En toki kiellä, etteikö Dragtsma olisi osaava valmentaja, mutta en ymmärrä tätä ulkomaiden ihailua eli ihan kun siellä tehtäisiin järjestään kaikki paremmin. Lisäksi ihmetyttää se, että pelaajamme ovat muka niin helvetin kovia, että heille ei kelpaa suomalainen huippuvalmentaja, mutta toisaalta ovat kuitenkin niin paskoja, että tarvitsevat maineikkaan ulkomaalaisen huippuvalmentajan, jotta heidän pelaaminen toimisi. Itse näen edelleen, että myös suomalaisella valmentajalla olisi paljon annettavaa maajoukkueelle eikä ulkomaalaiset ole tie onneen. Meillä on nyt viime vuosikymmeninä ollut kolme ulkkaria ja yksi kotimainen eikä kukaan ole saanut Suomea kisoihin.
Kyllähän se varmasti kelpaisi jos olisi olemassa suomalainen huippuvalmentaja. Meillä taitaa olla tässä ongelma, että määrittelemme huippuvalmentajan eri tavalla. Minä itse en näe, että yksikään Suomessa valmentava koutsi olisi huippuvalmentaja. Eivätkä myöskään Boström ja Paatelainen ole sitä ainakaan vielä.
Ongelma on siinä, että suurin osa suomalaisista pelaajista ja valmentajista ovat järjestelmän tuotteita. Mutta kun näen, että se itse ongelma on juuri siinä järjestelmässä (mihin liittyy tämä mainostukseni kulttuurin puutteesta) niin silloin tällä hetkellä kierrettäisiin vain samaa kehää. Olen vankasti sitä mieltä, että tarvitaan vahvoja auktoriteetteja repimään auki vanhoja luuloja ja näyttämään kädestä pitäen, että näin pitää tehdä.
Juuri tämä asia, että ulkomailla ei ole suomalaisia koutseja juurikaan on yksi iso ongelma. Tällöin voisi suomalainenkin tulla "ulkopuolelta" sisään ja saada aikaan merkittäviä parannuksia. Mikäli Suomessa olisi hyvä jalkapalloymmärrys niin silloin pelaajatkin olisivat hieman pidempään täällä, nyt se valitettava tilanne on, että he lähtevät nuorina ja raakileina maailmalle ja pahimmassa tapauksessa menettävät itseluottamuksensa täysin. Pelaajathan lähtevät juuri siksi, että he kokevat oppivansa siellä enemmän. Kun he törmäävät siihen vaatimustasoon ja kilpailuun niin tulee tenkkapoo.
Mitä se kertoo tästä kokeneesta valmentajasta, että lähtee tällaiseen projektiin ja suostuu Palloliiton hiljaisiin vaatimuksiin pelitavasta kun kerran omat vahvuudet ovat jossain ihan muualla?
Niinpä ja mutta meidän kannalta olennaisempi kysymys on mitä se kertoo Palloliitosta, että se menee ja palkkaa tällaisen valmentajan?
Jossain ollaan sentään täysin samaa mieltä:) Muistetaan kuitenkin, että puhutaan täysin erilaisista maista jalkapallossa. Se on vähän sama kun saksalainen lätkäfani turhautuisi Kruppiin ja hakisi vertailukohtaa Suomesta. Mutta joo toki käytit tätä vertausta vain esimerkkinä mikä on se ideaalitaso, mutta Suomen materiaalilla ei tulla jalkapallossa pääsemään koskaan samaan pelaamisen tasoon kuin mihin Saksa pystyy. Meidän pitää tosiaan löytää se oma tapa pelata ja lyödä kiilaa isompien rattaisiin. Tässä uskoisin, että suomalaisella koutsillakin olisi annettavaa.
Joo, en tietenkään sano, että meidän pitäisi olla Saksa ja odotinkin, että löydät kyllä sen pointin. Pelitapa-asia on sellainen, että itse en ymmärrä miksi meillä aina vain keskustellaan pallonhallinnasta ja siitä hyökkäämisestä. Toisin sanoen siis kauniista jalkapallosta. Kuitenkin meidän futisammattilaisemme ovat suurilta osin nimenomaan hyviä puolustavia pelaajia. Litti ja Miklu ovat tässä suhteessa poikkeuksia Suomessa. Varsinkin aiemmin stereotyyppinen suomalaisammattilainen oli kovaa työtä tekevä keskikenttämies tai pakki. Vielä tälläkin joukkueella voitaisiin lyödä luukut kiinni ja pyrkiä iskemään vastahyökkäyksillä ja erikoistilanteilla. Silloin sitten vain pitäisi kaikkien hyväksyä se, että kotona pelataan 0-0:aa eikä aina yritetä hallita Italiaa tai Hollantia vastaan. Ja tämä on se toinen iso kynnyskysymys miksi meidän ratkaisumme eivät ole johdonmukaisia.
Jos nyt pitkin hampain ottaisin suomalaisen valmentajan niin se olisi Ari Hjelm. Hän on ainakin riittävän realistinen eikä pelkää ottaa paskaa niskaansa pelin ulkonäköseikkojen vuoksi. TamU ei ollut millään tavalla kaunis eikä viihdyttävä mutta se joukkue voitti ja sehän on loppujen lopuksi se minkä takia pelataan. Mitään periaatteellista syytä jotain pelitapaa kohtaan minulla ei ole vaan haluan ainoastaan nähdä, että meidän huippupaikoilla on henkilöitä jotka ajattelevat konkretian kautta näitä asioita.
Yhden esimerkin haluaisin vielä antaa. Ajatellaan Jose Mourinhon Interiä ja sen vastustajaa Barcelonaa. On tiedossa, että Barca pelaa tasan varmasti omaa barcalaista jalkapalloa ja se on siinä murhaavan hyvä. Maailman paras valmentaja omaa myös erittäin kovan joukkueen. Mitä hän tekee? Hän luo esteettisesti kammottavan pelitavan joka eliminoi Barcan täysin. Hän roolittaa joukkueen pelaamaan orjallisesti mikä tarkoittaa, että osa pelaajista ei saa pelata omalla mukavuusalueellaan. Silti myös Samuel Eto'o ymmärtää miksi pitää kelata laitaa alas kieli vyön alla. Tulos on, että Mourinho ja Inter ottavat taktisen riemuvoiton helvetin rumalla futiksella.
Suomalainen ajattelu olisi lähtenyt siitä, että pelataan Barcan vahvuudet pois pelaamalla Barcan peliä, eli syötetään sille sen omaa lääkettä. Lapsikin tietää, että siinä käy huonosti. Joten jos maailman parhaallakin on pakon edessä riittävästi nöyryyttä hyväksyä tosiasiat niin minkä ihmeen takia meillä ei ole?
