Se voi johtua siitä, että etsit kirjoituksesta jotain, mitä siinä ei ole, ja pyrit siitä päättelemään minusta asioita, joita minussa ei todennäköisesti ole. Helpommalla pääset, jos otat kantaa itse asiaan, vaikkapa siitä, onko sinun mielestäsi pukeutumisella viestinnällinen merkitys?
Olisi todella typerää väittää, ettei sillä ole. Aloitit vain tämän keskustelun täysin väärästä näkökulmasta, jos me lähtisimme siitä voiko esimerkiksi työhaastatteluun mennä verkkareissa tai t-paidassa. Toisessa tapauksessa pohtisimme Kokoomus poliitikon torille 10 000 euron puvussa ja Rolexissa puhumaan toimeentulotuesta.
Jokainen kertoisi että jälkimmäinen vaikuttaisi äkkiä falskilta ja naurettaisiin pihalle sieltä. Ensimmäisessä tapauksessa pohdittaisiin minkälaisiin työpaikkaan ollaan menossa, jos kyseessä on lautapoika rakennukselle, niin asuvalinta voisi olla ihan sopiva. Jos sama kaveri menisi häihinkin samassa asussa, niin jokainen pitäisi asiaan puuttumista järkevänä.
Kysehän on siitä mitä sillä viestitään ja missä, eikä se pitäisikö sitä rajoittaa. Ei tietenkään tarvitse tai pidä, mutta jos matkit pukeutumistyylisi julkkikselta, joka myy asiaansa seksillä, niin selkeästi että henkilö on tunnistettavissa, niin hankala on väittää ettet joltain osin viestisi pukeutumisella sitä. Oli tämä henkilö sitten mies tai nainen. Naisellehan on sallittua pukeutua seksikkäästi, jos mies paljastaa liikaa, niin se on yleensä ihmisten mielestä naurettavaa.
Mikään pukeutuminenhan ei oikeuta ahdistelua. Tyyli myös muuttuu ajan myötä, eikä se miten joskus on pukeuduttu merkitse mitään. Meillä on tietyt normit halusimme sitä tai emme, eikä rajoitu pelkästään pukeutumiseen, vaan myös kieleen ja muuhun olemukseen. Ennen tatuointi oli viesti tai merkki jostain, jotain epäilyttävää ja piiloteltavaa. Nykyään voit olla uskottava toimitusjohtaja, vaikka koko kaula olisi tatuoitu.