Suomi vs. Venäjä – naapurisuhteet

[Ann Arbor]

Suomenvenäläisten integraatio on sinänsä keskustelunaiheena mielenkiintoinen. Isossa kuvassa kaiketi sen voi sanoa sujuneen hyvin, mutta haasteitakin on ollut ja mielenkiintoista nähdä, miten maailmanpoliittinen tilanne tulee vaikuttamaan.

Suomihan on 1990-luvulta lähtien "venäläistynyt" vauhdilla. Venäjän vallan aikanahan Suomea toki hallittiin Pietarista käsin, mutta venäläisten muuttoliike Suomeen oli verrattain vähäistä.

Näin vapaapäivän alla, ihan mielenkiinnosta laskin, miten venäjänkielisten osuus Suomen väestöstä on kehittynyt. On toki syytä muistaa, etteivät kaikki äidinkielenään venäjää puhuvat ole Venäjältä muuttaneita tai heidän jälkeläisiään, vaan joukossa on myös muiden maiden kansalaisia, mutta jonkinmoisen kuvan kaiketi siitä saa. Yhtä lailla lisäksi moni venäjää toisen vanhempansa myötä osaava suomalainen ei virallisissa tilastoissa ole venäjänkielinen, sillä Suomessa ihmisellä voi olla vain yksi virallinen äidinkieli.

Tässä siis Suomen venäjänkieliset ja heidän suhteellinen osuus väestöstä.

1993 n. 11 700 n. 0,23%
2003 n. 35 200 n. 0,67%
2013 n. 66 400 n. 1,22%
2023 n. 99 600 n. 1,78%

Kasvu on siis ollut merkittävää ja kahden prosentin raja lähestyy. Muuttoliike Venäjältä Suomeen on vuonna 2024 hiljentynyt oleellisesti, joten voi olla, että kasvu tulee hidastumaan ja venäjänkielisten suhteellinen osuus Suomen väestöstä voi kääntyä laskuun, maahanmuutto Suomeen kun on voimakasta ja siis muualta kuin Venäjältä. Venäjänkieliset tulevat mitä oletettavimmin kuitenkin pysymään selvästi suurimpana vieraskielisenä väestöryhmänä.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tulevatko suomenvenäläiset esim. ruotsinsuomalaisten tapaan integroitumaan osaksi valtaväestöä parissa sukupolvessa, vai tulevatko siteet itärajan taakse pysymään vahvoina ja integraatio ohuempana? Tulevatko suomenvenäläiset ryhmittäytymään jonkin puolueen kannattajiksi? Itsenäni demografisista kysymyksistä yleisesti kiinnostuneena, myös suomenvenäläiset kiinnostavat väestöryhmänä, mutta heidän yhteisön kokoon nähden, heistä keskustellaan yllättävän vähän.

 

[C.Orr]

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tulevatko suomenvenäläiset esim. ruotsinsuomalaisten tapaan integroitumaan osaksi valtaväestöä parissa sukupolvessa, vai tulevatko siteet itärajan taakse pysymään vahvoina ja integraatio ohuempana? Tulevatko suomenvenäläiset ryhmittäytymään jonkin puolueen kannattajiksi?

Mielenkiintoinen aihe. Mitä jos suomenvenäläisten osuus kasvaa ja saavuttaa jossain vaiheessa suomenruotsalaisten määrän eli n. 5%:n osuuden kokonaisväestöstä? Tällöin voisi olla loogista, että perustavat puolueen edistämään omia tavoitteitaan suomenruotsalaisten tavoin. En halua demonisoida suomenvenäläisiä - valtaosa heistä on yhteiskuntakelpoisia ja tavan kansalaisia - mutta kyllähän tuossa tilanteessa mm. puolueen rahoitukseen tulisi kiinnittää valvontaa.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoinen aihe. Mitä jos suomenvenäläisten osuus kasvaa ja saavuttaa jossain vaiheessa suomenruotsalaisten määrän eli n. 5%:n osuuden kokonaisväestöstä? Tällöin voisi olla loogista, että perustavat puolueen edistämään omia tavoitteitaan suomenruotsalaisten tavoin. En halua demonisoida suomenvenäläisiä - valtaosa heistä on yhteiskuntakelpoisia ja tavan kansalaisia - mutta kyllähän tuossa tilanteessa mm. puolueen rahoitukseen tulisi kiinnittää valvontaa.

Nähtäväksi tosiaan jää. Suomenvenäläisen väestön painopiste kaiketi on suhteellisen lähellä muun väestön vastaavaa (Tietyllä itäraja-painotuksella tosin.), joten heidän teoreettinen oma puolueensa pysyy mitä oletettavimmin aika marginaalisena tekijänä, vaikka heidän osuutensa maan kokonaisväestöstä vielä kasvaakin, veikkaisin kuitenkin heidän pysyvän eri puolueiden kannattajina, etenkin kun merkittävä osa suomenvenäläisistä on integroitunut erinomaisesti. Jonkinmoisena esimerkkinä voinee käyttää Saksaa ja sen n. kolmen miljoonan kokoista turkkilaistaustaista väestöä. Laajasta saksanturkkilaisesta väestöstä huolimatta heillä ei ole liittopäivillä omaa puoluetta.

Aleksanterinliitto ei ole puolue, mutta politiikkaa se kuitenkin harjoittaa. Yllättävän pitkämielisiä Suomessa näytetään sen suhteen olleen, vaikka esim. tämän Seuran toukokuisen jutun perusteella syytä kulmakarvojen nostamiselle saattaisi jo olla.

Seura tutki: Tällainen on Aleksanterinliitto, jonka mielestä venäjänkielisten oikeuksia rikotaan

Rajoja auki vaativa Aleksanterinliitto lupasi toimia ilman Venäjä-yhteyksiä mutta haki apua Venäjän ulkoministeriöltä.

seura.fi

17. marraskuuta, päivä sen jälkeen, kun Suomi päätti ensimmäisestä rajasulusta, pieni joukko ihmisiä perusti viestipalvelu Telegramiin venäjänkielisen Granitsa Finljandii -kanavan ( Suomen raja -kanavan) .

Ryhmä ilmoitti heti järjestävänsä mielenosoitukset sulkua vastaan Helsinkiin, Lappeenrantaan, Jyväskylään ja Tampereelle. Sillä oli myös tarkat ohjeet käytettävistä iskulauseista.

Ryhmä kertoi myös esimerkiksi valittavansa Suomen venäjänkielisten syrjinnästä Yhdistyneille kansakunnille (YK:lle). Sitä varten se keräsi uhrikertomuksia, joiden kirjoittamiseen oli laadittu yksityiskohtaiset ohjeet.

Toimintatapa on sama, jota Kremlin johtama Suomen koordinaationeuvosto on käyttänyt. Neuvosto on toiminut Suomessa Venäjän ulkoministeriön ja suurlähetystön tuella vuodesta 2007. Ympäri maailmaa toimivat neuvostot ovat olennainen osa Venäjän vaikuttamistyötä, jolla yritetään pitää venäläiset Moskovan vaikutuspiirissä.

Toiminta ollut siis hyvin organisoitua alusta lähtien.

Aleksanterinliitto korostaa säännöissään olevansa läpinäkyvä, vastuullinen, avoin ja rehellinen.

Avoimuus on suhteellista. Vladimirskiy ei esimerkiksi kerro, kuka on yhdistyksen käyttämä juristi tai ketä yhdistyksen hallituksessa istuu.

Entä rehellisyys? Aleksanterinliitto väittää, ettei se ole tekemisissä Venäjän valtion kanssa. ”Emme halua, että Venäjän hallitus puuttuu asiaan. Emme ole yhteydessä Venäjän viranomaisiin, Venäjän ulkoasiainministeriöön tai suurlähetystöön”, Vladimirskiy vakuutti Ylelle tammikuussa.

Silti maaliskuussa yhdistys kertoi Telegramissa ottaneensa yhteyttä Venäjän ulkoministeriöön rajanylitysasioissa: ”Viime viikolla saimme Venäjän ulkoministeriön toiselta osastolta virallisen vastauksen, että he ovat valmiita neuvotteluihin, mutta Suomi ei suostu niihin. Odotamme virallista vastausta Suomen puolelta.”

Vladimirskiy lähetti Seuralle Venäjän ulkoministeriöltä tulleen vastauskirjeen. Siinä Venäjän edustaja väittää Suomen keksineen koko hybridivaikuttamisen ja Suomen olevan – toisin kuin Venäjä – neuvotteluhaluton.

Miksi Aleksanterinliitto väitti, ettei sillä ole yhteyttä Venäjän valtioon? Vladimirskiyn mukaan kyse ei ollut yhteydenpidosta:

”Me olemme vain keränneet tietoa.”

Juttu kannattaa lukea kokonaisuudessaan. Vaikka suomenvenäläisten valtaenemmistö ei kyseisen liiton toiminnassa mukana olekaan, on mielestäni sääli, että juuri se on tällä hetkellä heidän poliittisen vaikuttamisen kasvot.

 

[Susi Mikkolainen]

Todella suuri osa venäläistaustaisista ajattelee meille käsittämättömällä tavalla. Työskentelevät ja elävät täällä ulkoisesti ihan normaalisti, mutta uskovat venäläisiä medioita ja sanovat länsieurooppalaisen median ja "koko netin" olevan täynnä valheita Venäjästä.

 

[Ann Arbor]

Paljon maahanmuuttoon liittyviä uutisia, keskusteluja ja tilastoja lukevana, on ollut mielenkiintoista, miten juuri Suomi on ollut kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana poikkeuksellisen suosittu länsimaa venäläisten keskuudessa. Maastamuuton perinteet Venäjältä ovat vuosisataiset ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläisiä on lähtenyt ihan kaikkialle, mutta merkittävimmässä viitekehyksessämme, eli muissa Pohjoismaissa ovat venäläiset niin suhteellisesti, kuin absoluuttisestikin merkittävästi pienempi vähemmistö. Tämä siis siitä huolimatta, että näin muutenhan laajan skaalan maahanmuuton perinteet ovat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa merkittävästi Suomea pidemmät.

Jos Suomi oli enemmän tai vähemmän rähmällään aina vuoteen 1991 asti, onhan se mielenkiintoista, että vaikka Suomi onkin sittemmin "lännettynyt" merkittävästi, suomalainen yhteiskunta on venäläistynyt samaan aikaan vauhdilla, kun vielä 1980-luvulla Suomessa asui lähinnä harvoja neuvostodiplomaatteja, sekä hyvin pitkälle assimiloitunut vanha venäläinen vähemmistö.

 

[Ann Arbor]

Todella suuri osa venäläistaustaisista ajattelee meille käsittämättömällä tavalla. Työskentelevät ja elävät täällä ulkoisesti ihan normaalisti, mutta uskovat venäläisiä medioita ja sanovat länsieurooppalaisen median ja "koko netin" olevan täynnä valheita Venäjästä.

Tämähän on muutenkin monesti maahanmuuttajien integraatiota hidastava tekijä. Siinä missä 100 vuotta sitten, vaikka monella toki oli paikallisyhteisössään samasta kulttuurista lähtöisin olevia, oli uuteen maahan saapuneen kuitenkin sopeuduttava, mikäli hän halusi pärjätä, eikä ulkomaisia medioita ollut käytännössä saatavilla. Tätä nykyä esim. Venäjältä tullut voi elää hyvin venäläisessä "kuplassa" modernien viestimien myötä.

 

[peno]

Lienee toki syytä olettaa, että venäläiset ovat Imatran maahanmuuttaja kansallisuuksista edelleen selvästi suurin ja kaupungin kaduilla venäjää kuulee jatkuvasti, vaikka turisteja rajan takaa ei enää tulekaan.

Ainakin Lappeenrannassa venäläistaustaiset ovat osoittaneet mieltään rajan avaamisen puolesta. En tiedä, ovatko Imatralla.

Mielenosoituksia kolmessa kaupungissa – suomenvenäläisten yhdistys haluaa kaksoiskansalaisille oikeuden ylittää itäraja

Mielenosoittajat vaativat, että hallitus etsisi ratkaisuja itärajan täyssulun purkamiseksi.

yle.fi

Raja auki yhteen suuntaan ja halukkaat sinne, ei tule ikävä.

 

[Ann Arbor]

Raja auki yhteen suuntaan ja halukkaat sinne, ei tule ikävä.

Tietty ristiriitahan näiden länsimaissa asuvien putinistien mentaliteetissa on. Jos kerta Venäjä on niin upea maa verrattuna "rappiolla olevaan" länteen, miksi he täällä sitten asuvat, kun heidän kyllä olettaisi isänmaallisina venäläisinä haluavansa tehdä voitavansa suuren ja mahtavan eteen. Voivathan he toki nähdä olevansa osa "russkiy miriä" ja osoitus Venäjän suuruudesta, kun ulkomaillakin venäläisyyden preesens on paikoin vahva. Toki kyse varmasti pienehköstä vähemmistöstä.

 

[Ann Arbor]

Suomen venäläiset huolissaan säästöistä: "Jännitteitä, joita Venäjän hallitus naapurimailtaan toivoo" | Verkkouutiset

Suomen venäläiset huolissaan säästöistä: "Jännitteitä, joita Venäjän hallitus naapurimailtaan toivoo" | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Vaikka eri menoleikkaukset sinänsä ihan ymmärrettävästi niiden kohteeksi joutuneilta tahoilta porua aiheuttavatkin, venäjänkielisen toiminnan ei mielestäni tulisi olla missään erityissuojelussa. Suomenvenäläisten tulisi mielestäni pyrkiä rohkeasti ottamaan osaa suomenkielisen valtavirtayhteiskunnan toimintaan. Kukaan ei tietenkään ole estämässä ihmisiä käyttämästä äidinkieltään, vaan kielen siirtyminen myös toisen polven maahanmuuttajille on hyvä asia, mutta venäjä on kuitenkin vain yksi maahanmuuttajakieli muiden joukossa, eikä sitä tulisi mielestäni arvottaa vaikka espanjan, kiinan ja thain edelle.

Suomen venäjänkielisten keskusjärjestö puolestaan esitti lausunnossaan huolensa venäjän kielen opetukseen ja kulttuuripalveluihin kohdistuvista leikkauksista. Suomessa on noin 100 000 venäjänkielistä ihmistä, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt joukosta monimuotoisemman.

– Samaan aikaan jo tähänastiset venäjänkielisen opetuksen, kirjastotoimen ja järjestötoiminnan rajut leikkaukset viestivät, että maassamme halutaan luoda juuri sellaisia jännitteitä, joita Venäjän hallitus naapurimailtaan toivoo, ja joihin se perustaa aggressiivisen retoriikkansa ja ulkopolitiikkansa ja joka on omiaan vahvistamaan hybriditoiminnan vaikutusta Suomessa, lausunnossa todetaan ja esitetään asiasta vakava huoli.

– Venäjän kielen opetukseen, venäjänkieliseen kirjastotoimintaan sekä venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin linkittyvään kansalaisyhteiskuntaan jo toimeenpannut tai päätetyt leikkaukset ovat kuitenkin viemässä kehitystä vaarallisesti polarisoivaan suuntaan, mikä tekee karhunpalveluksen myös suomalaisille turvallisuusintresseille.

Kieliryhmä oli jo ennen Ukrainan sotaa selvästi suurin vähemmistökieliryhmä ruotsinkielisten jälkeen. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kielen puhujien määrä Suomessa on kuitenkin yhä kasvanut hyvin voimakkaasti, sillä moni Ukrainasta tullut puhuu myös venäjää. Samaan aikaan kielen asemaa on liiton mukaan eri suunnista heikennetty näyttävämmin ja hiljaisemmin toimenpitein.

 

[Ann Arbor]

Tiedä sitten onko monilla suomenvenäläisillä ollut pitkään jonkinlainen käsitys, että he jollain tavalla eroaisivat laajan väestönsä takia muista maahanmuuttajista, mitä tulee yhteiskunnan tukemiin venäjänkielisiin palveluihin. Sinänsä mielenkiintoista, että venäjänkieliset rakenteet ja palvelut ovat valtaosin syntyneet nopeasti, vasta 1990-luvun alusta lähtien. Jos Suomi oli 1970-1980-luvuilla rähmällään itään, venäläisen kulttuurin vaikutus Suomessa olisi loppujen lopuksi hyvin vähäinen.

Vaikka ns. ryssävihaa on Suomessa aina esiintynyt aina, 1990-luvulta lähtien venäläiset turistit lompakkoineen kuitenkin ilolla vastaan, vapaa-ajan asuntoja myytiin ja huomioiden, miten monien suomalaisten asenne maahanmuuttoa kohtaan oli ja on edelleen kriittinen, selvästi suurimman maahanmuuttajaryhmän, eli venäläisten laaja muuttoliike Suomeen ei juuri keskustelua aiheuttanut.

Huomioiden muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen ja Venäjän avoimen vihamielisyyden myös Suomea kohtaan, näkisin tarpeellisena käydä keskustelua, miten hyvin Suomen venäläistaustainen väestö on maahamme integroitunut. Enemmistö mitä oletettavimmin enemmän tai vähemmän hyvin, mutta kieltämättä pistää miettimään jos maassamme kuitenkin on tuhansia "russkiy mirin" kannattajia. Näen länsimielisten suomenvenäläisten kannalta erittäin valitettavana, että kyseenalainen Aleksanterinliitto on tällä hetkellä ehkä se näkyvin venäläinen poliittinen liike Suomessa.

 

[Viherpuiston Ruoska]

HS:n tiedot | Suomi alkoi takavarikoida Venäjän valtion omaisuutta: Yksi kohteista tontti Töölössä

Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnin taustalla on ukrainalaisen energiayhtiön korvausvaatimus Venäjän valtiolle.

www.hs.fi

Juttu vaatii kirjautumisen, joten referoidaan lyhyesti. Suomen ulosottolaitos on siis takavarikoinut Töölössä sijaitsevan Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen tontin viime viikon torstaina. Taustalla on Ukrainan valtion kaasuyhtiön Naftogazin esittämät korvausvaatimukset Krimin miehityksestä. Kymmeniä tuhansia ihmisiä työllistävä Naftogaz tuottaa nettisivujensa mukaan useita prosentteja valtion tuotoista ja sillä oli Krimillä kaasuvarantoja, -putkia ja -varastoja. Nyt se vaatii Venäjältä viiden miljardin dollarin korvauksia.

Ketään ei varmasti yllätä, että Venäjä ei ole maksanut korvauksia, jotka Haagin välitystuomioistuin vahvisti viime vuoden huhtikuussa. Niinpä ukrainalaisfirma pyrkii varmistamaan saatavansa tällä tavoin: Venäjän omistukset eri puolilla maailmaa jäihin ja mietitään sitten lisää. Naftogaz hakee tällaisia turvaamistoimia Suomen lisäksi USA:ssa ja Iso-Britanniassa.

Tämä on Suomeltakin uusi aluevaltaus, sillä tätä ennen ei ole takavarikoitu Venäjän omistuksia Suomessa. Samainen kulttuurikeskus kyllä takavarikoitiin puolitoista vuotta sitten, kun luultiin tontin olevan keskuksen omaisuutta, mutta se paljastuikin Venäjän valtion omistamaksi. Niinpä takavarikko peruttiin, koska Venäjä ei ollut EU:n pakotelistalla. Nyt tontti takavarikoitiin jälleen, mutta tällä kertaa vahingonkorvausten, ei pakotteiden perusteella.

 

[alwahla]

Ensimmäinen askel on otettu. Seuraavia - ja toivottavasti huomattavasti merkittävimpiä - askeleita odotellessa.

 

[disco-stu]

HS:n tiedot | Suomi alkoi takavarikoida Venäjän valtion omaisuutta: Yksi kohteista tontti Töölössä

Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnin taustalla on ukrainalaisen energiayhtiön korvausvaatimus Venäjän valtiolle.

www.hs.fi

Juttu vaatii kirjautumisen, joten referoidaan lyhyesti. Suomen ulosottolaitos on siis takavarikoinut Töölössä sijaitsevan Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen tontin viime viikon torstaina. Taustalla on Ukrainan valtion kaasuyhtiön Naftogazin esittämät korvausvaatimukset Krimin miehityksestä. Kymmeniä tuhansia ihmisiä työllistävä Naftogaz tuottaa nettisivujensa mukaan useita prosentteja valtion tuotoista ja sillä oli Krimillä kaasuvarantoja, -putkia ja -varastoja. Nyt se vaatii Venäjältä viiden miljardin dollarin korvauksia.

Ketään ei varmasti yllätä, että Venäjä ei ole maksanut korvauksia, jotka Haagin välitystuomioistuin vahvisti viime vuoden huhtikuussa. Niinpä ukrainalaisfirma pyrkii varmistamaan saatavansa tällä tavoin: Venäjän omistukset eri puolilla maailmaa jäihin ja mietitään sitten lisää. Naftogaz hakee tällaisia turvaamistoimia Suomen lisäksi USA:ssa ja Iso-Britanniassa.

Tämä on Suomeltakin uusi aluevaltaus, sillä tätä ennen ei ole takavarikoitu Venäjän omistuksia Suomessa. Samainen kulttuurikeskus kyllä takavarikoitiin puolitoista vuotta sitten, kun luultiin tontin olevan keskuksen omaisuutta, mutta se paljastuikin Venäjän valtion omistamaksi. Niinpä takavarikko peruttiin, koska Venäjä ei ollut EU:n pakotelistalla. Nyt tontti takavarikoitiin jälleen, mutta tällä kertaa vahingonkorvausten, ei pakotteiden perusteella.

Löytyisiköhän jostain tietoa, paljonko tällaisia "OHO!" Venäjän valtion omistamia tontteja, kiinteistöjä ja muuta omaisuutta Suomessa oikein onkaan? Tai siis löytyisihän sitä tietoa, mutta ken kertoo kellekin.... voisi tulla yllätyksenä.

Kaikki vaan takavarikkoon ja realisoidaan. Venäjän valtion ei tarvitse omistaa yhtään mitään tällä puolen rajaa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Samalla Venäjän suurlähetystön tulisi muuttaa jonnekin Venäjän arvolle nykyistä paremmin sopivaan sijaintiin, kuten Itä-Vantaalle tai Ämmässuolle. Venäjä ei myöskään tarvitse Suomessa nykyisen kaltaista määrää vakoojia, joten Tehtaankadun kaltaisia ylettömän suuria tiloja ei siksikään tarvita enää Venäjän käyttöön.

 

[alwahla]

Suomi takavarikoi Venäjän valtion omistaman rantatontin Upinniemen varuskunnan läheisyydessä

Venäläiset diplomaatit ovat käyttäneet Kirkkonummella sijaitsevaa rantotonttia virkistysalueena.

yle.fi

Isot pyörät ovat alkaneet pyöriä. Savottaa tässä maassa kyllä riittää, mutta tämä on hyvä alku.

 

[C.Orr]

Samalla Venäjän suurlähetystön tulisi muuttaa jonnekin Venäjän arvolle nykyistä paremmin sopivaan sijaintiin, kuten Itä-Vantaalle tai Ämmässuolle.

Itä-Suomessa, lähellä Suomussalmea, sijaitsee Hevonperse niminen paikka, jossa Sergei Lavrov varmasti tuntisi olonsa kotoisaksi. Välittömässä läheisyydessä sijaitsee mm. Raatteentie, johon voisi tehdä opintomatkan aina, kun imperialistista hammasta alkaa liikaa kutittaa.

Toinen mahdollinen suurlähetystön sijoituspaikka voisi olla Himangan edustalla sijaitseva pieni ja karu saari, joka on osuvasti ja pikantisti nimeltään Tunkio.

 

[Derrick]

Ilmeisesti venäläiset ovat antamassa takaisin Fortumin omaisuuden, non ?

Kreml reagoi heti Suomen päätökseen takavarikoida venäläisomistuksia

Kremlin tiedottaja kommentoi asiaa tiistaina toimittajille.

www.is.fi

 

[Ann Arbor]

Osa Suomen venäjänkielisistä on niin epäluuloisia, että he eivät luota mihinkään tahoon

Suomenvenäläisten luottamus suomalaisiin viranomaisiin on kyselytutkimuksen mukaan laskenut kahdessa vuodessa.

yle.fi

Huolestuttava uutinen. Kasvavan suomenvenäläisen väestön tilanteesta ja heidän integraatiosta tulisi mielestäni käydä laajempaa keskustelua. Tuskin kukaan haluaa, jos yhä useampi heistä on putinisti.

Kenties se helpoin tapa ennakkoluulojen hälventämiselle olisi osoittaa, että suomenvenäläiset ovat toista maata, mitä pahan valtakunnan "russkiy mirin" ajajat. Kovin hiljaahan he ovat sodan alkamisen jälkeen olleet ja näkyvin suomenvenäläinen toimija tätä nykyä taitaa olla hyvin kyseenalainen Aleksanterinliitto.

 

[Ann Arbor]

Vaikka moni maahanmuuttaja tuntee juurettomuutta ja integraatio on usein elämänmittainen prosessi, erityisen huolestuttavaa, että kyselyn "Seuraan aktiivisesti Suomen yhteiskunnallisia asioita" on laskenut, eikä "score" ollut aiemminkaan mairitteleva. Seuraako siis yhä useampi suomenvenäläinen mieluummin Venäjän tapahtumia, vai mikä on tuohon taustalla? Jos itse muuttaisin vaikka Saksaan, totta kai haluaisin olla perillä uuden asuinmaani tapahtumista ja yhteiskunnan pulssista.

 

[PePo_17]

Miettimään pistää myös se, että yli 40% (parikymmentä prosenttia enemmän kuin aiemmin) kieltäytyi vastaamasta. Ei kuulosta hyvältä.

Ja miten ihmeessä NATO yrittää vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä. En ainakaan itse koe, että NATO olisi jotenkin erityisesti läsnä omassa elämässä. Veikkaan, että tuo NATO- lässytys on opittu Kusigeysirin katveessa tuotetusta uutismateriaalista.

 

[Ann Arbor]

Kerrassaan huolestuttava asia tämä suomenvenäläisten epäluulo, Suomi kun on yksi koko maailman avoimimmista ja vähiten korruptoituneimmista yhteiskunnista.

Suomeen ja muihin länsimaihin asettuneet venäläiset ovat saaneet mahdollisuuden, mitä valtaenemmistö heidän maanmiehistään ja maannaisistaan ei saa: Mahdollisuus elää ja työskennellä hyvinvoivassa oikeusvaltiossa.

Vaikka suomenvenäläiset ovat maamme ylivoimaisesti suurin vähemmistökansallisuus ja heidän yhteisön koko kasvaa jatkuvasti, ihmettelen silti, miksi heille tunnutaan annettavan jonkinlainen "poikkeusasema" muihin maahanmuuttajiin nähden, etenkin kun yhdestäkään toisesta maasta Suomeen muuttavat eivät ole samanlainen poliittinen kysymys. Siihen nähden, miten paljon Suomessa esiintyy rasismin puolellekin menevää "maahanmuuttokritiikkiä", tunnutaan Suomen kasvavasta venäläisvähemmistöstä keskusteltavan yllättävän vähän.

 

[I am not Jesus]

Miettikää, millaisia ongelmia venäläiset voivat vielä tulevaisuudessa aiheuttaa esim. Baltiassa, missä heitä on paljon enemmän kuin täällä ja mielipiteet lienevät vielä jyrkempiä. Euroopassa pitäisi ihan tosissaan alkaa miettiä mitä Eurooppaan pesiytyneiden venäläisten kanssa tehdään. Ratkaisuja ei taida pahemmin olla, mutta Baltiankin rajat olisi hyvä saada kiinni, niin Putinia rakastavat venäläiset eivät saisi niin helposti vietyä sodassa tarvittavia materiaaleja Venäjälle.

 

[Ann Arbor]

Ja miten ihmeessä NATO yrittää vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä. En ainakaan itse koe, että NATO olisi jotenkin erityisesti läsnä omassa elämässä. Veikkaan, että tuo NATO- lässytys on opittu Kusigeysirin katveessa tuotetusta uutismateriaalista.

Klassinen tasapuolisuusharha tuo laittaa puolustusliitto Nato samalle viivalle kaalisopankatkuisten pahan valtakunnan toimijoiden kanssa.

Miettikää, millaisia ongelmia venäläiset voivat vielä tulevaisuudessa aiheuttaa esim. Baltiassa, missä heitä on paljon enemmän kuin täällä ja mielipiteet lienevät vielä jyrkempiä. Euroopassa pitäisi ihan tosissaan alkaa miettiä mitä Eurooppaan pesiytyneiden venäläisten kanssa tehdään.

Ja haluammeko samaa Suomeen? Venäläisten Suomeen kohdistuvan muuttoliikkeen historia toki eroaa esim. Viron ja Latvian vastaavista, eivätkä suomenvenäläiset ole täällä koskaan olleet ns. kukkulan kuninkaita, mutta omaa Narvaa tuskin kukaan meistä haluaa itärajan tuntumaan.

Suomenvenäläisten soisi ottavan esimerkkiä Kokoomuksen nousevasta tähdestä, Helsingin hyvin mahdollisesta seuraavasta pormestarista Daniel Sazonovista. Hän toki on Suomessa syntynyt ns. toisen polven maahanmuuttaja, mutta kerrassaan esimerkillinen mallikansalainen vertaansa vailla. Toisen polven suomenvenäläisistä olisi muutenkin mielenkiintoista kuulla enemmän julkisuudessa. Suomea toki suurin osa puhuu virheettömästi, mutta miten integraatio on muuten onnistunut?

 

[eriatarka]

Kaikki vaan takavarikkoon ja realisoidaan. Venäjän valtion ei tarvitse omistaa yhtään mitään tällä puolen rajaa.

Juuri näin ja palautetaan sitten, kun Venäjä palauttanut Ukrainalle maat, jotka on "takavarikoinut" vuodesta 2014 alkaen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Juuri näin ja palautetaan sitten, kun Venäjä palauttanut Ukrainalle maat, jotka on "takavarikoinut" vuodesta 2014 alkaen.

Ei riitä. Venäjä on saanut aikaan Ukrainassa sellaisen määrän aineellista ja aineetonta vahinkoa, että venäläistä kuvetta on syytä kaivaa tavalla tai toisella. On tietysti eri asia, tapahtuuko tätä koskaan tai edes tämän suuntaisesti, toivottavasti. Luontevin tapa tässä ajassa on takavarikoida ja ulosmitata Venäjän ulkopuolella sijaitsevaa Venäjän valtion omaisuutta.