Tosiaan, moninaisuus ei varmaan ole tuossa paras sana. Mutta on olemassa intersukupuolisia ihmisiä, joiden kohdalla asia ei ole mitenkään yksioikoinen. Nämä toki ovat lisääntymiskyvyttömiä. Jossain mielessä voitaisiin kai silloin puhua sukupuolettomista, mutta siinä tapauksessa sama pitäisi kai laajentaa koskemaan myös niitä, joilla sukupuoli muuten on ilmeinen, mutta jotka eivät jostain syystä tuota sukusoluja. En oikein näe, että se olisi kovinkaan hyödyllistä.
Sori. Kesti hieman vastaaminen. Käsittääkseni intersukupuolistenkin ihmisten biologinen sukupuoli kyetään toteamaan jommaksi kummaksi, jos ei sukusolujen, niin kromosomien kautta. Käytäntö on, että y-kromosomi määrittää biologisen sukupuolen. Jos se puuttuu nisäkkäältä, kyseessä on naaras. Ja vaikka naissukupuolinen ihminen ei tuottaisi hedelmöittäviä sukusoluja, ei se tarkoita sitä, etteikö "luonto" olisi pyrkinyt sellaisilla häntä alun perin varustamaan (ellei usko Jumalaan ja siihen, että kaikella on syvempi tarkoitus). Jotkut ihmiset syntyvät ilman jalkoja, mutta ihminen on silti määritelmältään nisäkäs, jolla on kahdet kädet ja kahdet jalat... ellei kehitysasteessa tapahdu ongelmia. Yksijalkainen ihminen ei ole oma lajinsa, vaan erilaisen kehon saanut yksilö.
Aika usein, enkä nyt tarkoita tätä meiden keskusteluamme, tuntuu siltä, että suorastaan tahallaan sekoitetaan se, onko kyseessä biologinen vai sosiaalien sukupuoli, vai henkilön oma sukupuoli-identiteetti. Ja sitten voidaan keskittyä haukkumaan tuon tahallaan väärinymmärretyn mielipiteen tyhmyyttä.
Totta. Mutta luulen, että sitä terminologian sekoittamista harrastetaan tarkoituksen mukaisesti juuri sieltä "sukupuolen moninaisuutta" ajavalta puolelta. Ohessa suora lainaus tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi sivustolta. Ja tämä on ensimmäinen lause, jolla selitetään mitä sukupuolen moninaisuus on.
"Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa sitä, ettei sukupuolia voi määritellä kahteen vastakkaiseen luokkaan eli tyttöihin ja poikiin."
On ihan varmasti laskelmoitu päätös puhua käsitteellisesti pelkästä sukupuolesta, eikä sukupuoli-identiteetistä, joka olisi se oikea tapa. Ja kysytpä melkein keneltä tahansa biologilta sukupuolien määrästä niin vastaus on kaksi. On siis melkoinen ristiriita kouluissa jos puhutaan yhdestä käsitteestä (sukupuoli), mutta samalla opetetaan, että niitä on kaksi ja sitä, että niitä on enemmän kuin kaksi. Kuka siis ymmärtää tahallaan väärin ja mitä, jos sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta opettava taho tarkoituksella ylläpitää väärää käsitettä puhumalla pelkästä sukupuolesta?
Ja pointtaan, että meidänkin keskustelussa tuolla edellä sanot, että on olemassa biologisestikin useampia sukupuolia (vaikka biologit ovat asiasta eri mieltä). Etkä varmasti ole ainoa joka ajattelee näin, joten itselleni herää ajatus siitä, että sukupuoli-identiteetistä puhuttaessa yritetään tarkoituksella puhua pelkästä sukupuolesta, jotta biologiset faktat alkaisivat ajan kanssa hämärtyä. Ja tämä siis on suomalainen ongelma, sillä esim. englanninkielessä debattia käydään juuri siitä identiteetistä (gender), eikä niinkään biologisesta sukupuolesta (sex), vaikka toki siitäkin käydään omaa keskustelua. Mutta se keskustelu tuntuu minusta helpommalta hahmottaa, kun nämä käsitteet ovat tarpeeksi erilaisia.
Palaan siis edelleen siihen pointtiin, että jos sukupuoli-identiteetti ei kelpaa käsitteeksi edes niistä asioista puhuville tahoille (onhan se hieman kömpelö), niin sitten täytyy keksiä ytimekkäämpi termi, mutta ei sellainen joka on jo käytössä tarkoittamassa jotain muuta.
