en laskisi taloudellisia tekijöitä, työhön liittyviä syitä tai henkistä väkivaltaa samaan nippuun ja seksielämäkin on vähän miten sen ottaa. Mielelläni kuulisin syyn miksei henkinen ja fyysinen väkivalta kuuluisi samaan nippuun
jos mies pettää ja vaimo haluaa erota, niin kumpi on eron takana?
Se on ikävää että tasa-arvon eteneminen lisää avioeroja ja olet tässä kieltämättä johdonmukainen. Jos naisilla ei esim taloudellisia edellytyksiä erot niin eroja nähdään vähemmän
En niputtanut minäkään. Työhön liittyvät syyt toki ovat usein soviteltavissa. Jos puoliso tekee toisen mielestä liikaa töitä perhe-elämän kustannuksella, asialle lienee tehtävissä jotain. Henkinen ja fyysinen väkivalta ovat täysin eri väkivallanmuotoja. Fyysinen väkivalta usein on "periytyvää" ja kotoa opittu lähestymistapa ristiriitoihin. Lisäksi fyysinen aggressio on myös temperamenttiin ja ääritapauksissa persoonallisuushäiriöön liittyvä käyttäytymismalli, jossa tekijänä on mies. Henkisen väkivallan takana parisuhteessa on useammin nainen. Käyttäytymisterapialla on suurempi vaikutus henkisen väkivallan ehkäisemisessä.
Mies väkivallan kokijana - Väestöliitto
Ylen parisuhdeterapia-ohjelmissa (lue sosiaalipornossa) on käyty intiimejä, seksuaalisuuteen liittyviä asioita läpi. Puhumisella jossain määrin voidaan vaikuttaa. Ehkä aika paljonkin. Esim. tantra-seksi-kirjoista löytyy paljon hyödyllistä oppia nautinnon pidentämisestä, mitä harva edes tietää. (Huom. Merja Kyllönen ehdotti Timo Soinille kiihkeää tantra-seksiä, vaikka kiihkeys ei ole se pääpointti tantrassa) Toki jos mies on ryypännyt ja tupakoinut itselleen tyypin 2 diabeteksen, niin kaikkia ei kenkälusikka tee tyytyväiseksi.
Yölinja - 'Klunssila' - Viagra ja meisseli
Мужская работа / Miehen työ (2007) 42.30 kohdassa käytävä keskustelu voisi myös sopia moneen väljähtyneeseen suhteeseen.
Jos mies pettää, niin silloin kyse ei olekaan ns. turhasta erosta. Toki se saattaa edelleen olla sosioekonomiseen asemaan liittyvät seikka. Ylemmissä sosiaaliluokissa avioliitot eivät päättyne edelleenkään yhteen tai kahteen pettämiseen.
Esim. Kanadassa, Ranskassa, Saksassa ja Pohjois-Italiassa naisilla kuitenkin mahtaa olla usein aika hyvä taloudellinen asema suhteessa mieheen, eivätkä avioerot silti ole väestöliiton mukaan yhtä yleisiä kuin pohjoimaissa. Kulttuurilla lienee asiassa tasa-arvon lisäksi paljonkin tekemistä.
Tätähän voi pohtia toki niinkin, että jos tutkimukset osoittavat että tuo muuttaminen on se ongema, niin pitäisikö lasten hyvinvoinnin nimissä tehdä vähemmän päätöksiä yhteishuoltajuudesta ja antaa useammin huoltajuus vain toiselle. Mitäpä sanot?
Eli lisää yksinhuoltajuuspäätöksiä naisille ja enemmän katkeria miehiä, jotka saivat hetken toimia siitosoreina, ruokot päälle ja yksinäisiä lapsia. Sinkkonen on mm. varoittanut vuoroviikkoasumisesta mutta mitenhän lie lasten hyvinvointi yksinhuoltajien kohdalla, jos mies muuten olisi hyvä ja rakastava isä. Se olisi käytännössä sama asia kuin isän kuolema lapselle monessa tapauksessa. Ja toisin päin oman lapsen kuolemasta sanotaan usein, että se on pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua. Feminismi on äärimmäisessä muodossaan pimeä oppi.
Tulkitsen vain niitä lähteitä, joita tarjoilet tuoreeltaan. Siinäkin on oma haasteensa, koska heittelet puolivillaisia argumentteja jatkuvalla syötöllä.
Luin tuon ilmiöoppimisjutun silloin kun se ilmestyi. Siinä on ensinnäkin sellainen ongelma, että PISA-aineistot päättyvät vuoteen 2015. Näin ollen on aivan turha perustella Sipilän hallituksen toimien seurauksia mainitulla tutkimuksella.
Toinen ongelma on, että tutkimus ei yksilöi, mistä heikentyneet tulokset johtuvat. Minusta on aika rohkea väite, että 2½h kuukaudessa ilmiöoppimista johtaisi merkittäviin heikennyksiin osaamisessa.
Ongelma vain, että ko. tutkimusta ei ole edes julkaistu. Sitä on vaikea kommentoida mihinkään suuntaan tutustumatta.
