Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 957 287
  • 8 248

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Feministit ovat muuttaneet vanhan miesten työt/naisten työt ajatuksen muotoon miesten työt ja yhteiset työt, jotka mies hoitaa. Feminismi on yhtä typerä ajatusmalli kuin sovinismikin, mutta jostain syystä se saa palstatilaa ja on salonkikelpoista.
Juu kyllähän tämän feminismin lipun alla keuhkoavat ihmiset luovat paljon keskimääräistä enemmän ihmisten välille eriarvoisuutta. Vertaus sovinismiin on mielestäni osuva. Molempia koulukuntia yhdistää jostain pulppuava tarve halveksua toista sukupuolta. Jotain omia traumoja kenties?

Nämä ismit on aina vähän tämmöisiä, että ne kahlitsee sellaisenkin ihmisen joka haluaisi vapautta.
 
Viimeksi muokattu:

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kun termit tuntuvat olevan kovin tärkeitä, niin mielestäni feminismin voisi päivittää jo tälle vuosituhannelle. Tasa-arvoismi, englanniksi fiksummin equalism?

Koulu-uudistuksiin liittyen: olen täysin tasa-arvon kannalla, mutta en vaan pysty uskomaan että tämä on se oikea tie. Mielestäni molemmille (vai peräti kaikille) sukupuolille voi antaa yhtäläiset mahdollisuudet ilman, että keskitytään sullomaan kaikki samaan muottiin.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Opettiinko tuolla sellaista ennen tätä uutta opetussuunnitelmaa?
Ei opetettu. Mä olin 80-luvun alussa yläasteella ainoa poika, jolla oli valinnaisena aineena kotitaloutta, mutta ei siinä ollut mitään ongelmaa. Jokainen sai valita tarjonnasta mitä halusi. Muut jätkät vaan valitsivat toisin.

IS:n jutussa kohta "Esimerkkinä mainitaan, että tytötkin voivat soittaa rumpuja ja bassoa""

Tämä ei siis ennen ollut mahdollista?
Eikös Tiktak ollut ihan tyttöjen koulubändi alun perin. Tuskin aloittelivat salaa tai luvatta.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Vieläkö koululiikunnassa muuten porukka jaotellaan sukupuolen perusteella? Minun kouluaikanani poikaoletetut höntsäs liikunnan tunnilla lätkää ja tyttöoletetut luisteli kaunokeilla. Ei kai tällaista kivikautista systeemiä enää nykyään ole käytössä?
Kyllä niitä jaetaan, mutta osa tunneista on yhteisiä. Ja ainakin pallopeleissä meikäläisen jälkikasvu saa mennä poikien mukaan pelaamaan vaikka "onkin vaan tyttö". Kyllä ne pojat siitä hiljenivät kun eivät saa palloa pois ja nyt kelpaa jo joukkueisiin tyttöydestään huolimatta :)
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Ymmärrän ongelman. Tytöt valitsevat tiettyjä aloja ja pojat toisia. Että työelämän ansiokuilu saadaan kiinni on tavallaan loogista ajatella että jos vain naiset hakeutuisivat tuottoisemmille aloille niin asia korjaantuisi ihan itsestään.

Ajatuksena tässä on että syy mikä saa tytöt hakeutumaan hoiva-alalle tai esim. eläinlääkäriksi tai biologiaan ja miehet teknisiin aloihin johtuu jotenkin yhteiskunnasta ja sen odotuksista ja siitä että sukupuoliroolit ovat yhteiskunnan syöttämiä.

Eli kun sukupuoliroolit ovat sosiaalinen konstruktio jotka johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista ja vinoutuneista kasvatusmetodeista ja että ne jotenkin koodataan ihmisten elimistöön eivätkä ole synnyinnäisiä niin ei ole mitään syytä miksi pojat eivät voisi käyttäytyä kuin tytöt ja päinvastoin kunhan vaan yhteiskunta jättäisi aivopesun vähemmälle.

Mutta miten ajatusmalli sopii tähän transsukupuoliajatteluun jossa sanotaan että ihminen on vaan syntynyt väärillä aivoilla väärään kehoon?

Jotta voi syntyä esim. naisten mielellä miehen kehoon pitää olla sellainen entiteetti kuin "naisten mieli" tai "miehen mieli". Eli onko kuitenkin olemassa jokin biologinen perusta jollekin eriytyneelle käyttäytymis-mallille? Ja jos on niin voiko tuo naisen mielen olemassaolo kenties määritellä jotain kiinnostuksen kohteita?
 

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Feministit ovat muuttaneet vanhan miesten työt/naisten työt ajatuksen muotoon miesten työt ja yhteiset työt, jotka mies hoitaa. Feminismi on yhtä typerä ajatusmalli kuin sovinismikin, mutta jostain syystä se saa palstatilaa ja on salonkikelpoista.
Tämä. Miesten pitää hakata puut, korjata perheen auto ja kestää asiat "niinkuin mies" mutta kyllä sen pitää tiskatakin ja olla kotitöissä mukana ja tietenkään "ei ole miesten ja naisten töitä", nämä siis nykyisien feministien ajatusmaailmasta. En edelleenkään ymmärrä, yrittääkö tämän päivän feministit erottamaan, vai yhdistämään sukupuolet. Olen ymmärtänyt, että riippuu vissiin tilanteesta ja sukupuolesta. Ennenkuin kukaan pahoittaa mielensä, feminismi on alunperin erittäin hieno aate, mutta kuten lainauksessa sanottiin, feminismistä on tullut sovinismin vastakohta, vaikka sitä ei alan piireissä myönnetäkään ja miksi myönnettäisiin, koska hyvähän tuolla alkuperäisellä tarkoituksella on pönkittää omaa filosofiaa, joka ei ole nykyään tasa-arvoa nähnytkään.
 
Olisiko tästä ihan jotain tutkittua faktaa, että näin tapahtuu? Kuulostaa aika oudolta jos tuollainen tosiaan olisi se meno ihan valtakunnallisesti.

Tässä vähän luettavaa:
Tytöt, pojat ja tasa-arvo matematiikassa(Väitös, FM Riitta Soro)


Opettajien enemmistö vastasi, ettei luontaisessa matemaattisessa kyvykkyydessä tyttöjen ja poikien välillä ole eroa. Joka neljäs opettaja uskoi poikien joukossa olevan enemmän luontaisesti kyvykkäitä.

Opettajien uskomuksien mukaan sukupuolten välillä on eroa. Tytöt ovat valmiimpia tekemään työtä, mutta muut matematiikan oppimisen kannalta myönteiset ominaisuudet esiintyivät pojilla useammin kuin tytöillä. Poika - useammin kuin tyttö - menestyy matematiikassa älynsä ja päättelykykynsä varassa, osaa outoja tehtäviä, pitää matematiikkaa omalle sukupuolelleen sopivana alana, on kilpailuhenkinen ja hänellä on parempi itseluottamus.

Pojat ovat rohkeita ja luottavat itseensä joskus liikaakin, mutta tytöiltä puuttuu itseluottamusta. Tyttöjen mainittiin olevan tunnollisia ja ahkeria rutiinien suorittajia ja poikien laiskoja tai oivaltavia älynkäyttäjiä.


Jani Kaaro: Miksi naiset eivät menesty matematiikassa? | Oppiminen | yle.fi

Tulokset osoittivat, että naiset olivat hyviä shakinpelaajia, mutta heidän itseluottamuksensa riippui siitä, ketä vastaan he pelasivat. Jos vastapelaaja oli tuntematon, naiset pärjäsivät shakissa yhtä hyvin kuin miehet. Jos naiset uskoivat pelaavansa toista naista vastaan, heidän suorituksensa jatkui hyvänä. Jopa silloin, kun vastapelaaja oli oikeasti mies, mutta heille uskoteltiin vastapelaajan olevan nainen, naiset pelasivat hyvällä tasolla. Kun vastapelaajan kerrottiin olevan mies, naisten suoritus romahti välittömästi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllä tässä olet toki muutoin erittäin hyvin kärryillä, mutta toki riippuen miten termiä tulkitsee, niin tässä nyt ollaan aivan helvetin kuutamolla asioiden suhteen. Ihan sama katsooko termiä lisäarvo vai siis arvonlisä miten tahansa, niin säästäminen ei sitä ole. Se toki säästää rahaa, mutta arvonlisää tai täällä puhuttua lisäarvoa se ei tuo pätkän vertaa. Tämä @dana77 :lta menee täysin ohi ja sitten vielä jotain huttua IFRS standardin nuoruudesta vähän päälle, niin johan huvittaa.
sanotaan niin että jos et näet kustannussäästöjen tuovan yritykselle lisäarvoa niin huvittuneisuus on molemminpuoleista.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
sanotaan niin että jos et näet kustannussäästöjen tuovan yritykselle lisäarvoa niin huvittuneisuus on molemminpuoleista.
Selvittäisit nyt edes mitä lisäarvo termillä tarkoitetaan, niin tässä voisi olla jotain järkeä keskustella, mutta ei taida olla sinun koulutusalaasi tämä ja valveutuneisuus edes selvittää lienee aika nolla, kysy tuamakselta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Selvittäisit nyt edes mitä lisäarvo termillä tarkoitetaan, niin tässä voisi olla jotain järkeä keskustella, mutta ei taida olla sinun koulutusalaasi tämä ja valveutuneisuus edes selvittää lienee aika nolla, kysy tuamakselta.
minä voin sen Sinulle selvittää helpostikin:
Tuotanto – Wikipedia
"Lisäarvo mittaa tuottajan taloudellista menestymistä eli kannattavuutta"
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
minä voin sen Sinulle selvittää helpostikin:
Tuotanto – Wikipedia
"Lisäarvo mittaa tuottajan taloudellista menestymistä eli kannattavuutta"
No sitten olisin enempi huolissani sinusta kuin aiemmin, kun vikaa taitaa siis olla joko silmissä, lukutaidossa, tai luetun ymmärtämisessä. Laiskuus ja tietämättömyys on vielä helppoja korjata noihin verrattuna.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No sitten olisin enempi huolissani sinusta kuin aiemmin, kun vikaa taitaa siis olla joko silmissä, lukutaidossa, tai luetun ymmärtämisessä. Laiskuus ja tietämättömyys on vielä helppoja korjata noihin verrattuna.
mitä vittua? Oletko käynyt Kiljavan opiston apukoulun jossa on joku aivan toinen merkitys termille vai kykenemätön ymmärtämään että säästöt voivat vaikuttaa kannattavuuteen?
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
No sitten olisin enempi huolissani sinusta kuin aiemmin, kun vikaa taitaa siis olla joko silmissä, lukutaidossa, tai luetun ymmärtämisessä. Laiskuus ja tietämättömyys on vielä helppoja korjata noihin verrattuna.
Näin ulkopuolisena: voisitko selittää kyseisen termin kun ei omakaan ymmärrys riitä? Häpeissäni kyselen kun selvästi pitäisi olla kristallinkirkasta.
 

Fordél

Jäsen
Liikunta ja muutkin taitoaineet kannattaisi tiputtaa vapaaehtoiseksi koulussa, jolloin ulkoisia paineita ei tulisi ja oppilailla olisi mahdollisuus alusta asti itse löytää se oma tapa liikkua ja tehdä. Koululiikunnan ylläpito sillä verukkeella, että 2 h o parempi kuin 0 h viikossa niin aika marginaalista se on ja kenenkään liikuntatapaa se ei kehitä. Koululiikunnalla voi olla negatiivisia vaikutuksia jopa niihin, jotka jo valmiiksi liikkuvat vähän ja ne, jotka liikkuvat paljon eivät hyödy juurikaan, kun muut ryhmässä eivät jaksa/pysty.

Mielestäni ei todellakaan kannata tehdä liikunnasta (tai muistakaan taitoaineista) vapaaehtoisia. Perustelusi ovat aika ontuvia ja eivätkä kovin loogisia. Esimerkiksi koululiikunnan lajivalikoima on monipuolistinut, joten se todellakin antaa nykyisin yhä paremmin mahdollisuuden löytää jokaiselle oman tavan liikkua. Opetusmetodit ovat muuttuneet siihen suuntaan, että noita mainitsemisiasi negatiivisia kokemuksia ja vaikutuksia pystyttäisiin vähentämään (mm. mittaamisen ja testaamisen vähentäminen).

Kun katsotaan isoo kuvaa lasten ja nuorten liikkumisesta, tilanteessa on paljon parannettavaa ja nykyisin tavoitteena on lisätä tunti liikuntaa jokaisen lapsen päivään. Näin ollen se, että osalta tippuisi kaksi tuntia liikuntaa pois, ei kuulosta millään tavalla järkevältä. Etenkin kun en usko, että vähän tai ei lainkaan liikkuvien todennäköisyys löytää liikunnallisuutensa kasvaa siitä, jos he eivät jatkossa ole tuota kahta tuntiakaan osaavissa käsissä tutustumassa ilmaiseksi eri lajeihin tutun kaveripiirin kanssa.

Enkä ymmärrä, että miten liikunta olisi tältä osin sen ihmeellisempi aine kuin muutkaan. Ihan samalla tavalla huonosti opetettuna muillakin aineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia siihen, millainen kokemus oppilaalla niistä syntyy, kuten vaikka kuinka matemaattisesti lahjakkaaksi itsensä kokee.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Enkä ymmärrä, että miten liikunta olisi tältä osin sen ihmeellisempi aine kuin muutkaan. Ihan samalla tavalla huonosti opetettuna muillakin aineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia siihen, millainen kokemus oppilaalla niistä syntyy, kuten vaikka kuinka matemaattisesti lahjakkaaksi itsensä kokee.

Tottakai voi olla huonoja vaikutuksia siihen, mutta sille osaatko esim. matematiikkaa hyvin vai kieliä tai historiaa ei ole tosiallista vaikutusta sun omaan fyysiseen tuntoon ja kuntoon. Itselläni liikunta oli sellaista pakkopullaa, että en siitä koskaan koulussa oppinut nauttimaan. Aikuisiällä on sitten ollut yhtä sun toista vikaa käsissä ja jaloissa, kun lihaskuntoa ei ole ylläpidetty nuorena eikä ole ymmärretty liikunnan merkitystä. Totta kai se koululiikunta siihen nyt ei ole ainoa syy, mutta kyllä se ainakin itsellä vaan korosti sitä omaa surkeutta ja siinä sen konkreettisesti huomasi helposti sen eron, kun joku osaa ja joku toinen ei edes pysty. Aikuisena oon kasvattunut itselleni ihan toisenlaisen suhteen liikuntaan ja se prosessi olisi todennäköisesti alkanut paljon aikaisemmin ilman sitä koululiikunnan masentavaa ilmapiiriä itselle.

Kaikkihan on viimeksi kiinni itsestä ja olen tyytyväinen, jos opetus on mennyt toiseen suuntaan ja lähdetty yksilöstä liikkeelle. En vaan jotenkin jaksa uskoa tähän, kun näen, missä kunnossa osa nuorista on jo 20v. Kyllä kaikki siinäkin lähtee kotoa ja uskoakseni sillä, että se kaksi tuntia, mikä käytetään konkreettisesti liikuntaan koulussa käytettäisiin puhtaasti ja 100 %:sti ohjaamiseen ja ohjeistukseen ja tätä kautta sitten jokaiselle lähdettäisiin etsimään sitä omaa tapaa kunnon ylläpitoon. Ilman mitään arvostelua tai ryhmäpainetta, yksilöstä itsestään lähtien.
 

Runtulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
ovatko naiset tulleet miesten kanssa tosiasiallisesti tasa-arvoisiksi sillä hetkellä, kun viimeinen juridinen salpa murtui?

Täydellisen tasa-arvon ja Emma Karin "naisvihan" välillä ei sitten ole mitään mahdollisia asiantiloja? Siitähän keskustelu lähti liikkeelle, että kritisoitiin Emma Karin naisviha-termin käyttöä, ja sitä naisvihaa on tässä yritetty kumota.
 

Fordél

Jäsen
Tottakai voi olla huonoja vaikutuksia siihen, mutta sille osaatko esim. matematiikkaa hyvin vai kieliä tai historiaa ei ole tosiallista vaikutusta sun omaan fyysiseen tuntoon ja kuntoon.

Ei tietenkään fyysiseen kuntoon, mutta samalla tavalla itsetuntoon ja se kait tässä olikin kriitiikin pointti.

Itselläni liikunta oli sellaista pakkopullaa, että en siitä koskaan koulussa oppinut nauttimaan. Aikuisiällä on sitten ollut yhtä sun toista vikaa käsissä ja jaloissa, kun lihaskuntoa ei ole ylläpidetty nuorena eikä ole ymmärretty liikunnan merkitystä. Totta kai se koululiikunta siihen nyt ei ole ainoa syy, mutta kyllä se ainakin itsellä vaan korosti sitä omaa surkeutta ja siinä sen konkreettisesti huomasi helposti sen eron, kun joku osaa ja joku toinen ei edes pysty. Aikuisena oon kasvattunut itselleni ihan toisenlaisen suhteen liikuntaan ja se prosessi olisi todennäköisesti alkanut paljon aikaisemmin ilman sitä koululiikunnan masentavaa ilmapiiriä itselle.

Ikävä kuulla, että sulla on ollut tällaisia kokemuksia. En tiedä koska olet ollut koululiikunnan parissa, mutta veikkaisin, että siitä on jonkin verran aikaa? Ja toki aina löytyy niitä, jotka saavat ikäviä kokemuksia, mutta uskoisin, että isossa kuvassa koululiikunta on muuttunut selkeästi "inhimillisempään" ja motivoivaan suuntaan.

Mulla oli lapsena liikuntaan ihan hyvä suhde vaikka vanhempani eivät olleet mitenkään liikuntaan erityisesti kannustavia. Eivät tosin mitenkään estäneetkään liikkumista. Tykkäsin liikunnasta, mutta en ollut erityisen hyvä, en toki huonokaan. Yläasteella ja lukiossa mulla oli todella hyvä onni, kun pääsin todella hyvää liikunnanopetukseen. Motivaationi liikuntaa kohtaan lähti entisestään kasvamaan, mikä on kantanut aikuisiälle. Nyt liikunta on yksi suurimmista ellei suurin intohimoni.

IKaikkihan on viimeksi kiinni itsestä ja olen tyytyväinen, jos opetus on mennyt toiseen suuntaan ja lähdetty yksilöstä liikkeelle. En vaan jotenkin jaksa uskoa tähän, kun näen, missä kunnossa osa nuorista on jo 20v.

Kannattaa kuitenkin suhteuttaa kahden tunnin koululiikunta kokonaisuuteen. Lasten ja nuorten pitäisi liikkua suositusten mukaan jopa kolme tuntia päivässä. Se, että nuorten liikkumisessa on isossa kuvassa paljon toivomisen varaa, ei johdu koululiikunnasta vaan nuorten arjen liikkumattomuudesta ja passiivisuudesta. Liikunnan harrastaminen alkaa vähentyä yläasteelle siirryttäessä, kun mm. moni lopettaa vapaa-ajan liikuntaharrastuksensa. Esim. seuratoiminta muuttuu liian totiseksi, kun osa nuorista haluaisi ns. vain höntsätä pari kertaa viikossa. Arkikin sisältää nykyisin aivan liikaa paikallaan oloa ja istumista (mm. tv-ruudun ja tietokoneen ääressä) niin koulussa kuin kotona. Lyhyitäkin matkoja mennään autolla sen sijaan, että käveltäisiin tai pyöräiltäisiin. Syitä on monia, mutta koululiikuntaa en osaa laittaa syytettyjen penkille.

IKyllä kaikki siinäkin lähtee kotoa ja uskoakseni sillä, että se kaksi tuntia, mikä käytetään konkreettisesti liikuntaan koulussa käytettäisiin puhtaasti ja 100 %:sti ohjaamiseen ja ohjeistukseen ja tätä kautta sitten jokaiselle lähdettäisiin etsimään sitä omaa tapaa kunnon ylläpitoon. Ilman mitään arvostelua tai ryhmäpainetta, yksilöstä itsestään lähtien.

Kyllä, kaikki lähtee kotoa. Vanhempien esimerkki ja se, kuinka paljon antavat lasten leikkiä ja liikkua, ovat hyvin ratkaisevassa roolissa. Kaikilla ei ole kuitenkaan liikuntaan positiivisesti suhtautuvia vanhempia, mikä vain korostaa koululiikunnan merkitystä. Siksi näen järjettömänä poistaa sen kaksi tuntia liikuntaa kouluista.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
mitä vittua? Oletko käynyt Kiljavan opiston apukoulun jossa on joku aivan toinen merkitys termille vai kykenemätön ymmärtämään että säästöt voivat vaikuttaa kannattavuuteen?
No väännetään sitten rautalankaa. Lisäarvo on termi mikä kertoo siitä minkä verran tuotteeseen saadaan arvon lisäystä omalla tekmisellä. Ymmärrätkö? Esim. paperiyhtiö ostaa puuta hintaan 1 ja jalostamalla sitä saa sille arvonlisäystä ja saa siitä hinnan 5. Tällöin se lisäarvo on 4. Se, että kirjanpitäjä onnistuu esim verotuksella tekemään säästöä ei liity millään tavalla tuotantoketjuun. Toinen mahdollinen termi lisäarvolle on markkinoinnissa, se miten kuluttaja määrittelee tuotteen, tällöin lisäarvo on vaikka lapsiparkki jäähallissa, että isä pääsee kaljalle tai kuselle erätauolla. Tai se isä saa lapsen lapsiparkkiin ja pääsee jäähallille, kun äiti on töissä, tällöin se tuottaa lisäarvo sille itse tapahtumalle, eli jääkiekko-ottelulle, tämä toki silloin jos kuluttaja kokee, että hän ei esim. elokuvista saa tätä samaa lisäarvoa, vaikka se ei olekkaan sidottuna itse tuotteeseen.

Kummassakaan tapauksessa yrityksen tekemät säästöt kirjanpidossa eivät millään tavalla liity lisäarvoon. Menee jo niin kauas tämän jutun pointista että saa jäädä mun osalta tähän.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
IS:n jutussa kohta "Esimerkkinä mainitaan, että tytötkin voivat soittaa rumpuja ja bassoa""

Tämä ei siis ennen ollut mahdollista?

Mun sisko soitti bändissä rumpuja yläasteella ollessaan jo 1990-luvun puolivälissä. Niiden bändin basistikin oli tyttö. En silloin käsittänyt, että se oli jotakin huikean edistyksellistä tai kummallista tai muuten outoa. TaI peräti mahdotonta. Minun mielestäni se oli ihan normaalia jo silloin, kuten myös siskoni mielestä eikä hän ollut silloin eikä ole vieläkään feministi. Tasa-arvoa hän toki kannattaa kuten kaikki muutkin ihmiset länsimaissa nykyään. Ja me asuttiin niin landella kuin landella nyt vaan voi ihminen tässä maassa asua, ei siis missään suurkaupungin "sivistyksen" kehdossa. Onneksi.
 

Jeffrey

Jäsen
Mun sisko soitti bändissä rumpuja yläasteella ollessaan jo 1990-luvun puolivälissä. Niiden bändin basistikin oli tyttö. En silloin käsittänyt, että se oli jotakin huikean edistyksellistä tai kummallista tai muuten outoa. TaI peräti mahdotonta. Minun mielestäni se oli ihan normaalia jo silloin, kuten myös siskoni mielestä eikä hän ollut silloin eikä ole vieläkään feministi. Tasa-arvoa hän toki kannattaa kuten kaikki muutkin ihmiset länsimaissa nykyään. Ja me asuttiin niin landella kuin landella nyt vaan voi ihminen tässä maassa asua, ei siis missään suurkaupungin "sivistyksen" kehdossa. Onneksi.

Samat kokemukset täälläkin. Tosin oma ala-aste oli niin seksistinen, että tyttöoletetuilla ja poikaoletetuilla oli omat bändinsä. Kuutosella eri ala-asteella, joka oli niin edistyksellinen että oli jopa sekaoletettu yhtye. Tämä oli tosin jo ihan ysärin lopulla.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Samat kokemukset täälläkin. Tosin oma ala-aste oli niin seksistinen, että tyttöoletetuilla ja poikaoletetuilla oli omat bändinsä. Kuutosella eri ala-asteella, joka oli niin edistyksellinen että oli jopa sekaoletettu yhtye. Tämä oli tosin jo ihan ysärin lopulla.
Meillä taisi olla 4 luokan musiikkitunti, kun opettaja kysyi, että olisko joku halukas istumaan rumpuihin (siis niiden taakse soittamaan, pervo), kun sellainen tarvittaisiin. Yksi tyttö (tyttöoletettu siis tietysti) sitten sinne hieman ujostellen läksi, kun ei kukaan muu halunnut ja soitteli sitten myöhemmin koulun bändissä keikoillakin. Kyllä siinä taas oltiin 90-luvun alussa niin aikaamme edellä. Ihme juttu, kun ei meistä muista kukaan tajunnut, että olisi jotenkin pitänyt tämä tyttöolettaman sinne musisoimaan meneminen noteerata.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No väännetään sitten rautalankaa. Lisäarvo on termi mikä kertoo siitä minkä verran tuotteeseen saadaan arvon lisäystä omalla tekmisellä. Ymmärrätkö? Esim. paperiyhtiö ostaa puuta hintaan 1 ja jalostamalla sitä saa sille arvonlisäystä ja saa siitä hinnan 5. Tällöin se lisäarvo on 4. Se, että kirjanpitäjä onnistuu esim verotuksella tekemään säästöä ei liity millään tavalla tuotantoketjuun. Toinen mahdollinen termi lisäarvolle on markkinoinnissa, se miten kuluttaja määrittelee tuotteen, tällöin lisäarvo on vaikka lapsiparkki jäähallissa, että isä pääsee kaljalle tai kuselle erätauolla. Tai se isä saa lapsen lapsiparkkiin ja pääsee jäähallille, kun äiti on töissä, tällöin se tuottaa lisäarvo sille itse tapahtumalle, eli jääkiekko-ottelulle, tämä toki silloin jos kuluttaja kokee, että hän ei esim. elokuvista saa tätä samaa lisäarvoa, vaikka se ei olekkaan sidottuna itse tuotteeseen.

Kummassakaan tapauksessa yrityksen tekemät säästöt kirjanpidossa eivät millään tavalla liity lisäarvoon. Menee jo niin kauas tämän jutun pointista että saa jäädä mun osalta tähän.
Minä postaan sulle linkin jossa kerrotaan lisäarvon ja arvonlisän merkitykset ja erot ja tarjotaan jopa laskelma, että rautalanka olisi tarpeeksi paksua, Silti sinä ylpeänä kuin 4-vuotias joka on juuri oppinut ajamaan polkupyörällä tulet kertomaan minulle arvonlisästä eli jalostusarvosta, joka ei taloustieteessä ole sama asia kuin lisäarvo (marxilaistet ovat termiä käyttäneet hieman eri merkitysessä toistasataa vuotta sitten) ja vittuilet vielä lukutaidosta. Meni varmaan vitun hienosti omasta mielestä.

tuossa vielä linkki uudestaan:
Tuotanto – Wikipedia
Jos nyt luet sen alkuun ja jos jää vielä epäselväksi, niin kysyt isiltä, äitiltä tai itseveljeltä apua ennenkuin kaadat shakkinappulat ja ylpeilet saavutuksellasi. Minullakaan ei ole tarvetta asiaa kolmatta kertaa selittää.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Minä postaan sulle linkin jossa kerrotaan lisäarvon ja arvonlisän merkitykset ja erot ja tarjotaan jopa laskelma, että rautalanka olisi tarpeeksi paksua, Silti sinä ylpeänä kuin 4-vuotias joka on juuri oppinut ajamaan polkupyörällä tulet kertomaan minulle arvonlisästä eli jalostusarvosta, joka ei taloustieteessä ole sama asia kuin lisäarvo (marxilaistet ovat termiä käyttäneet hieman eri merkitysessä toistasataa vuotta sitten) ja vittuilet vielä lukutaidosta. Meni varmaan vitun hienosti omasta mielestä.

tuossa vielä linkki uudestaan:
Tuotanto – Wikipedia
Jos nyt luet sen alkuun ja jos jää vielä epäselväksi, niin kysyt isiltä, äitiltä tai itseveljeltä apua ennenkuin kaadat shakkinappulat ja ylpeilet saavutuksellasi. Minullakaan ei ole tarvetta asiaa kolmatta kertaa selittää.
Kiitos tästä, minun vuosien kokemus kirjanpitäjän ammatista kyllä nyt kalpenee tämän wikipedialinkin edessä, missä kerrotaan juurikin se sama mitä minä sinulle kerroin. Ei siinä mitään, jatketaan me vain valitsemallamme linjalla.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kiitos tästä, minun vuosien kokemus kirjanpitäjän ammatista kyllä nyt kalpenee tämän wikipedialinkin edessä, missä kerrotaan juurikin se sama mitä minä sinulle kerroin. Ei siinä mitään, jatketaan me vain valitsemallamme linjalla.
ei saatana. En minä näe facepalmiltani kirjoittaa mitään.

Sanotaan nyt vaan niin, että ymmärrän tältä pohjalta kuitenkin pointtiasi, että kirjanpitäjät eivät tuota lisäarvoa.
 
Viimeksi muokattu:

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
ei saatana. En minä näe facepalmiltani kirjoittamaa mitään.

Sanotaan nyt vaan niin, että ymmärrän tältä pohjalta kuitenkin pointtiasi, että kirjanpitäjät eivät tuota lisäarvoa.
Kiitos, sinä et varmasti nyt tajunnut miten minä tarkoituksella käytin sellaista esimerkkiä, missä lisäarvo ja arvonlisä on yhtäsuuret. Sehän ei haittaa sinun touhujasi, koska tunnet asiat kuin omat taskusi ja sinulla on varaa vittuilla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös