Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[dana77]

Ehkäpä sanojen evoluutio joskus menee myös toiseen suuntaan. Tästä on olemassa ainakin käännösesimerkkejä. Tiedättekö, mikä oli alun perin "hunsvotti"? Tietenkin saksan kielen Hundsfotze eli koiranvittu. Siitä sitten ruotsin hundsfott, joka on merkitykseltään lurjus ja sitten suomen hunsvotti, joka voi olla vielä astetta lievempi, vaikkapa hiukan pahatapainen poikalapsi. Niin että, jos aiotte lapsianne kutsua tuolla nimityksellä, niin kannattaa muistella alkuperää. :)

Mutta eihän vittu ole alunperin millään tavalla alatyylinen ilmaisu, vaan ihan lääketieteellistä alkuperää. Hieman erikoista sitä on koirista käyttää, mutta muistellaan kaiken tämän hässäkän keskellä vaan sanojen alkuperää.

 

[Dynamo]

Onkohan olemassa mitään keinoa muuttaa ryssä-sanan aiheuttamia konnotaatioita neutraalimmaksi? Sinänsä naseva sana eikä paljoa poikkea ruotsin kielen vastaavasta. Kaiken lisäksi taustaltaan erittäin vanha ja arvokas varjaagien kauppapaikkoja/kauppaloita (rus) tarkoittava sana. Mielummin minäkin ryssittelisin, kuin puhuisin venäläisistä, jos siitä ei loukkaannuttaisi. En tosin tiedä kokeeko itse venäläiset näitä suomen kielen nyansseja minkäänlaisina, koska kaikissa muissa kielissä se neutraaali ilmaus on jokin rus-johdannainen.

Mä olen ymmärtänyt, että sanoilla "ryssä", "ruotsi" ja englannin soutamista tarkoittava sana "row" on sama alkuperä. Tulevat alkujaan samasta, soutamista tarkoittavasta, sanasta.

 

[Sanainen arkku]

Joku paremmin tietävä voinee tänne laittaa vaikkapa pojille/miehille suunnatun kampanjan, jossa poikia/miehiä kannustetaan tietyille aloille tai että he opiskelisivat jotain oppiainetta enemmän. Tytöille on käsittääkseni ollut useampikin vastaava kampanja...

Poika! Lähde hoiva-alalle!
Saat luontaisesti paljon kontakteja naisiin, joten pariutuminen helpottuu olennaisesti. Työpaikkasi on taattu, eikä sinun tarvitse muuttaa rakkaan SaiPasi läheltä minnekään työn perässä.

Palkkasi tosin on vähän kehno, mutta progressiivinen verotus tasaa tilannetta kummasti. Pomosi tosin ovat luultavasti huonoja, koska ovat pomoina kunnalla eivätkä yksityisellä sektorilla. Kaikkea ei voi saada, mutta tärkeimmät jutut kumninkin.

PS. Unohdin mainita loma-asian. Peruskoululaisena tai lukiolaisena et vielä ehkä ymmärrä asiaa, mutta lomia ei ole koskaan liikaa. Siksi töihin julkiselle!

 

[Sanainen arkku]

Yksi poliittisen ylikorrektiuden rakenteellinen muoto on uskonnon harjoittajien alennettu syyntakeisuus. Esim. Hesarista saattoi tänään lukea, että "Uskonnonvapauden piirissä oleville tahoille ei voida tehdä kokoontumisrajoituksia loukkaamatta uskonnonharjoittamista, mutta neuvoja organisoimiseen voimme antaa."

Siis kansanterveyden kannalta irrationaalista käytöstä voidaan perustella vapaudella uskoa vaikkapa Suuressa Järvessä asuvaan Tse Tse Bumbaan tai pilven reunalla istuvaan Jahveen. Sen sijaan perusteluksi eivät kelpaa kuntoilu, taiteesta ja kulttuurista nauttiminen tai vaikkapa yksinäisyyden helpottaminen. Toivoisi, että sekulaarissa yhteiskunnassa vuonna 2021 olisi päästy jo hiukan pidemmälle toiminnan perustamisessa rationaalisiin argumentteihin.

Sanon tämän nyt todella poliittisen epäkorrektisti: kysymys on täysin mokuhyysäämisestä. Kotoperäiset uskonnolliset yhteisöt ovat täysin sitoutuneita koronakuriin.

 

[Sanainen arkku]

En tunne Ukko ylijumalan tai meren Ahdin palvojia, mutta ainakin juutalaisperäisen Jahven palvojilla on ollut todella kummallisia erivapauksia. Vastikään lakkautettiin -- onneksi -- Jehohvan (Jahven) todistajien totaalinen vapautus ase- ja siviilipalveluksesta. Ovat etnisesti ihan kantasuomalaisia nuo Jehovan todistajat. Käsittämätöntä hyysäystä voi esiintyä siis ihan taustasta riippumatta.

Hiukan siirtelet maalitolppia, kun toit asian koronatoimien kautta keskusteluun.
JT:ien vapautukselle asevelvollisuudesta on ollut yhtä heikot perustelut kuin sanotaan nyt vaikka AY-liikkeen kiinteistöbisneksen verovapaudelle: kumpikin kestämättömiä yleisen oikeustajun näkokulmasta.

 

[Sanainen arkku]

Kun lähdetään hutkimaan aivan tavallisten ihmisten täysin harmitonta, kokonaisvaikutuksiltaan jopa positiivista (nyt en ajattele mitään täsmällistä) uskonnonharjoitusta sekuläärin, hurmoshenkisen liberalismin tyylilajissa, saatetaan kohdata tilanne, jossa ne aivan tavalliset, maltilliset ihmiset kokevat elämäntapansa uhatuksi. Silloin heistä tulee helppoa äänestäjäriistaa Trumpeille ja kump.

Korostetaan nyt sitten tässä heti, että Jehovan todistajat eivät äänestä. Trumpia tai muitakaan. Käytännössä puhun siis muista äänestäjämassoista.

 

[Sanainen arkku]

HS Helsinki | Onko ”Ryssänkärki” rasistinen nimi? Lauttasaarelaisesta rannasta alkoi tiukka vääntö somessa

Ryssänkärki-nimellä on pitkä historia Lauttasaaressa. Nyt sosiaalisessa mediassa pohditaan, onko nimi enää sovelias.

www.hs.fi

Veijarivuorenpuisto tunnetaan kansan suussa "Ryssänkärkenä", tai "Ryssiksenä" ja vaikka tuo ei ole alueen virallinen nimi, niin mm. Helsingin kaupungin sivuilla käytetään nimitystä Ryssänkärjen talviuintipaikka. Suomi on varmasti täynnä nykystandardeilla epäkorrekteja paikannimiä, mutta milloin on kyse on kulttuurihistoriasta ja milloin näissä nimityksissä piilevästä rasismista. Tätä pohtii nimitykseen Lauttasaari-ryhmässä törmännyt Anni Valkola.



Meillä Kotkassa ortodoksisen kirkon ympärille levittäytyvä Iso Puisto tunnetaan myös nimellä "ryssänkirkon puisto", joskaan ei enää nuoremman sukupolven parissa.

Minulla on selvä kanta ja käytäntö omaan kielenkäyttööni. Ryssä sanan käyttö Venäjän kansalaisesta on tuomittavaa, pl. tietty eliitti. Sen sijaan käytän nimeä johdonmukaisesti kun puhun Putinin johtamasta rikollisorganisaatiosta, joka pitää niitä kansalaisia panttivankinaan, murhailee, kiristää ja perseilee ympäri maailmaa myös oman toimialueensa ulkopuolella. Kunnioitus pitää ansaita (takaisin).

 

[finnjewel]

On todella vaikeaa ymmärtää miksi joku lauttasäarelainen somettaja katsoo asiakseen löytää paikannimien ryssittelystä rasismia.
Ettei vaan joskus puhuisi jenkeistä eikä yhdysvaltalaisista.

 

[Sanainen arkku]

Ei siirtelyä, vaan keskustelua esimerkkien avulla. Kyse oli uskonnollisten yhteisöjen erivapauksista tai uskontojen harjoittajien alennetusta syyntakeisuudesta, kuten asian ilmaisin. Sitä esiintyy kaikkialla, ei ainoastaan suhteessa maahanmuuttajavähemmistöihin. Tätähän pastafarit ovat oivasti tuoneet esille. Itävallassa passikuvassa saa olla uskonnoon harjoittamiseen liittyvä päähine: näin ollen rekisteröityneen pastafari-uskonnon harjoittaja voi passikuvassa pitää päässään pastasiivilää. Mielestäni mainio tapa tuoda esille se, millaisiin mielettömyyksiin tällaisessa poliittisessa korrektiudessa, joka perustuu pohjimmiltaan täysin subjektiiviseen määrittelyyn, voidaan päätyä.

Sellainen pikku ero tässä kuitenkin käytännössä on, että se juutalainen pitänee kipaansa myös lentoasemalla. Mahtaako pastafarilla olla siivilä päässään myös passintarkistuksessa?

Kun JT:n vapautus intistä on iso asia, niin joku passikuvajuttu ei sitä ole. Väittäisin, että meikkaamisen salliminen passikuvaan on merkitykseltään suurempi ongelma kuin kasvoja peittämättömän päähineen.

 

[finnjewel]

"Poliisin edustaja Manfred Reinthaler kuitenkin kieltää, että valokuva olisi hyväksytty siksi, että viranomaiset myöntäisivät pastasiivilän olevan uskonnollinen päähine. Hänen mukaansa ajokorttikuva sallittiin, koska Almin kasvot näkyivät siinä selvästi lain edellyttämällä tavalla."
Lähde: Wikipedia

Suomessa päähinettä passikuvassa saavat käyttää sikhit, koska kasvot näkyvät. Musliminaiset eivät saa käyttää kasvot kokonaan peittävää niqab-huivia tai burkhaa. Suomessa musliminaisten passintarkastus voidaan ilmeisesti tehdä erillisessä tilassa siten, että vain (nais?)virkailija näkee kasvot. Hiukset ja korvat peittäviä huiveja saa käyttää.

https://poliisi.fi/documents/25235045/31329600/Poliisin-passikuvaohje-2020-FI.pdf/d7709348-8248-09a0-8b74-7526e6ee2a5d/Poliisin-passikuvaohje-2020-FI.pdf?t=1600339651285

 

[finnjewel]

Miten muiden uskontojen viralliset edustajat mahtavat suhtautua pastafarismiin? Sivuuttavatko kylmän viileästi aatteen takana olevan vahvan ironian vai pitääkö pokka?

 

[Iisoppi]

Mahtaako pastafarilla olla siivilä päässään myös passintarkistuksessa?

Sitä paitsi kunnon pastafari ei Pyhää Päähinettä laita lentoasemalle, koska hänen Nuudelinen Korkeutensa on sanassaan varoittanut sen käyttämisestä muualla kuin uskoa tunnustettaessa,

Katsoin aikoinaan dokumentin I, Pastafari (linkki alla) jossa joku yhdysvaltalainen (?) heppu, pastafari, sanoi että on ihan väärin ja jopa naurettavaa että ihmiset kulkee pastasiivilät päässä kun se ei ole mikään oikea pastafarin päähine. Tarkemmin en sitten muista mikä tämän hepun mukaan oli se oikea päähine. Jäi vaan mieleen kun oli niin erimieltä kuin monet muut dokumentissa esiintyneet.

I, PASTAFARI

Miljoonan seuraajan Lentävän Spagettihirviön -seurakunta on yksi maailman nopeimmin kasvavista uusista uskonnoista. I, Pastafari on satiiri, joka pakottaa tiukkapipoisimmatkin miettimään, mitä uskonnot lopulta ovat? (Britannia, 2020)

areena.yle.fi

 

[TosiFani]

Mä olen ymmärtänyt, että sanoilla "ryssä", "ruotsi" ja englannin soutamista tarkoittava sana "row" on sama alkuperä. Tulevat alkujaan samasta, soutamista tarkoittavasta, sanasta.

Kuuntelen juuri Viikinki sarjaa YLE Areenasta, siellä rus/ ryssä sanalle esitettiin muutama teoria.

Ensimmäisen mukaan rus nimitys tulee soutajien lähtöpaikasta, Roselagenista, jolla tarkoitettiin Ruotsin koko itärannikoa. Roselagen olisi taas saanut nimensä virolaisten ja balttien suusta, tarkoittaen ruotsalaisia.

Toinen teoria oli tuo soutajaa tarkoittava sana.

Kolmas ehdotus on venäläisten teoria, jonka mukaan nimitys tulee kreikan jokea merkitsevästä sanasta ja rus olisi tarkoittanut joen kansaa.

 

[Joukka]

Tuukka Tervosen kolumni: Disney-satujen aivopesemän valtion ei pitäisi saada päättää, monenko ihmisen kanssa saan olla avioliitossa

Jotkut meistä ovat puolison sijaan esimerkiksi kolmasosioita, kirjoittaa Tuukka Tervonen.

yle.fi

Itse kannatan, että tuleva hallitus sopisi tämän asian edistämisestä jo hallitusohjelmassaan, jolloin eteneminen olisi hallitumpaa. Luonnollisesti tuossa kolumnissa nostetut epäkohdat vanhemmuudesta ja lapsen oikeuksista vaativat tarkkaa ja huolellista valmistelua, jotta asia ratkeaisi oikeudenmukaisesti.

Suomen olosuhteissa tämä varmaan koskisi hyvin pientä määrää ihmisiä, joten mitään kansanliikettä taustalle tuskin nousee, mutta olisi kyllä tärkeä juttu tasa-arvon ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Koska uskonnolliset piirit todennäköisesti vastustaisivat tätäkin asiaa, voisi sen ohittaa olankohautuksella. Se antaisi hyvän lähtökohdan välttää sen ongelman, joka näissä moniavioisissa "lahkoissa" maailmalla usein mielestäni on, eli mies voi mennä naimisiin useamman naisen kanssa, mutta nainen useimmiten vain yhden miehen kanssa. Myös Suomen nykyinen avioliittolaki antaisi mahdollisuuden tässä uudistuksessa myös samaa sukupuolta olevien moniaivioisuudelle.

Jään odottamaan, poikiiko tämä Tervosen avaus yhtään mitään, kun korona hallitsee otsikoita, mutta mielestäni tasa-arvo ja ihmisoikeudet eivät lepää koskaan. Joku rohkea kansanedustaja voisi ottaa kopin ja tuoda tätä ongelmaa esille.

 

[finnjewel]

Byrokraattisesta näkökulmasta katsottuna moniavioisuus ei olisi yksinkertaista. Ensinnäkin, miten suhde vahvistettaisiin ja purettaisiin. Maistraatissa tai jossain virastossa virkailijan luona, oman yhteisön tms. edustajan edessä vai riittäisikö oma ilmoitus netissä? Puhumattakaan lasten tapaamisoikeuksista eron jälkeen, kuinka tarkasti määriteltäisiin kunkin lapsen kasvatukseen osallistuneen panos?
Entä ulkomaalaiset, mitä todisteita suhteesta vaadittaisiin? Olisiko liitossa olevien ihmisten lukumäärä rajattu?
Miten suhtauduttaisiin 30 nuoren miehen ryhmään, joka hakee turvapaikkaa, koska lähtömaassa heidän polyamorista liittoaan ei katsota hyvällä.

 

[Joukka]

Sanna Ukkolan kolumni: Pikkupojan tuskaiset sanat: “Äiti, minä en ole raiskaaja. Miksi minun pitää pyytää anteeksi?”

Naisten oikeudet eivät parane miehiä polkemalla, eikä poikien nöyryyttäminen lapsesta saakka paranna sukupuolten tasa-arvoa, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.

www.iltalehti.fi

Ukkolalta jälleen hyvää näkökulmaa tähän nykypäivää vaivaavaan puusilmäisyyteen, eli yleistämiseen. Samat henkilöt kieltävät tekemästä yleistyksiä, mutta sortuvat siihen itse, kun kohde on heille sopiva. Typerää, mutta niin yllätyksetöntä toimintaa feministeiksi julistautuneilta ihmisoletetuilta.

 

[Osmo Rapeli]

Sanna Ukkolan kolumni: Pikkupojan tuskaiset sanat: “Äiti, minä en ole raiskaaja. Miksi minun pitää pyytää anteeksi?”

Naisten oikeudet eivät parane miehiä polkemalla, eikä poikien nöyryyttäminen lapsesta saakka paranna sukupuolten tasa-arvoa, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.

www.iltalehti.fi

Ukkolalta jälleen hyvää näkökulmaa tähän nykypäivää vaivaavaan puusilmäisyyteen, eli yleistämiseen. Samat henkilöt kieltävät tekemästä yleistyksiä, mutta sortuvat siihen itse, kun kohde on heille sopiva. Typerää, mutta niin yllätyksetöntä toimintaa feministeiksi julistautuneilta ihmisoletetuilta.

Kirjoitit tähän kolme lausetta ja jokaiseen sisältyy yleistys. Siinäpäs yleistät, mutta yleisellä tasolla kannattaa kuitenkin miettiä onko esimerkiksi rasistisen yleistyksen ongelma rasismi vai yleistäminen, eli mistä pohjimmiltaan kritisoidaan. Yleistävä arvioni on, että Sanna Ukkolan kolumneissa ei näin pitkälle jakseta ajatella. Sanna Ukkolan tavoitteena onkin kuohuttaminen eikä tasa-arvo. Tylsää ja yllätyksetöntä sisältöä tasa-arvoketjuun.

 

[adolf]

Ukkolalta tietysti erittäin raflaava esimerkki ja tällä keskustelulle tuntuu olevan kovin tyypillistä se, että haetaan näitä aivan äärimmäisiä esimerkkejä jostain päin maailmaa. Toki siinä mielessä ajaa asiansa, että vastapaino mediaan on myös hyvä saada luotua tuolle kaikkein pöhköimmälle äärifeminismille.

Tuolta pitäisi tämän kärjistämisen sijaan mennä kysymään isolta joukolta tauno tasalakkeja ja sanna samanarvoisia, että mitä mieltä te olette siitä, että miten tuo toinen ihminen tulisi nähdä ja kohdata?

Tätähän ei kuitenkaan tehdä, koska tämä on tylsää, eikä sillä saa media luotua kuohuttavia, sekä tunteita herättäviä reaktioita. Toisin sanoen se ei myy, eikä sillä saa klikkejä.

Sydän unohtuu kokonaan tässä melskaamisessa ja sen toisen ihmisen kohtaaminen, jos meitä näin paljon kiinnostaa tämä ihmeellinen käsitemaailma.

Vaan eipä siinä, Sen verran tässä on nyt kuitenkin toksista maskuliinisuutta nostatettava, että tuon Ukkolan jutussa mainitun Touko Niinimäen on oltava yksi pahimpia lapatossuja, joita koskaan on missään vastaan tullut.

 

[Sanainen arkku]

Sanna Ukkolan kolumni: Pikkupojan tuskaiset sanat: “Äiti, minä en ole raiskaaja. Miksi minun pitää pyytää anteeksi?”

Naisten oikeudet eivät parane miehiä polkemalla, eikä poikien nöyryyttäminen lapsesta saakka paranna sukupuolten tasa-arvoa, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.

www.iltalehti.fi

Ukkolalta jälleen hyvää näkökulmaa tähän nykypäivää vaivaavaan puusilmäisyyteen, eli yleistämiseen. Samat henkilöt kieltävät tekemästä yleistyksiä, mutta sortuvat siihen itse, kun kohde on heille sopiva. Typerää, mutta niin yllätyksetöntä toimintaa feministeiksi julistautuneilta ihmisoletetuilta.

Poimin tuosta tuon väistämisen. Olen joutunut asiaa pohtimaan, koska olen puolisoni kanssa tässä päinvastainen; kadulla, liikenteessä kulkuneuvoilla liikuttaessa, kaupoissa jne ihmisiä kohdattaessa minä luontaisesti hidastan ja väistän, kun vaimoni taas kiihdyttää ja valtaa tyhjän tilan. Esimerkiksi pyörälenkillä kadotamme toisemme tästä syystä hyvin helposti. Hauskaa sinällään, että urheillessa minä nautin kontakteista, nujuamisesta maalin edessä jne mutta vaimo ei suurin surminkaan halua joukkuepelikentälle.

Ymmärrän, että naisia pelottaa. Ymmärrän myös, että monia miehiä pelottaa. Olen varma, että tuhannet koulupojat hipsivät, jos ylipäänsä hipsivät, kouluun pelko puserossa. Tämän pelon kohteena ovat useimmiten todellinen tai kuviteltu pieni joukko henkilöitä, joilla on penis.

Eilen luin jotain juttua jostain ja törmäsin termiin "man gaze" eli kai jonkinlainen hyväksikäyttävä katse. Minua alkoi pelottaa. Työskentelen naisten keskellä. Jos tällaisille abstraktioille aletaan antaa oikeaa merkitystä, joku satunnainen työkaveri, sijainen, opiskelija, kuka ikinä voi tehdä työelämästäni hankalaa. Jo nyt olen varovainen vaikkapa siinä, mille työkavereiden keskinäiselle pikkutuhmalle vitsailulle voin naurahtaa taukohuoneessa. Kosketukset ovat äärimmäisen poissuljettuja muulloinkin kuin korona-aikana. Olen siis käytännössä eriarvoisessa asemassa työyhteisössä. Toki useammissa asioissa asemani on parempi kuin se olisi naisena.

Mitään, siis mitään sellaista ei koskaan ole tapahtunut, että peloilleni olisi syytä. Toisaalta varmaan ihan perus pirjoonkaan ei todellisuudessa kohdistu jokaisella kotimatkalla väkivallan uhkaa. Mutta on varmasti alueita, maantieteellisiä ja sosiaalisia, joissa se uhka on kohonnut. On pakko olla, koska toisinaan tapahtuu kauheuksia jotka useimmiten tekee henkilö jolla on penis. Tosin uutisia seuraamalla on saanut käsityksen, että peniksettömät tekijätkin ovat löytäneet sisäisen peniksensä valitettavan väärin ymmärretyllä tavalla.

Mitä minä voin tehdä, että pelkooni ei olisi aihetta? Ainakaan ei kannata hakeutua töihin sellaisiin ympäristöihin, joissa voimafeministit pitävät marttyyrisupersankarikerhoja yllä. Ja tietysti edelleen jatkaa väistelyä, joka on minulle luontainen tapa toimia. Paitsi kentällä. Siellä kolisee jatkossakin.

 

[finnjewel]

Mitä minä voin tehdä, että pelkooni ei olisi aihetta? Ainakaan ei kannata hakeutua töihin sellaisiin ympäristöihin, joissa voimafeministit pitävät marttyyrisupersankarikerhoja yllä. Ja tietysti edelleen jatkaa väistelyä, joka on minulle luontainen tapa toimia. Paitsi kentällä. Siellä kolisee jatkossakin.

Jos ja kun käyttäydyt töissä kohteliaasti ja sivistyneesti kuten olet kuvaillut, niin voit antaa voimafeministien itse kantaa ja siirtää raskaat huonekalut ja laatikot, jos ei muuten kehtaa, niin "selkä ihan jumissa."

 

[Sanainen arkku]

Jos ja kun käyttäydyt töissä kohteliaasti ja sivistyneesti kuten olet kuvaillut, niin voit antaa voimafeministien itse kantaa ja siirtää raskaat huonekalut ja laatikot, jos ei muuten kehtaa, niin "selkä ihan jumissa."

Itseasiassa havaitsin syyllistyneeni man splainaukseen, kun eräs työpaikan ihminen oli tekemässä mielestäni epäedullista autokauppaa. Häpesin tätä, vaikka tarkoitukseni oli sinällään hyvä. Havaitsin sitten toki perään, että olen toiminut samoin miespuolisen ystäväni kohdalla.

Tulkoot kusetetuiksi. Pitäisi osata sulkea silmät ja korvat näissä.

Edit: oli muuten paskin autokauppa sekä valitun tekniikan että vaihtoauton hyvityshinnan osalta, mitä olen hetkeen kuullut. Mutta itse olen tehnyt paljon tyhmempiä ratkaisuita elämässäni muuten.

 

[Timbit]

Keskustelimme tuosta australialaiskoulun järjettömän typerästä tempauksesta pääsiäislounaalla perheen kesken. Vaimo siinä totesi, että eihän ne pojat ole päättäneet pojiksi syntyä. Itse totesin, etten tiedä, miksi pojaksi syntymistä ja poikana olemista tulisi miltään kantilta pyytää anteeksi.

Sitten vaihdoimme puheenaihetta.

 

[Osmo Rapeli]

Tuolta pitäisi tämän kärjistämisen sijaan mennä kysymään isolta joukolta tauno tasalakkeja ja sanna samanarvoisia, että mitä mieltä te olette siitä, että miten tuo toinen ihminen tulisi nähdä ja kohdata?

Tätähän ei kuitenkaan tehdä, koska tämä on tylsää, eikä sillä saa media luotua kuohuttavia, sekä tunteita herättäviä reaktioita. Toisin sanoen se ei myy, eikä sillä saa klikkejä.

Sydän unohtuu kokonaan tässä melskaamisessa ja sen toisen ihmisen kohtaaminen, jos meitä näin paljon kiinnostaa tämä ihmeellinen käsitemaailma.

Näinhän tännekin dramaattiset juttunostot tulevat järjestään nuivalta/toiselta puolelta, joka "huvittuu" niistä. Sama toistuu muissa vähemmistöjä ja tasa-arvoa käsittelevissä ketjuissa. Keskustelu ei lähde siitä, mitä voisi tehdä, vaan siitä, mitä "minä en ainakaan hyväksy". Että nyt tuli raja vastaan.

Mitä minä voin tehdä, että pelkooni ei olisi aihetta? Ainakaan ei kannata hakeutua töihin sellaisiin ympäristöihin, joissa voimafeministit pitävät marttyyrisupersankarikerhoja yllä. Ja tietysti edelleen jatkaa väistelyä, joka on minulle luontainen tapa toimia. Paitsi kentällä. Siellä kolisee jatkossakin.

Olet kohdannut uusia ilmiöitä ja uusia tilanteita, joissa muiden(kin?) tahojen toiveet ja halut määrittelevät tekemisiäsi, ja se jännittää sinua? Toisesta näkökulmasta olet siis hienotunteisempi toista sukupuolta kohtaan.

Todennäköisesti yhtenä iltana huomaat, että olet pelännyt ja jännittänyt turhaan.

Näin luulen. Tuo termi: nyt sanot sitä peloksi, mutta jos tuon tekstisi lukee, se muistuttaa täysin sitä, kun joku kuvailee mitä tahansa uusien tunteiden ja tilanteiden kohtaamisen aiheuttamaa jännitystä. Tai ainakin minä luulen, että vaikkapa läheisen menettämistä koskeva pelko on erilainen kuin tämä. Kun jollekin läheiselle on sattunut jotain. Kun lapsi menee vilkasta tienvartta pitkin ensimmäisen kerran kouluun itsekseen. Se on todennäköisemmin sellaista mahasta kouraisevaa pelkoa.

Tiettyjä sosiaalisia tilanteita jännittää noin yleiselläkin tasolla eri tavalla kuin toisia. Jotain puhelinsoittoa, tietyn ihmisen kohtaamista, kolmen ihmisen paikkaan menemistä saattaa jännittää enemmän kuin esiintymistä 50 ihmisen edessä. Toisilla toisinpäin.

 

[Sanainen arkku]

Olet kohdannut uusia ilmiöitä ja uusia tilanteita, joissa muiden(kin?) tahojen toiveet ja halut määrittelevät tekemisiäsi, ja se jännittää sinua? Toisesta näkökulmasta olet siis hienotunteisempi toista sukupuolta kohtaan.

Todennäköisesti yhtenä iltana huomaat, että olet pelännyt ja jännittänyt turhaan.

Näin luulen. Tuo termi: nyt sanot sitä peloksi, mutta jos tuon tekstisi lukee, se muistuttaa täysin sitä, kun joku kuvailee mitä tahansa uusien tunteiden ja tilanteiden kohtaamisen aiheuttamaa jännitystä.

Väärin. En ole kohdannut mitään uutta. Olen lukenut, että mikä tahansa miehen katse naiseen voi olla ahdistelua. Koska viikostani noin 30 tuntia kuluu naisten keskellä ja on ihan mahdollista, että joku heistä on huumaantunut tuollaisesta paskasta (ei siis näistä nykyisistä) niin pidän terveenö varovaisuutena pysytellä, jos mahdollista, töissä alueella jossa vihreiden ja etenkin vasemmistoliiton kannatus on alhaista.

Ja luonnollisesti en sanallista huomanneeni yhdenkään alle viisikymppisen työkaverin uutta kampausta, puseroa tai tatuointia.

Olet oikeassa, että luultavasti minulle ei tässä käy koskaan huonosti. Mutta aivan kuten natsilarppaajat leikkivät tulella narratiivissaan (joku höyrypää voi innostua sanoista tekoihin) myös ultrametoojengi toimii samoin. Ja valitettavasti minä olen aika todennäköinen "the ahdistelija" sellaiselle höyrähtäneelle, joka sattuu samaan työpaikkaan koska emme voi välttää toistemme kohtaamisia.

 

[Osmo Rapeli]

Väärin. En ole kohdannut mitään uutta. Olen lukenut, että mikä tahansa miehen katse naiseen voi olla ahdistelua. Koska viikostani noin 30 tuntia kuluu naisten keskellä ja on ihan mahdollista, että joku heistä on huumaantunut tuollaisesta paskasta (ei siis näistä nykyisistä) niin pidän terveenö varovaisuutena pysytellä, jos mahdollista, töissä alueella jossa vihreiden ja etenkin vasemmistoliiton kannatus on alhaista.

Ja luonnollisesti en sanallista huomanneeni yhdenkään alle viisikymppisen työkaverin uutta kampausta, puseroa tai tatuointia.

Olet oikeassa, että luultavasti minulle ei tässä käy koskaan huonosti. Mutta aivan kuten natsilarppaajat leikkivät tulella narratiivissaan (joku höyrypää voi innostua sanoista tekoihin) myös ultrametoojengi toimii samoin. Ja valitettavasti minä olen aika todennäköinen "the ahdistelija" sellaiselle höyrähtäneelle, joka sattuu samaan työpaikkaan koska emme voi välttää toistemme kohtaamisia.

Et ole kohdannut uutta, mutta tilanne muuttui luettuasi asiasta.

Minä suosittelen vastaavasti huolestuneille: tehkää hieman kotiläksyjä ennen kuin liikutte kotinne ulkopuolella. Täytyy katsoa esimerkiksi vihreiden ja vasemmiston kaikenlaisia lehtijuttuja sekä, jos mahdollista, tv-ohjelmia. Sieltä voisi olla mahdollista poimia esimerkiksi yleistä ko. jengin pukeutumistyyliä, eleitä, kenties kävelytyyliä myös. Minkälaiset reput, silmälasit. Tällä tavoin opitte tunnistamaan ultrafeministit ja oman käytöksen valikointi on helpompaa - täytyykö vetää täysin tiukasti vai voiko antaa tunteilleen 0,001 siimaa, esimerkiksi voiko katse käydä hetkeksi muualla kuin katossa ja seinissä.