Minulle riittää se, että tajusin kuinka termin selityseksi oli päin helvettiä ja vielä väitit että säästöt eivät tuota firmalle lisäarvoa.Kiitos, sinä et varmasti nyt tajunnut miten minä tarkoituksella käytin sellaista esimerkkiä, missä lisäarvo ja arvonlisä on yhtäsuuret. Sehän ei haittaa sinun touhujasi, koska tunnet asiat kuin omat taskusi ja sinulla on varaa vittuilla.
Hyvin yrität seivata, varsinkin kun vedät muita tähän mukaan, heillä kuitenkin lienee oikeus omiin mielipiteisiin. Enkä minä ole väittänyt, ettei säästöt voisi tuoda firmalle lisäarvoa, tottakai voivat, esim. säästämällä palkoissa henkilöstökulut vähenee ja tulee lisäarvoa (olettaen että ostohinta, kiinteät- ja muuttuvat kustannukset, sekä myyntihinta pysyy samoina), mutta kun se ei edelleen liity kirjanpitoon, eikä palkanlaskentaankaan. Ne kun molemmat vain on pakollisia. Laskentatoimi/taloushallinto yleisesti on sellaista jossa seurataan operatiivista toimintaa, ne voivat ehdottaa, mutta eivät johda. Ne voivat kertoa, jos jokin asia ei nyt täsmää, riitä tai kannata, jälkikäteen, tai muodostamalla arvioita kannattavuudesta, mutta kun edelleen se ei ole operatiivista. Kirjanpitäjät ei anna potkuja, ei päätä tuotannollisista asioista jne. vaan seuraa jälkikäteen sitä toimintaa ja antaa korkeintaan kehittämisehdotuksia, tai osoittaa mistä rahaa katoaa, jotta operatiivinen toiminta voi asioihin puuttua.Minulle riittää se, että tajusin kuinka termin selityseksi oli päin helvettiä ja vielä väitit että säästöt eivät tuota firmalle lisäarvoa.
Tietyllä tavalla minulle myös riittää se, että tiedän valtaosan muistakin lukijoista asian tajuavan,
Selittelystä saat silti 4/5.
Enkä minä ole väittänyt, ettei säästöt voisi tuoda firmalle lisäarvoa, tottakai voivat, esim. säästämällä palkoissa henkilöstökulut vähenee ja tulee lisäarvoa
Kirjanpitäjät voivat vähentää menoja, mutta eivät tuota lisäarvoa, vaikka säästöt tuottavat lisäarvoa. Asia selvä.Esim. kirjanpitäjät tai palkanlaskijat eivät tuo yhtään lisäarvoa yritykseen. Ovat pelkkä menoerä, puhdasta kulua. Kyllä se markkinoija tuo enemmän sitä tuloa, se oikeasti aiheuttaa myyntitapahtumia, kirjanpitäjä pystyy kenties kikkailemaan verotuksen kanssa tai muutoin voi vähentää menoja, mutta yhtään myyntitapahtumaa ei kirjanpitäjät tuota.
Kyllä tuollaista ääntä vituttaisi itsekin kuunnella perjantaina klo 14-15, pakko myöntää.
... Laskentatoimi/taloushallinto yleisesti on sellaista jossa seurataan operatiivista toimintaa, ne voivat ehdottaa, mutta eivät johda. Ne voivat kertoa, jos jokin asia ei nyt täsmää, riitä tai kannata, jälkikäteen, tai muodostamalla arvioita kannattavuudesta, mutta kun edelleen se ei ole operatiivista. Kirjanpitäjät ei anna potkuja, ei päätä tuotannollisista asioista jne. vaan seuraa jälkikäteen sitä toimintaa ja antaa korkeintaan kehittämisehdotuksia, tai osoittaa mistä rahaa katoaa, jotta operatiivinen toiminta voi asioihin puuttua..
Boldaus on minun..Se lisäarvo ja arvonlisä on jo olemassa ennen kuin sitä tarkkaillaan, ilman sitä toimintaa ei ole mitä tarkkailla. Kirjanpitäjät eivät sitten taas tarkkaile muuta kuin firman menoja ja tuloja lain mukaan, eikä varsinkaan palkanlaskijat. Toiset tekee juuri sitä itseään, eli laskee palkkoja ja toiset pitää kirjaa kaikesta. Sulla nyt menee termit sekaisin aika kirkkaasti. Kirjanpitäjät on hyvin usein jopa ulkoistettu muualle, samoin palkanlaskenta.
Tässä koko keskustelun järkevin kommentti.Eiköhän tässäkin tapauksessa ole kyse enemmän siitä, mistä viitelehyksestä termejä tarkastellaan. Samalla termillä kun voi olla erilaisia merkityksiä tai ainakin merkitysten painoarvoituksia riippuen siitä, mikä "tieteenala tai ammattikunta" niitä käyttää.
Lisäarvo (surplus value) tarkoittaa kannattavuuden kriteerinä tuottojen ja kustannusten erotusta, kun kustannuksissa otetaan huomioon normaaliin tuloslaskelmaan sisältyvien kustannusten lisäksi oman pääoman kustannukset. Lisäarvo tarkoittaa, että tuotos on arvoltaan suurempi kuin sen aikaansaamiseen tehty uhraus eli käytettyjen tuotantopanosten arvo (tuotantokustannus). Jos lisäarvo on positiivinen, omistajan tuottovaatimus on ylittynyt.
Tää on yksi mielenkiintoinen juttu, jota yhteiskunta ei ilmiönä tunnista. Jostakin syystä yhteiskunta ei tunnista kaikkia niitä asioita, joissa pojilla vaaditaan enemmän kuin tytöiltä, mutta toiseen suuntaan se tunnistaa ongelmat. Koulujärjestelmä sopii teoreetikolle, mutta käytännön ihmiselle aivan yksi helvetti. Monessakin suhteessa. Olisi parempi löytää henkilökohtaisempia keinoja ja etsiä jokaiselle sopivaa tapaa oppia ja tehdä sukupuolesta riippumatta. Järjestelmä tulkitsee pojat eri näkökulmasta kuin tytöt ja pojilta saa vaatia enemmän. Todennäköisesti ilmiö myös monistautuu yhteiskunnassa ja myös työelämässä on tahoja, joiden mielestä poikia voidaan höykyttää eri tavalla.
Liikunta ja muutkin taitoaineet kannattaisi tiputtaa vapaaehtoiseksi koulussa, jolloin ulkoisia paineita ei tulisi ja oppilailla olisi mahdollisuus alusta asti itse löytää se oma tapa liikkua ja tehdä. Koululiikunnan ylläpito sillä verukkeella, että 2 h o parempi kuin 0 h viikossa niin aika marginaalista se on ja kenenkään liikuntatapaa se ei kehitä. Koululiikunnalla voi olla negatiivisia vaikutuksia jopa niihin, jotka jo valmiiksi liikkuvat vähän ja ne, jotka liikkuvat paljon eivät hyödy juurikaan, kun muut ryhmässä eivät jaksa/pysty.
Viimeisimpien tutkimusten mukaan poikien lukutaito on tyttöjä heikompi. Keskustelin tästä viime viikolla aiheesta pitkään tutkimusta tehneet yliopistotutkijan kanssa. Yksi suuri syy tähän on peruskoulun rakenne, joka suosii rauhallista ja tasaista temperamenttia.
Näin olen myös itseni antanut ymmärtää, että ympäristö suosii paremmin sellaista oppimistekniikkaa, joka usein naisilla on paremmalla tasolla. Toki voidaan myös miettiä sitä, miksi tämä asia on naisilla paremmin hallinnassa.
Lihaa syövästä valkoisesta heteromiehestä on tullut haukkumasana. Termiin sisältyy neljä määrittelyä, joista vain yhteen voin itse vaikuttaa. Triggered.
Tämän perusteella tuloslaskelmia tekevät kirjanpitäjät ynnä muut eivät tosiaankaan voi periaatteessa siihen lisäarvoon vaikuttaa. He kun eivät normaaliin tuloslaskelmaan sisältyviin kustannuksiin tai oman pääoman kustannuksiin yleensä pääse vaikuttamaan.
Olen edelleen sitä mieltä, että kirjanpitäjät ja palkanlaskijat yms. (ne ketä markkinoinnin korkeakoulutuksen hankkineisiin alunperin verrattiin) harvemmin puuttuvat käytettyjen tuotantopanosten määrään tai arvoon, ennemminkin vain raportoivat niistä. Jos siis halutaan pysyä ns. tarkoissa määritelmissä. Toki sieltä voi jotain ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi ja tuotantokulujen karsimiseksi tullakin, mutta ei normaalisti kuulu tehtäviin. Esimerkiksi maksetut verot eivät ole mikään tuotantopanos. Kokonaisia osastoja tarkastellessa asia on totta kai täysin eri, esimerkiksi talouspäällikön rooli yrityksen kannattavuudessa on täysin selvä asia. Jokaisella osastolla on varmasti oma osansa yrityksen kannattavuuden parantamisessa.Lainaan olennaisen: "Lisäarvo tarkoittaa, että tuotos on arvoltaan suurempi kuin sen aikaansaamiseen tehty uhraus eli käytettyjen tuotantopanosten arvo".
Kirjanpitäjä/controlleri/talouspäällikkö voi aivan yhtä lailla, siinä missä se tehtaan koneen operaattorikin, tuottaa yhtiölle lisäarvoa.
Lisäarvo ei edellytä liikevaihdon lisäystä, vaan lisäarvo muodostuu aivan samalla tavalla myös kuluja karsimalla, verotusta optimoimalla tai vaikka tarkempaa projektilaskentadataa tuottamalla.
Itsellä alkuperäisenä pointtina tässä oli keskustelu laskenta- ja markkinointipuolen erosta ja niiden tuottaman lisäarvon erosta.
Laskentapuolella edellytetään ns. tiettyä perustasoa joka on käytännössä saavutettava, jotta lakien, asetusten ja verottajan edellyttämät raportointivaatimukset täyttyvät. Suuremmissa firmoissa sitten tuotetaan laajempaa dataa sisäiseen käyttöön, jonka relevanttius, nopeus ja oikeellisuus käytännössä määrittää talousosaston tuottaman lisäarvon.
Vero-optimointi ja konsernin sisäiset siirrot kun yleensä juonitaan laki- ja/tai veropuolella.
nimimerkki @dana77 on tuntenut sanan lisäarvo merkityksen jo vuosikausia. Armad A. muotoilisi nimimerkin suhteen lisäarvoon "hän tekee sitä joka päivä".@dana77 takertui aivan liikaa wikipediasta löytyneeseen lauseeseen, jossa kerrottiin lisäarvon tarkoittavan kannattavuutta.
Tämän perusteella tuloslaskelmia tekevät kirjanpitäjät ynnä muut eivät tosiaankaan voi periaatteessa siihen lisäarvoon vaikuttaa. He kun eivät normaaliin tuloslaskelmaan sisältyviin kustannuksiin tai oman pääoman kustannuksiin yleensä pääse vaikuttamaan.
Jos nyt pilkkua viilataan (kuuluu ammattiin), niin verotus ei ole yritykselle meno tai kulu, vaan yhteiskunnan rahaa, jota yritys kerää yhteiskunnan puolesta ja tilittää eteenpäin. Veroja ja veroluonteisia maksuja kerätessään työntekijöitään/asiakkailtaan, varat ovat vain lainassa yrityksellä sen hetken veron keräämisen ja tilityshetken välillä. Toki tässäkin on ongelmakohtia esim arvonlisäverotuksen kohdalla (esimerkiksi aina yritys ei ole saanut yhteiskunnalle kuuluvaa rahaa ennen kuin se pitää jo tilittää eteenpäin).nimimerkki @dana77
verotus on yksi yrityksen menoerä ja pätevä taloushallinto voi sen suunnitella optimaaliseksi ja näin tuottaa lisäarvoa. Kirjanpito ei ole pelkkää passelin täyttämistä.
Ymmärrän pointin mutta monikansallisten konsernien kohdalla ei aina selvää ole, että minkä yhteiskunnan rahoja ne ovat ja jos ne pohdinnan jälkeen ovatkin esimerkiksi Irlannin rahoja niin siinä saattaa säästyä pitkä penni.Jos nyt pilkkua viilataan (kuuluu ammattiin), niin verotus ei ole yritykselle meno tai kulu, vaan yhteiskunnan rahaa, jota yritys kerää yhteiskunnan puolesta ja tilittää eteenpäin. Veroja ja veroluonteisia maksuja kerätessään työntekijöitään/asiakkailtaan, varat ovat vain lainassa yrityksellä sen hetken veron keräämisen ja tilityshetken välillä. Toki tässäkin on ongelmakohtia esim arvonlisäverotuksen kohdalla (esimerkiksi aina yritys ei ole saanut yhteiskunnalle kuuluvaa rahaa ennen kuin se pitää jo tilittää eteenpäin).
Se, että pätevä taloushallinto pystyy optimoimaan verojen määrää ei tuota lisäarvoa vaan mahdollisesti pätemätön tekee juuri päinvastoin.
Ymmärrän pointin mutta monikansallisten konsernien kohdalla ei aina selvää ole, että minkä yhteiskunnan rahoja ne ovat ja jos ne pohdinnan jälkeen ovatkin esimerkiksi Irlannin rahoja niin siinä saattaa säästyä pitkä penni.
En yhtään ihmettele, että lasten lukutaito on heikko, jos heidän opettajansa kyky kirjoittaa suomea on tuota luokkaa kuin yllä on. Varsinkin boldaamassani kohdassa.Viimeisimpien tutkimusten mukaan poikien lukutaito on tyttöjä heikompi. Keskustelin tästä viime viikolla aiheesta pitkään tutkimusta tehneet yliopistotutkijan kanssa. Yksi suuri syy tähän on peruskoulun rakenne, joka suosii rauhallista ja tasaista temperamenttia. Uusi opetussuunnitelma pyrkii murtamaan vanhoja käytäntöjä ja näin parantamaan rauhattomampien temperamentin omaavien oppilaiden suoriutumista.
En yhtään ihmettele, että lasten lukutaito on heikko, jos heidän opettajansa kyky kirjoittaa suomea on tuota luokkaa kuin yllä on. Varsinkin boldaamassani kohdassa.
Ole huoleti, en ole opettajan hommissa. Ilmeisesti sinulla ei ole mitään asiaa, kun piti ak:n suomen kielen kirjoistustaitoon puuttua.