Tuossahan oli tutkimusta, että erot ovat kuin viruksia. Kenellä luetun ymmärtäminen sakkaa? Ja se velvollisuuskin on lapset. Ja läheskään aina ei ole huono suhde. Siitä vain tunne on väljähtänut. Itseppä usein perustelet juttujasi (usein ilman tutkimuksia) taloudellusilla näkökulmilla. Turhista avioeroista koituu yhteiskunnalle helvetillinen lasku, taloudellinen ja henkinen.
Linkkisi ei pitänyt sisällään tutkimusta, vaan mielipidekirjoituksen, jossa maalailtiin erittäin lavealla pensselillä mielikuvaa suomalaisten parisuhde-elämän yhdestä elementistä.
Tässä linkki alkuperäiseen HS:n julkaisuun.
Lapsista voi kantaa aivan hyvin vastuuta ilman, että on parisuhteessa. On itse asiassa vastuutonta elää jatkuvasti riidellen lasten läsnäollessa. Ennen vanhaan ei erottu, koska Jumala ja moraalinen ilmapiiri kielsivät.
Kysyisin näiltä miehiltä, joista Heli Vaarala on huolestunut, että miksi he jäävät suhteeseen jossa heitä kohdellaan "kuin koiraa"? Minä en ainakaan jäisi.
Siitä, kumpi osapuoli on todennäköisempi eroprosessin aloittaja, ei voida vetää johtopäätöksiä eropäätöksen järkevyydestä. Niille avioliitossa roikkuville miehillekin tekisi hyvää kaveripiirin ja oman elämän priorisoiminen, mitä Meriläinen omassa kirjoituksessaan tuo esille.
Voisit hieman perustella, miten luokittelet "turhat erot". Toistaiseksi argumentoinnissasi ei ole mitään, mikä antaisi syytä olettaa ihmisten pääsääntöisesti eroavan ilman vahvoja perusteita.
Ja "Digitalisaation vaikutuksista oppimiseen ei ole saatu pitkäkestoista tutkimusnäyttöä" ei tarkoita, että tekniikkaa on tuotu kouluihin liian nopeasti.
Jos esittää väitteitä siitä, että digitalisaatio tai ilmiöoppiminen ovat heikentyneiden oppimistulosten takana, sietäisi esittää painavat perusteet. Todistustaakka ei ole sillä, joka kyseenalaistaa heikolla pohjalla olevat väitteet.