Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 741 133
  • 7 009

RaikkA

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässässäsäsä
Homot eivät hyödy siitä, että heteroutta on pidetty ainoana hyväksyttynä normina ja seksuaalista poikkeavuutta rikoksena tai sairautena. Naiset eivät hyödy siitä, että miehet ovat olleet pääasiallisia vallanpitäjiä ja elannon ansaitsijoita lähes koko maailmanhistorian ajan. Maahanmuuttajat eivät hyödy siitä, että heidän nimensä tai ihonvärinsä poikkeavat valtaväestöstä.

Suomalaisessa yhteiskunnassa valkoisen heteron ei ole tarvinnut kärsiä syrjinnästä etnisyytensä tai seksuaalisuutensa takia, ja miehillä on keskimäärin ollut suuremmat vapaudet toteuttaa itseään kuin naisilla. Tämä ei tarkoita että valkoisen heteromiehen pitäisi jotenkin erityisesti kärsiä, vaan että näillä muilla ryhmillä on historiallista painolastia joka vaikuttaa edelleen nykypäivän asenteisiin, vaikka eteenpäin mennään koko ajan.



Ei ihme että on vaikea ymmärtää kun tekee noin kehnoja vertauksia. Totta kai parempaan sosioekonomiseen asemaan syntynyt on lähtökohdiltaan etuoikeutetumpi, mutta jos on tarkoitus tutkia tasa-arvoa sukupuolen, etnisyyden tai seksuaalisen suuntautumisen näkökulmasta, niin järkevämpää olisi häivyttää muut tekijät taustalle. Sen sijaan että otetaan ääripäät rikas tytär - köyhä poika, parempi vertailu olisi samassa tuloluokassa olevat tytär ja poika.
Paljon tulee taas intersektionaalista liirumlaarumia, mutta ei mitään konkreettista. Miehet on tänä päivänä etuoikeutettuja, koska ne nyt vaan on etuoikeutettuja. Sosioekonomisen taustan perusteella tehtävään vertailuun on kaikenmaailman mittareita, mutta kun tulee sukupuoli, niin trust me bro!

Olisihan se toki kiva tietää, että millä tavalla se alkoholistiperheen poika on etuoikeutetumpi, kuin siskonsa, mutta tuskinpa sulla mitään konkreettista on antaa, kuten ei muillakaan feministeillä. Ne vaan on.
vaikka varmastikaan suuri tai suurin osa maailman noin miljardista naismuslimista ei näe sitä ollenkaan noin.
Tämähän ei nyt feministisessä ajattelussa pitäisi olla minkään arvoinen mittari. Ei ainakaan, jos aloitetaan käymään läpi miesten ja naisten palkkaeroja.
 

Maukka187

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Florida Panthers, NHL
Muslimihuivi on alistussymboli. Riittää, että osa muslimeista näkee näin ja on valmis antamaan henkensä sen puolesta, että heidän ei tarvitse huivia käyttää. Uskonnollisprimitiivisille tavoille ei kannata antaa periksi, vaikka enemmistöä ne eivät haittaa. Moni on kasvanut niihin kiinni aggressiivisen poliisin valvoessa niiden käyttöä. Tavoista on vaikea päästä irti lännessäkään, kuten silpomisesta ja shariasta sekä verirahasta saadut kokemukset mm. Pohjoismaissa kertovat.

Tasa-arvoa on se, että jokainen nainen saa aikanaan kutsun puolustusvoimiin velvoitteena miesten tapaan ja puolustusvoimat on vapaa kaikista, mitä tahansa sukupuolta tavalla tai toisella sortavasta krääsästä.
Niin siis sinähän et sitä symbolisuutta määritä, vaan ne muslimit itse. Islamhan ei todellakaan ole mikään yksitulkintainen uskonto, niin kuin varmastikin hyvin tiedät. Iranin hijabipakko nyt on aivan perheestä, mutta se ei edelleenkään liity Suomeen mitenkään.

Itekin olen täysi ateisti ja kaikki uskonnot voi mun puolesta heittää roskiin, mutta kannatan myös yksilönvapautta ja jos joku haluaa muslimi haluaa jotain päähinettä käyttää, niin siinähän käyttävät. Ei ole minkään suomalaisen ukon asia alkaa selittämään niille niiden omaa uskontoaan. Et sä nyt varmaan menis jollekin ristin käyttäjälle mesoomaan, että miksi vitussa sulla on tommonen pedofiliasymboli kaulassa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Osaltani tiivistys.

Jos huivi määrättäisiin Suomen armeijaan vapaaehtoiseksi osaksi palveluspukua, näen sen sortavan niitä naisia, jotka ovat paenneet islamilaista mielivaltaa Suomeen ja haluavat elää irti pakkoyhteiskunnasta, jossa heidän oli pakko käyttää huivia. En kannata huivin määräämistä puolustusvoimiin vapaaehtoisesti käytettäväksi. Pohdin jopa sitä, millaisia henkilöitä huivi vetäisi puolustusvoimien palvelukseen ja millaisia karkottaisi.

Aiemmin oli hieman neutraalimpi huivin osalta, mutta en silloinkaan kannattanut sen käyttöä armeijassa. Syyt olivat palveluskykyyn liittyviä puolustustilanteessa. Näen myös, että tasa-arvoinen Suomi ei tarvitse vieraita uskonnollisia tai muita esimerkiksi vihaan liitettäviä symboleita eri maista puolustusvoimissa.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lounais-Suomen luotsilaitos
En ota kantaa tämän ketjun muihin ulottuvuuksiin, mutta aloin miettimään tuota lihansyönnin korostamista kun mietitään valta-asemia. Tekeekö vegetarismi/veganismi valkoisesta heteromiehestä jotenkin vähemmän etuoikeutetun, tai mitä termiä nyt haluaa käyttää. Ja jos tekee niin miksi?

En ihan hirveästi käy näistä aiheista keskusteluja, enkä seuraa uusimpia kannanottoja asioihin liittyen, joten pahoittelen jos tämä olikin täysin itsestäänselvä asia mitä kaltaiseni ei ymmärrä.
Ei tee vähemmän etuoikeutettua, määrällisen vähemmistön valkoisten heteromiesten keskuudessa vain. Yhteiskunnallisesti se on toki ilmastonmuutoksen ja kansanterveyden kannalta negatiivinen asia, mutta ei heitä koskeva tasa-arvo-ongelma.
 

Kulkija

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kysymys: onko a) Jatkoajassa b) suomalaisessa julkisessa keskustelussa c) suomalaisessa verkkokeskustelussa d) yleisesti internetissä enemmän/eniten vihapuhetta

1) lihaa syöviä valkoisia heteromiehiä kohtaan
2) naisia kohtaan
3) vähemmistöjä kohtaan


Kysymys: Onko oikeassa elämässä isoin riski kohdata väkivaltaa
a) miehellä
b) naisella
C)vähemmistöllä

Miksi siis puhutaan naisten kokemasta väkivallasta vaikka suurimpana uhriryhmänä toimii kuitenkin miehet? Mielestäni tasa-arvo asiat eivät ole mikään kilpailu kenellä menee huonoiten vaan pitäisi pystyä tuomaan jokaisen ryhmän ongelmia esille.

Haluaisin vielä tietää onko mielestäsi hyväksyttävää sanoa miehestä: "Mies on epätäydellinen nainen, kävelevä surkastuma, geenitasolla tehty abortti. ‘Olla mies’ tarkoittaa olla vajavainen, tunteellisesti rajoittunut; miehuus on rajoittava sairaus ja miehet emotionaalisesti rampoja. Hän on vankina hämärällä alueella, ihmisen ja apinan puolivälissä."
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lounais-Suomen luotsilaitos
Kysymys: Onko oikeassa elämässä isoin riski kohdata väkivaltaa
a) miehellä
b) naisella
C)vähemmistöllä

Miksi siis puhutaan naisten kokemasta väkivallasta vaikka suurimpana uhriryhmänä toimii kuitenkin miehet? Mielestäni tasa-arvo asiat eivät ole mikään kilpailu kenellä menee huonoiten vaan pitäisi pystyä tuomaan jokaisen ryhmän ongelmia esille.
Miksi naisten kokemasta väkivallasta ei puhuttaisi? Erottelet ja vertailet peräkkäisissä kappaleissa eri ihmisryhmien kokemaa väkivaltaa ja kerrot ettei se ole mikään kilpailu.

Haluaisin vielä tietää onko mielestäsi hyväksyttävää sanoa miehestä: "Mies on epätäydellinen nainen, kävelevä surkastuma, geenitasolla tehty abortti. ‘Olla mies’ tarkoittaa olla vajavainen, tunteellisesti rajoittunut; miehuus on rajoittava sairaus ja miehet emotionaalisesti rampoja. Hän on vankina hämärällä alueella, ihmisen ja apinan puolivälissä."
Onko tuon kirjoituksen alkuperä tuttu? Luulen, että aika moni meistä vihaisi miehiä tultuaan lapsena miespuolisen sukunsa raiskaamaksi. Kirjoitus mahtuu länsimaiseen sananvapauteen.
 

Kulkija

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Miksi naisten kokemasta väkivallasta ei puhuttaisi? Erottelet ja vertailet peräkkäisissä kappaleissa eri ihmisryhmien kokemaa väkivaltaa ja kerrot ettei se ole mikään kilpailu.
Toin tuon esille, kun sinä itse aloit vertailemaan vihapuhetta eri ihmisryhmien välillä. Tuntuu ettet hyväksy, että miesten kokemasta vihapuheesta puhuttaisiin.

Onko tuon kirjoituksen alkuperä tuttu? Luulen, että aika moni meistä vihaisi miehiä tultuaan lapsena miespuolisen sukunsa raiskaamaksi. Kirjoitus mahtuu länsimaiseen sananvapauteen.

Niin eli se on siis miesvihaa vaikka sananvapauden piiriin kuuluukin. Saako miehet jotka ovat kokeneet naispuolisten henkilöiden kohdalla seksuaalista väkivaltaa tai ihan väkivaltaa puhua naisista samalla tavalla? Entä, jos on kohdannut tummaihoisten kohdalla samoja asioita, onko ok sanoa apinaksi? Vai tuletko silloin huutamaan naisvihasta ja rasismista?
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
@Zolomy :lle osoitetusta viestistä:

Ensinnäkin, historia toimii lähinnä painolastina nykypäivänä, sillä ihmiset usein kokevat sen oikeuttavan jonkinlaiseen hyvitykseen. Toisekseen, yleistämällä miehet vallanpitäjiksi, osoitat, että historian tuntemuksesi rajoittunee todennäköisesti poliittiseen historiaan, kuten suurimmalla osalla suomalaisista. Se jää yleensä kouluhistoriasta päähän. Totuus on kuitenkin se, että vallassa olivat aatelismiehet, eli pieni prosentti väestöstä, ja näiden tuomista etuoikeuksista nauttivat yhtä lailla aatelisnaiset.
Niin, tämä on sinänsä jännää, että toisaalta sanotaan, että "ei kaikki maahanmuuttajat", kun puhutaan vaikkapa maahanmuuttajien tekemistä rikoksista, mutta sitten toisaalta "kyllä kaikki valkoiset heteromiehet", kun puhutaan vaikkapa kolonialismista - tämä toki on ihan absurdeimmasta päästä oleva rinnastus. Näin ihminen ja aatteet toki toimivat, yhdessä toisessa kirjoituksessa sanoin, ettei aatemaailman ristiriitaisuus ole mikään ongelma ihmiselle.

Koko tässä tasa-arvonarratiivissa minua häiritsee suunnattomasti yksi asia: kollektiivinen syyllistäminen, esimerkiksi tähän tapaan: "Wille Hyvönen sanoo, että kaikkien valkoisten heteromiesten täytyy tuntea syyllisyyttä, sillä se on ainoa keino muuttaa maailmaa tasa-arvoisemmaksi" (HS).

Se on tuttu vallankäyttöväline. Olen aikoinani osallistunut paljonkin uskonto vs ateismi -keskusteluihin, ja sitä kautta aloin tutustua valtauskontojen lisäksi lahkoihin. Kollektiivinen syyllistäminen ja jatkuvan itsetutkiskelun vaatiminen on varsinkin lahkoissa hyvin tyypillistä, mutta ei ole tavatonta valtauskonnoissakaan. Siksi minua häiritsee hirveästi se, jos ihmisiä kehotetaan vaikkapa tarkkailemaan itseään "tiedostamattomista" tekijöistä - piilorasismi, sisäistetty naisviha yms yms.

No, pitääkö suomalaisen valkoisen heteromiehen tuntea syyllisyyttä siitä, että Espanjan kuninkaat ryhtyivät toimeen perustaakseen Etelä-Amerikkaan siirtokuntia? Ei todellakaan, meillä ei ole minkäänlaista osaa eikä arpaa siinä puuhassa. Eikä vieraiden kansojen alistaminen todellakaan ole mikään valkoisen miehen erikoisuus, vaan sitä on harrastettu ihan jokaisen ihmisen, ihmisryhmän ja kansakunnan toimesta aina, kun käsillä olevat välineet ovat sen mahdollistaneet.

No, kun me nyt keskustelemme venäläisten vastuusta valtionsa tekemisiin, niin olivatko Espanjan silloiset maajussit ja -jussittaret sitten vastuullisia tästä kruununsa projektista? Ei. Ei siihen aikaan ollut lehdistöä tai tiedotusvälineitä, ei kenelläkään rahvaalla voinut olla käsitystä, mitä heidän monarkkinsa linnansa kätköissä päätti. Eivät kuninkaat niihin aikoihin kertoneet kansalle suunnitelmistaan, ei, koska mitä väliä - ei silloisten monarkioiden pystyssä pysyminen perustunut kansansuosioon.

Jos unohdamme tämän pienen prosentin ja keskitymme siihen valtaväestöön, joiden elämä koostuu haja-asutetuista perheyksiköistä ja selviytymisestä päivästä toiseen, niin elämä ei ole ollut mitään valtapeliä, vaan symbioosia naisen ja miehen välillä. Miehen velvollisuus on tosiaan ollut ansaita se elanto (niin hankalaa kun se historian eri vaiheissa on ollutkaan), siinä missä naisen velvollisuus on ollut pyörittää taloutta. Mutta on silti hullua ajatella, etteikö naiset olisi hyötyneet tästä symbioosista siinä missä miehetkin.
Ei elanto ole ollut miesten harteilla eikä talouden pyörittämistä voi erottaa elannosta. Tuo "mies hankki elannon" -juttu on paljon nykyaikaisempaa perua(*). Kun porvarit alkoivat kasvaa ja vaurastua, he matkivat tapansa sen ajan ylhäisöltä(**): vaurauden merkki oli se, ettei vaimon tarvinnut käydä töissä. Se sitten siirtyi vaurastuvalle ja kaupungistuvalle keskiluokalle(***).

(*) Iso osa asioista, joista sanomme "näinhän se on aina ollut" on paljon nuorempaa perua kuin kuvittelemme.

(**) Porvariston rikastuminen oli aateliston murheenkryyni. Aiemmin vain aatelistolla oli ollut varaa kalliisiin kankaisiin ja runsaskankaisisiin, epäkäytännöllisiin vaatteisiin. Rikastuva porvaristo alkoi pukeutua samalla tavalla, joka johti paitsi kilpavarusteluun (yhä mahtipontisempiin ja epäkäytännöllisempiin asuihin) että paikoitellen lakisääteisiin rajoituksiin, että kuka sai käyttää mitäkin väriä, kangasta tai vastaavaa. Jos katsotte jotain 1800-luvun pukudraamaa, niin kyllä, vaikkapa Yhdysvalloissa keskiluokkaiset naiset saattoivat pukeutua hyvin epäkäytännöllisiin asuihin (ollakseen fiinejä), joka toisinaan johti elävänä palamiseen (ahtaassa tilassa tulisijasta tarttui tuli hameeseen). Tyyli ennen terveyttä.

(***) Ylipäätään monet kummalliset tavat muuttuvat käsitettäviksi, kun jäljittää sitä, mistä ne ovat tulleet. Ne sitten muuttuvat hölmöiksi, kun niiden alkuperäinen konteksti on kadonnut ympäriltä.

Ennen kuin maatalous koneellistui, niin talouden pyörittäminen tarvitsi kyllä kaikkien kynnelle kykenevien työpanosta. Kylvöt ja sadonkorjuu olivat itse asiassa koko kyläyhteisön yhteistä puuhaa. Olen puhunut kankaista. Nykyihmiselle on tosi vaikea käsittää, että ennen teollistumista kankaiden valmistus oli lähes kokopäiväistä ja ympärivuotista puuhaa ja siksi ne olivat kalliita. Nykyihmisen mielestä se, että morsian sai mukaansa kankaat kuulostaa merkityksettömältä, mutta aikoinaan ne olivat maanviljelijälle suunnilleen seuraavaksi arvokkainta omaisuutta heti peltomaan jälkeen.

Siksi Kehruu-Jenny ajoi länsimaisen yhteiskunnan isoon murrokseen. Kun kankaita alettiin valmistaa teollisesti, niiden hinta tippui murto-osaan ja vuosisatoja kestänyt "naisten sosiaaliturvajärjestelmä" romahti. Ei olekaan ihme, että 1800-luvulla syntyi naisten oikeuksia ajaneita liikkeitä. Tuo kehitys kyllä sitten otti takapakkia mm. maailmansotien takia.

Sanoin tuolla aiemmin, että monet populaarikulttuurin käsitykset keskiajasta ovat syntyneet 1800-luvulla. 1800-luvulla oli käynnissä iso yhteiskunnallinen murros. Silloisessa maailmassa ylhäisön intressejä oli kertoa tarinaa, että vaikka nyt on vaikeaa, ennen asiat olivat huonommin (muistetaan, että esimerkiksi yliopisto-opiskelu oli silloin pääosin ylhäisten hommaa, eli myös historioitsijat ja yhteiskuntaoppineet olivat yleensä ylhäistön jälkikasvua). Murros kosketti naisten ja työväestön asemaa, työläisten asemahan oli ollut suht hyvä erityisesti ruttoepidemian jäljiltä. Työväen huono asema tehtaissa ja kaivoksissa kirvoitti Marxin ja Engelsin kirjoittamaan yhteiskunnallista sanomaansa, mutta kumpikaan heistä ei varmaan arvannut, että sen oheisvaikutukset tuntuvat edelleen tässä Venäjän naapurissa asuessa.

Ja mitä valtaan näissä kyläyhteisöissä tulee, niin miehet olivat välillä hyvinkin pitkiä aikoja poissa metsästysretkillä yms., jonka takia naiset yleensä johtivat näitä kyliä.
Naisilla tosiaan on todennäköisesti ollut valtaa ja itsenäisyyttä pientiloilla. Kun valtiovalta halusi miehiä sotaretkille, niin tilat ja elinkeino jäivät naisten hoidettavaksi. Tämä kertoo hyvin konkreettisesti sen, että elinkeinoissa ei ole ollut mitään sellaista, mitä nainen ei olisi voinut tehdä tai tehnyt. Jos ja kun töissä on ollut sukupuolijakoja, niin ne ovat perustuneet eri tekijöihin kuin siihen, voiko nainen (tai mies) tehdä sitä työtä.

Maatalon asukkaat eivät tavallisesti tehneet pitkiä metsästysretkiä (silloin kun talossa oli töitä tehtävänä). Oma olettamus on myös se, että metsästäjä-keräilijöillä alun perin koko yhteisö metsästi ja keräsi(*). Ei ole paljoa järkeä erottaa metsästystä ja keräilyä. Kun metsään lähtee, niin sieltä kannattaa tuoda kaikki mitä käsiin saa. Suurriistan metsästys on eri asia, mutta silloin leirit ovat liikkuneet saaliseläinten perässä - sen aikaisilla välineillä lihaa ei ole voitu kuljettaa syötäväksi ja prosessoitavaksi kovin pitkiä matkoja.

Mutta kyllä retkiä on tehty. Alun perin viikingit lähtivät matkaan kevättöiden jäljiltä ja palasivat tekemään sadonkorjuuta. Ei sitä viljan kasvamista tarvitse vierestä katsoa, sen aikana voi koettaa hommata jotain ekstraa. Ympärivuotiset retket alkoivat vasta sitten, kun Skandinaviaan oli syntynyt hieman vahvempi eliitti.

(*) Tämä tapa oli suomalaisilla pienviljelijöillä vielä 70-luvulla eli eräretkelle otettiin mukaan ämpäri ja haulikko. Eikä silloin kyllä ollut mitään sukupuoliroolia, pienviljelijän vaimo istahti pappatunturin päälle haulikko selässään ja ämpäri mopon kahvassa siinä missä mieskin. Tästä minulla on siis omakohtaista kokemusta.

Mitä isommaksi kyläyhteisöt muuttuivat, sen enemmän ne ehdollistuivat yhteiskuntaluokkapohjaisille valtarakenteille. Mutta jos mietimme naisen ja miehen historiallista valtasuhdetta toisiinsa, niin luonne on yleensä määritellyt parisuhteessa sen kumpi vie ja kumpi vikisee. Sama se on tänäkin päivänä.
Samaa mieltä.
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ensinnäkin, historia toimii lähinnä painolastina nykypäivänä, sillä ihmiset usein kokevat sen oikeuttavan jonkinlaiseen hyvitykseen. Toisekseen, yleistämällä miehet vallanpitäjiksi, osoitat, että historian tuntemuksesi rajoittunee todennäköisesti poliittiseen historiaan, kuten suurimmalla osalla suomalaisista. Se jää yleensä kouluhistoriasta päähän. Totuus on kuitenkin se, että vallassa olivat aatelismiehet, eli pieni prosentti väestöstä, ja näiden tuomista etuoikeuksista nauttivat yhtä lailla aatelisnaiset. Jos unohdamme tämän pienen prosentin ja keskitymme siihen valtaväestöön, joiden elämä koostuu haja-asutetuista perheyksiköistä ja selviytymisestä päivästä toiseen, niin elämä ei ole ollut mitään valtapeliä, vaan symbioosia naisen ja miehen välillä. Miehen velvollisuus on tosiaan ollut ansaita se elanto (niin hankalaa kun se historian eri vaiheissa on ollutkaan), siinä missä naisen velvollisuus on ollut pyörittää taloutta. Mutta on silti hullua ajatella, etteikö naiset olisi hyötyneet tästä symbioosista siinä missä miehetkin.

Ja mitä valtaan näissä kyläyhteisöissä tulee, niin miehet olivat välillä hyvinkin pitkiä aikoja poissa metsästysretkillä yms., jonka takia naiset yleensä johtivat näitä kyliä. Mitä isommaksi kyläyhteisöt muuttuivat, sen enemmän ne ehdollistuivat yhteiskuntaluokkapohjaisille valtarakenteille. Mutta jos mietimme naisen ja miehen historiallista valtasuhdetta toisiinsa, niin luonne on yleensä määritellyt parisuhteessa sen kumpi vie ja kumpi vikisee. Sama se on tänäkin päivänä.
Ei sen paremmin varhaisissa metsästäjä-keräilijä yhteisöissä kuin keskiaikaisessa maatalousyhteisössä tai vielä teollistumisvaiheen yhteiskunnassakaan naiset olleet tasa-arvoisia.Kyllä mä sanoisin, että suuria harvinaisuuksia on ollut parisuhteet joissa olisi vallinnut jonkinlainen tasa-arvo, eikä nainen olisi ollut alisteisessa asemassa mieheensä.

Selkeästi myös yhteisössä miehillä on ollut enemmän mahdollisuuksia ja oikeuksia. Pitkäänhän historiassa nainen on nähty miehen (isänsä tai aviomiehensä) omaisuudeksi, jota saa kohdella niin kuin lystää lainkin mukaan.

Tietenkin järjestely on voinut toimia ihan hyvinkin, ja naiset mahdollisesti olleet tyytyväisiäkin elämäänsä jos ovat sattuneet saamaan hyvän miehen. Ja esim Ruotsin vallan aikana miehiä vietiin paljon sotaretkille, jolloin elämänsä on voinut hyvinkin olla kurjempaa kuin kotiin jääneille naisilla. Ei se silti historiallista epäoikeudenmukaisuutta muuksi muuta, kuten ei mahdolliset orjuudesta löydettävät positiiviset puolet myöskään.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Ei sen paremmin varhaisissa metsästäjä-keräilijä yhteisöissä kuin keskiaikaisessa maatalousyhteisössä tai vielä teollistumisvaiheen yhteiskunnassakaan naiset olleet tasa-arvoisia.Kyllä mä sanoisin, että suuria harvinaisuuksia on ollut parisuhteet joissa olisi vallinnut jonkinlainen tasa-arvo, eikä nainen olisi ollut alisteisessa asemassa mieheensä.
Mihin perustat tämän? Tarkoitan, olen itse koettanut kaivaa esille sitä, miten tavallinen kansa eli pienviljelijät elivät about 700-1300, ja tähän asti vastaus on se, että ei oikein voi tietää. Se, mitä tavallisen kansan elämästä nyt kerrotaan, nojaa pitkälti tulkintoihin ja spekulaatioihin.

En väitä, ettäkö pienviljelijöiden parissa naisten asema olisi ollut miestä parempi, vaan väitän, ettei tiedetä juuri mitään.

Selkeästi myös yhteisössä miehillä on ollut enemmän mahdollisuuksia ja oikeuksia. Pitkäänhän historiassa nainen on nähty miehen (isänsä tai aviomiehensä) omaisuudeksi, jota saa kohdella niin kuin lystää lainkin mukaan.
Tarkoittanet vaikkapa Rooman avioliittolakeja? Ne koskettelevat suht pientä osaa sen aikaisesta väestöstä. Koko Rooman valtakunnan alueen väestöstä yli 90% oli pienviljelijöitä, jotka elivät kaupunkien ulkopuolella.

Tietenkin järjestely on voinut toimia ihan hyvinkin, ja naiset mahdollisesti olleet tyytyväisiäkin elämäänsä jos ovat sattuneet saamaan hyvän miehen.
Mikseivät olisi löytäneet? Siis jos puhutaan pienviljelijästä.

Ja esim Ruotsin vallan aikana miehiä vietiin paljon sotaretkille, jolloin elämänsä on voinut hyvinkin olla kurjempaa kuin kotiin jääneille naisilla. Ei se silti historiallista epäoikeudenmukaisuutta muuksi muuta, kuten ei mahdolliset orjuudesta löydettävät positiiviset puolet myöskään.
Kaipaan kyllä tähän pidempää selvennöstä. Se tiedetään, että yhteiskunnat olivat sotilasdiktatuureja ja valtiovallan eliitti koostui siksi miehistä, mutta mitä sinä tiedät sen tavallisen kansan elämästä? Sekin tiedetään, että historiassa valtiovallan ote tavallisen kansan elämään oli huomattavan paljon heikompi kuin nykyään. On mielestäni virhe ekstrapoloida eliitin elämäntapoja - jotka tunnetaan paremmin - tavallisen kansan elämäntavoiksi - joista ei tiedetä paljoakaan.

- - -

Lisäys: Niin, ihan oikeasti, jos sinulla on hyviä lähteitä tavallisen kansan ja erityisesti pienviljelijän elämästä about haarukalla 400BC - 1400AD, niin tosi mielelläni otan vastaan. Vaikka omista syistäni erityisesti kiinnostaa tuo about 700-1300 Länsi-Euroopassa, niin muidenkin ajanjaksojen ja paikkojen selvitykset kyllä voivat valaista asiaa. Kovin modernia selvitystä (s.o. sanotaan 1700+) en välttämättä kaipaa, koska turhan moni asia on siinä vaiheessa ehtinyt jo muuttua toisenlaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Ei sen paremmin varhaisissa metsästäjä-keräilijä yhteisöissä kuin keskiaikaisessa maatalousyhteisössä tai vielä teollistumisvaiheen yhteiskunnassakaan naiset olleet tasa-arvoisia.Kyllä mä sanoisin, että suuria harvinaisuuksia on ollut parisuhteet joissa olisi vallinnut jonkinlainen tasa-arvo, eikä nainen olisi ollut alisteisessa asemassa mieheensä.
@Euro71 edellä tuo hyvin esille myös omat mietteeni. Työni puolesta kahlasin aikanaan useita eri tutkielmia suomalaisten kansojen ja etenkin kyläyhteisöjen elämästä. Mitä kauemmas ajassa mennään, sen spekulatiivisempaa se on, mutta ihan Roomasta asti on löydetty kirjoituksia (taisi olla jonkun paavin kirje) ristiretkien ajalta pakanallisesta pohjoisen kansasta, jossa naiset ovat olleet vallassa. Tällä on spekuloitu tarkoittaneen suomalaisia kansoja, ja naisvalta on liitetty siihen, että taannoin kyläyhteisön miehet olivat niin pitkiä aikoja poissa, että naiset ovat muodostaneet kyläyhteisöissä matriarkaalisen ”hallinnon”. En mene niin pitkälle, että väittäisin tämän pitäneen paikkansa, mutta kaikki mitä olen lukenut varhaisesta suomalaiskansojen kyläyhteisöjen elämästä viittaavat siihen, että eteenpäin on menty yhdessä kärsien ilman isompia sukupuolihierarkioita. Kaupungeissa ja kaikkialla missä Ruotsin aateliset pääsivät vaikuttamaan mentiin tietenkin Ruotsin lakien mukaan, mutta suurin osa suomen kansoista asuivat käsittääkseni hyvin myöhään erilaisissa kyläyhteisöissä omien kulttuuriperinteidensä mukaan.

Yleisellä tasolla viestistäsi saa sen vaikutelman, ettei naisella olisi ollut arvoa keskiaikaisessa yhteiskunnassa (Euroopassa). Väittäisin itse naisen olleen yhteiskunnalle paljon arvokkaampi kuin mies (riippuen tietenkin yhteiskuntaluokasta), siksi mies ollaan tehty tietyllä tapaa holhousvelvolliseksi. Eihän tämä nykypäivän standardeilla tunnu kovin arvokkaalta, mutta elämä keskiajalla on ollut vaarallista, eikä omistajuutta käsitetty silloin samalla tapaa kuin nyt. Me toki jälleen näemme arvokysymyksissä keskiössä aateliset, jotka toivovat itselleen poikaa jatkamaan omia valtaunelmiaan, mutta etenkin rahvaan tasolla, tyttärillä on ollut paljon arvoa perheelle. Siinä missä poikia on revitty sotaväkeen ja milloin minnekin, tyttäret ovat kyenneet auttamaan tilanhoidossa ja yhteisössä läpi vuoden. Voi olla, että olen itse lukenut romantisoituja juttuja naisten merkityksestä keskiaikaisissa yhteisöissä, mutta minun on vaikea uskoa, että sukupuoli, joka on ainakin parhaillaan keskimäärin miestä älykkäämpi (tutkimusten mukaan) - ainakin verbaalisesti, olisi ajautunut jonkinlaiseksi arvottomaksi heittopussiksi kykenemättä manipuloimaan itselleen ajankuvaan nähden siedettäviä olosuhteita. Jokainen yhteiskunta on saanut kuitenkin voimaa väkilukunsa kautta, jonka takia jo hyvin varhaisista ajoista lähtien, kun sivilisaatiot ovat käyneet sotaa, naisia ja lapsia on yritetty suojella miesten ollessa uhrattavia, koska naiset ovat olleet avainasemassa sivilisaation jatkuvuudelle. Yksi mies voi siittää vaikka kuinka monta naista, mutta nainen voi synnyttää periaatteessa vain yhden lapsen kerrallaan.

Huom. Kirjoitin tämän vastineen melko nopeasti, joten älä mielellään tartu lillukan varsiin, vaan pyri näkemään se kultainen lanka tässä takana. Voin tottakai olla väärässä. Ja tykkään erityisesti lukea historiasta, joten jos sinulla on jotain mikä haastaa näkemykseni, luen sen enemmän kuin mielelläni.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
...ihan Roomasta asti on löydetty kirjoituksia (taisi olla jonkun paavin kirje) ristiretkien ajalta pakanallisesta pohjoisen kansasta, jossa naiset ovat olleet vallassa. Tällä on spekuloitu tarkoittaneen suomalaisia kansoja, ja naisvalta on liitetty siihen, että taannoin kyläyhteisön miehet olivat niin pitkiä aikoja poissa, että naiset ovat muodostaneet kyläyhteisöissä matriarkaalisen ”hallinnon”.
Olen samoilla linjoilla kirjoituksesi kanssa, mutta tämä juttu herättää epäilyni, että muistatkohan väärin ja kyseessä oli ehkä Adam Bremeniläinen? Tämän kaverin Hampurin piispa lähetti tekemään selvitystä pohjoisen seuduista ja kansoista. Adamilla meni kuitenkin "pupu pöksyyn" jo Tanskassa, ja niinpä hän tyytyi kirjoittamaan pohjoisen kansoista sen, mitä matkalaiset hänelle kertoivat. Adam ei osannut kovin hyvin kieltä, ja niinpä hän mielsi, että tarinat Kvenlandista kertoivat Kvinlandista eli naisten maasta.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Olen samoilla linjoilla kirjoituksesi kanssa, mutta tämä juttu herättää epäilyni, että muistatkohan väärin ja kyseessä oli ehkä Adam Bremeniläinen?
Hyvin mahdollista. Luin yhtä projektia varten todella paljon kaikkea tuohon aikaan liittyvää, joten on hyvin mahdollista, että olen sekoittanut pari henkilöä keskenään - ja siitä on jo vuosia aikaa. Hyvä korjaus (peukalo)!
 

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tilastot. Nuo ihanat ja niin kauheat. Kaikki on tulkittavissa lähes tulkoon kuten haluaa.
Tutkimukset. Nuo ihanat ja niin kauheat. Kuinka "tutkimus" on tehty?

Ainakin kaksi viime vuosina esitettyä "faktaa tutkimuksen valossa" ovat seuraavat:
  • Suomi on Euroopan rasistisin maa
  • Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisia kohtaan
En usko kumpaankaan väitteeseen. Rasismia en kiellä enkä väkivaltaa myöskään, mutta sijat yksi ja kaksi ko. seikkojen suhteen? Tuskinpa.

Voisiko selitys johtua muusta - esimerkiksi tutkimusmetodeista? Yhteiskunnasta?

Molemmat tutkimukset ovat käsittääkseni kyselytutkimuksia eli "miltä sinusta tuntuu" - subjektiivisia kokemuksia.

Kun olemme oppineet ja kokeneet, että "uhri" voi loukkaantua käytännöllisesti katsoen mistä tahansa, voi olla houkutus kertoa kokeneensa rasismia tai kertoa miehen "käyttäneen väkivaltaa" kun mies sanoi pahasti. Toisaalta "tutkijalle" saattaa syntyä tarve asettaa kysymykset sellaisiksi, että vastaukset väistämättä johtavat haluttuun tulokseen.

Suomi on suhteellisen vapaa maa ilmaista mielipiteensä. Kyseltävä henkilö voi halutessaan kertoa vapaasti kokemansa kohtelun - vähätellen, oikeasti tai liioitellen. Näin ei ole kaikissa maissa - se mikä on paheksuttavaa Suomessa ei välttämättä ole sitä muualla.

Suomi on myös kuuluisa oikeusvaltio: kynnys tehdä rikosilmoitus rasismista tai perheväkivallasta tai naiseen kohdistuvasta väkivallasta on suhteellisen matala verrattuna useimpiin Euroopan maihin.

En väheksy rasismin tai minkään väkivallan olemassaoloa, mutta vastustan Suomen ja suomalaisten olevan poikkeuksellisen rasistisia tai väkivaltaisia verrattuna esimerkiksi muin eurooppalaisiin.

Kai tämä liittyi tähän ketjuun?
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lounais-Suomen luotsilaitos
Toin tuon esille, kun sinä itse aloit vertailemaan vihapuhetta eri ihmisryhmien välillä. Tuntuu ettet hyväksy, että miesten kokemasta vihapuheesta puhuttaisiin.

Ei. Sanna Ukkolan olkiukko käynnisti tämän keskustelun. Kyllä, piikittelen vähän enemmistöön kuuluville miehille, jotka esittävät etteivät valkoiset miehet saa ääntään kuuluviksi ja kertovat asiasta sitten kenenkään estämättä, selkääntaputtelun soidessa päin flanellipaitaa. Ja entäs sitten kuvitellaan etten hyväksyisi? Se ei vaikuttaisi yhdenkään vallassa olevan miehen asemaan millään tavalla. Vähemmistöjä ja heikommassa asemassa olevia me kyllä voimme satuttaa. Sinun mielipiteesi tasavertainen kritisointi ei automaattisesti kavenna sananvapauttasi.

Kohde kannattaa valita oikein. Kannattaa suunnata tarmo valtaapitäviä kohtaan. Käydä esim. @Sj991 lista läpi ja miettiä ketkä ko. listan asioista päättävät, ja kuka asioihin voi eniten vaikuttaa: 1988 kuollut ranskalainen skitsofreenikko, yksittäinen feministitwitteristi, Jatkoajan ikäviä kortteja heilutellut nimimerkki vai eduskunta ja valtaapitävien enemmistö, joka koostuu pääosi keski-ikäisistä ja sen ylittäneistä heteromiehistä.

Niin eli se on siis miesvihaa vaikka sananvapauden piiriin kuuluukin. Saako miehet jotka ovat kokeneet naispuolisten henkilöiden kohdalla seksuaalista väkivaltaa tai ihan väkivaltaa puhua naisista samalla tavalla? Entä, jos on kohdannut tummaihoisten kohdalla samoja asioita, onko ok sanoa apinaksi? Vai tuletko silloin huutamaan naisvihasta ja rasismista?

Kaikella hyvällä: kysyt aika typeriä kysymyksiä.
 

Kulkija

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kaikella hyvällä: kysyt aika typeriä kysymyksiä.

Minä vaan koitan nähdä sen logiikan, että mitä ihmisryhmää vastaan voi sanoa vihaavansa ja mitä ihmisryhmiä ei voi ilman, että huudetaan -vihasta tai rasismista. Auvisen kohdalla hänen kokema seksuaalinen väkivalta on mielestäsi hyväksyttävä syy vihata kokonaista ihmisryhmää, mutta muiden kohdilla se sitten onkin typerä kysymys.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lounais-Suomen luotsilaitos
Minä vaan koitan nähdä sen logiikan, että mitä ihmisryhmää vastaan voi sanoa vihaavansa ja mitä ihmisryhmiä ei voi ilman, että huudetaan -vihasta tai rasismista. Auvisen kohdalla hänen kokema seksuaalinen väkivalta on mielestäsi hyväksyttävä syy vihata kokonaista ihmisryhmää, mutta muiden kohdilla se sitten onkin typerä kysymys.

Tuo lainaus on vuodelta 1967 tai 1968 ja jo 34 v sitten kuolleelta naiskirjailijalta.
 

Reverent

Jäsen
Vanhan emärasisti Rapelin tyylihän on vähätellä ja mitätöidä vastakkaisia mielipiteitä rasismin ja epätasa-arvon vastaisessa taistelussaan ja kehitellä ihmeellisiä olkiukkoja joka käänteessä. Joku muu olis tolla tyylillä kengitty täältä jo ajat sitten vittuun, mutta aka GoldenAwe sen kun porskuttaa.. Mistäköhän johtuu?
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lounais-Suomen luotsilaitos
Siis mikä lainaus? Kyselin sen logiikan perään vain. Mutta et ole yhteenkään kysymykseeni vastannut joten antaa olla.

Logiikka on se, että 1960-luvulla kirjoitettu pätkä miesvihaa ei oikeuta laittomuuksiin tai rasistiseen huuteluun vuonna 2022.

Edit. Naisten, vähemmistöjen, koiranpentujen ja pikkuvauvojenkin vihaaminen on laillista. Se, mihin viha johtaa, ja miten sitä ilmaiset, voi taas mennä laittomuuden puolelle
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Offtopic: tai no tavallaan offtopic, @axe vaan ehti jo moittia, että asia-aiheet pitäisi jättää ketjusta pois :)

Työni puolesta kahlasin aikanaan useita eri tutkielmia suomalaisten kansojen ja etenkin kyläyhteisöjen elämästä. Mitä kauemmas ajassa mennään, sen spekulatiivisempaa se on...
Alkoi kiinnostaa, että sattuisko sulla olemaan jotain suositusta, jos haluaisin tutustua aiheeseen? Vaikka nyt olenkin ollut kiinnostunut tietystä ajasta (n. 700-1300) ja tietystä paikasta (Länsi-Eurooppa), niin jo tuosta ajasta lukiessa törmää jatkuvasti mm. Roomaan (mikä muuttui, mikä säilyi) ja perspektiivin saaminen auttaa aina.

Mahdollisesta Adam Bremeniläisestä, se alkoi soittaa kelloja siksi, että aiheesta on todellakin spekuloitu, siis että mahdollisesti pohjoisen perukoilla olleet yhteisöt olivat matriarkaattisia juurikin mainitsemistasi syistä johtuen. Varmuutta ei tietenkään ole, mutta sitäkin on spekuloitu, että varhaisessa Skandinaviassa (ennen kuin viikinkien retkistä tuli sotaretkiä, "teollista" ryöstelyä) kun kylistä lähdettiin kesällä laivalla etsimään ekstratienestejä, niin kylät olivat naisten hallinnassa, joka vaikutti yhteisöjen dynamiikkaan myös vuoden ympäri. Ne ovat kyllä spekulaatioita. Skandinaavit eivät kirjoittaneet itsestään juuri mitään, ja skandinaavinen mytologia on sekin koottu satoja vuosia myöhemmin (n. 1200, jolloin Skandinavia oli jo kristitty ja valtioiksi jakaantunut).

...kaikki mitä olen lukenut varhaisesta suomalaiskansojen kyläyhteisöjen elämästä viittaavat siihen, että eteenpäin on menty yhdessä kärsien ilman isompia sukupuolihierarkioita. Kaupungeissa ja kaikkialla missä Ruotsin aateliset pääsivät vaikuttamaan mentiin tietenkin Ruotsin lakien mukaan, mutta suurin osa suomen kansoista asuivat käsittääkseni hyvin myöhään erilaisissa kyläyhteisöissä omien kulttuuriperinteidensä mukaan.
Tällaiseen käsitykseen olen itsekin hiljalleen tullut omalla tahollani. Sen sijaan, että olisin löytänyt tietoa siitä, miten tavallinen kansa eli, huomasin, miten pienen ihmisryhmän elämästä ja tavoista ylipäätään tiedetään. Sanotaan näin, että tuntuu kuin joutuisin tulevaisuudessa selvittämään kainuulaisen tilallisen elämää nyky-Suomessa Gustav Hägglundin elämäkerrasta: sotilaita, aseita, armeijoita, politiikkaa ja ehkä ripaus kaupunkilaisen elämää, mutta kainuulaista tilallista ei tahdo löytää edes sivulauseista.

Tämän verran pitäisin suht luotettavana tietona: Pienviljelijä sanotaan 400 eaa - 700 jaa asui omavaraisissa kyläyhteisöissä. Selviytymisen kannalta tärkein oli oma (laajennettu) perhe ja heti seuraavana kyläyhteisö. Riskinhallinta oli elämän ykkösprioriteetti. Elämän ilot ja surut jaettiin yhteisön kanssa. Yksityisyyttä ei juuri tunnettu, yksityisyys on herkku, josta edes aateliset eivät nauttineet vielä 1200-luvulla.

Elämä oli suhteellisen kovaa siinä mielessä, että kyse oli lähinnä siitä, kenen lapsi kuolee kuin että kuoleeko lapsia. Se on matemaattinen fakta: (1) syntyvyys oli suht korkea, ja (2) väestönkasvu oli hidasta tai sitä ei ollut lainkaan. Väestö toipui katastrofeista nopeasti, mutta ei kasvanut. Se tarkoittaa väistämättä sitä, että pienviljelijän lapsista ainoastaan kaksi saattoi olettaa joskus tulevansa perheelliseksi: toinen asumalla perheen tilaa, toinen menemällä puolisoksi toiselle tilalle. Siihenkin aikaan kaupungit keräsivät niitä ihmisiä, joilla ei ollut tulevaisuutta maaseudulla - siis tilattomia ihmisiä, jotka lähtivät hakemaan elantoaan muualta vapaaehtoisesti tai pakon sanelemana.

Pienviljelijän tila elätti luokkaa 12-15 ihmistä. Ruoan hankinta pellolta tarvitsi noin 2-3 aikuisen työpanoksen, loppu talon työvoimasta kului muuhun työhön (elintason kohottamiseen verrattuna metsästys-keräilyyn). Kun pienviljelijän taloon tuli yksi uusi asukas - esimerkiksi puoliso tai vastasyntynyt lapsi - niin jonkun oli lähdettävä hyvällä tai pahalla. Nälänhädässä pienviljelijä ruokki ensisijaisesti työkykyiset ihmiset, ensimmäisenä nälänhädästä kärsivät vanhukset ja lapset. Isoina katovuosina pienviljelijä perheineen palasi metsästäjä-keräilijäksi, joka tarkoitti luokkaa 2/3 ihmisten kuolemista: metsästäjä-keräilijä on tavallaan katovuodesta kärsivä pienviljelijä.

Vaikkeivät pienviljelijät aivan täydessä tyhjiössä olleetkaan, niin he eivät juuri matkustelleet eikä heillä siksi usein ollut mitään virallista kansalaisuutta. Pienviljelijä oli omavarainen. Hän ei juuri käynyt kauppaa ellei asunut kaupungin läheisyydessä. Ylijäämä käytettiin kyläyhteisön sosiaalisten siteiden lujittamiseen (tästä muistinvaraisesti se, että tämä tiedetään/arvataan sen perusteella, mitä suurtilalliset ovat aikanaan sanoneet pienviljelijöistä: heidän mielestään ylimääräruoan syöminen kyläjuhlissa oli tavatonta viljelysmaan haaskaamista).

Valtiovalta ei näytellyt elämässä juuri minkäänlaista roolia. Rooman keisari saattoi julistautua jumalaksi eikä siinä ollut pienviljelijän mielestä mitään ihmeellistä: Rooman keisari oli suunnilleen yhtä kaukainen taruhahmo kuin Jupiter, ei kukaan kylästä ollut koskaan nähnyt heistä kumpaakaan. Valtiovalta ei näkynyt edes sen sotiessa. Roomalaiset rakensivat armeijoilleen teitä, ja jos et sattunut asumaan sellaisen vierellä (tai kaupungin liepeillä), niin todennäköisesti et eläessäsi kohdannut yhtään legioonalaista.

Laki, valtiovalta, yhteiskunta - niiden sijaan oli kyläyhteisön oma dynamiikka. Lain koura alkoi ulottua pientilallisten yhteisöihin vasta paljon myöhemmin. Omistus? Se oli kyläyhteisön keskinäinen sopimus ("Tuo talo ja tuo pelto kuuluu Mattiloille"), omistuskirjoja tai muita ei tunnettu, sellaiset tulivat käyttöön myöhemmin.

Mutta millainen oli kyläyhteisön oma sosiaalinen dynamiikka? Ei mitään tietoa, vain arvauksia.

Voi olla, että olen itse lukenut romantisoituja juttuja naisten merkityksestä keskiaikaisissa yhteisöissä, mutta minun on vaikea uskoa, että sukupuoli, joka on ainakin parhaillaan keskimäärin miestä älykkäämpi (tutkimusten mukaan) - ainakin verbaalisesti, olisi ajautunut jonkinlaiseksi arvottomaksi heittopussiksi kykenemättä manipuloimaan itselleen ajankuvaan nähden siedettäviä olosuhteita.
Minunkin on vaikea uskoa, etteivätkö sen ajan ihmiset, mukaanlukien naiset, olisi tehnyt elämänsä niin mukavaksi kuin se realiteettien puolesta oli mahdollista, varsinkin kun se pienviljelijöillä oli pitkän päälle ihan heidän omissa käsissään.
 
Viimeksi muokattu:

SlamDunk71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Keskusteluista tekee hankalan se että keskimääräisesti ihmiset kauttalinjan ovat itsekkäitä, ja reaktio on puolustus kun joku hyökkää itseään vastaan.

Ja sama koskee kumpaakin puolta. On monta asiaa joita en näissä keskusteluissa ymmärrä ja on asioita joissa olen eri mieltä. Eikä nämä tunnu etenevän kun vastapuolelta ei tule muuta kuin syytöksiä.

Olen valkoihoinen heteromies ja pidän lihasta. Olen myös kahden pienen tytön isä sekä asun yhdessä rakastamani naisen kanssa. Tytöiltäni en ole vielä voinut kysyä, mutta avovaimoltani aktiivisesti kysyn onko hän kokenut/kokeeko tai näkeekö epätasa-arvon kohtia. Kotona, opiskelussa työelämässä tai muuten. Ja kun olemme keskustelleet niinkuin aikuiset keskustelevat niin yhteinen sävel on löytynyt.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lounais-Suomen luotsilaitos
(Ehkä) hyviä uutisia Iranista: Iran | Iranin ”huivikapina” on saanut maan johdonkin arvostelemaan siveyspoliisin mielivaltaa – ”Ihmisillä on selvästi mennyt kuppi nurin”, tutkija sanoo

Nyt presidentti ja parlamenttikin alkavat vittuuntua siveyspoliisin toimintaan, ja korkein uskonnollinen johtajakin on reagoinut asiaan. Huivipakko on saanut lisää kuolonuhreja, siitä tuskin luovutaan, mutta...

PARLAMENTIN puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf vaati tiistaina tutkintaa siveyspoliisin toiminnasta.

”Vastaavien tapauksien estämiseksi siveyspoliisin prosessit, metodit ja niiden täytäntöönpano [– – ] on tutkittava”, hän sanoi valtiollisen uutistoimisto Irnan mukaan, uutistoimisto France 24 kertoi.

Parikin kansanedustajaa vaati siveyspoliisin lakkauttamista. Vaikutusvaltainen Hyveen edistäminen ja synnin vastustamisen virasto arvosteli siveyspoliisia ”tavallisten ihmisten” pidätyksistä.

”Sosiaaliset jännitteet vain kasvavat, kun huivisääntöjä noudattamatta jättäviä pidätetään ja asetetaan syytteeseen”, virasto ilmoitti lausunnossaan.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Keskusteluista tekee hankalan se että keskimääräisesti ihmiset kauttalinjan ovat itsekkäitä, ja reaktio on puolustus kun joku hyökkää itseään vastaan.
Aika lailla samoilla linjoilla kanssasi, ja tässä näkisin intersektionaalisuuden isona ongelmana. Mitä enemmän lokeroimme toisiamme vain muutamiin laatikoihin, sitä enemmän tulee vastakkainasettelua ja ”me vastaan viholliset”-ajatusmaailmaa. Tämä puolestaan muuttaa keskustelua voitto-hakuiseksi sen sijaan, että yrittäisimme aidosti ymmärtää toisiamme. Toinen iso ongelma on mielestäni luontainen egosentrisyytemme. Peilaamme maailmaa ensisijaisesti omien kokemustemme kautta, joka tekee hankalaksi nähdä kokonaisuutta muista näkökulmista - varsinkin jos se on vihollisen näkökulma. Mutta taisi olla juuri tämä ketju, joka aikanaan sai minut käsittämään, etten voi mitenkään samaistua esimerkiksi naisen elämään miesten keskuudessa, joka puolestaan sai minut yrittämään entistä isommin ymmärtämään minkälaisia haasteita naiset kohtaavat elämässään. Tämä rikasti omasta mielestäni ajatusmaailmaani, vaikka se voisi olla vieläkin avarampi. Vastaavasti eivät naisetkaan pysty samaistumaan miehen elämään tai ajattelumaailmaan. Meillä on ihan toisenlaiset haasteet. Tosin, väitän silti ulkonäön ja älykkyyden olevan se isoin haasteita tarjoava mittari yksilölle - ellei ulkoisia uhkia oteta mukaan. Mutta tämä onkin jo toinen keskustelu.

Tämä edellä käyty keskustelu miesten oletetusta etuoikeudesta Suomessa on mielestäni ihan aiheellinen, sillä sitä ”etuoikeus-narratiivia” pidetään yllä ahkeraan, ja se tulee vaikuttamaan tulevien sukupolvien elämään. Kun katsoo miten korkeakoulu- ja yliopistopaikat jakautuu sukupuolien kesken, voimme jo nyt ennustaa, että eurot tulevat tulevaisuudessa jakautumaan naisille aika kivasti. Ja samaa voimme ennustaa myös poliittisen vallan suhteen, sillä viime vuosina hallintotieteet ovat kiinnostaneet nuoria naisia paljon nuoria miehiä enemmän - ja Marin-ilmiö tulee näkymään tässä erityisen suurena piikkinä. On siis aika turvallista ennustaa, että tulevaisuus tulee näiltä osin olemaan naisille suotuisa. Tästä huolimatta hallitus syytää parhaillaan miljoonia naisjärjestöille, jotta nämä kykenevät entuudestaan nujertamaan ”patriarkaalisiksi” kokemiaan rakenteita ja tekemään tulevaisuutta naisille. Onko tämä todellakin tarpeen? Itse pohdin lähinnä sitä, että kun tulevaisuus näyttää vääjäämättä melko hyvältä naisille, täytyykö heille antaa vieläkin enemmän vauhtia, jolloin sukupuolierot tullee tulevaisuudessa olemaan isompia? Jos tulevaisuutta rakennetaan tasa-arvon nimissä, eikö meidän kannattaisi ennustaa ensin miltä se tulevien sukupolvien luoma tulevaisuus ja tasapaino tulee näyttämään, ja sen jälkeen miettiä miten se tulisi näyttämään tasa-arvoiselta? Jos siis tasa-arvo on se mitä tässä todellisuudessa haetaan? Ja itselläni ei ole mitään sitä vastaan, että esimerkiksi poliittinen valta tulee siirtymään miehiltä naisille, mutta se vähän häiritsee, jos näiden yhteisiä asioitamme hoitavien naisten tasa-arvonäkemykset ovat hyvin epätasa-arvoiset.

Edellä oleva pohdintani perustuu siis sille oletukselle, että sukupuolet ovat parhaillaan yhtä etuoikeutettuja, ja perustelen tätä edellä olevissa keskusteluissa. Molemmilla sukupuolilla on tasa-arvo-ongelmansa, joista jokaisella on oma yksilöllinen näkemys niiden tasapainosta riippuen esimerkiksi siitä kumpaa arvostaa maailmassa enemmän; perhettä vai työuraa. Jos oikeasti haluaisimme luoda tasa-arvoelimen, joka pyrkisi luomaan yhteiskuntaan tasa-arvoa, se sisältäisi tasapuolisen poikkileikkauksen väestöstä, jotta kyseisen instanssin näkökulma asioihin olisi mahdollisimman avara ja tasapainoinen. Nyt se ei sitä ole. Viittaan tällä tuohon aluksi mainitsemaani luontaiseen näkökulman egosentrisuuteen, joka vaivannee myös feministejä siinä missä meitä kaikkia muitakin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös