Onhan niitä ihmisiä joiden mielestä esimerkiksi nuo influensserien tienaamat rahat ovat "ansaitsemattomia" ja sitä tulee automaattisesti kunhan on tissit. Tai muilla aloilla vihjaillaan että ollaan edetty reittä pitkin, pantu pomoja tms. Noita kommentteja löytyy kuten kaikkea muutakin paskaa, kun ihmiset luulevat että heidän pitää tunkea kaikki ajatuksensa eetteriin ja niihin pitäisi vastata. Nuo eivät kuitenkaan ole ainoita kommentteja, mutta niitä on hyvä vetää esille esimerkkeinä naisvihasta ja täten kuitata kaikki kritiikki misogyniana. Ja olihan tällä palstallakin yksi tyyppi joka sanoi että naisten ei pitäisi kouluttautua tai pyrkiä työelämään vaan pyrkiä olemaan kotiäitinä ja hankkimaan vähintään kolme lasta.
Vähän samaa näkyy monissa muissakin asioissa. Kuitataan kritiikki jotain asiaa, henkilöä tms. kohtaan pelkäksi vihaviestinnäksi. Tai mustamaalausyritykseksi.
Sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvu 2010-luvun nurkilta sekä ylipäätään netin eri foorumeiden merkitys mediankin näkökulmasta on oikeuttanut jokaisen meistä ajatusten tonaviksi sekä totuuden soittovälineiksi.
Tullut tänään puhuttua huomion merkityksestä ja tätä kulmaa voi lähestyä ihan Venäjä&Putin kulmasta aina andrewtatejen ja elonmuskien kautta timotwitteristiin. Niillä keillä on harhaluuloissaan loputon valta, hakevat minusta loputonta hyväksyntää. Ja homma kusee kun yhtäkkiä rahalla tai vallalla et saakaan tuota asiaa. Loputonta hyväksyntää, huomiota ja rakkautta kaikilta. Sama pätee ihmisiin joilla on vahva agenda koko maailmaa kohtaan eikä vastakaikua tulekaan.
No miten tämä liittyy siihen ettei esimerkiksi 2010-luvun alun jälkeen ymmärretty tubettajia eikä somevaikuttajia? En ole viisasten kiveä löytänyt, mutta ihmisten oma ylimielisyys, helppo väylä esiintyä jonain filosofina ja itsekeskeinen laskelmointi tuntuvat ainoilta vastauksilta minulle.
Naisten aseman suhteen voisin pelata tässä rasismi-kortin ja puhua seksuaalivähemmistöjen kohtaamista hirveyksistä. Ensisijainen syy ihan historian valossakin löytyy valta-asemassa olleista ja olevista miehistä etuoikeuksineen. Tätä en kiellä.
Samalla pelaan mutkun-kortin ja mietin keskustelukulttuuria nyky-yhteiskunnassa. MeToo ja aiemmin mainittu oman näkyvyyden korostuminen on mahdollistanut ihan samanlaisen sikailun naisille, ei-valkoisille ja seksuaalivähemmistölle.
Tuntuu unohtuvan monesti että kaikesta huolimatta me olemme ihmisiä ja jokainen osaa halutessaan käyttää platforminsa joko paremman huomisen eteen tai sikailuun.
Eilen yöelämässä tuli juteltua pitkä tovi valkoisen ja kaljun herrasmiehen kanssa. Oli kohtuullisen brutaalia kuulla miten työyhteisön naiset ja ulkonäölliset hänestä poikkeavat toimivat. En ole ihmistyyppiä joka ostaa random tyyppien juttuja, mutta tämä kaveri oli hyvin itsekriittinen ja itsetietoinen. Eli tarkemmin sanottuna ennen syvällisempiä juttuja kävi kyllä selväksi millä korteilla hän pelaa, miten suhtautuu kanssaihmisiin ja yhteiskuntaan. Rokimpi ulkoinen preesens sekä hiusten mitta ovat rasismin määritelmä. Ja surullisinta oli että hän tajusi jokaisen puolustelevan kulman olevan etuoikeutetun valkoihoisen uhriutumista. Tuskinpa on tänä päivä lajinsa ainoa.
En osaa mitään loppukaneettia heittää, mutta lainasin viestiäsi ihan siltä pohjalta että monet meistä näkevät asiat liian paljon nollasummapelinä, "olet joko puolesta tai vastaan" -ehdottomuutena ja oman agendan pumppaamisena.
En siis sinua syytä, mutta viestissäsi oli hyvä otantapinta juurikin kahteen eri kenttäpäätyyn.
www.hs.fi