Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 929 882
  • 4 368

expertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brodeur, Hughes bros., Dawson Mercer, NJD, HPK
1. Vaikka silikoni seinän ja lattialaattojen välissä onkin hapertunut ja vesi kenties päässyt läpi niin eikö siellä laattojen alla pitäisi olla hyvät eristeet kuitenkin? Vai olenko ymmärtänyt kylpyhuoneiden rakentamisen väärin?

2. Asunto ostettu 1v 8kk sitten, onko myyjä edelleen jossain määrin korvausvelvollinen?

3. Itse kerrostalo on 9 vuotta vanha eli rakennuttaja Skanskan 10-vuotistakuuta jäljellä reilu vuosi. Jos laattoja irtiottamalla selviää, että vesieristys on tehty paskasti niin eikö Skanska ole velvollinen korvaamaan koko roskan?

1999 tuli voimaan nämä kosteuseristysmääräykset muistaakseni, eli jotain sieltä alta pitäisi löytyä jos on tuon jälkeen tehty.

Toisaalta noin vanha kylppäri (oletan että siis alkuperäinen) alkaa olla mun mielestä remontin tarpeessa muutenkin.

Entäs ne silikonit, oletko vaihtanut niitä koskaan? Joo, en minäkään, mutta kun ne pitäisi vaihtaa säännöllisesti. Tähän saattaa myyjä ja rakentaja vedota.

Jos ei rakenteissa ole vikaa, vaan laatan alla pelkästään hometta, minä tekisin ihan normi kylppäriremontin. Uudella menee taas se 10-vuotta mukavasti.

Kylppärin koosta riippuen, ihan peruslaatoilla pääsee ihan muutamalla tonnilla. Jos hifistelee ja ei tee itse mitään niin vain taivas on rajana kustannuksille.
 

J.Petke

Jäsen
Jos siellä on vesivahinko, niin kyllä taloyhtiö kustannuksiin osallistuu ainakin, jos et mitään tuottamuksellista vahinkoa ole saanut aikaan. Hintahan nyt riippuu tietysti siitä, kuinka kalliit laatat laitetaan ym. Todennäköisesti taloyhtiö ei myöskään yhtään "perusversiota" kalliimpaa kustanna eli, jos haluat prameamman kylppärin, pulitat ainakin osan itse.

Tuo riippuu paljon siitä, että mikä vakuutusyhtiö ja mikä tuon vahingon on aiheuttanut. Kyllähän laattojen saumalaastikin päästää vettä aika paljonkin läpi ja silloin vesieriste ohjaa sen veden kaivoon. Kuulostaa vaan siltä, että joko siellä on rakennusvaiheessa fuskattu esim. vaihdettu laatta ja jätetty vesieriste huonoon kuntoon tai sitten esim. lattioiden kaadot on seinän vierestä tehty huonosti ja vesi jää suihkun jälkeen makaamaan sinne.

Onnea matkaan
 

Tepe#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport/Real Madrid
Vesivahingoista ja vakuutusyhtiöistä on sen verran kokemusta että yleisesti eivät korvaa pitkällä aika välillä tapahtunutta vahinkoa. Eli tässä tapauksessa saattavat vedota tuohon. Mutta kannattaa aina kysäistä.

Mitä tuohon silikonin tummentumaan tulee niin ei se pelkästään välttämättä viittaa kosteus vaurioon, mutta tuo haju saattaa hyvinkin viitata siihen. Taloyhtiö korvausvelvollisuus löytyy taloyhtiön säännöistä. Luultavasti juurikin niinkuin tuolla sanottu että valoinen samankokoinen laatta ja vesieristys, hanat ja muut halvimman mukaan.

Ota valokuvia ja paljon.

Itse käynyt läpi tuollaisen ongelman ja ei ole helppoa jos taloyhtiö täynnä mulkkuja. Niin ja ei enää asuta tuossa yhtiössä.
 

Deus Ex

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Maple Leafs, Packers
Vakuutus ei _yleensä_ korvaa, jos kyseessä ei ole äkillinen, esimerkiksi putken rikkoutumisesta aiheutuva, vahinko. Taloyhtiön vastuulla on rakenteet vesieristyksineen ja sen päälle tulevat laatat ja kalusteet kuuluvat osakkaalle. Jos kyseessä on alle 10 vuotta sitten rakennettu tai remontoitu kylpyhuone, sen tehnyt yritys vastaa tekeleestään takuun kautta. Rakennusvirheestä aiheutunutta vahinkoa ei vakuutus korvaa. Mikäli sen tehnyt yritys on vielä pystyssä ja takuu on vielä voimassa tulee yrityksen korjata kylppäri omalla kustannuksellaan. Tason nostot tulee osakkaan tai talonyhtiön maksettavaksi normaalin vastuujaon puitteissa.

Suosittelen ottamaan yhteyttä isännöitsijään, joka hommaa paikalle jonkun kosteiden tilojen rakentamiseen ja korjaamiseen erikoistuneen kaverin. Yleensä nuo näkevät aika nopeasti ihan silmämääräisestikin mistä voisi olla kyse. Kosteusmittaukset pinnasta ovat niin neuvoa antavia ettei niihin voi paljoakaan luottaa. Yleisiä vikoja ovat väärin tehdyt kaadot, jolloin vesi laattojen alla jää/ohjautuu väärään paikkaan. Puutteellinen tai aikaisemmassa korjauksessa vaurioitunut vesieristys voi myöskin aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Kaatoja voi helposti tutkia itsekin, kun lorottaa vettä eri puolille kylppäriä ja katsoo mihin se lopulta päätyy. Jos laatat ovat osittain tai kokonaan irronneet vesieristyksestä tai laastista, väliin syntynyt rako voi ohjata vettä kapillaarisesti aika yllättäviinkin suuntiin.

Itse lähtisin tutkimaan seuraavassa järjestyksessä:
1. Koputtele löytyykö irtonaisia laattoja ja tsekkaa kaadot.
2. Lainaa kosteusmittari ja mittaa ohjeiden mukaan ympäri kylpyhuonetta. Heleniltä saa viikoksi ilmaiseksi, jos on asiakas ja kaipa noita löytyy vuokraamoistakin.
3. Näillä tiedoilla sitten yhteys isännöitsijään ja vaatimus saada joku asiantuntija paikalle. Isännöitsijä tai hallituksen pj eivät näitä ole.
4. Löydösten mukaan sitten jatkotoimet. Yleensä isännöitsijän pitäisi hoitaa mahdolliset reklamaatiot rakentajalle, remontista sopimiset jne.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Isännöitsijä vastasi jo, että hän tilasi paikallisen vesivahinkopalvelun suorittamaan mittaukset ja tutkimuksen ja näiden jälkeen mietitään mitä tarvitsee tehdä.

Talo on tosiaan alle 10 vuotta vanha ja rakennuttaja on suuri rakennusyhtiö joten jos tilanne on tosiaan paha niin päästään varmaan riitelemään rakennusyhtiön kanssa.

Mutta kiitos hyvistä vastauksista. Jatkoaikaan voi aina luottaa.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Entäs ne silikonit, oletko vaihtanut niitä koskaan? Joo, en minäkään, mutta kun ne pitäisi vaihtaa säännöllisesti. Tähän saattaa myyjä ja rakentaja vedota.

En varsinaisesti vaihtanut puoltoista vuotta sitten, kun en viitsinyt alkaa puukolla sorkkimaan niitä vanhoja ettei ne eristeet mene :D Mutta laitoin kyllä uutta silikonia siihen lisää (ei mikään parasratkaisu). Tämän lisäksi tukin silikonilla seinistä ruuveista jäänet reiät edellisten asukkaiden jäljiltä. Joten periaatteessa syyllisiä ovat myös edelliset omistajat, mutta käytännössä meidän syyksihän tuo silikoni jää.

No katsotaan mitä se vesivahinkopalvelu toteaa ja palataan asiaan.

Samaa mieltä siitä, että laattojen vaihto muutenkin voisi olla paikallaan.
 

Veijari

Jäsen
Muuten hyviä neuvoja Deus Exältä mutta pintakosteusmittarilla ei näe onko kosteutta vesieristeen alla tai päällä. Pointakosteus mittarilla mittaus perustuu lisäksi sähkön johtavuuteen joten lattian betoniteräkset voivat vääristää mittaustulosta. Porareikämittauksia taasen ei kannata itse lähteä tekemään jos asiasta ei mitään tiedä.

Grynderin 10v -takuu on siis voimassa joten isännöitsijän pitää lähettää reklamaatiota sinne suuntaan mikäli ulkopuolisen tekemässä kosteuskartoituksessa löytyy jotain hälyttävää.
 

Deus Ex

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Maple Leafs, Packers
Jepa. Pintakosteusmittarilla ei tee juuri mitään, mutta suuntaa-antavia tuloksia silläkin voi saada. Tämä siis siinä tapauksessa, että malttaa olla ainakin vuorokauden läträämättä vedellä ja mittaa riittävän monesta paikasta. Yleensä lattiakaivon ympäristöstä ja suihkun lähiseinien alaosista tulee isoimmat lukemat. Riippuen asunnossa käytetyistä rakenteista voi kokeilla myös mitata kylpyhuoneen seinien ulkopintoja viereisistä huoneista. Jos siis epäilee kosteuseristyksen olevan puutteellista tai rakenteisiin piilotetun vesijohdon tihkuvan.

Luotettavat mittaukset vaativat paikkojen avaamista, ammattilaista ja kunnollisia laitteita. Siihen ei kannata ihan heppoisin perustein ryhtyä.
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Grynderin 10v -takuu on siis voimassa joten isännöitsijän pitää lähettää reklamaatiota sinne suuntaan mikäli ulkopuolisen tekemässä kosteuskartoituksessa löytyy jotain hälyttävää.

Eikös takuu kata 2 vuotta ja virhevastuu ulottuu 10 vuoteen? Takuuaikana nuo menevät automaattisesti rakennuttajan piikkiin, mutta virhevastuun aikana se ei automaatiota ole. Kuitenkin luulisi menevän virhevastuun piikkiin, mikäli mitään selkeätä käyttäjän virhettä ei voida todistaa.

expertti on sitä mieltä, että pesuhuone tulisi remontoida 10 vuoden välein? Minä kyllä melkein tuplaisin tuon ajan.
 

Bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buccaneers, Lightning
Onko jollain kokemusta lasitiilillä rakentamisesta?

Tarkoitus olisi rakentaa kylpyhuoneeseen suihkun ja wc-istuimen väliin lasitiilistä seinä. Erottuu hieman tuo istuin eikä se ole aina märkä.
Itsellä ei ole hajuakaan miten tuo tapahtuu. Netistä katsoin sen verran että tapoja on useita miten niitä tiiliä pinotaan siihen pinoon päällekkäin.
Tarkoitus olisi rakentaa joku 1,5 m korkea ja 1,5-2m syvä seinä. Olen ajatellut vain yhden tiilen vahvuista seinää, kun tarvetta ei ole paksumpaan.
 

J.Petke

Jäsen
Onko jollain kokemusta lasitiilillä rakentamisesta?

Tarkoitus olisi rakentaa kylpyhuoneeseen suihkun ja wc-istuimen väliin lasitiilistä seinä. Erottuu hieman tuo istuin eikä se ole aina märkä.
Itsellä ei ole hajuakaan miten tuo tapahtuu. Netistä katsoin sen verran että tapoja on useita miten niitä tiiliä pinotaan siihen pinoon päällekkäin.
Tarkoitus olisi rakentaa joku 1,5 m korkea ja 1,5-2m syvä seinä. Olen ajatellut vain yhden tiilen vahvuista seinää, kun tarvetta ei ole paksumpaan.

Kauppaan ilmoittamaan vaan mitat (kuinka monta tiiltä leveä&korkea) ja sieltä järkkääntyy sitten kehikko joka tehdään mittatilaustyönä sekä tarvittavat kilkkeet. Hirveän hankalaa tuo ei ole kunhan vaan on vatupassi sekä maalaisjärki käytössä. Tuon kokoinen seinä kannattaa jo kiinnittää myös kattoon ettei siitä tule liian kiikkerä.

Hinnaksi voi arvioida 10€/per tiili kaikkiin tarvikkeisiin (kehikko, lattaraudat, silikonit, välikkeet yms.). Ja tähän päälle sitten itse tiilet mitkä ovat 4-15€ kappale, perinteisen kirkkaan tiilen ollessa halvin. Tiilet ovat yleensä sen 19cm kanttiinsa.
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Onko jollain kokemusta lasitiilillä rakentamisesta?

Tarkoitus olisi rakentaa kylpyhuoneeseen suihkun ja wc-istuimen väliin lasitiilistä seinä. Erottuu hieman tuo istuin eikä se ole aina märkä.
- - -

Sen enempää tilannetta tuntematta tuli vain mieleen, että sepä on hyvä jos kylppärissä on tilaa. Lasitiiliseinä ottaa oman leveytensä.

Voisin miettiä jonkinlaista pleksi/lasiväliseinää ensin, jottei turhaan hukkaisi tilaa. Niitähän on myös sellaisiä kääntyviä juttuja.
 

Noitarumpu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ongelma saattaa olla, jos levyt on naulattu niin että yläreunan naulat ovat yläpuolisen levyn takana piilossa. Esim näin:http://1.bp.blogspot.com/_Ft6JbVYyttg/TSCwJf63seI/AAAAAAAAAAM/-udzY9C4qvo/s1600/Ulkopuoli.jpg

Seinän naulat(sellaiset kuperat päät) on näkyvillä levyjen alaosissa ja yläosan nauloja ei näy. Huono juttu siis? Miten tollainen hoidetaan sitten?Ainakin tuon kuvan mukaiselta näytti ja kuvassa yhdet naulat, vai katsonko jotenkin väärällä tavalla?
 

J.Petke

Jäsen
Sen enempää tilannetta tuntematta tuli vain mieleen, että sepä on hyvä jos kylppärissä on tilaa. Lasitiiliseinä ottaa oman leveytensä.

Voisin miettiä jonkinlaista pleksi/lasiväliseinää ensin, jottei turhaan hukkaisi tilaa. Niitähän on myös sellaisiä kääntyviä juttuja.

Se on totta, että lasitiiliseinä ottaa sellaisen 10cm leveyttä pois mutta enemmän tuo vielä ns. näyttää vievän tilaa. Eli tuo seinä kun tulee olemaan aika iso niin se tulee näyttämään aika massiiviselta tuossa tilassa. Pitäisin sen maksimissaan siinä 1,5m leveydessä sillä se kuitenkin jo blokkaa roiskeveden (kapeampikin sen tekisi). 1,5 korkea taas tuntuu mielestäni aika matalalta sillä itse jos suihkuttelen niin suihku on n. 2 metrissä ja massiivisesta päästäni varmasti tulee roiskeita myös seinän toiselle puolelle. Riippuu tietysti asuuko taloudessa 160cm vai 190cm ihmisiä.
 

Bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buccaneers, Lightning
Puolitoista metriä korkeudessa tuli oletuksena. Taloudessa asuu hieman alle 180cm henkilöitä, joten ehkä hieman korkeampi seinä lienee parempi.
Syvyys lienee sitten parempi kaventaa, ei välttämättä kerrotun mittaista ole pakko tehdä. Roiskevesien blokkaajaksihan tosiaan tuo lasiseinä tulee.
 

Tepe#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport/Real Madrid
Puolitoista metriä korkeudessa tuli oletuksena. Taloudessa asuu hieman alle 180cm henkilöitä, joten ehkä hieman korkeampi seinä lienee parempi.
Syvyys lienee sitten parempi kaventaa, ei välttämättä kerrotun mittaista ole pakko tehdä. Roiskevesien blokkaajaksihan tosiaan tuo lasiseinä tulee.

Mä tein kotiin (suihkuun) tuollaisen seinän lasitiilillä 3x7 pienen valetun korokkeen päälle. Pienet metalli tangot seinään kolmen kerroksen väliin, muuten se muovinen välikappale joka löytyy kaupoista lasitiili seinille. Paikallisesta metallipajasta tilasin rosterista tehdyn yhtenäisen koristelista päälle ja päätyyn. Hieno tuli ja pitää veden poissa halutusta tilasta.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Menkööt tänne, koska asiallinen ketju. Huomasin vanhempien tukkineen teipillä ikkunoiden yläpuolella olevat tuloilman aukot. Olivat kuulemma helmikuussa tehneet tämän koska oli vetänyt niin paljon. Nyt sitten ne revittiin taas auki. Ovatko vanhukset nyt kämmänneet tuossa pahastikin? Jotenkin tuntuisi ettei ole ihan ihanteellista horjuttaa ilmanvaihdon suhdetta? Poistoilmaventtiilit olivat sentään tajunneet jättää rauhaan.

60-luvulla rakennettu kerrostalo kyseessä, eikä lapsuudessani silloisissa ikkunoissa edes ollut noita aukkoja, vaan ne ovat ilmestyneet myöhemmin ikkunarempan yhteydessä. Eikö tuota tuloilmaa tule kaiken maailman rööreistä ja postiluukusta jne?
 

mikse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Juniorijääkiekko
Ovatko vanhukset nyt kämmänneet tuossa pahastikin? Jotenkin tuntuisi ettei ole ihan ihanteellista horjuttaa ilmanvaihdon suhdetta? Poistoilmaventtiilit olivat sentään tajunneet jättää rauhaan.

60-luvulla rakennettu kerrostalo kyseessä, eikä lapsuudessani silloisissa ikkunoissa edes ollut noita aukkoja, vaan ne ovat ilmestyneet myöhemmin ikkunarempan yhteydessä. Eikö tuota tuloilmaa tule kaiken maailman rööreistä ja postiluukusta jne?

Mulle on kerrottu, että ainakin jonkinlainen mittari on se, vetävätkö ikkunalasit huuruun. Eli jos lasit pysyvät kuivina, pitäisi ilmanvaihdon olla riittävä.
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eikö tuota tuloilmaa tule kaiken maailman rööreistä ja postiluukusta jne?

No tuleehan sitä Rööristäkin, mutta eihän sitä Erkkikään hengitä. Luulen, että se pidemmän päälle on hyvinkin haitallista, suolikaasu. Eikä se postiluukkukamakaan ole ulkoilman väärti.

Ei niitä korvausilma-aukkoja saa missään nimessä tukkia. Mikäli helmikuussa käy huju kireällä pakkasella, niin silloin poistokone (huippari) pitää lyödä automatiikan toimesta puolikkaalle, mutta juuri tuota hallittua korvausilman saantia ei saa sekoittaa, koska se ilma sitten kiskotaan mistä tahansa muualta mistä sitä on saatavilla. Rakennus ei oikeastaan koskaan, telttaa lukuun ottamatta, mene alipaineesta lommolle.

Näiden ikkunapuitteissa olevien korvausilmaventtiilien kanssa on tehty hyvää duunia. Älkää menkö käpälöimaan niitä!

Oliko muita pyykkipoika nenässä?
 

Lombardi18

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokipojat, Washington Capitals, Manchester United
...Huomasin vanhempien tukkineen teipillä ikkunoiden yläpuolella olevat tuloilman aukot. Olivat kuulemma helmikuussa tehneet tämän koska oli vetänyt niin paljon. Nyt sitten ne revittiin taas auki. Ovatko vanhukset nyt kämmänneet tuossa pahastikin? Jotenkin tuntuisi ettei ole ihan ihanteellista horjuttaa ilmanvaihdon suhdetta? Poistoilmaventtiilit olivat sentään tajunneet jättää rauhaan.

...Eikö tuota tuloilmaa tule kaiken maailman rööreistä ja postiluukusta jne?

Noita tuloilma aukkoja ei tosiaan saisi koskaan mennä peittämään, koska kuten Rööri tuossa sanoikin ilmanvaihdon korvausilma tulee kuitenkin jotain kautta asuntoon. Osa voi tulla tuon postiluukun kauttakin, mutta todella pieni osa. Loppu tuleekin sitten rakenteiden epätiiveyksien kautta ja ilmavuotoina rakenteiden läpi, tämä ei välttämättä ole se kaikista paras vaihtoehto. Jokaisessa rakenteessa on aina vaarana esim. ulkoseinien villatilasta huoneilmaan johtuvat epäpuhtaukset ja mikrobit, sama tilanne on myös ikkunoiden ja seinien liitoksen kanssa.

Kannattaa ottaa yhteyttä talon huoltotöistä vastuussa olevaan henkilöön tuosta vedon tunteesta, tuota ei pitäisi kyllä olla normaalisti toimivassa asunnossa. Ongelma voi olla ilmanvaihdon mitoituksessa tai sitten rakenteiden ilmatiiveyksissä. Siihen en ota kantaa kummasta vaihtoehdosta on kyse. (Jos nyt edes on kyse kummastakaan noista vaihtoehdoista, kunhan heitin vain ilmoille)
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Kiitokset vastauksista. Mistä se ilma muuten ennen on tullut? Nuo ikkunat vaihdettiin tuohon joskus 90-luvun puolella. Sitä ennen niissä olivat ne alkuperäiset 60-luvulta, joissa ei tuollaisia ollut.
 

Veijari

Jäsen
60-luvulle saakka käytössä on yleisesti ollut painovoimainen ilmanvaihto. Ulkoseinissä oli yleensä erilliset tuloilma-aukot. Näitä on voitu aikojen saatossa tukkia ihan esteettisistä syistä jolloin ilmavuodot rakenteiden läpi lisääntyvät.
 

Cassu

Jäsen
Näin äkkiseltään onko kukaan kokeillut poistaa tapettikoneella tapettia kipsilevystä? Sellaisella mikä höyryttää tapetin irti. Kestääkö kipsilevy sellaista?
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
On tullut kokeiltua, eikä voi sanoa mitään kovin suurta hyötyä olevan. Aikalailla samaan tulokseen pääsi ruiskuttamalla kuuma vettä paineruiskupullolla. Pohjamaalattomasta kipsilevystä on perin inhottavaa poistaa tapetit. Tapetin irroituskemikaalit vähentävät veden kanssa lääräystä ja työn määrää huomattavasti.

Homman helppous riippuu todella paljon kohteen seinämateriaalista, tapetista, käytetystä liisteristä ym. (onko pohjamaalattu?). Jos poistat kaiken, kannattaa ehdottomasti maalata ennen tapetointia. Poisto on huomattavasti helpompaa, jos sen joutuu vielä tekemään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös