...Ajatusmalli, jossa naisvihaa ei ole, koska sukupuoleen sidottu vähättely ja alentaminen eivät kohdistu kaikkiin naisiin, kannattaa testata esimerkiksi rasismilla tai koulukiusaamisella.
Jani-Petteriä ei kiusata, koska muita luokkalaisia ei kiusata...
Kuka sitten ylittää missäkin rajan, on moniulotteisemman ja vähemmän mustavalkoisen käsittelyn paikka ja yksi erinomainen teksti löytyy täältä:
"Mene kotiin kasvamaan" – pääministerin julkisuuskuva ja misogynia – Politiikasta
...Lainaukset yo. artikkelista:
"Nykytutkimuksessa misogynialla ei tarkoitetakaan ainoastaan naisiin kohdistuvia vihanpurkauksia. Siksi myöskään Marinin juhlavideoiden nettikommentointia ei voi sivuuttaa toteamalla, etteivät kaikki hänen sosiaalisen median kuvastoaan kritisoineet ihmiset tietenkään vihaa naisia. Misogynia viittaa laajempaan asenteiden, tunteiden ja toimintamekanismien kokonaisuuteen, jota ylläpidetään erilaisten tunnereaktioiden, ilmausten ja perusteluiden avulla."
Tuossa aiemmassa postauksessa ja sen linkeissä käydään melko kattavasti perusolemukseltaan aika yksinkertaista asiaa läpi. Misogynia on asenne. Ei se automaattisesti ilmene tai kohdistu tekoina kaikkiin naisiin. Eikä aina tekona suoraan edes naisiin, vaan vaikkapa Sidney Crosbyyn. Koulukiusaaja ei kiusaa kaikkia koulussa.
Luin sekä jutun, tutkimuksesta tehdyn esittelyn että itse tutkimuksen. Nyt täytyy sanoa, että ei ole mikään ihme, jos vaikkapa täällä keskustelupalstalla ihmiset puhuvat ohi toisistaan puhuessaan vaikkapa misogyniasta. Tutkimuksen tekijät ovat määritelleet tutkimukseensa misogynia-termiä soveltamalla useaa eri lähteistä kaivettua määritelmää, esim. Wetherell (2012), Saresma et al (2021), Moloney & Love (2018) jne.
Tuo esitetty määritelmä on todella lavea. Sen alle voi laittaa lähes mitä tahansa joko naiseen kohdistettua arvostelua tai sitten arvostelua, johon liitetään naisiin liitettyjä termejä. Tutkijat itsekin toteavat, että misogynian perusmääritelmä on suppeampi: "Vaikeus tunnistaa misogyniaa johtuu osaksi sen kapeasta suomenkielisestä sanakirjamääritelmästä."
Kritisoin tässä nyt tutkijoita itseään: onko todellakin niin, että misogynian suppea määritelmä vaikeuttaa sen tunnistamista, vai onko sillä tavalla, että tutkijoiden kannattaisi harkita määritelmän laventamisen sijaan vaikkapa jonkin kattotermin johtamista? Määritelmän muuttaminen - tai ylipäätään se, että eri tutkimuksissa termi on määritelty eri tavalla - vaikeuttaa huomattavasti kommunikointia.
Itse tutkimuksessa tämä on selkeää, siinä kun ensimmäisenä kerrotaan, miten tässä tutkimuksessa mitäkin termiä käytetään. Mutta sitten kun aiheesta tehdään vaikkapa lehtijuttu, niin siellähän ei enää määritelmää ole mukana ja sanoma hämärtyy.
Olen törmännyt tähän ilmiöön aiemminkin. Ateismi, feminismi, uskonto, moni muu termi on tehty liikkuvaksi maaliksi, joka muuttuu tavoitteen ja tarkoituksen mukaan. On todella haastavaa keskustella, kun ihmiset vaikkapa kertovat, kuinka rotu tai sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio. Kun sitten jäljittää asiaa, että mistä tällainen fakta on peräisin, niin sieltä loppupäästä löytyy artikkeleita, joissa todetaan vaikkapa näin, että "tässä artikkelissa tarkastelen rotua sosiaalisena konstruktiona"(*). Sisältö muuttuu huomattavasti!
(*) Tai itse asiassa ainakin Helsingin naistutkimuksen laitoksella vaikuttaa muutamien juttujen perusteella ainakin joillain olevan tapana laittaa näkökulma toteavaan muotoon eli "tämän artikkelin näkökulma on: rotu on sosiaalinen konstruktio", jolloin tuo toteava näkökulma siirtyy myös lainauksiin.
Jos siis joskus tuntuu, että näistä aiheista on vaikea keskustella niin, että osapuolet ymmärtävät toistensa sanojen merkityksen, niin syy voi aivan hyvin olla siinä, että osapuolet ovat lukeneet termien määritelmän eri lähteistä ja puhuvat siksi eri asioista.