Kyllä liberaalidemokratiassa näen lainsäädännön lähtökohtana perustuslain ja sieltä ennen kaikkea perusoikeuksien turvaamisen kaikille:
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Kun tämä on turvattu demokraattisen prosessin mukaisesti, voidaan alkaa tarvittaessa säätämään nippeleistä.
Älä käsitä tätä offensiivina - ja ihan yleisesti ottaen muutenkaan mun viestejä ei kannata ajatella offensiiveina, vaan näkökulmien valottamisena.
Olisin todella kiinnostunut siitä, että kun minä sanoin, että lainsäädännön perusperiaatteita on estää "mätiä omenia" hyväksikäyttämästä lainsäädäntöä ja sinun mielestäsi periaate on yhdenvertaisuus, niin pitääkö periaatteesi myös esim. verotus-, työ-, talous- ja muissa lainsäädännöissä?
Esimerkiksi vaikka työlainsäädäntö, no, toki, tietysti yhdenvertaisuus on yksi periaate, mutta pidän myös tärkeänä sitä, että työlainsäädäntö on sellainen, että sitä on vaikea väärinkäyttää. Talouteen ja sopimuksiin liittyvässä lainsäädännössä pidän myös tärkeänä sitä, että se myös torppaa "porsastelijoiden" yritykset. Näissä kyseisissä lainsäädännön osa-alueissa on kyse siitä, että jos lakiin jää porsaanreikiä, niin on olemassa ihmisiä ja instansseja, jotka sen käyttävät hyväkseen ja *voittavat* oikeudessa caseja jotka yleiseen oikeustajuun nähden tuntuvat mielettömiltä.
Siksi ymmärrän todella hyvin, että kun esim. translain tapauksessa laajennetaan kansalaisten oikeuksia, että pohditaan millaisia kaikenlaisia taplaajia ne Suomen kansalaiset ovat.
Tuossa
@mjr mainitsee Irlannin, mutta kannattaa huomioida, että Suomen ja Irlannin välillä on tässä suhteessa kaikenlaisia eroja. Suomessa on ollut kova haloo hetusta. Suomessa hetun sukupuolta koskeva tunnusnumero on lääketieteellisesti määritelty, kun taas monessa muussa maassa se on erikseen. Suomessa kun asioidaan hetulla, niin se sukupuoli sitten pomppaa vähän joka paikassa esille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sitä - lääketieteellisesti määriteltyä sukupuolta - tarvittaisi: mutta sitä ei minusta tarvita virastojen kanssa asioimiseen!
Olen joskus ehdottanut jotain sellaista, että Suomessa olisi kolme sukupuolen määritelmää: (1) se, mitä tahdot suomalaisiin asiakirjoihin - jos sitä nyt edes tarvitaan!, (2) lääketieteellinen/fysiologinen eli se mitä vaikkapa terveydenhuolto ja Rike käyttää, ja (3) se mikä tulee passiin. Passissa on se, että kun se on kansainvälinen asiakirja, niin jos sukupuoli ei vastaa ulkonäköä, niin siitä sitten tulee helposti ongelmia erinäisissä maissa. Suomalaisista tietojärjestelmistä sukupuolen voisi kyllä poistaa, sitä ei kauheasti tarvita.
Suomen hetu on omalla tavallaan ollut aikanaan edistyksellinen, mutta sitten myöhemmin riippakivi. Se oli aikanaan edistyksellinen mm. siksi, että se pitää sisällään tietynlaisen "varmistusavaimen": kun joku esittää henkilökorttinsa, niin hetussa on paitsi checksum, niin sen biometrisesta signatuurista - syntymäaika, sukupuoli - voi myös päätellä jotain, ja tämä esti hetun väärinkäyttöä ennen nettiaikaa: 50-vuotiaan miehen oli aika vaikea huijata myyjiä ja muita 30-vuotiaan naisen hetulla.
Itse olen nykyään sitä mieltä, että hetun pitäisi olla enemmän "valtion asiakastunnus" (sähkölaitoksen asiakasnumeron tapaan) kuin identifioinnin väline. Syy tälle on mm. se, että tämä nykyinen biometrista dataa sisältävä hetu antaa ehkä liian paljon mahdollisuuksia identiteettivarkauksille. Siihen suuntaan ollaan menossa, kyllä, mutta siirtymä ei tapahdu hetkessä.
