Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[Lystikäs]

Kannattaa lukea koko juttu Kehitys-lehden sivulta. Hesari vain raapaisi pintaa:

Kolonialismin perintö koskettaa myös suomalaisia | Kehityslehti

Se, että suomalaiset ovat joskus olleet sorrettuja tai altavastaajia, ei sulje pois suomalaisten osallisuutta kolonialismiin ja rasistiseen perintöön.

kehityslehti.fi

”Suomessa muun muassa innostuttiin mahdollisuudesta muuttaa Karibialle Ruotsin vuonna 1784 haltuunsa ottamalle St. Barthélemyn saarelle, jossa käytiin vilkasta orjakauppaa.”

Katkelma tuosta Raita Merivirran järkeilystä. Eikö me oltu vuonna 1784 ruotsalaisia? Mutta jos pohdimme asiaa kulttuurin kautta, niin tuon ajan suomensukuisen kulttuurin piiriin kuuluva oli kouluttamaton köyhä duunari, jolla tuskin oli varaa lähteä mihinkään Karibialle elelemään herroiksi paikallisten kustannuksella. Kyllähän suomalaisia lähti töiden perässä useisiin maailman kolkkiin, mutta työperäisessä maahanmuutossa ja kolonialismissa on selkeä ero. Jos ei ole, niin sanoisin meidän olevan parhaillaan kolonialististen hyökkäysten kohteena usean eri maan toimesta.

 

[finnjewel]

Kun miehet vilauttaa, se on ahdistelua tai vähintään typerää äijäilyä.
Kun naiset vilauttaa, se on ihanaa voimaantumista.

 

[Satunnainen]

Katkelma tuosta Raita Merivirran järkeilystä. Eikö me oltu vuonna 1784 ruotsalaisia?

Tuolla saarella oli enimmillään muutama tuhat asukasta, ja niistä vähemmistö ruotsalaisperäistä. Paljonko sitten lienee ollut maan itäosasta, siis nykyisen Suomen alueelta. Mutta toisaalta koska tuolla on ollut joitain suomalaisia ja tehneet jotain, ja saarella oli orjiakin, niin kyllähän tässä nyt ollaan syyllisiä kolonialismin kauhuihin kuin Leopold II ikään.

 

[Rike.K]

Katkelma tuosta Raita Merivirran järkeilystä. Eikö me oltu vuonna 1784 ruotsalaisia? Mutta jos pohdimme asiaa kulttuurin kautta, niin tuon ajan suomensukuisen kulttuurin piiriin kuuluva oli kouluttamaton köyhä duunari, jolla tuskin oli varaa lähteä mihinkään Karibialle elelemään herroiksi paikallisten kustannuksella. Kyllähän suomalaisia lähti töiden perässä useisiin maailman kolkkiin, mutta työperäisessä maahanmuutossa ja kolonialismissa on selkeä ero. Jos ei ole, niin sanoisin meidän olevan parhaillaan kolonialististen hyökkäysten kohteena usean eri maan toimesta.

En sanoisi, että me perusfinskit olisimme olleet ruotsalaisia. Olimme vain jotain Kruunun alamaisia tuolloin, joilta kerättiin veroja ja otettiin miesväkeä loputtomiin sotiin. Ei paljon ollut vaihtoehtoja tuon ajan suomalaisilla.

Tuossa artikkelissa on myös mielenkiintoinen kohta: "Kolonialismi on perinteisesti ymmärretty toiminnaksi, jossa jotakin, yleensä merentakaista maantieteellistä aluetta pidetään hallussa sen jälkeen, kun se on ensin saatu haltuun valloittamalla tai uudisasuttamalla."

Mitähän Suomi oli noin 500v Ruotsille? Ei ehkä voida ihan verrata nykyajan kolonialismin määritelmään, mutta aika hyvin he osasivat riistää ja käyttää hyväkseen tätä itämaata. Sitten rasismista, silloin oli vain ruotsalainen tapa ja kulttuuri. Suomalaista ei ollut tai sitä ei saanut näkyä.

 

[Mojo]

Onpas taas mielet pahoitettu ja saatu aita pystyyn mihin se ei kuulu. Jokainen näistä järkyttyneistä voisi lukea alla olevan jutun.

”Kikkeliaita” herättää suuria tunteita saunojissa: ”Tässä peitellään suomalaista kulttuuria”

Saunojat eivät aio lopettaa löylyjä Kotiharjun saunalla, mutta pitävät kikkeliaidan ilmestymistä outona asiana.

www.is.fi

– Olisi pitänyt kysyä meiltä muiltakin asukkailta tästä aidasta, eikä vain siltä yhdeltä, hän lataa taloyhtiönsä hallituksen suuntaan.

– Tässä peitellään suomalaista kulttuuria, Lohjalta asti aitaa hämmästelemään tullut 38-vuotias Olli Porkka pohtii.

– Olen asunut täällä 25 vuotta ja tämä kikkeliaita on aivan vitsi, missä ei ole mitään mieltä.

 

[BOL]

– Tässä peitellään suomalaista kulttuuria, Lohjalta asti aitaa hämmästelemään tullut 38-vuotias Olli Porkka pohtii.

Koko aidan absurdius kilpistyy kyllä tässä lainauksessa. Että oikein Lohjalta asti piti tulla aitaa hämmästelemään. Tasa-arvo onneksi toteutuu, kun kuka tahansa, mistä tahansa, saa tulla hämmästelemään aitaa. Vaikka sitten Lohjalta. Ymmärtäisin paremmin, jos joku olisi tullut katsomaan, näkyykö niitä giguleita nyt oikeasti ja mihin asti vilkkuu. Mutta, että aitaa…

Kyllä on asiat Suomessa hyvin. Ja varmaan ihan hyvä niin.

 

[Ann Arbor]

Eiköhän Kotiharjun sauna saa koko "gaten" myötä ainoastaan lisää asiakkaita, "all publicity is good publicity"-hengessä.

 

[Everton]

Mitähän Suomi oli noin 500v Ruotsille? Ei ehkä voida ihan verrata nykyajan kolonialismin määritelmään, mutta aika hyvin he osasivat riistää ja käyttää hyväkseen tätä itämaata.

Minun mielestäni Ruotsin toiminta Suomea kohtaan täyttää kyllä kolonialismin määritelmän. Siinä tapahtui ihan järjestelmällinen ruotsalaistaminen, joku voisi jopa kutsua "väestönvaihdoksi", kun Ruotsista laivattiin ihmisiä asumaan Suomen rannikkoseuduille. Ruotsilla pyrittiin korvaamaan täällä puhutut kielet ja hallinto tietenkin ruotsalaisten - tai ainakin ruotsinkielisten - käsissä.

Taloudellisesti Ruotsi ei lukemani perusteella riistänyt Suomea mitenkään erityisesti. Verot olivat kovia ja toisinaan vielä kovempiakin, mutta niin ne oli siellä emä-Ruotsin puolellakin. Ja keskittyminen raaka-aineiden hyödyntämiseen johtui varmaan siitä, että täällä nyt vaan oli sitä puuta ja tervaa, eikä välttämättä omia mahdollisuuksia hyödyntää niitä.

Sen sijaan sotilaita täältä otettiin kyllä rankemmalla kädellä kuin emä-Ruotsista, en tosin osaa sanoa kärsikö Suomi siinä "suomalaisuudestaan", köyhyydestään vai sijainnistaan.

Vaikka Venäjä ei olekaan kovin montaa hyvää asiaa saanut aikaiseksi Suomelle historian saatossa, niin tiedäpä sitäkään, milloin ja miten Suomesta olisi tullut oikea oma kansakunta ja itsenäinen valtio, jos Ruotsi ei olisi menettänyt Suomea sodassa.

 

[Lystikäs]

En sanoisi, että me perusfinskit olisimme olleet ruotsalaisia. Olimme vain jotain Kruunun alamaisia tuolloin, joilta kerättiin veroja ja otettiin miesväkeä loputtomiin sotiin. Ei paljon ollut vaihtoehtoja tuon ajan suomalaisilla.

Pitää paikkansa, mutta ne Ruotsista tänne valtakunnan itä-osiin muuttaneet aateliset (jotka olisivat olleet ainoita, joilla oli resursseja porsastella toisissa kulttuureissa) pitivät itseään silloin täysin ruotsalaisina.

Tuossa artikkelissa on myös mielenkiintoinen kohta: "Kolonialismi on perinteisesti ymmärretty toiminnaksi, jossa jotakin, yleensä merentakaista maantieteellistä aluetta pidetään hallussa sen jälkeen, kun se on ensin saatu haltuun valloittamalla tai uudisasuttamalla."

Mitähän Suomi oli noin 500v Ruotsille? Ei ehkä voida ihan verrata nykyajan kolonialismin määritelmään, mutta aika hyvin he osasivat riistää ja käyttää hyväkseen tätä itämaata.

Samaa mieltä. Eiköhän tuo mielletty ihan peruskolonialismiksi silloin ja miksei myös nyt. Vaikka olimme naapurissa, niin olimme meren takana, eri kulttuuria ja jopa eri rotua (vrt. ruotsalainen rotuoppi, jonka mukaan olimme alempiarvoista rotua). Meidät sekä valloitettiin, että rannikkoalueet uudisasutettiin ruotsalaisvoimin. Ja etenkin Ruotsin vallan aikaan koulut ja muut perustetut instanssit toimi ainoastaan ruotsiksi, joka periaatteessa esti suomalaisia kehittymästä ruotsalaisten mukana. Kolonialismin määritelmät täyttyi aika hyvin.

 

[mekabyte]

Minun mielestäni Ruotsin toiminta Suomea kohtaan täyttää kyllä kolonialismin määritelmän. Siinä tapahtui ihan järjestelmällinen ruotsalaistaminen, joku voisi jopa kutsua "väestönvaihdoksi", kun Ruotsista laivattiin ihmisiä asumaan Suomen rannikkoseuduille. Ruotsilla pyrittiin korvaamaan täällä puhutut kielet ja hallinto tietenkin ruotsalaisten - tai ainakin ruotsinkielisten - käsissä.

Taloudellisesti Ruotsi ei lukemani perusteella riistänyt Suomea mitenkään erityisesti. Verot olivat kovia ja toisinaan vielä kovempiakin, mutta niin ne oli siellä emä-Ruotsin puolellakin. Ja keskittyminen raaka-aineiden hyödyntämiseen johtui varmaan siitä, että täällä nyt vaan oli sitä puuta ja tervaa, eikä välttämättä omia mahdollisuuksia hyödyntää niitä.

Sen sijaan sotilaita täältä otettiin kyllä rankemmalla kädellä kuin emä-Ruotsista, en tosin osaa sanoa kärsikö Suomi siinä "suomalaisuudestaan", köyhyydestään vai sijainnistaan.

Vaikka Venäjä ei olekaan kovin montaa hyvää asiaa saanut aikaiseksi Suomelle historian saatossa, niin tiedäpä sitäkään, milloin ja miten Suomesta olisi tullut oikea oma kansakunta ja itsenäinen valtio, jos Ruotsi ei olisi menettänyt Suomea sodassa.

Jos aihe hiemankaan kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan Ylikankaan Nuijasota kirjan. Linnaleiriä eli veroja kyllä kerättiin kovasti, josta sitten mm. pohjalaiset kypsähti tunnetuin seurauksin. Mutta isolta osalta nämä kerääjät oli ihan Suomalaisia ja varat jäi Suomeen kun Ruotsin kuninkaan valtaa ei oikein tunnustettu valtataistelun ollessa päällä. Meillä on osannut oma eliitti porsastella esikuviensa mukaan. Muuten oltiin ihan täysin siirtomaa.

 

[Lystikäs]

Taloudellisesti Ruotsi ei lukemani perusteella riistänyt Suomea mitenkään erityisesti. Verot olivat kovia ja toisinaan vielä kovempiakin, mutta niin ne oli siellä emä-Ruotsin puolellakin.

Itse olen lukenut toista. Etenkin alkuun kruunun ongelma oli se, että säädyt/aateliset olivat niin vahvoja suhteessa kruunuun, ettei ”valtiolla” ollut oikein keinoja vaurastua tasolle, joilla muut ekspansiiviset kuningaskunnat operoivat. Tässä suhteessa Itämaan valloitus oli erittäin tuottoisaa etenkin kruunulle, joka pääsi sitä kautta vahvistumaan suhteessa aatelisiin. Sieltä löytyi iso kansa ilman sen kummempia oikeuksia tai aatelisluokkaa, joka olisi poiminut kerman kakusta. Ruotsi toki asutti Suomea omilla aatelisillaan, mutta sellaisilla jotka olivat uskollisia kruunulle. Ruotsi ei myöskään lähtenyt luomaan mitään ”siirtomaalakeja”, vaan liitti meidät kylmästi itseensä asettamalla meidät samojen lakien ja verotuksen piiriin kuin emämaankin, mutta käytännössä se ei koskaan toiminut niin. Nuijasodan taustat pohjautuvat suomalaisten näkökulmasta pitkälti tähän. Suomalaisia ei milloinkaan Ruotsin vallan aikana pidetty tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä, etenkään kolonialismin kulta-aikoina, jolloin rotunäkemykset olivat huipussaan.

Meidän on tosin vaikea nähdä itseämme kolonialismin kohteena, sillä varsinkin meidän historiankirjoituksemme romantisoi aikaamme Ruotsin vallan alla. Kriittisimmät tutkimukset löytyvätkin yllättäen tuolta Ruotsin puolelta. Mutta jos pohdimme asemaamme neutraalisti suhteessa kolonialismiin, niin ajatellaanpa Belgiaa ja Kongoa;

Belgia valloittaa Kongon ja asuttaa keskeisimmät ja hedelmällisimmät alueet omalla väestöllään. He verottavat ja käyttävät kongolaisia omissa sodissaan. Belgia menettää Kongon kilpailevalle siirtomaamahdille, mutta belgialainen asutus ja hallintojärjestelmä jää. Varallisuus ja yrittäjyys jää belgiaa puhuvan väestön etuoikeudeksi, sillä kaikki koulut operoivat belgiankielellä. Ajan myötä belgiaa puhuvan väestön lukumäärä jää kantaväestön jalkoihin. Kongo itsenäistyy toisen siirtomaamahdin vallan alta. Turvatakseen oman väestönsä erityisaseman, belgialaiset perustavat erinäisiä belgialaista kansanosaa tukevia säätiöitä ja Belgian kansanpuolueen (BKP) valvomaan säätiöiden ja Belgian kulttuurin säilymistä Kongossa. Ollaan nykypäivässä. Kongo on oma vahva valtio. Siellä vallitsee näennäinen tasa-arvo kansalaistensa keskuudessa. Belgialaista kantaväestöä on vain 5% kansasta, mutta edelleen BKP ja belgiankielisyyttä tukevat säätiöt kykenevät varmistamaan sen, että heidän erityisasemansa säilyy. He estävät sen, ettei belgiankieliset oppilaat sekoitu kantaväestöön esimerkiksi yhteiskoulujen kautta, ja että belgiankieliset pääsevät esimerkiksi kauppakorkeakouluun paikoin jopa 60% pienemmällä pistemäärällä kuin kantaväestö, jolla varmistetaan se, että Kongon taloudessa belgiankielisillä (ja heidän säätiöilään) on tulevaisuudessakin vahva painoarvo. Tämä tuoksahtaa minusta vahvalta kolonialismilta, mutta se helppoa, koska kyseessä on Belgia ja Kongo. Mutta kuten edeltä ehkä pystyi päättelemään, kyseessä ei ollut Belgia ja Kongo (en tiedä heidän historiaansa), vaan Ruotsi ja Suomi. Kolonialismia on vain nykypäivänä paljon helpompaa nähdä jos ajattelemme mustaa ja valkoista. Mutta Ruotsin vallan aikaan me suomalaiset näytimme pyöreine (mongoolipiirteinemme) selkeästi erilaisilta kuin ruotsalaiset. Silloisen näkökulman mukaan, Itämeri erotti paitsi kaksi kulttuuria, niin myös kaksi rotua toisistaan - eikä suomalaisten geenejä haluttu sekoittuvan ruotsalaiseen kantaväestöön.

 

[Everton]

Itse olen lukenut toista. Etenkin alkuun kruunun ongelma oli se, että säädyt/aateliset olivat niin vahvoja suhteessa kruunuun, ettei ”valtiolla” ollut oikein keinoja vaurastua tasolle, joilla muut ekspansiiviset kuningaskunnat operoivat. Tässä suhteessa Itämaan valloitus oli erittäin tuottoisaa etenkin kruunulle, joka pääsi sitä kautta vahvistumaan suhteessa aatelisiin. Sieltä löytyi iso kansa ilman sen kummempia oikeuksia tai aatelisluokkaa, joka olisi poiminut kerman kakusta.

Pitää varmaan paikkansa. Minulla ei ollut tarkoituskaan väittää, että suomalaisten asema verotuksellisesti olisi ollut parempi kuin Ruotsin puolella asuvien, mutta käsitykseni on, että molemmissa maissa asuvat talonpojat joutuivat maksamaan reippaasti. Ja sille talonpojalle se nyt oli oikeastaan ihan se ja sama, että menikö ne rahat kuninkaan kirstuun, paikalliselle aateliselle vai jollekin välistävetävälle voudille. Vero oli maksettava joka tapauksessa ja luultavasti se kaikissa tapauksissa kannettiin kuninkaan nimissä.


Ja jos tosiaan vaikkapa ihan Wikipediasta katsoo ja listaa kolonialismin tunnusmerkkejä ja määritteitä, niin rasti tulee ruutuun melkein joka kohdassa myös kun Ruotsia ja Suomea mietitään. Ruotsalaisten tulo Suomeen -artikkelikin alkaa näin:

Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut ruotsalaisten vaiheittainen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhteydessä.

 

[Lystikäs]

Pitää varmaan paikkansa. Minulla ei ollut tarkoituskaan väittää, että suomalaisten asema verotuksellisesti olisi ollut parempi kuin Ruotsin puolella asuvien, mutta käsitykseni on, että molemmissa maissa asuvat talonpojat joutuivat maksamaan reippaasti. Ja sille talonpojalle se nyt oli oikeastaan ihan se ja sama, että menikö ne rahat kuninkaan kirstuun, paikalliselle aateliselle vai jollekin välistävetävälle voudille. Vero oli maksettava joka tapauksessa ja luultavasti se kaikissa tapauksissa kannettiin kuninkaan nimissä.

Samojen lakien alla näennäisesti tosiaan olivat. Mutta silloin kun piti repiä vähän ylimääräistä (mitä se sitten olikaan) se oli helpompi tehdä siirtomaan puolelta, jonne kruunu oli myöntänyt etujaan valvomaan tuoreita aatelisarvoja uskollisuutta vastaan. Lisäksi suomalaisilla oli ruotsalaista vastinkappalettaan pidemmät ja paremmat kauppasuhteet Hansa-liittoon ja idässä oleviin kansoihin, jonka takia he olivat käsittääkseni paljon tuottoisampi verokohde... tai olisivat ainakin olleet potentiaalinsa kautta. Ei suomalaiset tosiaan kokeneet olevansa ruotsalaisia, joten eivät ne niitä kauppojaan suosiolla Ruotsin kruunulle tilittänyt. Esimerkiksi paljon Suomenlahden yli tehtyä kauppaa jäi verottamatta, joka oli yksi motivaattori Helsingin kaupungin perustamiselle. Pystyttiin valvomaan Suomenlahden kauppaa paremmin.

 

[mjr]

Belgia valloittaa Kongon ja asuttaa keskeisimmät ja hedelmällisimmät alueet omalla väestöllään.

Koko kirjoituksesi edustaa nykyään paljon somessa levinnyttä erittäin tendenssimäistä kansallisradikaalia tulkintaa historiastamme. Suosittelen sen sijaan akateemista historiantutkimusta - esim. Tarkiaisen loistavaa Ruotsalaisuuden historia Suomessa ykkösosaa, mikä vetää hienosti ja analyyttisesti yhteen noita varhaisia vuosisatoja.

Ensinnäkin Suomen tuolloiset asutuksen ydinalueet olivat Turun seutu, Hämeen ydinosat ja Karjalan kannas. Mikään näistä ei ruotsalaistunut vaan uusi asutus keskittyi lähes asumattomille Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueille. Tarkiainen löytää vain yhden selkeän esimerkin, jossa on saattanut tapahtua äkillinen ja todennäköisesti väkivaltainen väestönvaihdos muistaakseni Kemiön saaren muutamista kylistä. Harvat asukkaat lähinnä vähitellen sulautuivat enemmistöön näillä alueilla. Samoin kävi myöhemmin toisinpäin, kun suomalainen asutus levisi näille alueille sisämaasta.

Toiseksi Suomen maakunnat olivat Ruotsin maakuntia, elimellinen osa valtakuntaa - ei tapahtunut etnistä jaottelua maaorjiin ja valloittajiin kuten Virossa (kannattaa niin paljon mieluummin tulla ruotsalaisten kuin saksalaisten valloittamiksi, venäläisistä puhumattakaan). Toki olot olivat köyhälle rahvaalle usein surkeat, kielestä riippumatta, oltiin sitten mökkiläisiä Savossa tai kalastajia saaristossa. Elettiin nälkärajalla tykinruokana. Mutta talonpojat olivat kuitenkin vapaita ja lähettivät edustajansa valtiopäiville, myös suomenkieliset - on esimerkkejä, että valtiopäivien käsittelyä piti lykätä, että saataisiin asiat käännettyä yksikielisille suomalaisille talonpoikaisedustajille.

Samoin paikallishallinto ja oikeudenkäyttö olivat paikallisissa käsissä, etnisyydestä riippumatta (toki tämä on kompleksinen kokonaisuus ja säätyläisten vaikutus oli ajoittain suuri). Ja tietysti ruotsin kieli oli portti sosiaaliselle nousulle ja Suomi oli pääosin valtakunnan köyhää syrjäseutua - joskin Turun seudun ja Upplannin yhteys oli noina aikoina sangen kiinteä, kun meri oli helpompi kulkuväylä kuin metsäiset erämaat. Silti on vaikea puhua siirtomaasta modernissa mielessä, oltiin elimellinen osa valtakuntaa ja osallistuttiin sen hallintoon eikä olennaisesti ollut etnistä rotuerottelua kuten vaikka täysin suoraan jossain Virossa.

Kiinnostavaa on, että nämä amatöörien uustulkinnat ovat suoraa sukua alkuperäiselle kansallisradikalismin aallolle 20- ja 30-luvuilla, jolloin myöskin haluttiin kiistää Suomen historian skandinaavisen perinnön hyviä puolia ja enemmän yhdistää Suomea kohti Baltiaa, brutaalisti valloitetuksi orjamaaksi. Suomen pohjoismaisuus on sangen kova pala maamme kansallisradikaaleille näköjään vuosisadasta toiseen.

 

[Lystikäs]

Koko kirjoituksesi edustaa nykyään paljon somessa levinnyttä erittäin tendenssimäistä kansallisradikaalia tulkintaa historiastamme. Suosittelen sen sijaan akateemista historiantutkimusta - esim. Tarkiaisen loistavaa Ruotsalaisuuden historia Suomessa ykkösosaa, mikä vetää hienosti ja analyyttisesti yhteen noita varhaisia vuosisatoja.

Kiitos viestistäsi. Se oli ihan rakentavasti koottu.

Tarkoitatko Kari Tarkiaisen Ruotsin Itämaata? Olen osittain sen lukenut, mutta olin vähän eri mieltä kanssasi johtopäätösten neutraaliudesta, jonka takia loput jäi lukematta. Kari Tarkiaisella oli mielestäni hallussa paljon hyviä faktoja, mutta tulkinnat eivät mielestäni olleet aina kovin kohdallaan. Mutta voin toki olla väärässä. Siitä on jo yli kymmenisen vuotta kun sitä aloin lukea. Paljon on kuitenkin muuta historiaa tullut luettua, hyvin laajalla spektrillä liki 30 vuoden ajan - osittain myös töitteni puolesta. Historia on eräänlainen heikko kohtani, eikä se rajoitu Suomen historiaan. Toki olen sitä mieltä, että sodan jälkeen (ymmärrettävistä syistä) suhdettamme Saksaan on yritetty vähätellä koristelemalla suhdettamme Ruotsiin. Ruotsin ajan historiaa tuli luettua jo niin varhaisessa vaiheessa, että tuoreempana on muistissa suomensukuisten kansojen historia, joka jäi minulta opiskeluvuosina aika pimentoon. Tämä voi toki heijastua näkökulmiini kun pohdin Suomen historiaa kokonaisuutena.

Ja olet oikeassa siinä, ettei ruotsalaiset ajaneet ketään ainakaan isommin pois asuttamiltaan rannikkoseuduilta. En mielestäni näin väittänytkään, vaikka ymmärrän miksi tällaisen kuvan voi saada. Keskustelun ydin oli siinä oliko suomalaiset osallisena kolonialismiin vai sen kohde. Argumentoidessani jälkimmäistä, tietyt asiat saattavat painottua värikkäämmin. Rannikot olivat viikinkien sotaretkien takia usein tyhjillään, joten sinne oli hyvä asettua asumaan. Mutta viikinkiaikojen poistuttua kristillisten kuningaskuntien myötä, nuo rannikkoseudut olivat niitä keskeisimpiä ja hedelmällisimpiä alueita, johon aiemmin viittasin siinä kolonialismi-rinnastuksessa. Ja mitä Ruotsin vallan ajan hyötyihin ja haittoihin tulee, niin samaa voi pohtia lähes jokaisen kolonialismin kohteena olleen maan kanssa (ja jotkut pohtivatkin). Itse en tätä lähde spekuloimaan.

Mutta juu... En oikein tiedä miksi kutsut minua kansallisradikalistiksi - en henkilökohtaisesti arvosta kansallismielisyyttä kovin paljoa - en Suomen, enkä Ruotsin suunnalta. Koen olevani individualisti, enkä siten kannata mitään kollektivismia. Tosin ymmärrän kansallisuusaatteiden arvon yhtenäisyyden luojana, joten en erityisesti niitä vastaankaan ole. En tiedä olenko itse tulkinnut sinua väärin, mutta itse olen puolestaan nähnyt sinut tietynlaisena aatteellisena kollektivistina, jonka takia olemme usein eri puolin argumentteja (tulkintaa joka voi olla väärääkin, mutta näin olen sen itse ajatellut). Ja ilmeisesti onnistuin jotenkin antamaan itsestäni melko kansallishenkisen kuvan kun radikalistiksi kutsuttiin, mutta jos haluat puida historiaa kanssani enemmän, tehdään se mieluummin yksityisviestein, niin ei ketju rönsyile ihan väärille urille. Ihan mielelläni vaihdan mielipiteitä kanssasi - yleensä perustelet näkemyksiä ihan mukavasti, etkä snaippaile "one-linereitä", joten se voisi olla rakentavaakin, mutta mielellään tosiaan kahden kesken. Keskusteluni usein rönsyilee niin paljon tajunnanvirtaa, että se tarjoaa paljon lillukan varsia, joihin muutkin voivat tarttua, eikä minulla ole aikaa käydä keskustelua useamman kanssa - tai karsia lillukanvarsia pois.

 

[mjr]

Mutta juu... En oikein tiedä miksi kutsut minua kansallisradikalistiksi -

Näin en sanonut - totesin vain että peräti systemaattisen negatiivinen käsityksesi Ruotsin vallasta Suomessa edustaa tyypillisiä kansallisradikaaleja näkökulmia, joita esiintyy paljonkin nykysomessa. Tosiaan, seuraan itsekin akateemista historiaa vieläkin sangen tarkkaan, pääaine yliopistossa oli historia. Ja tunnen myös näitä uusvanhoja nationalistisia tulkintoja, joihin on sitten tullut nykyaikana avoimen tendenssimäisiä vääristelyjä, esim. lähteissä ja nimistössä esiintyvän "kuningas"-termin kautta, jolla perustellaan, että Suomessakin olisi ollut kuningaskuntia lähiseutujemme malliin. Kuten sanottu niin itse miellän kolonialismin paljon sopivammaksi termiksi vaikka Viron suhteen kuin kuin Suomen yllä luetelluista syistä. Olisi mielenkiintoista myös hahmottaa Belgian parlamenttia (tai säätyjä) kääntämässä lakiehdotusta jollekin bantukielelle, että kongolaisille saataisiin asia selväksi

 

[Mojo]

Menköön nyt tähän ketjuun.

Laki pakkoavioliittojen kumoamisesta meni maaliin eduskunnassa

Laki pakkoavioliittojen kumoamisesta on mennyt maaliin eduskunnan täysistunnossa. Lain myötä avioliitto on kumottava, jos aviopuoliso on pakotettu avioliittoon.

www.mtvuutiset.fi

Laki pakkoavioliittojen kumoamisesta on mennyt maaliin eduskunnan täysistunnossa. Lain myötä avioliitto on kumottava, jos aviopuoliso on pakotettu avioliittoon.
Laki hyväksyttiin äänin 125–36. Kukaan ei äänestänyt tyhjää, ja äänestyksestä oli poissa 38 kansanedustajaa.

 

[Ollakseni]

Ja äänestyksessä lakiesityksen puolesta äänesti SDP, Perussuomalaiset, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP.

Vastaan äänesti Kokoomus, KD, Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle.

En ymmärrä miksi tuota vastaan äänesti ylipäätään kukaan? Ellei se sitten sisältänyt jotain erikoista kohdetta.

 

[mjr]

Ja äänestyksessä lakiesityksen puolesta äänesti SDP, Perussuomalaiset, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP.

Vastaan äänesti Kokoomus, KD, Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle.

Tämä homma on kyllä mennyt ohi, mikähän lienee tausta, että tuli näin erikoinen puoluejako?

 

[Cobol]

Ja äänestyksessä lakiesityksen puolesta äänesti SDP, Perussuomalaiset, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP.

Vastaan äänesti Kokoomus, KD, Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle.

Kokoomuksen osalta sen verran, että Kokoomus piti lakia riittämättömänä. Kokoomus jätti jo lakivaliokunnan mietintöön vastalauseen, jossa se vaatii hallitukselta toimenpiteitä myös pakkoavioliiton mitätöinnin mahdollistamiseksi.

"”Tarve mahdollistaa pakkoavioliiton mitätöinti nousi esille myös useissa lakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden kuten Ihmisoikeusliiton ja yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnoissa. Käytännössä mitätöinti voi olla uhrin kannalta kumoamista parempi vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun liitto on lapseton tai tapauksissa, joissa uhri on varakkaampi, liitto on solmittu taloudellisen hyväksikäytön vuoksi ja siinä on väkivaltaa. Nyt hallituksen esityksellä tätä ei mahdollisteta, mikä on suuri pettymys."

Kokoomuksen Keto-Huovinen: Pakkoavioliiton uhrilla tulisi olla mahdollisuus valita avioliiton mitätöinti | Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen pitää pakkoavioliittoja koskevaa hallituksen esitystä keinoiltaan riittämättömänä. Kokoomus jätti lakivaliokunnan mietintöön vastalauseen, jossa se vaatii hallitukselta toimenpiteitä pakkoavioliiton mitätöinnin mahdollistamiseksi.

www.sttinfo.fi

 

[disco-stu]

Kokoomuksen osalta sen verran, että Kokoomus piti lakia riittämättömänä. Kokoomus jätti jo lakivaliokunnan mietintöön vastalauseen, jossa se vaatii hallitukselta toimenpiteitä myös pakkoavioliiton mitätöinnin mahdollistamiseksi.

"”Tarve mahdollistaa pakkoavioliiton mitätöinti nousi esille myös useissa lakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden kuten Ihmisoikeusliiton ja yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnoissa. Käytännössä mitätöinti voi olla uhrin kannalta kumoamista parempi vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun liitto on lapseton tai tapauksissa, joissa uhri on varakkaampi, liitto on solmittu taloudellisen hyväksikäytön vuoksi ja siinä on väkivaltaa. Nyt hallituksen esityksellä tätä ei mahdollisteta, mikä on suuri pettymys."

Kokoomuksen Keto-Huovinen: Pakkoavioliiton uhrilla tulisi olla mahdollisuus valita avioliiton mitätöinti | Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen pitää pakkoavioliittoja koskevaa hallituksen esitystä keinoiltaan riittämättömänä. Kokoomus jätti lakivaliokunnan mietintöön vastalauseen, jossa se vaatii hallitukselta toimenpiteitä pakkoavioliiton mitätöinnin mahdollistamiseksi.

www.sttinfo.fi

Juupajuu, olipa yllätys, että survottiin läpi näennäisesti kiva, mutta todellisuudessa aivan vitun sysipaska laki. Kuka perkele näitä oikein suunnittelee, pitäskö reenata vähän lisää ja paremmin, kun jokaisessa eaityksessä on jotain aivan vituillaan? On kyllä luottamus tähän kioskiin niin pohjalla kuin voi olla.

 

[nummenkallio]

Eiköhän Kotiharjun sauna saa koko "gaten" myötä ainoastaan lisää asiakkaita, "all publicity is good publicity"-hengessä.

Joku voi jopa lähteä katsomaan, vilahteleeko sieltä aidan takaa jotain.

Sitä kyllä ihmettelen, kuka tuossa Kotiharjun saunan lähistöllä niin paljon viettää aikaa, että ehtii tiiraamaan pyyhkeiden alle. Vastapäiseen taloon on kuitenkin matkaa, ja yleensähän ihmiset kai kulkevat tuosta vain ohi, jolloin ei varmaan ehdi hirveän paljon kikkeleitä bongailemaan, ellei se ole tarkoitus.

Suomessahan saunomiseen on kuulunut alastomuus hyvin luontevasti, näköjään ei enää.

 

[mjr]

Kokoomuksen osalta sen verran, että Kokoomus piti lakia riittämättömänä. Kokoomus jätti jo lakivaliokunnan mietintöön vastalauseen, jossa se vaatii hallitukselta toimenpiteitä myös pakkoavioliiton mitätöinnin mahdollistamiseksi.

Tuo kyllä selittää taustoja - olisi kiinnostava kuulla hallituksen vastine näihin argumentteihin, tietysti varmasti löytyisi Eduskunnan pöytäkirjoista, mutta ei jaksa penkoa. Ja kiintoisaa, että PS äänesti puolesta ja Kokoomus vastaan, mikähän tuossakin oli?

 

[mjr]

Eiköhän Kotiharjun sauna saa koko "gaten" myötä ainoastaan lisää asiakkaita, "all publicity is good publicity"-hengessä.

Paikka on tuttu ja kyllähän siellä oman kokemuksen perusteella on pyyheliinat olleet ihmisillä ihan normaalisti käytössä vilvoitellessa - en kyllä ole koronan jälkeen käynyt, että olisikohan tullut sittemmin nudistisempi meininki?

 

[nummenkallio]

Paikka on tuttu ja kyllähän siellä oman kokemuksen perusteella on pyyheliinat olleet ihmisillä ihan normaalisti käytössä vilvoitellessa - en kyllä ole koronan jälkeen käynyt, että olisikohan sitten tullut sittemmin nudistisempi meininki?

Vaikea kuvitella. Kotiharjun sauna on ollut olemassa niin kauan, ja kyllä siellä varmasti jonkinlaiset vakiintuneet tavat ovat olemassa. Siellä on ilmeisesti tosi pitkäaikaisia vakituisia asiakkaita, ja monet lienevät lähialueilta ja osin myös tuttuja toisilleen. Eli en usko, että siellä pihalla mitään helikoptereita on heitetty näin koronankaan jälkeen. Tuollaisissa paikoissa on yleensä olemassa jonkinlaiset sosiaaliset koodistot.

Itse en ole tuolla koskaan käynyt, mutta olen joskus kulkenut tottakai ohi, ja eihän siinä sen kummempaa ole ollut kuin ukkoja vilvoittelemassa saunan jälkeen tai löylyjen välillä. Nykyinen loukkaantumiskulttuuri voi vain ruokkia ulisemaan siitäkin, jos jollain saunojalla kulli on tehnyt pyyhkeen alta mikaniemiset.

Yrjönkadun uimahallissa meno voi sitten olla toisenlaista, mutta se on oma tapauksensa.