Vanha sanonta ”nainen on naiselle susi” pitää kyllä paikkansa. Naisten tullessa toimeen asiat sujuu yleensä hyvin, mutta se ei vaadi kuin yhden naisen, jonka kanssa on vaikea tulla toimeen joko hänen persoonansa ja/tai työmetodiensa vuoksi ja yhtäkkiä kaikki on päin vittua. Kuppikunnat syntyy ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Ja se taas tarkoittaa oikeasti vaikeuksia kaikessa mahdollisessa. Tällaiset tilanteet voivat käynnistyä hyvinkin mitättömältä tuntuvista asioista ja lopulta asia saa kohtuuttomat mittasuhteet, ilmapiiri muuttuu ahdistavaksi ja siitä on todella lyhyt matka jopa työpaikkakiusaamiseen. Naiset ovat usein nopeaälyisiä ja osaavat laskelmoida ja juonitella huomattavasti miehiä pahemmin, jolloin oikeasti kukaan ei voi luottaa mihinkään: siihen, että tilanne on oikeasti selvitetty vai pelataanko jo seuraavaa siirtoa. Mutta kuten totesin, kun hommat toimii, naiset ovat todella solidaarisia, hyviä työkavereita, luotettavia, ahkeria ja työyhteisössä viihdytään oikeasti. Mutta yksi ihminen voi sekoittaa koko pakan totaalisesti.
Itse tykkään eniten, kun on sopivasti erilaisia tyyppejä. Miehiä ja naisia, muun sukupuolisista ei ole kokemusta, mutta ei mua vaivaisi sekään lainkaan, pikemminkin päinvastoin. Pätevyys on lopulta se, mikä ratkaisee, mutta tietyllä tavalla valtavan naisvaltainen työyhteisö on mun mielestäni eri tavalla suurempi riski kuin pelkkä äijäporukka.