Hyvin menee Taksiliiton propaganda läpi, kun täälläkin jaksetaan jauhaa siitä, miten "Ruotsissa kilpailun avaaminen nosti hintoja". Tuo myytti perustuu vain ja ainoastaan täydelliselle markkinoiden toiminnan ymmärtämättömyydelle. Hintoja ei yksinkertaisesti voi säännellä alle kustannusten. Tai voi, mutta silloin se tarkoittaa sitä, ettei palveluja ole tarjolla ilman julkista tukea. Taksiliikenteessä ei tapahtunut käytännössä minkäänlaista tuottavuuskehitystä vuosikymmeniin, mikä on väistämättä johtanut hintojen suhteelliseen nousuun, kun kuskien palkkoja on kuitenkin täytynyt jatkuvasti nostaa (palkat ja sivukulut muodostavat Suomessa ja Ruotsissa n. 70 prosenttia taksiliikenteen tuotantokustannuksista). Ilmiötä kutsutaan Baumolin taudiksi.
Ruotsissa taksiliikenteen hinnat ovat nousseet vuosien 1990-2016 välillä noin 140 prosenttia, kun yleinen kuluttajahintaindeksi on noussut samassa ajassa vain noin 52 prosenttia. Suomessa vastaavat lukemat samalla aikavälillä ovat 120 ja 54. Eli onhan nuo hinnat nousseet Ruotsissa jonkin verran Suomea enemmän, mutta ei tuon perusteella voi tehdä vielä mitään tulkintoja kilpailun avaamisen vaikutuksesta. Lähtötilanteetkin ovat olleet erilaiset.
Ruotsissa 1980-luvulla oli aiheutettu osin hintasääntelyn avulla aivan valtava taksien saatavuusongelma, joka on sittemmin vähitellen korjaantunut, kun hinnat on vapautettu. Taksien määrä on lisääntynyt vapautuksen jälkeen noin 40 prosenttia. Suomessa hintasääntelyssä on onnistuttu hiukan paremmin, mutta viime vuosina taksien saatavuus on Suomessakin kääntynyt laskuun. Takseja on nykyisin Suomessa kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990, vaikka väkiluku on kasvanut yli puolella miljoonalla.
Tilastolähteet: Statistics Sweden ja Tilastokeskus