässä vaalipiirissä eniten ääniä saanut henkilö oli nainen, ja vain kolmessa vaalipiirissä se oli mies. Kansanedustajiksi valittiin enemmän miehiä (54%), mutta niin paljon nämä vaalipiirien parhaat ääniharavat saivat ääniä, verrattuna peräpäähän, että uskoisin useamman suomalaisen äänestäneen kuitenkin naista, vaikka äänet jakautuivatkin harvemmille. Tai ainakin se on melkein tasan.

 

[Wild-Chester]

Hyödyt ja hypoteettinen ongelma ovat mielenkiintoisempia kuin todelliseen ongelmaan puuttuminen ja asenteen kitkeminen. Oikeastaan ongelmaan ei tarvitse edes puuttua, sillä sukupuoleen, ulkonäköön ja ikään liittyy myös hyötyjä? Ei tuo oikein hyvältä kuulosta.

Häkkäsen hypoteettiseen ongelmaan on helppo vastata, ja kokonaisuutena sitä käsitellään tuossa linkkaamassani artikkelissa. Myös hän voisi kohdata epäasiallista kohtelua bailaamisesta. Myös siinä voisi olla sukupuoleen liittyviä piirteitä. Myös Häkkäsen tytöttely ja prinsessaksi nimittely olisivat misogyniaa. Mutta menikö tämä nyt whataboutismin puolelle?

Ei, en ollenkaan tarkoita etteikö ongelmaan tarvisi puuttua. Vilpittömästi olen vain kiinnostunut esiin nostamastani asiasta. Se että Marin on kohdannut misogyniaa ja myös hyötynyt sukupuolestaan voivat olla totta samaan aikaan.

Vilpitön kysymys: Onko misogynia sinusta tuomittavampi syy alentaa kohteena olevaa henkilöä kuin mikä tahansa muu (sukupuolineutraali) ulkoinen syy? Tarkoitan että jos joku tytöttelee/neidittelee vs. kommentoisi vaikka ulkonäköä?
Minusta jos esim. Riikka Purra -fani kutsuu Sanna Marinia someprinsessaksi ei ilmennä mitään perustavanlaatuista naisvihaa. Silloin voidaan olettaa että ko. henkilö ei kategorisesti vihaa naisia, vaan sattuu tarttumaan johonkin ulkoiseen ominaisuuteen.

 

[Ollakseni]

Vilpitön kysymys: Onko misogynia sinusta tuomittavampi syy alentaa kohteena olevaa henkilöä kuin mikä tahansa muu (sukupuolineutraali) ulkoinen syy? Tarkoitan että jos joku tytöttelee/neidittelee vs. kommentoisi vaikka ulkonäköä?
Minusta jos esim. Riikka Purra -fani kutsuu Sanna Marinia someprinsessaksi ei ilmennä mitään perustavanlaatuista naisvihaa. Silloin voidaan olettaa että ko. henkilö ei kategorisesti vihaa naisia, vaan sattuu tarttumaan johonkin ulkoiseen ominaisuuteen.

Kyse on moninaisesta kysymyksestä. Esimerkiksi se, että naispoliitikkoon käytetään paljon sukupuoleen liittyviä termejä, voi olla esimerkki siitä, että naisista yleisesti ajatellaan kielen kautta negatiivisesti. Prinsessa nähdään usein negatiivisena, kun taas prinssi positiivisena. Tai ämmä on yleisesti haukkumasana, mutta äijä kehu.

 

[finnjewel]

Pala historiaa: piilomisogyniaa vai aitoa kunnioitusta?

Hallituksen ainoa mies - 375 Humanistia

Marjatta Väänänen sai kulttuuri- ja opetusministerivuosinaan 1970-luvulla vastustajiltaan lempinimen ”Viikate-Väänänen” ja kannattajiltaan tittelin ”hallituksen ainoa mies”. Väänäsen aloittaessa ministerinä äärivasemmistolaisten, niin kutsuttujen taistolaisten, ...

375humanistia.helsinki.fi

 

[El Gordo]

Pitäisi päästä ihmisen pään sisään tietääkseen onko solvaajan syy solvaukseen misogynia vaiko joku muu tarve solvata. Muistan erään tapauksen kun päiväsaikaan kävelin erään baarin ohi jonka edustalla istuskeli pienoinen joukko miehiä päiväkaljalla. Tuli heti fiilis että tuo porukka haluaa joko haastaa riitaa tai ainakin huudella solvauksia kelle tahansa ohikulkijalle. Huusivat minullekin jotakin, ilmeisesti ulkonäössäni ei sattunut olemaan mitään suuresti huomiota kiinnittävää joten huudot oli tyyliin "vtun luuseri" tai vastaavaa. En jäänyt sen kummemmin kuuntelemaan mutta tapahtuma painui kuitenkin mieleeni.

Selvyyden vuoksi sanon olevani mies ja jos porukka olisi nimitellyt minua tyttöseksi taikka prinsessaksi niin kyse olisi ollut misogyniasta, muussa tapauksessa vain lähinnä solvailuista? Minun oma käsitykseni on että miesjoukko halusi solvailla ja käyttivät niitä sanoja joita nyt sattui tulemaan mieleen. Mulla on myös sellainen käsitys että jos joku haluaa solvata vaikkapa Sanna Marinia tai Antti Häkkästä, on jokseenkin samantekevää käyttääkö hän sanaa "prinsessa" vai "typerys" koska ajatus solvaajan pään sisällä voi kumpaakin solvaussanaa käyttäessä olla jokseenkin sama. En lähtisi erittelemään tapauksia eri kategorioihin.

Voisin kuvitella, että tuollainen huutelijaporukka baarin edessä innostuu toisista kiusaamisen kohteista enemmän kuin toisista. Ilmeisesti sinä olit vähän tylsä kohde kun ei enempää irronnut. Nuori nainen varmaan saisi aikaan voimakkaamman reaktion. Varsinkin jos naisen olemuksessa olisi jotain joka ei sopisi huutelevan miesporukan käsitykseen "naiselle sopivasta käytöksestä"

Ja jos nyt ajattelee netissä, somessa ym. virtuaalimaailmassa olevia samanlaisia huonotapaisia huutelijajoukkoja, niin kaipa niissä on vähän samaa ilmiötä. Että kaikille poliitikoille huudellaan, mutta jotkut kohteet saa enemmän reaktiota aikaan kuin toiset.

 

[El Gordo]

Viha on vihaa, asenteet asenteita. Lähes jokaisella ihmisellä on tiettyjä ennakkoasenteita vastakkaista sukupuolta kohtaan, oli hän mies tai nainen. Välillä nämä erot sukupuolten välillä ärsyttävät, välillä ihastuttavat, välillä nämä sukupuolistereotypiat menevät toisinpäin, sillä naisia ja miehiä löytyy joka lähtöön. Vive la differance! Nais- ja miesviha on sitten sellaista, jossa se sukupuoli on oikeasti se elementti, joka laukaisee vihantunteita yksilössä. Aina se ei välttämättä manifestoidu yhtä voimakkaasti, mutta aina se sukupuoli herättää jossain määrin vihaa. Siksi ei ole loogista, että joku vihaa Sanna Marinia sukupuolen vuoksi, mutta samalla tykkää esimerkiksi Elina Valtosesta.

Ja Sanna Marin varmasti triggeröi misogyyneja, mutta väittäisin, että suurin osa hänen kohtaamastaan vihasta on Sanna-vihaa, ei naisvihaa, vaikka sitä sukupuolta käytettäisiin herjauksen välikappaleena. Lahjattomammat pilkkakirveiden heittelijät usein tarttuvat siihen näkyvimpään elementtiin keksiessään herjoja.

Enkä mitenkään jaksa uskoa tämän vaalituloksen johtuvan misogyniasta - sanoi joku The Guardian mitä hyvänsä.

Sanna-vihan intensiivisyys tuntuu kuitenkin saavuttaneen jonkinlaisia ennätyslukemia, joita tuntuu olevan vaikea rationaalisesti selittää. Tietysti se riippuu poliittisista näkemyksistä, mutta onhan meillä ollut vasemmistolaisia pääministtereitä aiemminkin, eikä Marin tehnyt juuri mitään erityisen odottamattomia päätöksiä (paitsi kenties NATO:on liittymisen edistäminen) joita ei odottaisi keltä tahansa SDP:n ministeriltä.

Jos tavallisimpia hyvinvoinnin mittareita katsastaa, niin Marinin kausi ei ollut Suomelle katastrofi. Aina voi tietysti väittää, että tuhon siemenet kylvettiin juuri nyt ja tässä viime neljän vuoden aikana.

Jos viha ei selity toimien poikkeuksellisella huonoudella, niin sitten jää jäljelle persoonan ärsyttävyys, jota on vaikea mitata. Varmaan se ärsyttävyys voi olla jopa leveästi hymyilevän Stubbin lukemissa, mutta Stubbin vihaaminen ei tunnu olevan niin monelle pakkomielle, kuin Marinin vihaaminen on.

Eli johtopäätöksenä on että sukupuoli ja vanhanaikainen näkemys "naisen paikasta" on sitten kumminkin selvittämässä isoa osaa vihasta. Ei toki kaikkien kohdalla. Esim. Jatkoajan Marin-vihaajat tekevät niin puhtaasti poliittisten erimielisyyksien vuoksi.