Jep. En tosin näe tuon määritelmän itsessään olevan kovin vaikea: "Yksinkertaisimmillaan kokonaisuus menee näin: sukupuolisidonnaisten termien käyttö yhteydessä, jossa henkilöä vähätellään, esitetään heikompana tai muuten alennetaan, on osa verkossa esiintyvää naisvihaa. Tällaisia termejä ovat mm. hamekangas, prinsessa, tytöttely, vaatimattomampaan työhön viittaaminen vähättelevässä yhteydessä ja niin edelleen. Suurimmassa osassa näitä käyttötapoja kohteen sukupuolella ei ole väliä."
Yksinkertaisimmillaan, niin... Kun käyn vaihdattamassa autoon talvi- tai kesärenkaita, niin asiakaspalvelun puhelias naisihminen kyllä pojittelee hallin puolella olevaa porukkaa. Vaatimattomaan työhön viittaaminen on hyvin tavallista asiantuntemuksen kyseenalaistamista sukupuolesta riippumatta, koska rekka- tai rukkikuski ei kyllä voi ymmärtää maailman menoa, vaan äänestää persuja. Kokovartalokyrpää ja täysmulkkua on sitäkään vaikea pitää kovin positiivisena ilmaisuna - en myöskään millään muotoa pidä esimerkiksi prinssiä tai vaikka ritaria kategorisen positiivisena ilmaisuna.
Pointti on tämä: sanojen kategorinen leimaaminen negatiiviseksi tai positiiviseksi on minusta huono tapa analysoida todellisuutta.
Mutta näinhän asia ei ole, vaan se "yksinkertaisimmillaan" laventuu kokonaiseksi artikkeliksi linkkeineen päivineen, jotka linkkasitkin meille luettavaksi:
Viime vuoden aikana naisvihan ja misogynian käsitteet ovat löytäneet tiensä julkiseen keskusteluun, mutta niiden merkitykset ovat jääneet epäselviksi. Pääministeri Sanna Mariniin kohdistuneessa juhlintakohussa misogyyninen paheksunta ja ylenkatse upposivat lähes sellaisenaan.
politiikasta.fi
En nyt ala ruotimaan syvemmin sitä, että miksi minusta esimerkiksi stereotypia ei ole kategorisesti naisvihaa. Olen jo sanonut, että esimerkiksi naisten pukeutumiseen liittyvä arvostelu voi ihan hyvin johtua siitä, että julkisuudessa olevat miehet eivät niin usein riko miehille asetettuja pukeutumisnormeja.
Siksi miksi en pidä tällaisesta laaja-alaisesta niputtamisesta on se, että ylipäätään netin kärjistävä vaikutus on minusta ongelma. Kyllä, näkyvässä asemassa olevia naisia maalitetaan. Mutta isompi ongelma minusta on se, että kaikkia näkyvillä olevia ihmisiä maalitetaan. Naisiin kohdistuu taatusti erilaista sanankäyttöä kuin miehiin, mutta noin ratkaisujen kannalta minusta olisi hyvä erottaa se, että milloin sanankäyttö kohdistuu esimerkiksi odotuksiin, ja sitten se, milloin todellakin perusmotiivi on misogyninen: eli maalituksen kohde on maalituksen kohde siksi, että on nainen - ei siksi, että on esillä, vaan siksi, että on nainen.
Jatketaan vähän. Linkkaamastasi artikkelista löytyy linkki tutkimuksen esittelyyn ja se on täällä:
Naisviha kukoistaa ja yhdistää ihmisiä internetfoorumien kasvottomassa maailmassa. Suomen pääministeri on naisvihaajalle punainen vaate. Marin on keskustelupalstan kommenttien perusteella moraaliton…
www.mustread.fi
Sieltä puolestaan löytyy linkki itse tutkimukseen, joka on täällä:
Luonnontieteilijänä tutkimuksessa huomioni kiinnittyy pariin seikkaan. Ensimmäinen asia on aineisto. Sitä on käsitelty kohdassa "6 Analysis". Itse aineiston käsittely lienee ihan oikein, tässähän yksi ongelma on se, että vaikka tutkimuksesta löytyy linkki siihen vauva.fi -foorumin ketjuun, josta aineisto on otettu, niin emme tiedä, että minkä kategorian mikäkin viesti on saanut. Mutta hyvä, noin päällisin puolin ihan OK, sellainen vahva 8 asteikolla 4-10.
Ongelma on se, että aineistolla ei ole muun tutkimusartikkelin suhteen oikein mitään virkaa. Tietojenkäsittelyssä tämä laitettaisiin case-tutkimukseksi. Tyypillinen case-tutkimus on hiukan sen kaltainen, että sillä yleensä raportin tasolla pyritään vahvistamaan valittua tarkastelukulmaa (koska tyypillisesti jos valittu tarkastelukulma ei sovellu aineistoon, niin tarkastelukulmaa muutetaan). Case-tutkimukset on isossa kuvassa tarkoitettu meta-analyysien tekoon.
Niissä on siis sellainen ajatus, että kun aineistoa on tarkasteltu jonkin teoreettisen kehyksen kautta, niin tutkimuksessa on jonkinlainen johtopäätös siitä, että soveltuiko viitekehys aineiston käsittelyyn. Tässä ei ole. Valittua näkökulmaa ja aineistoa ei oikein missään vaiheessa tarkastella. Todetaan vain, että valitulla kriteeristöllä vauva.fi -foorumin ketjussa esiintyy naisvihaa. Lukiessa tulee mieleen, että "no shit, Sherlock"
Tutkimuksen anti, joka myös esiintyy sekä tutkimuksesta tehdyssä esittelyssä että myös linkatussa jutussa, onkin sen alussa tehty kirjallisuusanalyysi. Aineiston ja sen käsittelytavan valinnan takia itse aineiston perusteella ei _minusta_ voi tehdä niitä johtopäätöksiä, jotka tutkimus tekee, eikä se niin teekään - se tekee ne kirjallisuusanalyysin perusteella: "Online misogyny is a pertinent social problem that requires the attention of social psychologists. It is important to identify and unpack the different forms of misogynist discourse, as it is not always expressed in extreme and obvious wording" - tätä johtopäätöstä ei tue tutkimuksessa aineisto, ei sen käsittely, vaan ainoastaan sen alun kirjallisuusanalyysi.
Sama löytyy esittelevästä artikkelista toisilla sanoilla: "Tarkastelimme tutkimuksessamme naisvihaa psykososiaalisena ilmiönä, jossa on kyse ennakkoluuloista, tunteista, toiseuttamisesta ja moraalisten ryhmärajojen rakentamisesta" - kyllä, sen kirjallisuusanalyysissa.
Sitten taas toisaalta jutussa, jossa tätä käytetään lähteenä, vedetään jo mutkat suoriksi kertomalla, että "professori Inari Sakin ja yliopistonlehtori Jari Martikaisen tutkimus on aiemmin tuonut esille, että erityisesti anonyymeilla keskustelufoorumeilla Mariniin kohdistuu erittäin räikeää naisvihaa."
Tuo mainittuhan ei pidä paikkaansa. Tutkimus ei ota siihen kantaa tai sen ei ainakaan pitäisi ottaa siihen kantaa. Se sanoo kappaleessa "8 Limitations and Conclusions", että: "An important limitation of this study concerns the nature of our data based on one thread from one online platform (Vauva.fi)."
Kyllä, niin tarkasteltiin, mutta tutkimuksesta olisi oikeasti voinut jättää koko vauva.fi -ketjun ja sen analysoinnin pois, kun siitä saatuja tuloksia ei kuitenkaan käytetty johtopäätöksiin. Jos kerran esitellään tapa kategorioida nettifoorumien misogynian muotoja, niin luonnontieteilijänä olisin odottanut tutkimuksen nimenomaan keskittyvän metodiin: kertomaan, miksi tämä metodi on tutkijoiden mielestä hyvä tapa kategorioida misogynia kommenteissa, mitä puutteita siinä nähtäisiin ja niin edelleen.
Joku voi nyt sanoa, että mitä nyt nillittää turhasta, mutta itse koen, että tämä ei ole turhasta nillittämistä. Minusta on ihan varmaa, että anonyymit nettipalstat ovat täynnä naisvihaa ja vihaa ylipäätään. Mutta minusta on tärkeää, että jos todetaan tutkimuksen näin osoittavan, niin tutkimus myös osoittaa sen.
Niin, voihan se olla, että esim. Wassin tapauksessa on tarkoitus ravistella näitä stereotypioita ihan samalla tavalla mitä vaikka Tynkkynenkin tekee ruutupaidallaan. En tiedä, koska hän ei ole asiaa avannut.
Voi olla, ja kuten sanoin, odotusten rikkominen on teko, jolla aktiivisesti haetaan kommenttia. Ei pidä ihmetellä, jos niitä kommentteja tulee, mutta sitä ei minusta ensisijaisesti pidä pitää pahantahtoisena. Närkästymisenä, kyllä, paheksuntana, kyllä, mutta pahantahtoisuus ja vihamielisyys ovat eri asioita. Niitäkin toki esiintyy rajoja rikkoessa, mutta ne ovat silti mielestäni eri asia kuin närkästyminen tai paheksuminen.
Suomessakin on vielä hyvinkin vallallaan ajatus siitä, että naiset aiheuttavat omalla pukeutumisellaan sitä ja tätä, kun se juurisyy on minusta siinä, että mitä se vastapuoli ajattelee siitä pukeutumisesta, tai mitä jostain pukeutumisesta on ikiaikaisesti ajateltu.
Suomessa ja kaikkialla maailmassa ajatellaan, että pukeutumisella aiheutetaan sitä ja tätä, ja täysin sukupuolesta riippumatta. Eikä kyseessä todellakaan ole mikään "ikiaikainen ajatus pukeutumisesta", koska vaikkapa nyky-Suomen pukeutumiskoodit ovat hyvinkin tuoretta alkuperää.
Kun ihan loppupeleissä sillä ei saisi olla mitään väliä, että mitä ihmisellä on päällä.
Mutta kun sillä on. Pieni ajatuskoe: Sauli Niinistö tulee kameroiden eteen kertomaan Suomen uusista Nato-linjauksista pukeutuneena punaiseen t-paitaan, jossa on valkoisessa ympyrässä musta hakaristi.
Mitä ajatuksia se sinussa herättäisi?
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Jollain tavalla haluaisin kuulla vastauksesi, mutta keskustelun kannalta on parempi, että arvaan, mitä fiiliksiä tällainen sinussa herättäisi. Varmaan ensimmäinen ajatus olisi, että mitvit, nyt on seniili vanha mies seonnut lopullisesti. Muita ajatuksia voisi olla vaikkapa se, että eikö Jenni voisi hiljalleen toimittaa Niinistöä vanhainkotiin ammattimaiseen hoitoon(*). Sitten voisit vaikka miettiä, että jaaha, niinkö se oli, että Niinistön oikeat karvat sitten paljastuivat, äärioikeistolainen Natsi-Niinistö se taisi olla koko ajan.
(*) Muistetaan tässä se älytön median höykkyytys, kun Niinistö ja Haukio menivät naimisiin, kuinka "Jennistä tulee sitten Niinistön omaishoitaja" yms. Tämä vuonna 2009.
Seuraavaksi vastaisit minulle varmaan jotain sen kaltaista, että mutta kun hakaristiin liittyy kaikkea muutakin. Että se kertoo pukijansa ajatusmaailmasta.
Ja silloin olet päässyt asian ytimeen. Hakaristi on yksi symboli miljoonien muiden joukossa. Symbolina siinä ei ole juuri mitään erikoista. Se kuitenkin nykymaailmassa liitetään tiettyyn ajatusmaailmaan. Voisit väittää, että se ei koske pukeutumista yleensä, mutta ei, se nimenomaan koskee pukeutumista ihan yleisesti. Pukeutuminen on viestintää.
Ihan ajatuskokeena, seuraavan kerran kun olet jossain sellaisessa paikassa, jossa liikkuu paljon ihmisiä, niin pysähdy hetkeksi ja tarkkaile ohi kulkevia ihmisiä. Koeta muodostaa näistä ihmisistä mielikuva, ketä he ovat: sukupuoli(*), ammatti, koulutus, yhteiskunnallinen asema, aate tai ideologia jota uskot ihmisen kannattavan ja niin edelleen. Jos vielä sitten lähdet ihmisiltä kysymään, että olitko arvannut oikein, niin tulet huomaamaan, että tunnistaminen ei ole 100% - ei, mutta viesti on. Muodostat sinulle tuntemattomasta ihmisestä käsityksen pukeutumisen perusteella.
(*) Suomen talvi on vallattoman hyvä tilaisuus itse kullekin arvioida sukupuolta ulkoisesta habituksesta. Talvella ihmiset pukeutuvat peittäviin unisex-vaatteisiin (toppatakkeihin ja vastaaviin). Siitä huolimatta veikkaan, että tunnistat ihmisten sukupuolen jo kaukaa lähes 95% varmuudella, jos siis ajatellaan, että lähempänä tunnistat sukupuolen jo pelkästään kasvojen piirteistä tai mahdollisesti äänestä, jos moikkaat heitä.
Nämä molemmat ovat sitä, mitä koetan sanoa: pukeutuminen on viesti ympäristölle. Siksi siihen helposti suhtaudutaan samalla tavalla kuin toinen sanoisi jotain. Hakaristin pukeminen päälle on aika lailla sama asia kuin "Heil Hitlerin" huutaminen julkisella paikalla.
Ja kun tästä puhutaan, niin muistetaan, että tämä on ihan universaali ominaisuus ihmisellä. Kun ihan primitiivisinkin heimo on vähän yksittäistä perhekuntaa laajempi, niin poikkeuksetta siellä muodostuu sääntöjä siitä, että mitä saa pitää yllä missäkin tapauksessa: ne voivat olla ihomaaleja, tatuointeja, ne voivat olla tietynlaisia kaulakoruja, sulkapäähineitä, joitain muita koristeita, hyvin monimuotoisesti. Lähes poikkeuksetta kaikkien alkuperäiskansojen keskuudessa on jokin merkki, joka kertoo heimon vanhimmasta, jonkinlaisen neuvoston puheenjohtasta, sekä usein myös jokin merkki shamaanille tai vastaavalle, heimon henkiselle johtajalle. Tärkeä huomattava asia on se, että yhteisö itse valvoo, ettei näitä merkkejä käytetä väärin (vrt. vaikka kulttuurinen omiminen, jossa muut alkavat säädellä sitä, mitä kukakin saa pukea päälleen, mitä pidetään loukkaavana, paheksuttavana yms).
Toki ymmärrän, että normit ovat aikojen saatossa isolle osalle ihmisistä muodostuneet ja sitä varmaan osa naisista ja minäkin haluan ravistella.
Eivät ole muodostuneet ajan saatossa, nyky-Suomen pukeutumiskoodi on hyvin tuoretta perua.
Nyt harmikseni en voi linkata sinulle erästä esitelmää ja vielä suuremmaksi harmiksi en ole muistanut kirjata itselleni sen pitäjää, mutta oli aikanaan olemassa hyvä esitelmä nimeltään "Ritarien muotivillitykset", joka käy läpi pukeutumisen muutosta - ja syitä muutokseen! - about ajanjaksolla 1000 - 1700.
Se antaa perspektiiviä siihen, kuinka pukeutumisnormit muuttuvat, ja kuinka muutokset aina aiheuttavat pärinää. Muutama muistinvarainen poiminta aiheesta. Noin 1200-luvun tienoilla moraalipaniikkia herätti eliitin kiristyvät vaatteet - se oli seurausta siitä, että heillä alkoi olla varaa mittatilausasuihin, ja ne puolestaan tehtiin myötäilemään kehoa. Ensimmäiset moraalipaniikit lyhenevistä helmoista eivät koskeneet naisia, vaan miehiä: miesten vaatteiden helmat alkoivat lyhentyä niiden matkiessa levyhaarniskoja, ja pidettiin säädyttömänä, että nuorilta miehiltä vilkkuivat aluspöksyt helman alta.
