Talonrakennus- ja remonttiketju

[verikuut]

Jos se ei haittaa ettet ikinä tule kuolettamaan tuota investointia, niin valitse edes halvin.
Mikäli taloudellisuus on pääkriteeri lämmitysmuodon muuttamiseen, niin tsekkaa vielä muitakin vaihtoehtoja...

En ole vielä miettinyt, mutta taitaa tässä käyneen perinteinen sokaistuminen tuttujen hehkutuksen takia. Tarjouksia meinasin ensi alkuun pyytää ihan siksi, että saisin hintatason selville voidakseni ylipäätään tehdä laskelmia investoinnin kannattavuudesta, mutta viestisi luettuani alkoi jo epäilyttää että kannattaneeko edes nähdä vaivaa.

Oletko miettinyt ilmavesilämpöpumppua? Mun käsittääkseni halvempia kuin maalämmöt. Niihinhän törmää yllättävästi nykyään.

En ole miettinyt, vielä, koska näistä en juurikaan mitään ymmärrä. Pitänee googletella ja alkaa miettiä myös kyseistä vaihtoehtoa.

Yksi työkaveri suositteli monoblock-mallista VILP:iä, saa asentaa itse kokonaan eli kylmäaine-asennuksia ei tarvita. Virosta ja briteistä noita saa ilmeisesti edullisesti.

Ja ellei osaa itse asennuksia tehdä, niin palkkaa jonkun tekemään tuntityönä sen. Hinnat ovat kuulemma 25-50% maalämmön alkukustannuksista. 5k€ hintaan noita tehokkaampia ilmeisesti saa ja vähemmän tehokkaita puoleen tuosta. Riippuen tosin missä @verikuut asuu, etelässä rannikolla VILP on ilmeisesti aika kova, sitten pohjoisemmassa sisämaassa maalämpö on parempi.

Savossa, täällä on talvella helevetin kylmä ja kesällä haisee paska.

Kiitos kaikille viesteistä. Tässä kompleksissa on siis kylppäri ja sauna sekä ulkorakennus lattialämmityksellä (sähkö), asuintilat n. 100m2 vesikiertoinen lattialämmitys, jonka kaverina takka/leivinuuni ja ilmalämpöpumppu sekä LTO. Eli varsinaisesti kaipailisin kustannussäästöä lähinnä käyttöveden lämmityksestä. Vuosikulutus on siellä 20k kWh, paljonko noilla eri järjestelmillä sitä sitten on mahdollista pudottaa, en tiedä - ja siksi kyselenkin.

 

[Imagined]

Yksi työkaveri suositteli monoblock-mallista VILP:iä, saa asentaa itse kokonaan eli kylmäaine-asennuksia ei tarvita. Virosta ja briteistä noita saa ilmeisesti edullisesti.

Enpä ole ennen kuullut moisesta. Laatu maksaa näissäkin, joten kannattaa satsata vähän enemmän niin toimii sitten myös ihan joka kelillä vaikka asuisi pohjoisempana. laadukaskin (arvokas) pumppu jää silti kuitenkin malaämpöpumpun hinnan alle.

En ole miettinyt, vielä, koska näistä en juurikaan mitään ymmärrä. Pitänee googletella ja alkaa miettiä myös kyseistä vaihtoehtoa.


Vuosikulutus on siellä 20k kWh, paljonko noilla eri järjestelmillä sitä sitten on mahdollista pudottaa, en tiedä - ja siksi kyselenkin.

Laita googleen vesiilmalämpöpumppu niin sieltä pääsee alkuun. Itse asiassa varsin hyviä ja konkreettisiakin esimerkkejä säästöistä löytyy.

 

[Yläpesä]

Riippuen tosin missä @verikuut asuu, etelässä rannikolla VILP on ilmeisesti aika kova, sitten pohjoisemmassa sisämaassa maalämpö on parempi.

Ainakin Nibeltä tuli syksyllä tuliterä malli, jonka pitäisi tuottaa pumppulämpöä jopa -30 asteeseen asti ja näillä normikeleillä jopa 3:n hyötyasteella (cop). Siinä alkaa olla sellainen vekotin joka lupaukset lunastaessaan syö maalämpömarkkinoita tehokkaasti.

 

[MPN]

Enpä ole ennen kuullut moisesta. Laatu maksaa näissäkin, joten kannattaa satsata vähän enemmän niin toimii sitten myös ihan joka kelillä vaikka asuisi pohjoisempana. laadukaskin (arvokas) pumppu jää silti kuitenkin malaämpöpumpun hinnan alle.

Nuo mitä tarkoitin olivat ihan panan ja sampan vehkeitä, eli laadukkaita pitäisi olla. Lisäksi jos edullista lämmitystä etsii niin hieman halvemman laitteen takaisinmaksuaika saattaa olla tosi lyhyt ja nämäkin vehkeet kehittyvät vauhdilla. Eli halvemman laitteen (vaikka 3000€ Samsung vs 5000€ Samsung) huonompi tehokkuus saattaa tulla 10v aikana jopa halvemmaksi kuin tuo kalliimpi vaihtoehto. Mutta monoblock-malleja kannattaa harkita, se että vesi kiertää ulkona ei ole niin paha kuin voisi yleisesti kuvitella. Kuulemma siis, omakohtaista kokemusta noista ei vielä ole.

 

[August]

Aion laittaa tarjouspyynnöt maalämmöstä, tällä hetkellä vesikiertoinen lattialämmitys sekä käyttövesi lämpiävät sähköllä. Systeemin pitäisi olla helposti kytkettävissä maalämpöön, näin edellinen omistaja kertoi. Mitä kannattaa ottaa huomioon jo tässä vaiheessa, ja minkä verran järjestelmissä on eri muuttujia, jotka hankaloittavat tarjousten keskinäistä vertailua?

Maksaa pari kymppiä,ja on oikein hyvä vaihtoehto lämmölle. Vaivaton,suosittu,varma, suosittelen!

 

[septi]

Omakotitalolaajennuksen luonnostelua jatkan ja nyt mietin liitoksen detaljeja. Uusi osa liittyy vanhaan päädyssä, jossa on tiilestä muurattu julkisivu (puurunko). Pohdin nyt pitäisikö tuo 70-luvulla tehty muuraus päädystä jättää vai purkaa?

Uuteen osaan tulee 200-250mm puurunko, yhtenä ajatuksena oli että puurunko tulisi muurausta vasten, uuden sokkelin päälle, ja jäisi näkyviin, eli runkotolpat ja muuraus olisivat paljaana tuolla sivulla. Kai tuolla tavoin jonkun "sisustussuunnittelijan unelman" saisi aikaiseksi... Tilat joihin seinää jäisi näkyviin ovat WC, vaatehuone ja pieni pätkä keittiötä, eli ei kovin hallitsevasti kuitenkaan.

Mietityttää kuitenkin, että millaista myrkkyä tuo 70-luvun muurauslaasti mahtaa olla, ja irtoaako siitä haitallisia pitoisuuksia sisäilmaan? Toiset vaihtoehdot seinän tiivis kotelointi tai muurauksen purkaminen päädystä. Koko päädyn purkamista ei mielellään tekisi, kun ei tiedä millä tolalla ovat tiilisiteet, tai muutenkaan vanhan talon rakenteita ei viitsisi kauheasti rasittaa.

 

[Veijari]

Jos tuohon vanhaan päätyseinään ei tee lämpökatkoa, tiiliseinä toimii kylmäsiltana ja saattaa alkaa kondensoimaan ja se taas voi tuoda kosteusongelmia (lämpimän sisäilman sisältämä kosteus tiivistyy kylmään pintaan).
Kannattaa teettä asbestikartoitus koska mm. rappauslaasteissa on käytetty asbestia ja yhtä hyvin sitä voi löytyä myös muurauslaasteista.

 

[verikuut]

Mietityttää kuitenkin, että millaista myrkkyä tuo 70-luvun muurauslaasti mahtaa olla, ja irtoaako siitä haitallisia pitoisuuksia sisäilmaan? Toiset vaihtoehdot seinän tiivis kotelointi tai muurauksen purkaminen päädystä. Koko päädyn purkamista ei mielellään tekisi, kun ei tiedä millä tolalla ovat tiilisiteet, tai muutenkaan vanhan talon rakenteita ei viitsisi kauheasti rasittaa.

@Veijari mainitsi kylmäsillasta, joka ainakin pitää ottaa huomioon, ja jotenkin tuntuisi omaan makuun vähän riskiltä tällätä vuosikymmeniä ulkoilman armoilla ollutta rakennetta huoneen sisäseinäksi. Tiilihän on erittäin huokoista tavaraa, niin se saattaa olla syönyt vaikka mitä. Ja kun rakenne on tehty sellaiseksi, että toisella puolella on tasaisesti lämmintä ja toisella puolella vaihtelee niin lämpö, kosteus kuin mikrobit, niin miten tilanne muuttuu, jos molemmille puolille lyödäänkin lämmöt? Ei välttämättä mitenkään, mutta siellä saattaa olla kastuneita villoja tiilen ja ilmaraon takana, jotka kuivuvat normaalisti ilmaraon kautta olosuhteiden salliessa. Nyt jos (kun) ilmaraot tukitaan, niin rakenteen kuivatus pitää varmistaa jollain tavoin. Ja tiilipinnan jonkunmoinen desinfiointi voi olla paikallaan. Sitten vielä se muurauslaasti, asbestin varalta testit jos siinä on vaarana että se rapistuu, monet myrkyt osaavat haihtua kun lämpötila nostetaan ylös ja kosteus painetaan alas.

Nämä kaikki ovat lämmön siirtymistä lukuun ottamatta riskejä, jotka eivät välttämättä konkretisoidu lainkaan, mutta pahimmillaan aiheuttavat vakavia terveyshaittoja ja lopun myötä rakenteiden purkua. Suosittelen vahvasti joko kunnon kotelointia tai tiilien poistamista tuosta välistä - tällöin myös lämmöneristeiden kunto tulee selvitettyä.

Jos on rahaa millä mällätä ja haluat tehosteseinän, niin siinä tapauksessa rakenna laajennus tiiliseinää vasten, asenna lämmöneristeet liitoskohtaan, lämmitä laajennus +30 asteeseen ja säädä sen ilmanvaihto hurisemaan täysille pariksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen teetä sisäilman mittaukset, ja jos mitään haitallista ei löydy niin ota laajennus käyttöön, jos löytyy niin pura laajennus ja harkitse sitten muita vaihtoehtoja.

 

[septi]

Kiitokset @Veijari ja @verikuut

Jos rakenne olisi mainitsemallani tavalla toteutettu, niin vanhasta seinästä olisi eristeet poistettu sisäkautta juurikin eristeiden mahdollisen kosteuden vuoksi.

Tiilestä ja muurauslaastista mahdollisesti sisäilmaan vapautuvat haitta-aineet mietityttivät, ja täytyy sanoa, että en edes muistanut että asbestia on käytetty tuon aikakauden muurauslaasteissakin. Kylmäsillan katkaisun vuoksi päädyn molempiin reunoihin olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä eristetty sauma koko korkeudelle, eli kun laskee yhteen työn, riskit ja saavutetun hyödyn, on muurauksen purkaminen varmasti paras ratkaisu, vaikka siinäkin omat riskinsä on.

 

[Jeppe_68]

Keittiöremonttia suunnitteilla ja haluaisin laittaa kivilattian. Tähän tarvitaan tietysti lattialämmitys. Onnistuuko sähköisen lattialämmityksen asennus nykyratkaisuilla niin, ettei lattiaa tarvitse korottaa?

 

[Tuamas]

Keittiöremonttia suunnitteilla ja haluaisin laittaa kivilattian. Tähän tarvitaan tietysti lattialämmitys. Onnistuuko sähköisen lattialämmityksen asennus nykyratkaisuilla niin, ettei lattiaa tarvitse korottaa?

Ei se nykyaikainen matto nyt ihan hirveästi sitä lattiaa korota.

 

[Veijari]

Keittiöremonttia suunnitteilla ja haluaisin laittaa kivilattian. Tähän tarvitaan tietysti lattialämmitys. Onnistuuko sähköisen lattialämmityksen asennus nykyratkaisuilla niin, ettei lattiaa tarvitse korottaa?

Tuollaisen lattialämmityskaapelin peittää käytännössä 5-10mm:n tasoitekerroksella, jonka päälle voikin jo laatoittaa. Se nouseeko lattian valmis pinta nykyisestä riippuu siitä mitä materiaalia lattiapinta ja alusta on ennen remonttia. Googleta ensitöiksi vaikka Ensto sähkölämmitysratkaisut niin löytyy lisäinfoa kaapelivaihtoehdoista.

 

[Veijari]

Tuohon löytyy ainakin 1 ratkaisu, jolla lattiapinta ei nouse. Sukulaiseni teki ns. uraamalla paikan lämmityskaapelille valuun ja uriin paikkavalu päälle. Homma oli työläs, mutta kyseisessä talossa ainoa järkevä vaihtoehto. Halpakin tuo vaihtoehto oli, koska ammattinsa puolesta tekee kivihommia ja ei tarvinnut ulkopuolista työvoimaa.

Missä kohtaa viestiään Jeppe mainitsi että keittiössä on betonilattia?

 

[MPN]

Tuohon löytyy ainakin 1 ratkaisu, jolla lattiapinta ei nouse. Sukulaiseni teki ns. uraamalla paikan lämmityskaapelille valuun ja uriin paikkavalu päälle. Homma oli työläs, mutta kyseisessä talossa ainoa järkevä vaihtoehto. Halpakin tuo vaihtoehto oli, koska ammattinsa puolesta tekee kivihommia ja ei tarvinnut ulkopuolista työvoimaa.

Osaatko kertoa kuinka kauan tuollainen homma vei aikaa (ja suurinpiirtein kuinka isosta alueesta oli kysymys)? Vesikiertoinen vai sähkökaapeli? Onko tuohon sattumoisin olemassa jotain valmista laitetta, kun itse mietin että pitäisikö tuollainen tehdä piikkaammalla.

 

[Veijari]

Osaatko kertoa kuinka kauan tuollainen homma vei aikaa (ja suurinpiirtein kuinka isosta alueesta oli kysymys)? Vesikiertoinen vai sähkökaapeli? Onko tuohon sattumoisin olemassa jotain valmista laitetta, kun itse mietin että pitäisikö tuollainen tehdä piikkaammalla.

Ei kannata piikkaamaan lähteä. Hanki urajyrsin lainaksi rakennuskonevuokraamosta.

 

[Veijari]

Jos meinaat laittaa lattialämmityksen ja laatan, mikä muu olisi pohjana? Hiekka, savi vai lauta?
En tietenkään ole asiasta varma, mutta näin päättelin. Pahoittelut siitä.

Sitä vaan että kyllä puu-/levyrakenteenkin päälle voi asentaa lattialämmityksen ja laatan.

 

[Torsti]

Kyllä meillä on hirsitalon yläkerran kylppärissä vesikiertoinen lattialämmitys. Vanerin päälle tuli putket ja valu, päälle laatta. Tässä hieman lattiapinta nousi, aiempi ratkaisu oli ollut juoksuihin uraamalla asennetut, pääosin vapaasti eristetilassa olleet lämmitysputket, päällä vanerit, matto ja laatta. Taisi olla aiempi kytkettynä lämpimään käyttöveteen, sen verran kuumana kävi, nyt on omassa kierrossaan. Lisäksi nyt suihkuttelut suoritetaan suihkukaapissa, ennen oli suihkuseinällä rajattu tila, jossa lattiasta nousi vielä patteriputket. Pieni pelko oli löydöksestä, mutta sen verran hyvin oli hitsailtu, että vettä oli 90-luvun alusta pitänyt.

Alakertaankin olen harkinnut rossipohjaan vesikiertoisen asennusta, jahka vessaremontti tulee eteen. Alakerran kylppärin lattia lienee vesikiertoisella lämmityksellä kuten yläkerran kylppärikin oli ja sekin muutetaan, jahka vuoro koittaa.

 

[SlamDunk71]

Myös meillä tulee koko kämppään vesikiertoinen lattialämmitys (-56 rintamamiestalo). Vanha lattia puretaan niskoihin asti joiden päälle koolataan alajuoksut suoraan kiiloilla, tähän päälle 22mm lastulevy +primer. Kipsistä urat, putket uriin -> massalla tasaiseksi ja pinta materiaali. Taitaa jopa uusi lattia olla piirun matalampi kuin vanha.

Oma kysymys on että suositelkaa laadukkaita lattia laminaatteja? Itselle ja emännälle sopiva kuosi löytyi Pergolta, mutta laatu jakanut ihmiset kahtia.

 

[Veijari]

Oma kysymys on että suositelkaa laadukkaita lattia laminaatteja? Itselle ja emännälle sopiva kuosi löytyi Pergolta, mutta laatu jakanut ihmiset kahtia.

En tiedä muuta kuin että kannattaa valita korkean käyttöluokan laminaatti - mielellään 31 tai 32.

 

[MPN]

Ilman muuta sähkökaapeli, jos teet ainoastaan keittiöön. Toisekseen sähkökaapelille tarvitsee huomattavan paljon matalamman ja ohuemman uran lattiaan. Vähemmän työtä, eikä tarvitse muutoinkaan välittää, jos urat eivät ole luotisuoria ja millilleen yhtä syviä joka kohdassa.

Itsehän en ollut tekemässä vielä mihinkään, mutta se oli @Jeppe_68 kuka keittiöön sitä suunnitteli. Itselle tulee jossain vaiheessa kylppäriremppa, jonne ajattelin laittaa vesikiertoisen lattialämmityksen ja alakerrassa on muuten sähköinen lattialämmitys, niin mietin jos sen vaihtaisi samalla vesikiertoiseen. Ihan turhaa mielestäni yhdessä tilassa pitää sähkölämmitystä kun koko muu talo lämpeää vesikiertoisella järjestelmällä.

 

[SamSpade]

Myös meillä tulee koko kämppään vesikiertoinen lattialämmitys (-56 rintamamiestalo). Vanha lattia puretaan niskoihin asti joiden päälle koolataan alajuoksut suoraan kiiloilla, tähän päälle 22mm lastulevy +primer. Kipsistä urat, putket uriin -> massalla tasaiseksi ja pinta materiaali. Taitaa jopa uusi lattia olla piirun matalampi kuin vanha.

Oma kysymys on että suositelkaa laadukkaita lattia laminaatteja? Itselle ja emännälle sopiva kuosi löytyi Pergolta, mutta laatu jakanut ihmiset kahtia.

Pergo on hyvälaatuista, tosin käyttökohde vaikuttaa kulutuskestävyysluokkaan (ja hintaan). 31 kulutuskestävyyden jättäisin väliin. 32 vähintään, 33 jos koiria tai kovaa kulutusta vaativaan paikkaan kuten keittiöön tai eteiseen, sekä paksuus min 8mm, mielummmin 9mm.
Asennusohjeet kannattaa lukea, lattian pitää olla suora. Lattialämmitys, selvitä miten kys. laminaatti sopii valitulle lattialämmitykselle ja lämpötilat jotka kestää (Liian korkea lämpötila saattaa availla saumoja/tai nostaa laminaattia saumoista).
Useimmat ongelmat laminaattien kanssa johtuvat, ei itse laminaatista, vaan huonosta/väärästä asennuksesta, tai liian korkea/matala lämpötila, liikaa kosteutta ym.
Jos tulee betonilattia tai vastaava pitäisi yleensä olla kosteussulkukin alla.
Laminaatin rungon olisi hyvä olla ns korkeapainelaminaattia eli HDF laminaattia, ei MDF. Kesto kaikin puolin parempi (myös parempi kosteuden kesto).

 

[SlamDunk71]

Pergo on hyvälaatuista, tosin käyttökohde vaikuttaa kulutuskestävyysluokkaan (ja hintaan). 31 kulutuskestävyyden jättäisin väliin. 32 vähintään, 33 jos koiria tai kovaa kulutusta vaativaan paikkaan kuten keittiöön tai eteiseen, sekä paksuus min 8mm, mielummmin 9mm.
Asennusohjeet kannattaa lukea, lattian pitää olla suora. Lattialämmitys, selvitä miten kys. laminaatti sopii valitulle lattialämmitykselle ja lämpötilat jotka kestää (Liian korkea lämpötila saattaa availla saumoja/tai nostaa laminaattia saumoista).
Useimmat ongelmat laminaattien kanssa johtuvat, ei itse laminaatista, vaan huonosta/väärästä asennuksesta, tai liian korkea/matala lämpötila, liikaa kosteutta ym.
Jos tulee betonilattia tai vastaava pitäisi yleensä olla kosteussulkukin alla.
Laminaatin rungon olisi hyvä olla ns korkeapainelaminaattia eli HDF laminaattia, ei MDF. Kesto kaikin puolin parempi (myös parempi kosteuden kesto).

Kiitos vastauksista. Ja itse olen samaa mieltä että väh. 90% huonosta palautteesta johtuu asennusvirheistä. Omassa kohteessa lattia on nyt lastulevyjen laiton jälkeen suorassa (suurin heitto ~3mm ja tämäkin noin 2 metrin alueella.). Lämmityksen pyynti tulee olemaan siellä 32-40C välimaastossa. Kosteustasapainosta en osaa vielä sanoa, mutta pyritään pitämään vakiona. Taloudessa on myös pieni koira, mahdollisesti pian toinenkin. Mutta niiden kokoon riittää 32 kovuus.

 

[sunnuntai]

Restakodin kaveri kävi tekemässä hormitestin. Yllättäen vuotaa savua kaikkialle ja kaiken aikaa. Paloturvallisuus riski on suunnaton, ei kuulemma kannattaisi yhtään odotella korjauksen kanssa. Huteruuttakin on piipussa ja sitä ja tätä.

Noin 3,5 tonnia maksaisi piipun pinnoittaminen. Mitenkkähän tuo pinnoittaminen mahtaa tehdä siitä piipusta niin paljon tukevamman?

Onko nää silkkaa rahastusta ja huijausta? Kovalta kuullostaa tuo hinta ainakin minun korviin.

 

[Tuamas]

Restakodin kaveri kävi tekemässä hormitestin. Yllättäen vuotaa savua kaikkialle ja kaiken aikaa. Paloturvallisuus riski on suunnaton, ei kuulemma kannattaisi yhtään odotella korjauksen kanssa. Huteruuttakin on piipussa ja sitä ja tätä.

Noin 3,5 tonnia maksaisi piipun pinnoittaminen. Mitenkkähän tuo pinnoittaminen mahtaa tehdä siitä piipusta niin paljon tukevamman?

Onko nää silkkaa rahastusta ja huijausta? Kovalta kuullostaa tuo hinta ainakin minun korviin.

On ihan kusetusta.

Kotkassakin aggressiivista hormien korjausmyyntiä | Kymen Sanomat
Kotimyynti ja sopimusehdot - Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Huijarit kauppaavat nyt korjausta ehjiin savupiippuihin | Yle Uutiset | yle.fi

Jos olet itse sitä mieltä, että piippu kaipaa ehostusta, niin ota yhteyttä paikalliseen nuohoajaan, joka osaa ohjata sinut eteenpäin.

 

[Sim_Sam]

Itse muurarina ja piippuja myös muuranneena/kasanneena voin sanoa, että täysin huijausta. 3500e! Herran jumala, että olisi tasoitteella ja työllä hintaa. Elä missään nimessä moiseen lähde, kuten tuossa yllä mainittiin. Piippu, on käytännössä ikuinen, ellei se oli nytkähtänyt irti, esim. purkutyön yhteydessä. Savuhaittoja voi tulla toki siitä, että uuni ei vedä, mutta se on taas sitten täysin eri juttu. Kiva olisi kuulla, että mikä ja missä, aiheuttaa tulipalovaaran? Ja samoin, että missä mahdollisia savuhaittoja on havaittavissa?